Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mietitkö koskaan kadonneita exiäsi?
23.09.2026 |
Mietitkö koskaan minkälaisia polkuja vuosien takaiset exäsi kulkevat elämässään nykyisin?
Kommentit (79)
En todellakaan. Vaikka olisi viimeinen tyyppi maapallolla, en koskisi pitkällä haravanvarrellakaan. Kiitti vaan kun tuli nyt väkisin mieleen kun teit aloituksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja yritän myös olla niin, ettei hänelle mene eikä saa mitään tietoa omasta nykyisyydestä.
"Raamatun mukaan taivaassa ei enää "mennä miehelle" eli siellä ollaan kuten enkelit eli Jumalaa palvellen. Muut sielut ovat siskon ja veljen veroisia."
Raamattu kuvaa niin taivasta kuin helvettiäkin hyvin niukasti. Yleensä nämä jutut taivaasta ovat enemmän tai vähämmän hatusta vedettyjä ja kuvaavat enemmän ihmisten omia toiveita,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiintoisa tarina! Akateemisena en olisi voinut ajatellakaan sekatyömiehiä. Joo, lasteni isä, eksä jo ajat sitten, oli niin ikään akateemikko. Hänen terveytensä petti monella tasolla - oikeastaan idut olivat jo nelikymppisenä, jolloin hän läksi ja jätti. Se levottomuus arvelutti jo styylausaikana. Teimme lapset, rakensimme ja kävimme töissä.
Yks päivä hän sanoi, ettei tunne oloaan kotoisaksi. Siinähän maksoin laulujen lunnaat. Ihkut vanhempani tulivat maksumiehiksi. Tiesin aina, että minä kyllä selviän. Ei eksälläni hyvin mennyt senkään jälkeen. Sanoinkin, että hän ei tunne oloaan kotoisaksi missään.
Minulla oli joku ihastuttava case, mutta en ole löytänyt yhteistä säveltä kenenkään kanssa.
Nyt seittenkymppisenä tuntuu, että selviän parhaiten mummina ja kummina.
En vieläkään osaisi valita oikein - näin uskon - vaikka pääsisin valinkauhaan parikymppiseksi. Humanistiopinnot, joku random-mies, lapset ja työelämä. Näin se menisi virheineen päivineen.
No mutta se on sitä parempaa yksinäisyyttä noin akateemisena.
Ohi, mutta kun on asioita mihin voi itse vaikuttaa esim ammatinvalinta, ja sitten on asioita joihin ei voi vaikuttaa esim toisen ihmisen käytös. Kaikille voi tulla onnea tai epäonnea, rakkautta tai rakkaudettomuutta ja varsinkin sairauksia, keuhkosyöpä vaikka ei ikinä tupakoinut. Ketään ei voi arvottaa esim opintojen takia ainakaan Suomessa, jossa kukatahansa voi aloittaa opinnot vaikka avoimessa korkeakoulussa. Jos asia häiritsee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mietin. Monia ei löydy Google-haulla, joten ovat oletettavasti kuolleet. Kovasti oli pyrkimystä eteenpäin, mutta myös ongelmaa. Yksikin teekkarimies oli jo opiskeluaikana edunvalvonnassa.
Ihmisestä näkee jo nuorena, mihin hän tulee päätymään.
:) Jos ei löydy googlella tai muutenkaan helposti stalkkaamalla niin minusta se on enemmänkin merkki siitä että ihminen hoitaa asiansa hyvin, eikä siitä että hän on kuollut.
Sinä hymyiletkö vielä, sinä suuteletko vielä niin?
Että suudellessa olin mennä tainnoksiin
Ja minä olen olemassa vielä, minä vieläkin sua muistelen
Vaikka monta vuotta sitten jouduin naimisiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä hymyiletkö vielä, sinä suuteletko vielä niin?
