Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kelapätevyyden omaava psykoterapeuttini ei tee mitään Kanta-merkintöjä
27.09.2026 |
Hyvänä puolena tietysti se, ettei voi käydä vastaanota. Hän kirjoittaa siis vain käsin muistiin joitain lauseita per käynti.
Nyt vuoden käymisen jälkeen kiinnostaisi saada jotain kokonaiskuvaa terapian edistymisestä. Vähän tuntuu siltä, että edistymistä ei ole tapahtunut, vaan tietty terapiasuuntaus, joka alussa vaikutti suunnitelmallisesti etenevältä ja ryhdikkäältä, onkin vaivihkaa vaihtunut lörpöttelyyn, jossa terapeutti kertoo mm. omista unistaan.
Muilla näkemystä tästä?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule sinä käyt siellä vuosia eikä mitään tapahdu jos et itse halua, terapeutti nostaa palkkaa niin kauan kuin maksaja löytyy. Jos maksajana ei löydy oletkin terve sillä kellon lyömällä kun rahoitus loppuu
Harkitsen terapiaopintoja itsekin. Sen verran helpolta työltä vaikuttaa.
ApJos ja kun asiakkaina on terveitä ja työkykyisiä ihmisiä, voi terapeutilta unohtua, että he usein ovat vaativia asikkaita, joille rupattelu ei riitä. Mahdollisesti olet jostain syystä terapeutille hankalan tuntuinen asiakas ja se näkyy noin. Hänen tulisi ottaa työnohjausta tai sitten voitte yhteisymmärryksessä lopettaa terapiasuhteen. Itselleni on käynyt kerran niin, että koin asiakkaan olevan liian samanlainen kuin itse olen. Siksi en oikein saanut hyvää työvirettä ja siirsin hänet kollegalle oma-alotteisesti, kun tuntui, että nyt ei suju.
Niin - useimmat hänen ratkaisuehdotuksensa ovat sellaisia, jotka olen todennut toimimattomiksi jo teini-ikäisenä. Luultavasti minua ei ole helppo manipuloida.
Tiedän kyllä, minkälaisia vastauksia ja reaktioita hän kulloinkin minulta odottaa, mutten voi antaa niitä pelkästään siksi, että terapeutti saisi onnistumisen kokemuksia. Asiat tulee ratkaista siten, että minä hyödyn niistä ratkaisuista.
ApTuossahan on todella paljon asiaa - kuulostaa siltä, että perusasetuksesi on melko kriittinen. Luottamuksen rakentaminen ei aina onnistu eivätkä kaikki terapeutit ole hyviä ns. liittymään, vaikka se on terapeutin tärkeimpiä taitoja. Toisaalta asiakkaista peilautuu paljon asioita takaisin mikä voi henkilökohtaisista syistä aiheuttaa terapeutissa neuvottomuutta. Lisäksi on tietenkin vielä se, etteivät kaikki terapeutit aidosti ole niin hyviä työssään tai joku asiakas on heille tavallista vaikeampi.
Joka tapauksessa olisi mielestäni sinulle itsellesi eduksi, jos otat esille kriittisen asenteesi etkä pyri couppaamaan sitä kaikkea terapeutin niskaan. Nämä asiat kertovat ennen kaikkea sinusta, vaikka terapeutti olisikin rupatellut omista unistaan. Terapiassa on mahdollista käsitellä asiat niin kuin ne ovat. Muutenhan siitä ei oikein ole mitään hyötyä eli paljon on asiakkaasta itsestään kiinni. Rupattelumoodin purkamisella päästään kiinni olennaisempiin asioihin.
Hän aloittaa itse jokaisen käynnin rupattelulla. Yritän lopettaa sen nopeasti ja päästä itse asiaan, mutta joka kerta hän pitkittää sitä, vaikka istuisin ihan hiljaa ja odottaisin. Tai sitten tarttuu johonkin epäolennaisuuteen ja keksii siitä aasinsillan johonkin tuntemaansa henkilöön, yms.
