Miksi niin moni juuttuu musamaussaan sinne omaan nuoruuteensa?
Selitys ”uusi musa on paskaa” kuulostaa ontuvalta, kun ottaa huomioon, miten valtavan laajasti musiikkia nykyään julkaistaan ja miten helposti sitä voi löytää. Uusia artisteja, biisejä ja jopa kokonaan uusia genrejä on tullut aivan mieletön määrä tuon jälkeen ja pelkästään Spotifyyn tulee yli satatuhatta uutta biisiä päivittäin. Toki nuoruuden musiikkiin saattaa liittyä tärkeitä muistoja, mutta eikö ole vähän hassua ajatella, ettei sen jälkeen voisi enää löytää mitään yhtä kiinnostavaa?
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Itse ihmettelen näitä, jotka suhtautuvat uuteen musiikkiin suorastaan vihamielisesti. En itsekään kuuntele aktiivisesti monen eri aikakauden musiikkia, mutta ei tulisi mieleenikään väittää, että jonkin kokonaisen aikakauden musiikki olisi paskaa. Jokaisella aikakaudella on omat helmensä ja omat heikommat artistinsa.
Joo, 1980-luvulla oli Michael Jackson, mutta ihan yhtä lailla 80-luvulla oli Vanilla Ice ja vaikka kuinka paljon muutakin varsin keskinkertaista tai nopeasti unohdettua musiikkia.
Minä en ihmettele ollenkaan. Vaikka itse kuuntelen jatkuvasti uusia julkaisuja, kyllähän se on melkoista paskan lapioimista ja niitä helmiä löytyy jatkuvasti vähemmän, vaikka nykyään julkaistaan enemmän musiikkia kuin koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei zoomerimusiikkia jaksa kuunnella kukaan selväpäinen. Sellaista määkimistä Autotunella ja kiroilua, että hyi. Oksettavaa paskaa.
Ite oon zoomeri ja kyllä ne mun lapsuuden biisit oli vielä aika sellasia, no nykypäivään verrattavissa niin ns alkukantaisia. tarkotan esim nää mohombit, lady gagat ja justin bieberit, sekä kuuuntelen myös lapsuudesta jhtuen ns. boomereiden musoiikkia (scorpions, egotrippi) mutta näiden alfojen musiikkia en itse ymmärrä ollenkaan, se on ihan pelkkää autotunea ja tekoälyä. Ei trvii enää osata soittaa tai edes laulaa kun tekoäly tekee sen sun puolesta, hyi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ihmettelen näitä, jotka suhtautuvat uuteen musiikkiin suorastaan vihamielisesti. En itsekään kuuntele aktiivisesti monen eri aikakauden musiikkia, mutta ei tulisi mieleenikään väittää, että jonkin kokonaisen aikakauden musiikki olisi paskaa. Jokaisella aikakaudella on omat helmensä ja omat heikommat artistinsa.
Joo, 1980-luvulla oli Michael Jackson, mutta ihan yhtä lailla 80-luvulla oli Vanilla Ice ja vaikka kuinka paljon muutakin varsin keskinkertaista tai nopeasti unohdettua musiikkia.
Minä en ihmettele ollenkaan. Vaikka itse kuuntelen jatkuvasti uusia julkaisuja, kyllähän se on melkoista paskan lapioimista ja niitä helmiä löytyy jatkuvasti vähemmän, vaikka nykyään julkaistaan enemmän musiikkia kuin koskaan.
Jos nykyään julkaistaan valtavasti enemmän biisejä, niin totta kai siihen valtavaan massaan mahtuu myös enemmän huonoa ja on vaikeampi löytää ne hyvät.
Vierailija kirjoitti:
Koska menneinä vuosina oli oikeasti lahjakkaita artisteja. Ei ollut autotunea ja soitto sujui. Nykyään artistit vaan puhuu taustanauhan päälle.
Sama pätee myös näyttelijöihin. Legendat ovat kohta kaikki haudassa, eikä näistä uusista jää mitään mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat sukupolvet harvoin etsii musiikkia Spotifystä. Kuuntelevat mitä radiosta tulee ja perustavat mielipiteensä siihen. Ennen kaikki hyvä musiikki oli radiossa, nykyään melkein päinvastoin. Radiossa soitettava uusi musiikki on ihan kuraa verrattuna siihen, mitä eri soittolistoja selaamalla voi löytää.
Etsin musiikkia Tidalista. Laadulla on merkitystä.
Tarjontaa on paljon, vaan ei kaikkea. Kun vihdoin löytää jotain, sitä ei voi ladata itselleen enkä halua laatia jotain palveluun sitovia soittolistoja. Tänään löytyi Nothing but Thieves bandin tässä kuussa julkaistu albumi, joka oli varsin hyvä. Todella paljon aikaa menee edes yhden hyvän uuden julkaisun löytämiseen. Syy on siinä, että palvelussa on aivan liikaa halvalla tehtyä singer/songwriter näppäilyä ja vinkuvaa laulantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei zoomerimusiikkia jaksa kuunnella kukaan selväpäinen. Sellaista määkimistä Autotunella ja kiroilua, että hyi. Oksettavaa paskaa.
