Kannattaako kolmekymppisenä enää tehdä lapsia
Jaksaako, kaksikymppisenä niiden kanssa varmaan jaksaakin
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai se riippuu ihmisestä ja miten siihen asennoituu. Itse tein lapset nuorena (alle 20.v) ja en todellakaan olisi halunnut enää vauvoja kun olin olin 30.v
Minä taas olin alle 20-vuotiaana vielä koulussa. En olisi pystynyt huolehtimaan lapsista.
Minäkin olin😊 Suoritin Lukion loppuun vauvasta huolimatta ja pidin vähän taukoa jatko-opiskelusta että sain olla vauvan kanssa kotona, kuopuksen hoiti isä kotona 3- vuotiaaksi.
Niin? Ja hankitko sen jälkeen koulutuksen ja menit työelämään?
Kyllä, siksi en enää kolmekymppisenä olisi lapsia halunnut koska loin uraa.
Tämä oli minun ratkaisuni, turhaa sinä sitä alapeukuttelet.
Kirjoitin jo ekaan viestiin että se on varmaan kiinni siitä miten siihen äitiyteen asennoituu.
Arvostelua ja wtksi haukkumista sain jo silloin osakseni niinkuin nyt täälläkin, kertoo enemmän haukkujista kuin minusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai se riippuu ihmisestä ja miten siihen asennoituu. Itse tein lapset nuorena (alle 20.v) ja en todellakaan olisi halunnut enää vauvoja kun olin olin 30.v
Minä taas olin alle 20-vuotiaana vielä koulussa. En olisi pystynyt huolehtimaan lapsista.
Minäkin olin😊 Suoritin Lukion loppuun vauvasta huolimatta ja pidin vähän taukoa jatko-opiskelusta että sain olla vauvan kanssa kotona, kuopuksen hoiti isä kotona 3- vuotiaaksi.
Niin? Ja hankitko sen jälkeen koulutuksen ja menit työelämään?
Sit tuli tehtailtua viisi lasta lisää. Nuorimmat eri miehille.
Voi herraisä, oikeinko monelle ukolle? Ei siinä paljon ole järki päätä pakottanut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teiniäiti wt:t tulevat kehumaan kerta vauvapalstan keskustelu kertoo että he ovat tehneet oikean valinnan
Tuskin on ollut valinta, mikäli on teininä raskautunut. Kunnioitettavaa toki on se, jos on lapsestaan mallikkaasti huolehtinut nuoresta iästä huolimatta.
Kyllä oli ihan oma valinta tehdä lapset nuorena. Kunnioitettavaa on se että huolehtii lapsestaan oli minkä ikäinen tahansa ja vähemmän kunnioitettavaa on se että haukkuu nuorena äidiksi tulleita tietämättä heistä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai se riippuu ihmisestä ja miten siihen asennoituu. Itse tein lapset nuorena (alle 20.v) ja en todellakaan olisi halunnut enää vauvoja kun olin olin 30.v
Minä taas olin alle 20-vuotiaana vielä koulussa. En olisi pystynyt huolehtimaan lapsista.
Minäkin olin😊 Suoritin Lukion loppuun vauvasta huolimatta ja pidin vähän taukoa jatko-opiskelusta että sain olla vauvan kanssa kotona, kuopuksen hoiti isä kotona 3- vuotiaaksi.
Niin? Ja hankitko sen jälkeen koulutuksen ja menit työelämään?
Kyllä, siksi en enää kolmekymppisenä olisi lapsia halunnut koska loin uraa.
Tämä oli minun ratkaisuni, turhaa sinä sitä alapeukuttelet.
Kirjoitin jo ekaan viestiin että se on varmaan kiinni siitä miten siihen äitiyteen asennoituu.
Arvostelua ja wtksi haukkumista sain jo silloin osakseni niinkuin nyt täälläkin, kertoo enemmän haukkujista kuin minusta.
Samanlaista haukkumista mäkin sain ja nimenomaan näiltä vannhemmalla iällä lapsen saaneilta äideiltä, en tiedä mikä tarve näillä on haukkua ja arvostella nuoria äitejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 29-vuotias, eikä ole mitään aikeita tehdä lapsia vielä 5 vuoteen. Ei ole töitä, ei rahaa, ei tarpeeksi suurta asuntoa tai mahdollisuutta siihen.
Oletko edes varma että saat lapsia sitten kun sinulle on optimaalinen aika TEHDÄ niitä?
Nainen tulee raskaaksi suojaamattomasta yhdynnästä. Eri
Ei välttämättä tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai se riippuu ihmisestä ja miten siihen asennoituu. Itse tein lapset nuorena (alle 20.v) ja en todellakaan olisi halunnut enää vauvoja kun olin olin 30.v
Minä taas olin alle 20-vuotiaana vielä koulussa. En olisi pystynyt huolehtimaan lapsista.