ApKuulostaa siltä, että pasmat ovat vähän sekaisin. Sellaista sattuu muissakin ammateissa, miksei sitten terapia-alalla. Mutta kyllä näistä asioista voi ääneen keskustella miltä tuo sinusta on tuntunut. Et ole hoitoon tyytyväinen.
Tämä terapia on hänelle vain sivutoimi, hänellä on myös ns. oikea päivätyö. Saattaa olla, ettei hän ehdi käymään esim. työnohjauksessa, eikä aikaa riitä ystäville, eli kuuntelijoille.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule sinä käyt siellä vuosia eikä mitään tapahdu jos et itse halua, terapeutti nostaa palkkaa niin kauan kuin maksaja löytyy. Jos maksajana ei löydy oletkin terve sillä kellon lyömällä kun rahoitus loppuu
Harkitsen terapiaopintoja itsekin. Sen verran helpolta työltä vaikuttaa.
ApJos ja kun asiakkaina on terveitä ja työkykyisiä ihmisiä, voi terapeutilta unohtua, että he usein ovat vaativia asikkaita, joille rupattelu ei riitä. Mahdollisesti olet jostain syystä terapeutille hankalan tuntuinen asiakas ja se näkyy noin. Hänen tulisi ottaa työnohjausta tai sitten voitte yhteisymmärryksessä lopettaa terapiasuhteen. Itselleni on käynyt kerran niin, että koin asiakkaan olevan liian samanlainen kuin itse olen. Siksi en oikein saanut hyvää työvirettä ja siirsin hänet kollegalle oma-alotteisesti, kun tuntui, että nyt ei suju.
Niin - useimmat hänen ratkaisuehdotuksensa ovat sellaisia, jotka olen todennut toimimattomiksi jo teini-ikäisenä. Luultavasti minua ei ole helppo manipuloida.
Tiedän kyllä, minkälaisia vastauksia ja reaktioita hän kulloinkin minulta odottaa, mutten voi antaa niitä pelkästään siksi, että terapeutti saisi onnistumisen kokemuksia. Asiat tulee ratkaista siten, että minä hyödyn niistä ratkaisuista.
ApTuossahan on todella paljon asiaa - kuulostaa siltä, että perusasetuksesi on melko kriittinen. Luottamuksen rakentaminen ei aina onnistu eivätkä kaikki terapeutit ole hyviä ns. liittymään, vaikka se on terapeutin tärkeimpiä taitoja. Toisaalta asiakkaista peilautuu paljon asioita takaisin mikä voi henkilökohtaisista syistä aiheuttaa terapeutissa neuvottomuutta. Lisäksi on tietenkin vielä se, etteivät kaikki terapeutit aidosti ole niin hyviä työssään tai joku asiakas on heille tavallista vaikeampi.
Joka tapauksessa olisi mielestäni sinulle itsellesi eduksi, jos otat esille kriittisen asenteesi etkä pyri couppaamaan sitä kaikkea terapeutin niskaan. Nämä asiat kertovat ennen kaikkea sinusta, vaikka terapeutti olisikin rupatellut omista unistaan. Terapiassa on mahdollista käsitellä asiat niin kuin ne ovat. Muutenhan siitä ei oikein ole mitään hyötyä eli paljon on asiakkaasta itsestään kiinni. Rupattelumoodin purkamisella päästään kiinni olennaisempiin asioihin.
Hän aloittaa itse jokaisen käynnin rupattelulla. Yritän lopettaa sen nopeasti ja päästä itse asiaan, mutta joka kerta hän pitkittää sitä, vaikka istuisin ihan hiljaa ja odottaisin. Tai sitten tarttuu johonkin epäolennaisuuteen ja keksii siitä aasinsillan johonkin tuntemaansa henkilöön, yms.
ApKuulostaa siltä, että pasmat ovat vähän sekaisin. Sellaista sattuu muissakin ammateissa, miksei sitten terapia-alalla. Mutta kyllä näistä asioista voi ääneen keskustella miltä tuo sinusta on tuntunut. Et ole hoitoon tyytyväinen.