Ite oon zoomeri ja kyllä ne mun lapsuuden biisit oli vielä aika sellasia, no nykypäivään verrattavissa niin ns alkukantaisia. tarkotan esim nää mohombit, lady gagat ja justin bieberit, sekä kuuuntelen myös lapsuudesta jhtuen ns. boomereiden musoiikkia (scorpions, egotrippi) mutta näiden alfojen musiikkia en itse ymmärrä ollenkaan, se on ihan pelkkää autotunea ja tekoälyä. Ei trvii enää osata soittaa tai edes laulaa kun tekoäly tekee sen sun puolesta, hyi
Omasta mielestäni taas jokin Egotrippi kuulostaa aivan hirvittävältä, vihasin sitä jo silloin nuorempana, mutta esim. tämä vuosi sitten julkaistu Rosalian biisi on aivan upea taidonnäyte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiinnostavaa tietää ketkä teidän nykymusiikkia vihaavien mielestä sitten on niitä loistavia entisaikojen artisteja?
Elvis Presley, Chuck Berry, Little Richard, Jerry Lee Lewis, Buddy Holly, Fats Domino, Everly Brothers, Muddy Waters, Howlin' Wolf, B.B. King, Albert King, Freddie King, Beatles, Rolling Stones, Bob Dylan, The Who, Kinks, Cream, Doors, Jimi Hendrix, Janis Joplin, Creedence Clearwater Revival, Grateful Dead, Led Zeppelin, Deep Purple, Black Sabbath, Uriah Heep, Status Quo, Slade, Jethro Tull, Pink Floyd, Genesis, Yes, Emerson Lake & Palmer, David Bowie, Cat Stevens, Elton John, Bruce Springsteen, Abba, Patti Smith, Joni Mitchell, Neil Young, Sensational Alex Harvey Band, Rory Gallagher, Dr. Feelgood, Dave Edmunds, Sparks, Bob Marley, AC/DC, Motörhead, Van Halen, Aerosmith, Iron Maiden, Judas Priest, Guns 'N' Roses, Sex Pistols, Clash, Stranglers, Elvis Costello, Blondie, Stray Cats...
+ Marillion, Peter Gabriel, Genesis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat sukupolvet harvoin etsii musiikkia Spotifystä. Kuuntelevat mitä radiosta tulee ja perustavat mielipiteensä siihen. Ennen kaikki hyvä musiikki oli radiossa, nykyään melkein päinvastoin. Radiossa soitettava uusi musiikki on ihan kuraa verrattuna siihen, mitä eri soittolistoja selaamalla voi löytää.
Spotify oli loistava paikka etsiä musiikkia 2009-2014, mutta 2015 sisäiset sovellukset häipyivät ja tilalle saatiin typerät algoritmit. Muutama vuosi sitten kokeilin taas hetken, mutta alamäki on jatkunut. 2015 jälkeen olen ostanut musiikkini iTunesista, 2009 asti ostin musiikin cd:llä, sitä ennen älppäreillä tai kasetilla. Muitakin suoratoistoja olen kokeillut, mutta Spotifyn alkuaikojen tasolle ne eivät pääse, ehdottavat vain sellaista musiikkia, minkä tunnen ja tiedän, 2009-2014 löysin jatkuvasti uutta musiikkia. 70-80 luvulla löysin musiikkia lyhytaaltoradiolla. Nykyään uuteen musiikkiin törmää vahingossa, mikään kaupallinen suoratoistopalvelu tai appi ei toimi siinä.
Ihme ja kumma, itelläni ei ole mitään ongelmia tämän suhteen Spotifyn kanssa. Itse olen löytänyt viimeisen 2 viikon aikana 75 uutta kappaletta, jotka julkaistu 2025-2026 ajalla (muutama vanhempi biisikin löytää aina tiensä tänne), joista varmaan puolet ovat artisteilta, joihin en ole ennen törmännyt. Muut sitten artisteja, joihin törmännyt juuri Spotifyn kautta.
Koko 2026 aikana olen lisännyt 489 uutta biisiä tälle listalle, joista suurin osa siitä on myös 2026 julkaistu. Sitten on ihan sellanen "tää kuulostaa mielenkiintoiselta mutta en ihan 100% tykännyt mutta haluun palat" ja sillä soittolistalla on nyt 218 kappaletta, joista 99% on artisteja, johon en ole ennen törmännyt. Sitten on kasoittain pienempiä listoja 2026 vuoden ajalta aivan uutta musiikkia, varmaan noin 120+ kappaletta, joista jokainen melkein jonkinlainen uutuus, johon haluan palata.
Ehkä vaan käytät sovellusta väärin.
Ja samaan aikaan nykymusiikissa jatkuvasti kierrätetään tuttuja melodioita juuri niiltä vuosikymmeniltä, joille ei kuulemma pitäisi jämähtää.