Minäkin olin😊 Suoritin Lukion loppuun vauvasta huolimatta ja pidin vähän taukoa jatko-opiskelusta että sain olla vauvan kanssa kotona, kuopuksen hoiti isä kotona 3- vuotiaaksi.
Niin? Ja hankitko sen jälkeen koulutuksen ja menit työelämään?
Kyllä, siksi en enää kolmekymppisenä olisi lapsia halunnut koska loin uraa.
Tämä oli minun ratkaisuni, turhaa sinä sitä alapeukuttelet.
Kirjoitin jo ekaan viestiin että se on varmaan kiinni siitä miten siihen äitiyteen asennoituu.
Arvostelua ja wtksi haukkumista sain jo silloin osakseni niinkuin nyt täälläkin, kertoo enemmän haukkujista kuin minusta.
Ei se ole kiinni pelkästään äitiyteen asennoitumisesta, hölmö. Kaikilla kaksikymppisillä nuorilla naisilla ei esim. ole sellaista poikaystävää josta olisi isäksi. Tai minkäänlaista poikaystävää.
Me saatiin lapset 35/41v ja 39/45v iässä. En valita, kun kaikki sujui hyvin. Molemmilla vakityöt, talous kunnossa, päät kasassa ja mahdollisuus ja halu panostaa lasten hyvinvointiin ja onneen. Nyt lapset jo aikuisia ja liittomme jatkuu onnellisena vihdoinkin yhteistä aikaa kahden tehdä mitä halutaan. Olimme lapsemme saadessamme hyvä kuntoisia ja jaksavia, ja sitä olemme edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Olen 29-vuotias, eikä ole mitään aikeita tehdä lapsia vielä 5 vuoteen. Ei ole töitä, ei rahaa, ei tarpeeksi suurta asuntoa tai mahdollisuutta siihen.
Nyt sun kannattaisi ne lapset tehdä. Viiden vuoden päästä tilanne ei ole yhtään parempi. Ainakin voit sanoa työnhakutilanteessa, että olet hoitanut lapsiasi etkä vain ollut työtön.
Harvalla parikymppisellä on vielä sellaista parisuhdetta, ammattia ja asuntoa että se kestää perheellistymisen. Lapsi syntyy yhteiskunnan tukien varaan.
Ei. Jos ei ripiltä päästessä ole tiineenä, niin kannattaa unohtaa koko asia.
Kaikkien synnyttäjien keski-ikä Suomessa on 32,0 vuotta ja ensisynnyttäjien keski-ikä 30,5 vuotta (vuoden 2025 ennakkotietojen mukaan).
Just sillon kannattaakin. Viimeiset hetket.
Suurin osa tekee nykyään kolmekymppisinä lapsensa.
Perheen perustaminen on yliarvostettua.
Sain nuorimmaisen lapseni 44-vuotiaana. Hyvin jaksoin. Kummallista, jos jo kolmekymppisenä on ihan rikki ja poikki
Vierailija kirjoitti:
Harvalla parikymppisellä on vielä sellaista parisuhdetta, ammattia ja asuntoa että se kestää perheellistymisen. Lapsi syntyy yhteiskunnan tukien varaan.
Jollain ei ole koko elämän aikana oikein mitään. Vuokrakämppä kelan tuella ja lapsia pukkaa tulemaan.
Vierailija kirjoitti:
Sain nuorimmaisen lapseni 44-vuotiaana. Hyvin jaksoin. Kummallista, jos jo kolmekymppisenä on ihan rikki ja poikki
No mun läheinen kuoli 40 vuotiaana, että kyllä ne muksut kannattaa tehdä ajoissa. Hyväkuntoinen ja puuhakas mies on, mutta sydän petti. Onneksi he olivat tehneet nuorena, niin lapsi on jo aikuinen. Silti kamala juttu menettää isä kun sitä vielä tarvitsisi.
No AP ei varmaan jaksa jos omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista ei ole pitänyt huolta. Mitenkähän muuten meinaat työelämässä jaksaa lähes 70-vuotiaaksi?
Vierailija kirjoitti:
Sain nuorimmaisen lapseni 44-vuotiaana. Hyvin jaksoin. Kummallista, jos jo kolmekymppisenä on ihan rikki ja poikki
Se on sellaista, jos pumppu pettää.
Tuskin on ollut valinta, mikäli on teininä raskautunut. Kunnioitettavaa toki on se, jos on lapsestaan mallikkaasti huolehtinut nuoresta iästä huolimatta.