Tämä terapia on hänelle vain sivutoimi, hänellä on myös ns. oikea päivätyö. Saattaa olla, ettei hän ehdi käymään esim. työnohjauksessa, eikä aikaa riitä ystäville, eli kuuntelijoille.
Ap
Etsi seuraavaksi terapeutiksesi pitkään alalla ollut, kokenut ja useita erilaisia terapia-alan pätevyyksiä omaava henkilö. Sellaisille saattaa joutua kyllä jonottamaan eikä hoito ole välttämättä halpaa, mutta se kannattaa.
Kysyhän sama maksajana, Kelalta.
Tuo ala on täynnä friikkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule sinä käyt siellä vuosia eikä mitään tapahdu jos et itse halua, terapeutti nostaa palkkaa niin kauan kuin maksaja löytyy. Jos maksajana ei löydy oletkin terve sillä kellon lyömällä kun rahoitus loppuu
Harkitsen terapiaopintoja itsekin. Sen verran helpolta työltä vaikuttaa.
ApJos ja kun asiakkaina on terveitä ja työkykyisiä ihmisiä, voi terapeutilta unohtua, että he usein ovat vaativia asikkaita, joille rupattelu ei riitä. Mahdollisesti olet jostain syystä terapeutille hankalan tuntuinen asiakas ja se näkyy noin. Hänen tulisi ottaa työnohjausta tai sitten voitte yhteisymmärryksessä lopettaa terapiasuhteen. Itselleni on käynyt kerran niin, että koin asiakkaan olevan liian samanlainen kuin itse olen. Siksi en oikein saanut hyvää työvirettä ja siirsin hänet kollegalle oma-alotteisesti, kun tuntui, että nyt ei suju.
Niin - useimmat hänen ratkaisuehdotuksensa ovat sellaisia, jotka olen todennut toimimattomiksi jo teini-ikäisenä. Luultavasti minua ei ole helppo manipuloida.
Tiedän kyllä, minkälaisia vastauksia ja reaktioita hän kulloinkin minulta odottaa, mutten voi antaa niitä pelkästään siksi, että terapeutti saisi onnistumisen kokemuksia. Asiat tulee ratkaista siten, että minä hyödyn niistä ratkaisuista.
ApTuossahan on todella paljon asiaa - kuulostaa siltä, että perusasetuksesi on melko kriittinen. Luottamuksen rakentaminen ei aina onnistu eivätkä kaikki terapeutit ole hyviä ns. liittymään, vaikka se on terapeutin tärkeimpiä taitoja. Toisaalta asiakkaista peilautuu paljon asioita takaisin mikä voi henkilökohtaisista syistä aiheuttaa terapeutissa neuvottomuutta. Lisäksi on tietenkin vielä se, etteivät kaikki terapeutit aidosti ole niin hyviä työssään tai joku asiakas on heille tavallista vaikeampi.
Joka tapauksessa olisi mielestäni sinulle itsellesi eduksi, jos otat esille kriittisen asenteesi etkä pyri couppaamaan sitä kaikkea terapeutin niskaan. Nämä asiat kertovat ennen kaikkea sinusta, vaikka terapeutti olisikin rupatellut omista unistaan. Terapiassa on mahdollista käsitellä asiat niin kuin ne ovat. Muutenhan siitä ei oikein ole mitään hyötyä eli paljon on asiakkaasta itsestään kiinni. Rupattelumoodin purkamisella päästään kiinni olennaisempiin asioihin.
Hän aloittaa itse jokaisen käynnin rupattelulla. Yritän lopettaa sen nopeasti ja päästä itse asiaan, mutta joka kerta hän pitkittää sitä, vaikka istuisin ihan hiljaa ja odottaisin. Tai sitten tarttuu johonkin epäolennaisuuteen ja keksii siitä aasinsillan johonkin tuntemaansa henkilöön, yms.
ApKuulostaa siltä, että pasmat ovat vähän sekaisin. Sellaista sattuu muissakin ammateissa, miksei sitten terapia-alalla. Mutta kyllä näistä asioista voi ääneen keskustella miltä tuo sinusta on tuntunut. Et ole hoitoon tyytyväinen.