Itse tykkään tiettyjen genrejen musiikista. Toki jos jotain uutta kuunneltavaa tulee niistä, niin otan kuunteluun. En oikein piittaa nykyajan radiorenkutuksista.
Ei ole tehty hyvää musiikkia sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiinnostavaa tietää ketkä teidän nykymusiikkia vihaavien mielestä sitten on niitä loistavia entisaikojen artisteja?
Elvis Presley, Chuck Berry, Little Richard, Jerry Lee Lewis, Buddy Holly, Fats Domino, Everly Brothers, Muddy Waters, Howlin' Wolf, B.B. King, Albert King, Freddie King, Beatles, Rolling Stones, Bob Dylan, The Who, Kinks, Cream, Doors, Jimi Hendrix, Janis Joplin, Creedence Clearwater Revival, Grateful Dead, Led Zeppelin, Deep Purple, Black Sabbath, Uriah Heep, Status Quo, Slade, Jethro Tull, Pink Floyd, Genesis, Yes, Emerson Lake & Palmer, David Bowie, Cat Stevens, Elton John, Bruce Springsteen, Abba, Patti Smith, Joni Mitchell, Neil Young, Sensational Alex Harvey Band, Rory Gallagher, Dr. Feelgood, Dave Edmunds, Sparks, Bob Marley, AC/DC, Motörhead, Van Halen, Aerosmith, Iron Maiden, Judas Priest, Guns 'N' Roses, Sex Pistols, Clash, Stranglers, Elvis Costello, Blondie, Stray Cats...
Tässä on moderni soittolistaehdotus sinulle, joka yhdistää vanhan koulukunnan rockin, bluesin, punkin, progen ja glam/pop-nostalgian 2000–2020-lukujen parhaisiin nykyartisteihin.
1. Blues, Juureva Rock & Suora Energy
(Innoittajat: Elvis, Muddy Waters, B.B. King, Chuck Berry, AC/DC, Dr. Feelgood)
Marcus King – The Well (Sielukasta blues-rockia ja huippuunsa hiottua kitarointia)
The Black Keys – Wild Child (Karismaattista autotallirockia ja blues-riffejä)
Greta Van Fleet – Highway Tune (Puhdasta Led Zeppelin -henkistä hard rockia)
Rival Sons – Do Your Worst (Raskasta, sielukasta ja groovaavaa classic rockia)
Christone "Kingfish" Ingram – Fresh Out (Nykypäivän vakuuttavinta blues-kitarointia)
2. Psykedelia, Proge & Maalaileva Soundi
(Innoittajat: Pink Floyd, Doors, Jimi Hendrix, Genesis, Yes, Grateful Dead)
Tame Impala – Elephant (Psykedelistä rockia massiivisilla basso- ja kitarasoundeilla)
King Gizzard & The Lizard Wizard – Gamma Knife (Monipuolista, progeilevaa ja kokeilevaa nykyrockia)
The War on Drugs – Red Eyes (Avaraa, kimmeltävää ja Springsteen/Dylan-henkistä maantie-rockia)
Kruangbin – Time (You and I) (Rentouttavaa, psykedeelistä ja virtuoosimaista rytmimusaa)
3. Punk, Post-Punk & Pub Rock -Asenne
(Innoittajat: Sex Pistols, Clash, Stranglers, Elvis Costello, Patti Smith)
IDLES – Danny Nedelko (Raw'ta, energistä ja kantaaottavaa nykypunkkia)
Fontaines D.C. – Starburster (Irlantilaista post-punkia vahvalla asenteella ja runollisilla sanoituksilla)
Amyl and the Sniffers – U Should Not Be Doing That (Suoraviivaista ja räjähtävää garage punkia)
The Lemon Twigs – Any Time of Day (Klassisen pop/rockin, Beatlesin ja Sparksin hengenheimolaiset)
4. Folk, Singer-Songwriter & Tarinankerronta
(Innoittajat: Bob Dylan, Joni Mitchell, Cat Stevens, Neil Young, Bruce Springsteen)
Sam Fender – Seventeen Going Under (Brittiläistä stadium-folk/rockia Springsteen-hengessä)
Big Thief – Simulation Swarm (Upeaa tarinankerrontaa ja maagista indiefolk-tunnelmaa)
Faye Webster – Right Side of My Neck (Rentouttavaa, kantrivaikutteista ja akustista laulaja-lauluntekijämusiikkia)
Lankum – Go Dig My Grave (Tummanpuhuvaa, kokeilevaa nykyfolkia direct Muddy Waters -henkisellä synkkyydellä)
5. Glam, Pop-Melodiat & Teatraalisuus
(Innoittajat: David Bowie, Elton John, ABBA, Blondie, Sparks)
Måneskin – ZITTI E BUONI (Energistä, glamin katkuista arena-rockia)
The Last Dinner Party – Nothing Matters (Teatraalista, melodista ja mahtipontista indie pop/rockia)
Sufjan Stevens – Video Game (Taidokkaita pop-melodioita ja Bowie-tyylistä estetiikkaa)
Huomaatko itsekin? INNOITTAJAT: David Bowie, Elton John, ABBA, Blondie, Sparks, Elvis, .. ja "Springsteen tyylistä", Bowie tyylistä",.. Miksi kuunnella kopioita kun nämä innoittajat ovat edelleen parempia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat sukupolvet harvoin etsii musiikkia Spotifystä. Kuuntelevat mitä radiosta tulee ja perustavat mielipiteensä siihen. Ennen kaikki hyvä musiikki oli radiossa, nykyään melkein päinvastoin. Radiossa soitettava uusi musiikki on ihan kuraa verrattuna siihen, mitä eri soittolistoja selaamalla voi löytää.
