Lue keskustelun säännöt.
Mitä ne ihmiset, jotka saavat aina töitä helposti, tekevät eri tavalla kuin ne, joille työnsaanti on aina todella vaikeaa?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Työpaikka pitää vaihtaa nosteessa ja siitä on pidettävä kiinni laskussa. Useimmat tekevät päinvastoin ja tulevat surkeina anomaan uutta työpaikkaa.
Miten siitä pidetään kiinni jos koko firma menee konkkaan tai yt-neuvotteluissa tulee kenkää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ollut kranttu työtehtävien suhteen. Mulla on kyky kiinnostua ja innostua todella monenlaisista asioista, ja sen takia olen ollut muun muassa kaupan myyjänä, lastenhoitajana, oikoluku/viestintähommissa, erinäisissä verkkosivu- ja verkkokauppaprojekteissa jne. En kavahda lyhyitäkään pestejä, olen ottanut parin viikon projektit ilolla vastaan. Tuollaisten töiden kautta sitä sitten verkostoituu ja kun on mukava ja osaava työpaikalla, niin usein ylenee aika nopeasti ja tarjotaan pidempää pätkää jne. Itse uskon, että tekevälle työtä löytyy. En ymmärrä monien korkeakoulutettujen asennetta, että kunhan nyt ei vaan tarvitse mennä kaupan kassalle. Itse olen sata kertaa mieluummin kaupan kassalla kuin työttömänä.
Olen ollut pitkiä pätkiä työttömänä mutta aika helposti nuorempana sain töitä. Joutui oikeasti miettimään mihin kannattaa hakea kun oli suurehko mahdollisuus päästä töihin. Olin yh enkä hakenut aktiivisesti töitä koska hyvän hoitopaikan saaminen lapsille oli niin vaikeaa ja paikkaa joutui jatkuvasti vaihtamaan kun tein pätkätöitä. On jopa soitettu ja tarjottu töitä mutta en ole mennyt em syyn vuoksi. Nyt olen työkyvytön ja muutamaan työtarjoukseen olen joutunut sanomaan kiitos ei. Enää ei edes vastata hakemuksiin ja hyvä niin. Ikää 60v ja kipeä olen.
Miksi sitten näin on käynyt? Olen aina ollut innostunut uuden oppimisesta ja kokemusta on monenlaisesta työstä, hyvin raskaistakin töistä. On sanottu että olen hullu tekemään töitä. En säästellyt itseäni, en valitellut, en saikuttanut, en ollut tupakalla, enkä krapulaisena töissä. Kuljin pitkiäkin matkoja ja tein pitkiä vuoroja aina kun pystyin. En arvostellut työnantajaa enkä työkavereita, positiivisella asenteella aina vaikka jotain ikävääkin sattui. Energinen olemus varmasti auttoi. En ole puhelias vaan hiljainen introvertti enimmäkseen mutta innokas oppimaan uutta, nopea käänteissäni. Laiskat, hitaasti liikkuvat, eivät yleensä työssä viihdy eivätkä mitään ylimääräistä tee, vain sen kaikkein minimin ja senkin hitaasti. Ei tarvitse ihmetellä jos töitä ei tarjota.
Olen päässyt töihin jopa suoraan haastattelusta kun kysyttiin milloin voisin aloittaa. Vastaukseni oli silloin:"vaikka nyt heti, ei ole mitään ohjelmaa tälle päivälle". Siitäkin kuukauden tuurauksesta sitten kehkeytyi 2,5 vuoden tuuraus. Aina kun kysyttiin tekisitkö minä vastasin epäröimättä tekisin ja tein, nopeasti ja reippaasti. Usein kyselin eikö ole enempää töitä, mitä voisin tehdä, voinko tehdä tuon tai tämän työn ylitöinä.
Vierailija kirjoitti:
Oisko joillakin sinivihreätukka, tatskoja, niittejä ja lenksuja naamassa ja järkyttävä ylipaino, myös röökinhaju on yksi keino hankaloittaa työpaikan saantia.
Kaverillani on ollut niin sinistä kuin pinkkiäkin tukkaa, ja joitakin tatuointejakin löytyy, mutta muuten todella siisti ulkoasu (tyylikkäät vaatteet, siisti meikki, tukka laitettu jne.). Hän on aina saanut töitä tosi helposti, koska on äärimmäisen mukava persoona ja hänellä on vankka osaaminen omalta alaltaan. Hän työskentelee luovalla alalla, joten siinä individualismista on melkein enemmän hyötyä kuin haittaa. Jollain tosi konservatiivisella alalla siitä olisi varmaan enemmän haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Eräs naispuolinen ystäväni ymmärtää sosiaalisia dynamiikkoja erittäin hyvin. Koulussa hän käytti taitavasti muiden apua tehtäviensä suorittamiseen. Työelämään tultuaan hän sai kollegansa tarkoituksella uskomaan, että hän seurusteli varakkaan ja vaikutusvaltaisen miehen kanssa, luoden siten jonkinlaista auktoriteettia työpaikalla. Romanttisissa suhteissaan hän esitteli tarkoituksella akateemisia saavutuksiaan ja ammattitaitoaan, kuten asiaankuuluvia tutkintoja tai uusia urakehityksiä, mikä sai miehet kohtelemaan häntä eri tavalla. Ystäväni on hionut tämän strategian, jossa hän hyödyntää muiden vahvuuksia.