Tämä terapia on hänelle vain sivutoimi, hänellä on myös ns. oikea päivätyö. Saattaa olla, ettei hän ehdi käymään esim. työnohjauksessa, eikä aikaa riitä ystäville, eli kuuntelijoille.
ApEtsi seuraavaksi terapeutiksesi pitkään alalla ollut, kokenut ja useita erilaisia terapia-alan pätevyyksiä omaava henkilö. Sellaisille saattaa joutua kyllä jonottamaan eikä hoito ole välttämättä halpaa, mutta se kannattaa.
Tämä on ollut pitkään alalla. Löytyy monia pätevyyksiä. Siksi valitsimkin hänet ja ensimmäiset puoli vuotta vaikuttivat lupaavalta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kysyhän sama maksajana, Kelalta.
Tuo ala on täynnä friikkejä.
Ei niitä kiinnosta. Kysyin jo yhdestä laskutukseen liittyvästä asiasta. Vastasivat tylysti, että minun ja terapeutin välinen asia, ei kuulu heille.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyhän sama maksajana, Kelalta.
Tuo ala on täynnä friikkejä.
Ei niitä kiinnosta. Kysyin jo yhdestä laskutukseen liittyvästä asiasta. Vastasivat tylysti, että minun ja terapeutin välinen asia, ei kuulu heille.
Ap
Uskomatonta verorahojen tuhlausta, Kela.
Entä Avi?
Itse ottaisin käynnit nauhalle ja valittaisiin.
Voi tulla tilanne sana sanaa vastaan.
https://lvv.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/muistutus-tai-kantelu
Ja nostaisin kytkintä.
Kaikkee hyvää sulle!.
Ettei ole psyk.sh? Kuulostaa ihan samanlaiselta jutustelulta, jota psyk.sh:t tekevät potilaille sairaalassa ilman sitä terapia-alan koulutusta. Jutustellaan niitä näitä, kuulumisia ja annetaan vinkkejä elämään. Se ei ole terapiaa ollenkaan, vaikka oltaisi se koulutuskin hankittu, mutta varmaan pääsee helpommalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettei ole psyk.sh? Kuulostaa ihan samanlaiselta jutustelulta, jota psyk.sh:t tekevät potilaille sairaalassa ilman sitä terapia-alan koulutusta. Jutustellaan niitä näitä, kuulumisia ja annetaan vinkkejä elämään. Se ei ole terapiaa ollenkaan, vaikka oltaisi se koulutuskin hankittu, mutta varmaan pääsee helpommalla.
On maisteri, sen lisäksi psyksh ja näiden lisäksi vielä yksi kolmas korkeakoulututkinto. Sen lisäksi psykoterapeutti. Alussa oli hyvin ammattimainen ja antoi pätevän vaikutelman, muuten en olisi jatkanut alkua pidemmälle.
Ap
Ihan hyvä, että ei kirjaa Kantaan. Mietipä, kun olet vaikka päivystyksellistä hoitoa vailla, niin hoitaja katsoo tietojasi, että olet terapia-asiakas, niin hän toteaa, että et tarvitse apuja, koska vika on korvien välissä. En suosittele kenellekään mitään mielenterveysdiagnoosin hommaamista edes elämän syvimmissä pohjamudissa, koska sen jälkeen minkäänlaista hoitoa on vaikea saada. Et myöskään saa vakuutusyhtiöstä terveysvakuutuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettei ole psyk.sh? Kuulostaa ihan samanlaiselta jutustelulta, jota psyk.sh:t tekevät potilaille sairaalassa ilman sitä terapia-alan koulutusta. Jutustellaan niitä näitä, kuulumisia ja annetaan vinkkejä elämään. Se ei ole terapiaa ollenkaan, vaikka oltaisi se koulutuskin hankittu, mutta varmaan pääsee helpommalla.
On maisteri, sen lisäksi psyksh ja näiden lisäksi vielä yksi kolmas korkeakoulututkinto. Sen lisäksi psykoterapeutti. Alussa oli hyvin ammattimainen ja antoi pätevän vaikutelman, muuten en olisi jatkanut alkua pidemmälle.