Spotify oli loistava paikka etsiä musiikkia 2009-2014, mutta 2015 sisäiset sovellukset häipyivät ja tilalle saatiin typerät algoritmit. Muutama vuosi sitten kokeilin taas hetken, mutta alamäki on jatkunut. 2015 jälkeen olen ostanut musiikkini iTunesista, 2009 asti ostin musiikin cd:llä, sitä ennen älppäreillä tai kasetilla. Muitakin suoratoistoja olen kokeillut, mutta Spotifyn alkuaikojen tasolle ne eivät pääse, ehdottavat vain sellaista musiikkia, minkä tunnen ja tiedän, 2009-2014 löysin jatkuvasti uutta musiikkia. 70-80 luvulla löysin musiikkia lyhytaaltoradiolla. Nykyään uuteen musiikkiin törmää vahingossa, mikään kaupallinen suoratoistopalvelu tai appi ei toimi siinä.
Ihme ja kumma, itelläni ei ole mitään ongelmia tämän suhteen Spotifyn kanssa. Itse olen löytänyt viimeisen 2 viikon aikana 75 uutta kappaletta, jotka julkaistu 2025-2026 ajalla (muutama vanhempi biisikin löytää aina tiensä tänne), joista varmaan puolet ovat artisteilta, joihin en ole ennen törmännyt. Muut sitten artisteja, joihin törmännyt juuri Spotifyn kautta.
Koko 2026 aikana olen lisännyt 489 uutta biisiä tälle listalle, joista suurin osa siitä on myös 2026 julkaistu. Sitten on ihan sellanen "tää kuulostaa mielenkiintoiselta mutta en ihan 100% tykännyt mutta haluun palat" ja sillä soittolistalla on nyt 218 kappaletta, joista 99% on artisteja, johon en ole ennen törmännyt. Sitten on kasoittain pienempiä listoja 2026 vuoden ajalta aivan uutta musiikkia, varmaan noin 120+ kappaletta, joista jokainen melkein jonkinlainen uutuus, johon haluan palata.
Ehkä vaan käytät sovellusta väärin.
Mun Release Radar suositukset sujuu aina nappiin, mutta se Discover Weekly huonommin.
T. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat sukupolvet harvoin etsii musiikkia Spotifystä. Kuuntelevat mitä radiosta tulee ja perustavat mielipiteensä siihen. Ennen kaikki hyvä musiikki oli radiossa, nykyään melkein päinvastoin. Radiossa soitettava uusi musiikki on ihan kuraa verrattuna siihen, mitä eri soittolistoja selaamalla voi löytää.
Spotify oli loistava paikka etsiä musiikkia 2009-2014, mutta 2015 sisäiset sovellukset häipyivät ja tilalle saatiin typerät algoritmit. Muutama vuosi sitten kokeilin taas hetken, mutta alamäki on jatkunut. 2015 jälkeen olen ostanut musiikkini iTunesista, 2009 asti ostin musiikin cd:llä, sitä ennen älppäreillä tai kasetilla. Muitakin suoratoistoja olen kokeillut, mutta Spotifyn alkuaikojen tasolle ne eivät pääse, ehdottavat vain sellaista musiikkia, minkä tunnen ja tiedän, 2009-2014 löysin jatkuvasti uutta musiikkia. 70-80 luvulla löysin musiikkia lyhytaaltoradiolla. Nykyään uuteen musiikkiin törmää vahingossa, mikään kaupallinen suoratoistopalvelu tai appi ei toimi siinä.
Ihme ja kumma, itelläni ei ole mitään ongelmia tämän suhteen Spotifyn kanssa. Itse olen löytänyt viimeisen 2 viikon aikana 75 uutta kappaletta, jotka julkaistu 2025-2026 ajalla (muutama vanhempi biisikin löytää aina tiensä tänne), joista varmaan puolet ovat artisteilta, joihin en ole ennen törmännyt. Muut sitten artisteja, joihin törmännyt juuri Spotifyn kautta.
Koko 2026 aikana olen lisännyt 489 uutta biisiä tälle listalle, joista suurin osa siitä on myös 2026 julkaistu. Sitten on ihan sellanen "tää kuulostaa mielenkiintoiselta mutta en ihan 100% tykännyt mutta haluun palat" ja sillä soittolistalla on nyt 218 kappaletta, joista 99% on artisteja, johon en ole ennen törmännyt. Sitten on kasoittain pienempiä listoja 2026 vuoden ajalta aivan uutta musiikkia, varmaan noin 120+ kappaletta, joista jokainen melkein jonkinlainen uutuus, johon haluan palata.
