Lue keskustelun säännöt.
Kun puoliso pettyy vauvan sukupuoleen
23.09.2026 |
Meillä on jo yksi lapsi ja toinen tulossa, ultran mukaan hyvin todennäköisesti samaa merkkiä. Puoliso on molemmista toivonut sitä toista sukupuolta.. Ymmärsin häntä esikoisen odotusaikana kun ei omista lapsista ollut todellista kokemusta vielä. Esikoisen syntymän jälkeen oli tietysti aivan rakastunut tähän ja ollut aina hänestä ylpeä. Enpä olisi siis uskonut että sama toistuu toisessa raskaudessa. Kuvittelin että asia unohtui esikoisen synnyttyä kun tajusi miten rakas oma lapsi on. Mutta ei. Olisin jättänyt toisen lapsen tekemättä (hänen kanssaan) jos olisin tämän tiennyt. Itsellä kun ei koskaan ole tullut mieleenkään että lapsen sukupuoli voisi olla jotenkin väärä. Tämä kyllä syö ilon odotusajasta kun toinen haikailee kamalaa kohtaloaan... 🙄
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Kai sitä saa olla toiveita sukupuolesta?
Taidat vähän miesvihan baittaamiseksi liioitella tilannetta tai valehdella kokonaan.
Aloittaja ei sanonut onko pettyjä mies vai nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tässä kerrottu, kumpi sukupuoli on pettymys. Muistan aikoinaan, kun kävin esikoiseni kanssa vauvakerhossa, aikaa 20v. Siellä yksi äiti, jolla kaksi tyttöä kertoi, että haluaisi kolmannen lapsen, mutta pelkää jos poika tulee, mies vihaa poikia. Kieltämättä tuli järkyttynyt olo.. vieläkin muistan tuon kommentin.
laita seuraavan kerran kirves sängyn alle nii tulloo mitä toivoo
Minä en olisi halunnut tyttöjä ja onneksi sainkin kaksi poikaa. Lapsenlapseni ovat tyttöjä ja todella rakkaita. N. 69v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vai että samaa merkkiä ihan--
vai tarkoitatko onneksi samaa rotua sentäs....
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun pitäisi ottaa kumppanin tunteet kannettavaksi, etkä voi nauttia omasta raskaudesta? Jokainen on vastuussa omista tunteistaan.
Tunne on tunne, ei sitä voi valita. Muuten olet oikeassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei, ap. Uskon että puolisosi rakastuu siihen toiseenkin lapseen, odota kun se on ensiksi syntynyt. Sitten lohduta häntä, että lapset saavat leikkiä samanlaisia leikkejä.
mitä tarkoittaa - saavat leikkiä samalaisia leikkejä. nythän lelutkin annetaan sikinsokin. pojilla nukenvaunut, nuket, astiastot, tytöille rakennussarjat ja onko edes tytteleitä ja poikia- on vaan vaaan jotain ns ihminen -ei saa sanoa mun tyttö, mun poika, vaan lapsei- sehän voi olla mikä vaan.
Jos puhutaan miehestä niin mies on sairas kun ei vain hyväksy oli lapsi kumou tahansa mutta jos puhutaan naisesta niin se on ihan normaalia ja hyväksyttävää pettyä poikaan kun toivoo tyttöä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en olisi halunnut tyttöjä ja onneksi sainkin kaksi poikaa. Lapsenlapseni ovat tyttöjä ja todella rakkaita. N. 69v.
Olet tyhmä.
Miksi kirjoitat tällaista.
Toivottavasti lähipiirisi tietää, että olet näin saasta.
Esineellistät ihmiset.
Mitä kertoo ihmisestä, että menee kimppaan tuollaisen kanssa? Oliko pakko valita mieheksi tyhmä insinööri vain koska Maiju suositteli kaveriaan? Eikö tuollainen tyhmyys hävetä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei, ap. Uskon että puolisosi rakastuu siihen toiseenkin lapseen, odota kun se on ensiksi syntynyt. Sitten lohduta häntä, että lapset saavat leikkiä samanlaisia leikkejä.
No, ei tarvitse lohduttaa tuollaisessa asiassa yhtään mitenkään.
Kyllä lapsi on lapsi, ja rakas omana itsenään.
Ehkä se puolisosi toive ei ole niin kauhean totista? Kannattaa varmaan jutella, ehkä hän ajattelee sitä niin ehdottomana kuin kuvittelet.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun pitäisi ottaa kumppanin tunteet kannettavaksi, etkä voi nauttia omasta raskaudesta? Jokainen on vastuussa omista tunteistaan.
"Jokainen on vastuussa o.asta orgasmistaan"
Mies sanoi eka kerralla liukuessaan sisääni.
Yhteensopivuutta on.
Tosi tarina.
Romanttista.
Arvatkaa, sainko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, ap. Uskon että puolisosi rakastuu siihen toiseenkin lapseen, odota kun se on ensiksi syntynyt. Sitten lohduta häntä, että lapset saavat leikkiä samanlaisia leikkejä.
No, ei tarvitse lohduttaa tuollaisessa asiassa yhtään mitenkään.