Ap
Arvasin oikein, tuo on sitä mitä he tekevät sairaalatyössä. Ja moni on kouluttautunut terapeutiksi, kun siinä ansaitsee enemmän, jos asiakkaita tulee. Mutta eihän niitä tuolla menolla tule, ei tullut yhdelle tuttavallekaan. Ei ole tosiasiassa terapiaa tehnyt ikinä, vaikka käyttää sitä nimikettä, ihan sairaalahommissa on edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä, että ei kirjaa Kantaan. Mietipä, kun olet vaikka päivystyksellistä hoitoa vailla, niin hoitaja katsoo tietojasi, että olet terapia-asiakas, niin hän toteaa, että et tarvitse apuja, koska vika on korvien välissä. En suosittele kenellekään mitään mielenterveysdiagnoosin hommaamista edes elämän syvimmissä pohjamudissa, koska sen jälkeen minkäänlaista hoitoa on vaikea saada. Et myöskään saa vakuutusyhtiöstä terveysvakuutuksia.
Minulla on yksityinen sairausvakuutus ja ihan hyvää kohtelua olen saanut kaikissa firmoissa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettei ole psyk.sh? Kuulostaa ihan samanlaiselta jutustelulta, jota psyk.sh:t tekevät potilaille sairaalassa ilman sitä terapia-alan koulutusta. Jutustellaan niitä näitä, kuulumisia ja annetaan vinkkejä elämään. Se ei ole terapiaa ollenkaan, vaikka oltaisi se koulutuskin hankittu, mutta varmaan pääsee helpommalla.
On maisteri, sen lisäksi psyksh ja näiden lisäksi vielä yksi kolmas korkeakoulututkinto. Sen lisäksi psykoterapeutti. Alussa oli hyvin ammattimainen ja antoi pätevän vaikutelman, muuten en olisi jatkanut alkua pidemmälle.
ApArvasin oikein, tuo on sitä mitä he tekevät sairaalatyössä. Ja moni on kouluttautunut terapeutiksi, kun siinä ansaitsee enemmän, jos asiakkaita tulee. Mutta eihän niitä tuolla menolla tule, ei tullut yhdelle tuttavallekaan. Ei ole tosiasiassa terapiaa tehnyt ikinä, vaikka käyttää sitä nimikettä, ihan sairaalahommissa on edelleen.
Tämä ei käsittääkseni ole koskaan työskennellyt terveydenhuollossa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettei ole psyk.sh? Kuulostaa ihan samanlaiselta jutustelulta, jota psyk.sh:t tekevät potilaille sairaalassa ilman sitä terapia-alan koulutusta. Jutustellaan niitä näitä, kuulumisia ja annetaan vinkkejä elämään. Se ei ole terapiaa ollenkaan, vaikka oltaisi se koulutuskin hankittu, mutta varmaan pääsee helpommalla.
On maisteri, sen lisäksi psyksh ja näiden lisäksi vielä yksi kolmas korkeakoulututkinto. Sen lisäksi psykoterapeutti. Alussa oli hyvin ammattimainen ja antoi pätevän vaikutelman, muuten en olisi jatkanut alkua pidemmälle.
Ap
Suosittelen virkaiältään vanhempaa, jo lähellä eläkeikää olevaa psykoterapeuttia, jolla on psykoterapian erikoistumiskoulutuksia: perheterapeutti, ryhmänohjaaja, seksologi (ei seksuaaliterapeutti), traumapsykoterapeutti, koska ennen noiden erikoistumiskoulutuksen pääsyvaatimuksena oli riittävä työkokemus ja soveltuvuus, lisäksi koulutukset myös kestivät usemman vuoden työn ohessa työnohjattuna, ryhmänohjaajakoulutuksen kesto kuusi vuotta, perheterapeutin neljä vuotta.