Ehkä vaan käytät sovellusta väärin.
Mun Release Radar suositukset sujuu aina nappiin, mutta se Discover Weekly huonommin.
T. Eri
Discover Weeklyyn en kyllä itsekkään enää koske. Kun on useampi sata artistia, jota seuraa, niin kyllä toi Release Radar täyttyy joka perjantai keskiyö mukavasti.
Mutta se tärkein ominaisuus on soittolistojen "Recommended (Based on what's in this playlist)" funktio soittolistan lopussa. Jos on joku viba tai genre tai ajanjakso musiikkissa, niin siitä kun tekee pienenkin soittolistan, niin Spotify alkaa suosittelemaan soittolistan perusteella lisää biisejä soittolistalle. Tämän kautta olen niin jälleenlöytänyt vanhoja klassikoita, kuin myös päässyt ihan aloittelevien muusikoiden kimppuun, joilla on helpostikkin alle 1000 kuuntelijaa Spotify:ssa kuukausittain, joskus muutama kymmenen.. harvase viikko, kun en jotenkin tota toimintoa käytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiinnostavaa tietää ketkä teidän nykymusiikkia vihaavien mielestä sitten on niitä loistavia entisaikojen artisteja?
Elvis Presley, Chuck Berry, Little Richard, Jerry Lee Lewis, Buddy Holly, Fats Domino, Everly Brothers, Muddy Waters, Howlin' Wolf, B.B. King, Albert King, Freddie King, Beatles, Rolling Stones, Bob Dylan, The Who, Kinks, Cream, Doors, Jimi Hendrix, Janis Joplin, Creedence Clearwater Revival, Grateful Dead, Led Zeppelin, Deep Purple, Black Sabbath, Uriah Heep, Status Quo, Slade, Jethro Tull, Pink Floyd, Genesis, Yes, Emerson Lake & Palmer, David Bowie, Cat Stevens, Elton John, Bruce Springsteen, Abba, Patti Smith, Joni Mitchell, Neil Young, Sensational Alex Harvey Band, Rory Gallagher, Dr. Feelgood, Dave Edmunds, Sparks, Bob Marley, AC/DC, Motörhead, Van Halen, Aerosmith, Iron Maiden, Judas Priest, Guns 'N' Roses, Sex Pistols, Clash, Stranglers, Elvis Costello, Blondie, Stray Cats...
Tässä on moderni soittolistaehdotus sinulle, joka yhdistää vanhan koulukunnan rockin, bluesin, punkin, progen ja glam/pop-nostalgian 2000–2020-lukujen parhaisiin nykyartisteihin.
1. Blues, Juureva Rock & Suora Energy
(Innoittajat: Elvis, Muddy Waters, B.B. King, Chuck Berry, AC/DC, Dr. Feelgood)
Marcus King – The Well (Sielukasta blues-rockia ja huippuunsa hiottua kitarointia)
The Black Keys – Wild Child (Karismaattista autotallirockia ja blues-riffejä)
Greta Van Fleet – Highway Tune (Puhdasta Led Zeppelin -henkistä hard rockia)
Rival Sons – Do Your Worst (Raskasta, sielukasta ja groovaavaa classic rockia)
Christone "Kingfish" Ingram – Fresh Out (Nykypäivän vakuuttavinta blues-kitarointia)
2. Psykedelia, Proge & Maalaileva Soundi
(Innoittajat: Pink Floyd, Doors, Jimi Hendrix, Genesis, Yes, Grateful Dead)
Tame Impala – Elephant (Psykedelistä rockia massiivisilla basso- ja kitarasoundeilla)
King Gizzard & The Lizard Wizard – Gamma Knife (Monipuolista, progeilevaa ja kokeilevaa nykyrockia)
The War on Drugs – Red Eyes (Avaraa, kimmeltävää ja Springsteen/Dylan-henkistä maantie-rockia)
Kruangbin – Time (You and I) (Rentouttavaa, psykedeelistä ja virtuoosimaista rytmimusaa)
3. Punk, Post-Punk & Pub Rock -Asenne
(Innoittajat: Sex Pistols, Clash, Stranglers, Elvis Costello, Patti Smith)
IDLES – Danny Nedelko (Raw'ta, energistä ja kantaaottavaa nykypunkkia)
Fontaines D.C. – Starburster (Irlantilaista post-punkia vahvalla asenteella ja runollisilla sanoituksilla)
Amyl and the Sniffers – U Should Not Be Doing That (Suoraviivaista ja räjähtävää garage punkia)
The Lemon Twigs – Any Time of Day (Klassisen pop/rockin, Beatlesin ja Sparksin hengenheimolaiset)
4. Folk, Singer-Songwriter & Tarinankerronta
(Innoittajat: Bob Dylan, Joni Mitchell, Cat Stevens, Neil Young, Bruce Springsteen)
Sam Fender – Seventeen Going Under (Brittiläistä stadium-folk/rockia Springsteen-hengessä)
Big Thief – Simulation Swarm (Upeaa tarinankerrontaa ja maagista indiefolk-tunnelmaa)
Faye Webster – Right Side of My Neck (Rentouttavaa, kantrivaikutteista ja akustista laulaja-lauluntekijämusiikkia)
Lankum – Go Dig My Grave (Tummanpuhuvaa, kokeilevaa nykyfolkia direct Muddy Waters -henkisellä synkkyydellä)
5. Glam, Pop-Melodiat & Teatraalisuus
(Innoittajat: David Bowie, Elton John, ABBA, Blondie, Sparks)
Måneskin – ZITTI E BUONI (Energistä, glamin katkuista arena-rockia)
The Last Dinner Party – Nothing Matters (Teatraalista, melodista ja mahtipontista indie pop/rockia)
Sufjan Stevens – Video Game (Taidokkaita pop-melodioita ja Bowie-tyylistä estetiikkaa)
Huomaatko itsekin? INNOITTAJAT: David Bowie, Elton John, ABBA, Blondie, Sparks, Elvis, .. ja "Springsteen tyylistä", Bowie tyylistä",.. Miksi kuunnella kopioita kun nämä innoittajat ovat edelleen parempia?