Kyllä lapsi on lapsi, ja rakas omana itsenään.Ehkä se puolisosi toive ei ole niin kauhean totista? Kannattaa varmaan jutella, ehkä hän ajattelee sitä niin ehdottomana kuin kuvittelet.
Sori. Korjaan. Piti kirjoittaa että ehkä puolisosi ei ole niin tosissaan sen sukupuolen kanssa, kuin mitä sinä kuvittelet. Kannattaa jutella.
Vierailija kirjoitti:
On sinullakin oikeus olla pettynyt siihen ukkoosi. Mieshän sen sukupuolen määrää kumpi tulee xx vai xy.
Kyllä kyrsisi siinä kasvatella mahaansa, jos toinen on naama nutturalla.
Just mun ajatukset! Ukko huithiiteen jos ei opi olemaan!
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo vanhempaa sukupolvea, mutta kyllä minun lapsuudessani oli kamalaa olla syntynyt tyttölapseksi.
Etenkin 1. lapsen olisi pitänyt olla poika. Äidin olisi pitänyt iloita vauvastaan, mutta hän sai kuulla joka puolelta voivotteluja ja tuhahduksia, kun vastasyntynyt olikin tyttö. Jos perheessä oli poikia ja tyttöjä, pojat saivat paremman kohtelun ja etusijalla koulutuksissa ym. Minulla ja monella ikätoverillani on ihan itkuun päätyneitä muistoja lapsuudenkokemuksistaan tyttönä. Monella pojallakin oli varmaan vaikeaa, mutta heidän ongelmansa olivat toisenlaisia. Toivoisi sukupuolirasismin olevan taaksejäänyttä elämää. mutta näin ei taida olla.
Tästä syystä on tullut feminismi. Kas kun naisetkin ovat ihan ihmisiä. On myös johtanut joillain miesvihaan ja tähän kuuluisaan miesten yksinäisyysepidemiaan, kun naiset eivät enää alistu. Ja hyvä niin.
Ei muuta ku etävanhemmaksi ja elareita maksamaan jos ei kelpaa.
En tajua miksi nykyäänkin ihmiset haluaa aina niitä poikia. Joo, aloituksessa ei mainittu sukupuolta, mutta olen melko varma että arvaukseni osuu oikeaan.
Niinku miksi? Onko naisen asema vieläkin niin heikko että sen vuoksi ihmiset haluaa mieluummin poikalapsia?
Tämä siis perustuu niihin lukuisiin some-videoihin missä paljastetaan lapsen sukupuolta, jos mies pettyy lapsen sukupuoleen niin se johtuu aina siitä että se lapsi osoittautuu tytöksi, niinku hyi hirveetä miettikää nyt.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo vanhempaa sukupolvea, mutta kyllä minun lapsuudessani oli kamalaa olla syntynyt tyttölapseksi.
Etenkin 1. lapsen olisi pitänyt olla poika. Äidin olisi pitänyt iloita vauvastaan, mutta hän sai kuulla joka puolelta voivotteluja ja tuhahduksia, kun vastasyntynyt olikin tyttö. Jos perheessä oli poikia ja tyttöjä, pojat saivat paremman kohtelun ja etusijalla koulutuksissa ym. Minulla ja monella ikätoverillani on ihan itkuun päätyneitä muistoja lapsuudenkokemuksistaan tyttönä. Monella pojallakin oli varmaan vaikeaa, mutta heidän ongelmansa olivat toisenlaisia. Toivoisi sukupuolirasismin olevan taaksejäänyttä elämää. mutta näin ei taida olla.
Ennen vanhaan nimenomaan toivottiin ensimmäiseksi tyttöä, jotta hän voisi sitten myöhemmin hoitaa nuorempia sisaruksia ja kotia.
Tämä. Minä olin ja olen yhä hirveä
pettymys isälleni kun satuin syntymään tytöksi. Olen vieläpä esikoinen, joten sitäkin pahempaa että tyttö tuli. Kun vieläpä kaksi siskoani ovat siskoja, siis tyttöjä oli isäni elämän suurin pettymys siinä.
Minuun se pettymys kyllä purettiin. En voi olla missään hyvä, mikään ominaisuus minussa ei voi olla hyvää. Naisia pilkattiin kaikesta. Jostain syystä äidille näytti olevan ok, että lapset kasvatetaan tässä ympäristössä.
Jättihän tuo jälkensä. Olen kohta viisikymppinen ja omanarvontuntoa ja itsetuntoa on pitänyt kaapia kasaan aika tyhjästä.
Isääni en pidä mitään yhteyttä ja äitiinikään vain harvakseltaan. Erosivat viimein kun olin jo lukiossa. Se oli muuten tuskin taival saada lukio käytyä, eiväthän tyhmät tyttäret muuten kouluja tartte..
Elämäni ensimmäinen burn out tulikin kirjoitusten jälkeen, vaikken silloin. sitä tunnistanutkaan.
Aloittajan on nyt syytä puhutella se puoliso vakavasti. Lapsi on suuri lahja ja oma persoonansa, aivan sama kumpaa sukupuolta on. Lapsi on lapsi, vanhempiensa armoilla. Vanhempi päättää tuleeko lapsuudesta hyvä ja turvallinen vai ei.