Eli käyttäytyy kuin narsistinen paskanjauhaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne "helposti työllistyvät" valmistuvat hyvässä taloustilanteessa ja vaihtavat työpaikkaa niin, että ovat kuitenkin koko ajan työsuhteessa jonnekin.
Toiset taas valmistuvat laman aikana ja työpaikka jää saamatta. Ja kun ns. putkeen ei pääse heti alussa niin homma muuttuu vaikeammaksi mitä pidempi aika ehtii kulua. Ja kun nousukausi alkaa, työt menevät niille jotka valmistuvat silloin.
Ei päivääkään työttömänä. Ikää 45v. Vahva osaaminen ja terve itseluottamus. Silti nöyrä, miellyttävä asenne. Ahkeruus, ei ylimielisyys.
Asenteesta näkyy myös se ettei etsi pelkästään omaa etua vaan haluaa olla aidosti hyödyksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikka pitää vaihtaa nosteessa ja siitä on pidettävä kiinni laskussa. Useimmat tekevät päinvastoin ja tulevat surkeina anomaan uutta työpaikkaa.
Miten siitä pidetään kiinni jos koko firma menee konkkaan tai yt-neuvotteluissa tulee kenkää?
Ei tietenkään mitenkään enää siinä vaiheessa. Silloin aletaan kiireesti etsimään uutta työtä.
Eri.
Vierailija kirjoitti:
Ei päivääkään työttömänä. Ikää 45v. Vahva osaaminen ja terve itseluottamus. Silti nöyrä, miellyttävä asenne. Ahkeruus, ei ylimielisyys.
Asenteesta näkyy myös se ettei etsi pelkästään omaa etua vaan haluaa olla aidosti hyödyksi.
Tämä erityisesti että ajattelee yrityksen etua ja tulee auttamaan yrittäjää eikä viettämään aikaa kuten lapset päiväkodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikka pitää vaihtaa nosteessa ja siitä on pidettävä kiinni laskussa. Useimmat tekevät päinvastoin ja tulevat surkeina anomaan uutta työpaikkaa.
Miten siitä pidetään kiinni jos koko firma menee konkkaan tai yt-neuvotteluissa tulee kenkää?
Kannattaa seurata työnantajafirmasi taloutta ja lähteä jo ennen kuin firma ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin. Tietoa yrityksen tilanteesta löytyy ihan julkisista lähteistä esimerkiksi tilinpäätöksestä voi katsoa liikevaihdon ja tuloksen kehitystä, velkaantumista ja maksuvalmiutta. Myös yt-neuvottelut, lomautukset ja jatkuvat säästötoimet voivat kertoa siitä, että yrityksellä on haasteita.
Vierailija kirjoitti:
Oisko joillakin sinivihreätukka, tatskoja, niittejä ja lenksuja naamassa ja järkyttävä ylipaino, myös röökinhaju on yksi keino hankaloittaa työpaikan saantia.
Näitä ei ole mutta ikää yli 45v. Se on maaginenraja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä mitä tekevät eri tavalla. Eivät välttämättä mitään.
Itse sain nuorena jokaisen työpaikan, jota hain. Vielä kolmekymppisenä työpaikan saaminen oli helppoa. Mutta nelikymppisenä kaikki muuttui. Töiden saaminen vaikeitui todella paljon.
Viisikymppisenä ei enää onnistunut ollenkaan oli pakko alkaa yrittäjäksi ja työllistää itse itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Osaan puhua ja esiintyä vakuuttavasti. En arastele/tunne "herranpelkoa" ketään kohtaan. Selvitän etukäteen yrityksen tiedot ja perehdyn sen toimintaan, jotta en ole altavastaajana haastattelussa.
En myöskään häkelly tilanteiden nopeasta muutoksesta, vaan olen esim. päätynyt kesken haastattelun suunnittelemaan uuden laboratorion tiloja paperilla (en ole arkitehti) ja auttanut ylintä johtoa edustanutta haastattelijaa hänen saamansa kukakimpun kanssa (mies oli häkeltynyt, mitä sille tehdään ennen maljakkoon läväyttämistä). Sain molemmat pestit. Hakijoita kumpaankin paikkaa yli 200.