Uuteen musiikkiin tutustuminen ei tarkoita vanhoista suosikeista luopumista. Se, että uudessa artistissa kuuluu jokin tuttu vaikutus, ei tee hänestä kopiota, eikä uuden artistin tarkoituskaan ole olla uusi Bowie, ABBA tai Springsteen. Vaikutteet ovat osa musiikin luonnollista jatkumoa.
Mutta ennen kaikkea: musiikki kannattaa kuunnella ennen kuin päättää, onko se hyvää vai huonoa. Minusta mikään ei ole turhempaa kuin julistaa jokin asia huonoksi tutustumatta siihen lainkaan. Silloin ei oikeastaan arvostella musiikkia, vaan omaa ennakkokäsitystään siitä.
Esimerkiksi David Bowie itse suhtautui hyvin uteliaasti uusiin artisteihin. Hänelle oli tärkeää löytää uusia ihmisiä ja muokata heidän ideoitaan omaan käyttöön. Bowie kuunteli myös paljon itseään nuorempia artisteja. Hänen viimeiseen tuotantoonsa vaikuttivat esimerkiksi räpartisti Kendrick Lamar ja neo soul -artisti D’Angelo, vaikka he ovat aivan eri sukupolvea. Eli jos juuri sinun ihailemasi artistit ovat itse olleet kiinnostuneita uusista tekijöistä, kuunnelleet heitä ja ammentaneet heiltä vaikutteita, niin miksi sinä torjut uuden musiikin kuuntelematta sitä ensin?
Tuo on muuten ihan validi kysymys koska ihminen jos kasvaa henkisellä tasolla elämän myötä niin ihmisen kiinnostuksen kohteet ja kaikki mistä se ennen on pitänyt normaalisti saattaa muuttua todennäköisesti jopa ihan vastakkaiseen genreekin tai ylipäätään asioissa että ihminen kehittää kokoajan niitä omia mallejaan ja muuttaa niitä puhuttiin sit mielipide tasollakin asioista. Jos ihminen ei koskaan ole muuttanut mitään, niin kyllähän se kysymysmerkkejä herättää että pitääkö ihminen vaan kiinni jostain itselleen turvallisesta vai mikä se motiivi sillä on että ihminen ei muuta mitään omia mieltymyksiään. Mulla itseasiassa itsellä oli nuorena ihan erilainen musiikkimaku kuin nykysin aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat sukupolvet harvoin etsii musiikkia Spotifystä. Kuuntelevat mitä radiosta tulee ja perustavat mielipiteensä siihen. Ennen kaikki hyvä musiikki oli radiossa, nykyään melkein päinvastoin. Radiossa soitettava uusi musiikki on ihan kuraa verrattuna siihen, mitä eri soittolistoja selaamalla voi löytää.
Spotify oli loistava paikka etsiä musiikkia 2009-2014, mutta 2015 sisäiset sovellukset häipyivät ja tilalle saatiin typerät algoritmit. Muutama vuosi sitten kokeilin taas hetken, mutta alamäki on jatkunut. 2015 jälkeen olen ostanut musiikkini iTunesista, 2009 asti ostin musiikin cd:llä, sitä ennen älppäreillä tai kasetilla. Muitakin suoratoistoja olen kokeillut, mutta Spotifyn alkuaikojen tasolle ne eivät pääse, ehdottavat vain sellaista musiikkia, minkä tunnen ja tiedän, 2009-2014 löysin jatkuvasti uutta musiikkia. 70-80 luvulla löysin musiikkia lyhytaaltoradiolla. Nykyään uuteen musiikkiin törmää vahingossa, mikään kaupallinen suoratoistopalvelu tai appi ei toimi siinä.