Psykoterapeutiksi oppii tekemällä työtä, joten kannattaa kysyä miten pitkä työkokemus henkilöllä on, milloin hän on valmistunut ja millaisissa työpaikoissa hän on tehnyt terapiatyötä psykoterapeuttina (ei esim. sairaanhoitajana). Työkokemusta olisi hyvä olla erilaisista paikoista kuten sairaalaympäristö, perheneuvola, haavoittuvat ryhmät kuten vangit ja päideasiakkaat, perheasiainneuvottelukeskus eikä vain yksityisvastaanotto. Psykoterapeutin työkokemus ja näkemykset jäävät mielestäni hyvin yksipuolisiksi, jos hän on tavannut vain kapeaa asiakassegmenttiä. Esimerkiksi perheiden kanssa työskentely kunnallisella puolella ja yksityisvastaanotto lievästi oireilevien työkykyisten kanssa ovat hyvin erilaisia työympäristöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettei ole psyk.sh? Kuulostaa ihan samanlaiselta jutustelulta, jota psyk.sh:t tekevät potilaille sairaalassa ilman sitä terapia-alan koulutusta. Jutustellaan niitä näitä, kuulumisia ja annetaan vinkkejä elämään. Se ei ole terapiaa ollenkaan, vaikka oltaisi se koulutuskin hankittu, mutta varmaan pääsee helpommalla.
On maisteri, sen lisäksi psyksh ja näiden lisäksi vielä yksi kolmas korkeakoulututkinto. Sen lisäksi psykoterapeutti. Alussa oli hyvin ammattimainen ja antoi pätevän vaikutelman, muuten en olisi jatkanut alkua pidemmälle.
ApSuosittelen virkaiältään vanhempaa, jo lähellä eläkeikää olevaa psykoterapeuttia, jolla on psykoterapian erikoistumiskoulutuksia: perheterapeutti, ryhmänohjaaja, seksologi (ei seksuaaliterapeutti), traumapsykoterapeutti, koska ennen noiden erikoistumiskoulutuksen pääsyvaatimuksena oli riittävä työkokemus ja soveltuvuus, lisäksi koulutukset myös kestivät usemman vuoden työn ohessa työnohjattuna, ryhmänohjaajakoulutuksen kesto kuusi vuotta, perheterapeutin neljä vuotta.
Psykoterapeutiksi oppii tekemällä työtä, joten kannattaa kysyä miten pitkä työkokemus henkilöllä on, milloin hän on valmistunut ja millaisissa työpaikoissa hän on tehnyt terapiatyötä psykoterapeuttina (ei esim. sairaanhoitajana). Työkokemusta olisi hyvä olla erilaisista paikoista kuten sairaalaympäristö, perheneuvola, haavoittuvat ryhmät kuten vangit ja päideasiakkaat, perheasiainneuvottelukeskus eikä vain yksityisvastaanotto. Psykoterapeutin työkokemus ja näkemykset jäävät mielestäni hyvin yksipuolisiksi, jos hän on tavannut vain kapeaa asiakassegmenttiä. Esimerkiksi perheiden kanssa työskentely kunnallisella puolella ja yksityisvastaanotto lievästi oireilevien työkykyisten kanssa ovat hyvin erilaisia työympäristöjä.
Tällä on kaksi noista alussa mainitsemistasi terapiakoulutuksista. Ei ole mikään nuori enää. On työskennellyt eri ikäisten ja erilaisista ongelmista kärsivien ihmisten parissa päivätyössään 30 vuotta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettei ole psyk.sh? Kuulostaa ihan samanlaiselta jutustelulta, jota psyk.sh:t tekevät potilaille sairaalassa ilman sitä terapia-alan koulutusta. Jutustellaan niitä näitä, kuulumisia ja annetaan vinkkejä elämään. Se ei ole terapiaa ollenkaan, vaikka oltaisi se koulutuskin hankittu, mutta varmaan pääsee helpommalla.
On maisteri, sen lisäksi psyksh ja näiden lisäksi vielä yksi kolmas korkeakoulututkinto. Sen lisäksi psykoterapeutti. Alussa oli hyvin ammattimainen ja antoi pätevän vaikutelman, muuten en olisi jatkanut alkua pidemmälle.