Jostain syystä jään myös ihmisten mieliin.
Tietysti mikään ei auta, jos työpaikkoja ei ole vapaana ja aina tarvitaan onneakin matkaan.
Tämä on just se olennaisin asia, osaat esittää olevasi pätevä. Sillä ei ole mitään merkitystä oletko oikeasti sellainen, kunhan pystyt uskottelemaan työnantajalle, että olet todella osaava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs naispuolinen ystäväni ymmärtää sosiaalisia dynamiikkoja erittäin hyvin. Koulussa hän käytti taitavasti muiden apua tehtäviensä suorittamiseen. Työelämään tultuaan hän sai kollegansa tarkoituksella uskomaan, että hän seurusteli varakkaan ja vaikutusvaltaisen miehen kanssa, luoden siten jonkinlaista auktoriteettia työpaikalla. Romanttisissa suhteissaan hän esitteli tarkoituksella akateemisia saavutuksiaan ja ammattitaitoaan, kuten asiaankuuluvia tutkintoja tai uusia urakehityksiä, mikä sai miehet kohtelemaan häntä eri tavalla. Ystäväni on hionut tämän strategian, jossa hän hyödyntää muiden vahvuuksia.
Eli käyttäytyy kuin narsistinen paskanjauhaja.
On valitettavaa, että yhteiskunta toimii näin.
Yksi naispuolinen ystäväni kokee saman asian kuin kuvailit. Teeskentele, kunnes onnistut.
55-vuotias enkä ole koskaan ollut työtön eikä minulla ole mitään koulutusta mihinkään ammattiin. Olen vaan tyytynyt niihin paskahommiin mitä kukaan muu ei suostu tekemään ja kivunnut pikkuhiljaa parempiin hommiin. Tällä hetkellä bruttotulot 3800€.
Vierailija kirjoitti:
En ole ollut kranttu työtehtävien suhteen. Mulla on kyky kiinnostua ja innostua todella monenlaisista asioista, ja sen takia olen ollut muun muassa kaupan myyjänä, lastenhoitajana, oikoluku/viestintähommissa, erinäisissä verkkosivu- ja verkkokauppaprojekteissa jne. En kavahda lyhyitäkään pestejä, olen ottanut parin viikon projektit ilolla vastaan. Tuollaisten töiden kautta sitä sitten verkostoituu ja kun on mukava ja osaava työpaikalla, niin usein ylenee aika nopeasti ja tarjotaan pidempää pätkää jne. Itse uskon, että tekevälle työtä löytyy. En ymmärrä monien korkeakoulutettujen asennetta, että kunhan nyt ei vaan tarvitse mennä kaupan kassalle. Itse olen sata kertaa mieluummin kaupan kassalla kuin työttömänä.
Missä näitä töitä otetaan vastaan, kun ei pääse haastatteluun edes kahden viikon keikkatyöhön?
Terveet vs vajaakuntoisten/tai sairaat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikka pitää vaihtaa nosteessa ja siitä on pidettävä kiinni laskussa. Useimmat tekevät päinvastoin ja tulevat surkeina anomaan uutta työpaikkaa.
Miten siitä pidetään kiinni jos koko firma menee konkkaan tai yt-neuvotteluissa tulee kenkää?
Silloin ei tullut vaihdettua nosteessa, vaan odotettua laskua.
Vierailija kirjoitti:
Neuvoja ottaisin vastaan minäkin. Nopeasti ajateltuna ehkä verkostoituminen voisi olla hyvä, tästä puhuttiin koulussakin mutta tuntui vähän teennäiseltä silloin. Samoin ajattelen että asiallinen ja reilu käytös sekä itsestä huolehtiminen auttaisi ainakin asiantuntijatehtäviä hakevia. Hienoa että joku on saanut työkkärin kursseista jotain irti, itse olen epäillyt että mahtaako palvella muuta kuin tilastoja?
Verkostoituminen oikeasti auttaa. Se, että tunnet oikeita tyyppejä.
Suhteet ratkaisevat yllättävän paljon. Esimerkiksi sukulaiset, jotka oikeasti haluavat auttaa, joilla on kanttia pelata viidakon säännöillä ja ymmärtävät, kuinka se tehdään.
Toisessa ääripäässä ovat ihmiset, joilla ei ole ketään ja joita jopa käytetään näissä peleissä vain hyväksi.
Jos ette saa pyyntöjä haastatteluun, miettikää, ovatko suosittelijat oikeasti suosittelemassa. Hyväkin työntekijä jää valitsematta, jos suosittelijoilla on tarvetta saada ko. paikka vaikka omalle lapselle, aviopuolisolle tai läheisemmälle tuttavalle.