Ihme ja kumma, itelläni ei ole mitään ongelmia tämän suhteen Spotifyn kanssa. Itse olen löytänyt viimeisen 2 viikon aikana 75 uutta kappaletta, jotka julkaistu 2025-2026 ajalla (muutama vanhempi biisikin löytää aina tiensä tänne), joista varmaan puolet ovat artisteilta, joihin en ole ennen törmännyt. Muut sitten artisteja, joihin törmännyt juuri Spotifyn kautta.
Koko 2026 aikana olen lisännyt 489 uutta biisiä tälle listalle, joista suurin osa siitä on myös 2026 julkaistu. Sitten on ihan sellanen "tää kuulostaa mielenkiintoiselta mutta en ihan 100% tykännyt mutta haluun palat" ja sillä soittolistalla on nyt 218 kappaletta, joista 99% on artisteja, johon en ole ennen törmännyt. Sitten on kasoittain pienempiä listoja 2026 vuoden ajalta aivan uutta musiikkia, varmaan noin 120+ kappaletta, joista jokainen melkein jonkinlainen uutuus, johon haluan palata.
Ehkä vaan käytät sovellusta väärin.
Mun Release Radar suositukset sujuu aina nappiin, mutta se Discover Weekly huonommin.
T. Eri
Discover Weeklyyn en kyllä itsekkään enää koske. Kun on useampi sata artistia, jota seuraa, niin kyllä toi Release Radar täyttyy joka perjantai keskiyö mukavasti.
Mutta se tärkein ominaisuus on soittolistojen "Recommended (Based on what's in this playlist)" funktio soittolistan lopussa. Jos on joku viba tai genre tai ajanjakso musiikkissa, niin siitä kun tekee pienenkin soittolistan, niin Spotify alkaa suosittelemaan soittolistan perusteella lisää biisejä soittolistalle. Tämän kautta olen niin jälleenlöytänyt vanhoja klassikoita, kuin myös päässyt ihan aloittelevien muusikoiden kimppuun, joilla on helpostikkin alle 1000 kuuntelijaa Spotify:ssa kuukausittain, joskus muutama kymmenen.. harvase viikko, kun en jotenkin tota toimintoa käytä.
Joo en tiedä meneekö se Discover Weekly sent takia sekaisin kun kuuntelen niin paljon eri genrejä, mutta joo tosiaan kyllä kaikki muu on Spotifyssä osunut oikeaan. Just myös tuo Recommended ja nämä Artist Radiot ja monet muut Spotifyn genre-kohtaiset playlistit on hyviä uuden musan löytöön. Spotifyn lisäksi käytän kyllä paljon muitakin lähteitä tähän. Jos et ole Soundcloudia vielä kokeillut, niin ehdottomasti kannattaa ottaa tuo käyttöön siihen rinnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiinnostavaa tietää ketkä teidän nykymusiikkia vihaavien mielestä sitten on niitä loistavia entisaikojen artisteja?
Elvis Presley, Chuck Berry, Little Richard, Jerry Lee Lewis, Buddy Holly, Fats Domino, Everly Brothers, Muddy Waters, Howlin' Wolf, B.B. King, Albert King, Freddie King, Beatles, Rolling Stones, Bob Dylan, The Who, Kinks, Cream, Doors, Jimi Hendrix, Janis Joplin, Creedence Clearwater Revival, Grateful Dead, Led Zeppelin, Deep Purple, Black Sabbath, Uriah Heep, Status Quo, Slade, Jethro Tull, Pink Floyd, Genesis, Yes, Emerson Lake & Palmer, David Bowie, Cat Stevens, Elton John, Bruce Springsteen, Abba, Patti Smith, Joni Mitchell, Neil Young, Sensational Alex Harvey Band, Rory Gallagher, Dr. Feelgood, Dave Edmunds, Sparks, Bob Marley, AC/DC, Motörhead, Van Halen, Aerosmith, Iron Maiden, Judas Priest, Guns 'N' Roses, Sex Pistols, Clash, Stranglers, Elvis Costello, Blondie, Stray Cats...
Tässä on moderni soittolistaehdotus sinulle, joka yhdistää vanhan koulukunnan rockin, bluesin, punkin, progen ja glam/pop-nostalgian 2000–2020-lukujen parhaisiin nykyartisteihin.