Että suudellessa olin mennä tainnoksiin
Ja minä olen olemassa vielä, minä vieläkin sua muistelen
Vaikka monta vuotta sitten jouduin naimisiin
Jos etsit kadonnutta aikaa, jotain, josta jouduit luopumaan
Liian usein huomaat: ei se totta ollutkaan
Eipä heitä ole kuin kaksi. Ensimmäiseen törmään ajoittain eli ehkä 10 vuoden välein. Toisinaan vaihdettu muutama sana. Tiedän suunnilleen kuulumiset, yrityksensä hyvinvoinnin nään verolistalta tuloistansa. Ne kurkin kyllä joka vuosi. Toista ja siippaansa nään toisinaan kun käydään kyläilemässä yhteisen aikuisen lapsen kanssa. Lisäksi ex-anoppi on ystäväni ja hän toisinaan kertoo poikansa kuulumisia ohimennen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunpa katoaisivat ja varsinkin pysyisivät kadonneina. Ilmestyvät aina, kun eroan tai olen aloittamassa jotain jonkun uuden kanssa. Epäilen, että tietävät ilmestyä, koska pitävät vanhempani kanssa yhteyttä selkäni takana. En ole koskaan kyennyt todistamaan yhteydenpitoa varmasti, ja he kieltävät sen aina, mutta uskon olevani oikeilla jäljillä muiden ihmisten vahingossa lipsauttamien tietojen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exät eivät ole kadonneet, eräs on kuollut, toinen uusissa naimisissa.
kesällä törmäsin kotikylällä käydessäni entiseen heilaani. kolmekymmentä vuotta, ja naama sillä oli edelleen sama. on väärin, että miehet säilyy paremmin. eniten kohtaamisesta jäi harmittamaan se, että mies on jo eläkkeellä, ja minä saan raataa enää noin 16 vuotta, vaikka ollaan saman ikäisiä. epäillys väärästä valinnasta kalvaa mieltäni, mutta ei sitä takaisinkaan saa, kun on naimisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiintoisa tarina! Akateemisena en olisi voinut ajatellakaan sekatyömiehiä. Joo, lasteni isä, eksä jo ajat sitten, oli niin ikään akateemikko. Hänen terveytensä petti monella tasolla - oikeastaan idut olivat jo nelikymppisenä, jolloin hän läksi ja jätti. Se levottomuus arvelutti jo styylausaikana. Teimme lapset, rakensimme ja kävimme töissä.
Yks päivä hän sanoi, ettei tunne oloaan kotoisaksi. Siinähän maksoin laulujen lunnaat. Ihkut vanhempani tulivat maksumiehiksi. Tiesin aina, että minä kyllä selviän. Ei eksälläni hyvin mennyt senkään jälkeen. Sanoinkin, että hän ei tunne oloaan kotoisaksi missään.
Minulla oli joku ihastuttava case, mutta en ole löytänyt yhteistä säveltä kenenkään kanssa.
Nyt seittenkymppisenä tuntuu, että selviän parhaiten mummina ja kummina.
En vieläkään osaisi valita oikein - näin uskon - vaikka pääsisin valinkauhaan parikymppiseksi. Humanistiopinnot, joku random-mies, lapset ja työelämä. Näin se menisi virheineen päivineen.
No mutta se on sitä parempaa yksinäisyyttä noin akateemisena.
Ohi, mutta kun on asioita mihin voi itse vaikuttaa esim ammatinvalinta, ja sitten on asioita joihin ei voi vaikuttaa esim toisen ihmisen käytös. Kaikille voi tulla onnea tai epäonnea, rakkautta tai rakkaudettomuutta ja varsinkin sairauksia, keuhkosyöpä vaikka ei ikinä tupakoinut. Ketään ei voi arvottaa esim opintojen takia ainakaan Suomessa, jossa kukatahansa voi aloittaa opinnot vaikka avoimessa korkeakoulussa. Jos asia häiritsee
Häiritsee ainoastaan ihmisen sisälukutaidon puute.
Kaipa ne kohta kuolla kupsahtelemaan alkavat.
En ajattele aktiivisesti mutta joskus joku tulee mieleen. Unia näen silloin tällöin. En varsinaisesti ole kenenkään kanssa huonoissa väleissä. Kaksi on kuollut, toinen syöpään ja toinen sairauskohtaukseen.
En haluaisi, mutta pakko on välillä miettiä, mitä he kieroilevat keskenään.
Mulla on hyvät välit exiin. Nuoruudenrakkaus asuu toisella puolella Suomea, ei nähdä mutta viestitellään muutaman kerran vuodessa.
Lapsen isään myös hyvät välit. Nähdään ja jutellaan puhelimessa harvakseltaan.
Mun exät eivät ole kadonneet.
Alue: Aihe vapaa
Toi sun "mennä miehelle" on ihan sun oma juttu. En ole maininnut mitään intiimiä. Sitähän puhutaan, että siellä on läheiset ja siellä tavataan ne. En usko Jumalaan.