ApSuosittelen virkaiältään vanhempaa, jo lähellä eläkeikää olevaa psykoterapeuttia, jolla on psykoterapian erikoistumiskoulutuksia: perheterapeutti, ryhmänohjaaja, seksologi (ei seksuaaliterapeutti), traumapsykoterapeutti, koska ennen noiden erikoistumiskoulutuksen pääsyvaatimuksena oli riittävä työkokemus ja soveltuvuus, lisäksi koulutukset myös kestivät usemman vuoden työn ohessa työnohjattuna, ryhmänohjaajakoulutuksen kesto kuusi vuotta, perheterapeutin neljä vuotta.
Psykoterapeutiksi oppii tekemällä työtä, joten kannattaa kysyä miten pitkä työkokemus henkilöllä on, milloin hän on valmistunut ja millaisissa työpaikoissa hän on tehnyt terapiatyötä psykoterapeuttina (ei esim. sairaanhoitajana). Työkokemusta olisi hyvä olla erilaisista paikoista kuten sairaalaympäristö, perheneuvola, haavoittuvat ryhmät kuten vangit ja päideasiakkaat, perheasiainneuvottelukeskus eikä vain yksityisvastaanotto. Psykoterapeutin työkokemus ja näkemykset jäävät mielestäni hyvin yksipuolisiksi, jos hän on tavannut vain kapeaa asiakassegmenttiä. Esimerkiksi perheiden kanssa työskentely kunnallisella puolella ja yksityisvastaanotto lievästi oireilevien työkykyisten kanssa ovat hyvin erilaisia työympäristöjä.
Tällä on kaksi noista alussa mainitsemistasi terapiakoulutuksista. Ei ole mikään nuori enää. On työskennellyt eri ikäisten ja erilaisista ongelmista kärsivien ihmisten parissa päivätyössään 30 vuotta.
Ap
Sittenhän kaikki vaikutti lupaavalta. Ja hänellä on valmiuksia käsitellä sinun kysymyksesi terapian etenemisestä, tavoitteista ja lopettamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettei ole psyk.sh? Kuulostaa ihan samanlaiselta jutustelulta, jota psyk.sh:t tekevät potilaille sairaalassa ilman sitä terapia-alan koulutusta. Jutustellaan niitä näitä, kuulumisia ja annetaan vinkkejä elämään. Se ei ole terapiaa ollenkaan, vaikka oltaisi se koulutuskin hankittu, mutta varmaan pääsee helpommalla.
On maisteri, sen lisäksi psyksh ja näiden lisäksi vielä yksi kolmas korkeakoulututkinto. Sen lisäksi psykoterapeutti. Alussa oli hyvin ammattimainen ja antoi pätevän vaikutelman, muuten en olisi jatkanut alkua pidemmälle.
ApArvasin oikein, tuo on sitä mitä he tekevät sairaalatyössä. Ja moni on kouluttautunut terapeutiksi, kun siinä ansaitsee enemmän, jos asiakkaita tulee. Mutta eihän niitä tuolla menolla tule, ei tullut yhdelle tuttavallekaan. Ei ole tosiasiassa terapiaa tehnyt ikinä, vaikka käyttää sitä nimikettä, ihan sairaalahommissa on edelleen.
Tämä ei käsittääkseni ole koskaan työskennellyt terveydenhuollossa.
Ap
Miten voi olla psykoterapeutti ilman mitään terveydenhuollon työkokemusta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettei ole psyk.sh? Kuulostaa ihan samanlaiselta jutustelulta, jota psyk.sh:t tekevät potilaille sairaalassa ilman sitä terapia-alan koulutusta. Jutustellaan niitä näitä, kuulumisia ja annetaan vinkkejä elämään. Se ei ole terapiaa ollenkaan, vaikka oltaisi se koulutuskin hankittu, mutta varmaan pääsee helpommalla.