1. Blues, Juureva Rock & Suora Energy
(Innoittajat: Elvis, Muddy Waters, B.B. King, Chuck Berry, AC/DC, Dr. Feelgood)
Marcus King – The Well (Sielukasta blues-rockia ja huippuunsa hiottua kitarointia)
The Black Keys – Wild Child (Karismaattista autotallirockia ja blues-riffejä)
Greta Van Fleet – Highway Tune (Puhdasta Led Zeppelin -henkistä hard rockia)
Rival Sons – Do Your Worst (Raskasta, sielukasta ja groovaavaa classic rockia)
Christone "Kingfish" Ingram – Fresh Out (Nykypäivän vakuuttavinta blues-kitarointia)
2. Psykedelia, Proge & Maalaileva Soundi
(Innoittajat: Pink Floyd, Doors, Jimi Hendrix, Genesis, Yes, Grateful Dead)
Tame Impala – Elephant (Psykedelistä rockia massiivisilla basso- ja kitarasoundeilla)
King Gizzard & The Lizard Wizard – Gamma Knife (Monipuolista, progeilevaa ja kokeilevaa nykyrockia)
The War on Drugs – Red Eyes (Avaraa, kimmeltävää ja Springsteen/Dylan-henkistä maantie-rockia)
Kruangbin – Time (You and I) (Rentouttavaa, psykedeelistä ja virtuoosimaista rytmimusaa)
3. Punk, Post-Punk & Pub Rock -Asenne
(Innoittajat: Sex Pistols, Clash, Stranglers, Elvis Costello, Patti Smith)
IDLES – Danny Nedelko (Raw'ta, energistä ja kantaaottavaa nykypunkkia)
Fontaines D.C. – Starburster (Irlantilaista post-punkia vahvalla asenteella ja runollisilla sanoituksilla)
Amyl and the Sniffers – U Should Not Be Doing That (Suoraviivaista ja räjähtävää garage punkia)
The Lemon Twigs – Any Time of Day (Klassisen pop/rockin, Beatlesin ja Sparksin hengenheimolaiset)
4. Folk, Singer-Songwriter & Tarinankerronta
(Innoittajat: Bob Dylan, Joni Mitchell, Cat Stevens, Neil Young, Bruce Springsteen)
Sam Fender – Seventeen Going Under (Brittiläistä stadium-folk/rockia Springsteen-hengessä)
Big Thief – Simulation Swarm (Upeaa tarinankerrontaa ja maagista indiefolk-tunnelmaa)
Faye Webster – Right Side of My Neck (Rentouttavaa, kantrivaikutteista ja akustista laulaja-lauluntekijämusiikkia)
Lankum – Go Dig My Grave (Tummanpuhuvaa, kokeilevaa nykyfolkia direct Muddy Waters -henkisellä synkkyydellä)
5. Glam, Pop-Melodiat & Teatraalisuus
(Innoittajat: David Bowie, Elton John, ABBA, Blondie, Sparks)
Måneskin – ZITTI E BUONI (Energistä, glamin katkuista arena-rockia)
The Last Dinner Party – Nothing Matters (Teatraalista, melodista ja mahtipontista indie pop/rockia)
Sufjan Stevens – Video Game (Taidokkaita pop-melodioita ja Bowie-tyylistä estetiikkaa)
Huomaatko itsekin? INNOITTAJAT: David Bowie, Elton John, ABBA, Blondie, Sparks, Elvis, .. ja "Springsteen tyylistä", Bowie tyylistä",.. Miksi kuunnella kopioita kun nämä innoittajat ovat edelleen parempia?
Uuteen musiikkiin tutustuminen ei tarkoita vanhoista suosikeista luopumista. Se, että uudessa artistissa kuuluu jokin tuttu vaikutus, ei tee hänestä kopiota, eikä uuden artistin tarkoituskaan ole olla uusi Bowie, ABBA tai Springsteen. Vaikutteet ovat osa musiikin luonnollista jatkumoa.
Mutta ennen kaikkea: musiikki kannattaa kuunnella ennen kuin päättää, onko se hyvää vai huonoa. Minusta mikään ei ole turhempaa kuin julistaa jokin asia huonoksi tutustumatta siihen lainkaan. Silloin ei oikeastaan arvostella musiikkia, vaan omaa ennakkokäsitystään siitä.
Esimerkiksi David Bowie itse suhtautui hyvin uteliaasti uusiin artisteihin. Hänelle oli tärkeää löytää uusia ihmisiä ja muokata heidän ideoitaan omaan käyttöön. Bowie kuunteli myös paljon itseään nuorempia artisteja. Hänen viimeiseen tuotantoonsa vaikuttivat esimerkiksi räpartisti Kendrick Lamar ja neo soul -artisti D’Angelo, vaikka he ovat aivan eri sukupolvea. Eli jos juuri sinun ihailemasi artistit ovat itse olleet kiinnostuneita uusista tekijöistä, kuunnelleet heitä ja ammentaneet heiltä vaikutteita, niin miksi sinä torjut uuden musiikin kuuntelematta sitä ensin?
Järkevästi sanottu, mutta loppujen lopuksi tämä pakottava tarve vihata ja hyljeksiä kaikkea uutta musiikkia on vahvasti iskostunut osaksi ihmisten identiteettiä. Identiteettikysymyshän tämä on, ja mahdollisuus asettua muiden yläpuolelle kun saa oikeen kunnolla sanoa, että "nykykulttuuri ja nuoret ovat rappioituneet, vain minä tiedän OIKEASTA musiikista!!"
Ennen vain ilmeistä kun musiikit sitten julkaistiin äänitteinä ja nyt jonkin varttuuneemman pitäisi osata kahlata jossakin suora toisto palvelussa.
Huomaa myös, millä puolella puoluekenttää hän äänestää.