On maisteri, sen lisäksi psyksh ja näiden lisäksi vielä yksi kolmas korkeakoulututkinto. Sen lisäksi psykoterapeutti. Alussa oli hyvin ammattimainen ja antoi pätevän vaikutelman, muuten en olisi jatkanut alkua pidemmälle.
ApSuosittelen virkaiältään vanhempaa, jo lähellä eläkeikää olevaa psykoterapeuttia, jolla on psykoterapian erikoistumiskoulutuksia: perheterapeutti, ryhmänohjaaja, seksologi (ei seksuaaliterapeutti), traumapsykoterapeutti, koska ennen noiden erikoistumiskoulutuksen pääsyvaatimuksena oli riittävä työkokemus ja soveltuvuus, lisäksi koulutukset myös kestivät usemman vuoden työn ohessa työnohjattuna, ryhmänohjaajakoulutuksen kesto kuusi vuotta, perheterapeutin neljä vuotta.
Psykoterapeutiksi oppii tekemällä työtä, joten kannattaa kysyä miten pitkä työkokemus henkilöllä on, milloin hän on valmistunut ja millaisissa työpaikoissa hän on tehnyt terapiatyötä psykoterapeuttina (ei esim. sairaanhoitajana). Työkokemusta olisi hyvä olla erilaisista paikoista kuten sairaalaympäristö, perheneuvola, haavoittuvat ryhmät kuten vangit ja päideasiakkaat, perheasiainneuvottelukeskus eikä vain yksityisvastaanotto. Psykoterapeutin työkokemus ja näkemykset jäävät mielestäni hyvin yksipuolisiksi, jos hän on tavannut vain kapeaa asiakassegmenttiä. Esimerkiksi perheiden kanssa työskentely kunnallisella puolella ja yksityisvastaanotto lievästi oireilevien työkykyisten kanssa ovat hyvin erilaisia työympäristöjä.
Tällä on kaksi noista alussa mainitsemistasi terapiakoulutuksista. Ei ole mikään nuori enää. On työskennellyt eri ikäisten ja erilaisista ongelmista kärsivien ihmisten parissa päivätyössään 30 vuotta.
ApSittenhän kaikki vaikutti lupaavalta. Ja hänellä on valmiuksia käsitellä sinun kysymyksesi terapian etenemisestä, tavoitteista ja lopettamisesta.
Kyllä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettei ole psyk.sh? Kuulostaa ihan samanlaiselta jutustelulta, jota psyk.sh:t tekevät potilaille sairaalassa ilman sitä terapia-alan koulutusta. Jutustellaan niitä näitä, kuulumisia ja annetaan vinkkejä elämään. Se ei ole terapiaa ollenkaan, vaikka oltaisi se koulutuskin hankittu, mutta varmaan pääsee helpommalla.
On maisteri, sen lisäksi psyksh ja näiden lisäksi vielä yksi kolmas korkeakoulututkinto. Sen lisäksi psykoterapeutti. Alussa oli hyvin ammattimainen ja antoi pätevän vaikutelman, muuten en olisi jatkanut alkua pidemmälle.
ApArvasin oikein, tuo on sitä mitä he tekevät sairaalatyössä. Ja moni on kouluttautunut terapeutiksi, kun siinä ansaitsee enemmän, jos asiakkaita tulee. Mutta eihän niitä tuolla menolla tule, ei tullut yhdelle tuttavallekaan. Ei ole tosiasiassa terapiaa tehnyt ikinä, vaikka käyttää sitä nimikettä, ihan sairaalahommissa on edelleen.
Tämä ei käsittääkseni ole koskaan työskennellyt terveydenhuollossa.
ApMiten voi olla psykoterapeutti ilman mitään terveydenhuollon työkokemusta...
Voi olla esimerkiksi TM, YTM, VTM..
Ei kai kannassa ihan kaikki kirjaukset edes näy asiakkaalle(?).
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa siltä, että pasmat ovat vähän sekaisin. Sellaista sattuu muissakin ammateissa, miksei sitten terapia-alalla. Mutta kyllä näistä asioista voi ääneen keskustella miltä tuo sinusta on tuntunut. Et ole hoitoon tyytyväinen.