Kyselytuokio torstaina 24.9. klo 16. Aiheenamme ravitsemus ja hyvinvointi, vieraaksi saapuu Ravistamo Oy. Lähetä kysymyksesi tähän!
Seuraava kyselytuokio järjestetään torstaina 24.9. klo 16-17.
Vieraaksemme saapuu Ravistamo Oy:n ravitsemusterapeutti Iida-Sofia Nissinen. Aiheenamme on ravitsemus ja hyvinvointi. Lähetä ennakkokysymyksesi nyt!
Vieraan esittely omin sanoin:
"Hei! Olen Iida-Sofia Nissinen, laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri. Työskentelen Ravistamo Oyä eri-ikäisten asiakkaiden, työterveyshuollon ja kuntoutuksen parissa sekä julkisessa terveydenhuollossa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Erityisosaamistani ovat painonhallinta ja kestävät elintapamuutokset, vatsavaivat sekä lapsiperheiden ravitsemushaasteet, kuten valikoiva syöminen.
Ravistamo Oy on ravitsemuksen asiantuntijatalo, joka toimii laajasti eri sektoreilla ympäri Suomen. Tarjoamme ravitsemuksen asiantuntijapalveluita, koulutuksia ja hyvinvointipalveluita niin yksityishenkilöille kuin yrityksille ja työyhteisöille sekä terveydenhuollon, kuntoutuksen, kasvatuksen ja julkisen sektorin toimijoille.
Teen tutkitusta ravitsemustiedosta käytännönläheistä – ilman täydellisyyden tavoittelua. Kysy rohkeasti esimerkiksi painonhallinnasta, vatsavaivoista, lapsiperheiden ruokailusta, erityisruokavalioista tai muista ravitsemuksen ja hyvinvoinnin teemoista."
Mikä on AMA kyselytuokio?
AMA-kyselytuokio (Ask Me Anything; kysy minulta mitä vain) on konsepti, jossa vaihtuva vieras tai vieraat vastaavat käyttäjien kysymyksiin avoimesti ja rennosti. Aiheet voivat vaihdella laidasta laitaan arjesta asiantuntijuuteen, kokemuksista näkemyksiin. Kyselytuokiot järjestetään Vauva.fi:n aihe vapaa-keskustelupalstalla.
Tärpit onnistuneeseen kyselytuokioon: Saavu ajoissa paikalle (Voit myös esittää kysymyksesi ennakkoon). Kysy asiantuntijalta rohkeasti, mutta muistathan kuitenkin, että kaikki aiheesta poikkeava ei kuulu onnistuneeseen AMA-tuokioon. Kysythän siis asiantuntijaltamme aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Moderoimme kaikki aiheeseen liittymättömät kommentit pois. Voit myös seurata keskustelua jos et itse keksi kysymyksiä!
Huom! Ennakkokysely sulkeutuu keskiviikkona noin klo 16.
AMA
Kommentit (53)
Mitkä ovat niitä niin sanottuja helppoja ruokia, jos lapsi ei oikein syö mitään? Mitkä olisivat väriltään/koostumukseltaan/ravintoarvoiltaan niitä mistä voisi aloittaa, onko tähän jotain kokemuksen tuomaa vinkkiä mikä on toiminut?
IBD ja ruokavalio. Mtä syödä että saa tarvittavat vitamiinit yms.? Mitä hedelmiä ja marjoja? Mitä juureksia? Mitä vihanneksia? Liha, kana, kala? Mitä muuta? Missä muodossa ne syödään? Kypsennettynä, raakana? Mitä ei saa syödä?
Japanilaiset ovat teollistuneen maailman hoikimpia ja terveimpiä. Miksi emme kopioisi heidän ravitsemussuosituksiaan koska tulokset ovat selvästi parempia kuin meillä? Niissä suositellaan vain kolmea ateriaa päivässä suomalaisen viiden sijaan ja muitakin eroja on useita.
Vierailija kirjoitti:
Japanilaiset ovat teollistuneen maailman hoikimpia ja terveimpiä. Miksi emme kopioisi heidän ravitsemussuosituksiaan koska tulokset ovat selvästi parempia kuin meillä? Niissä suositellaan vain kolmea ateriaa päivässä suomalaisen viiden sijaan ja muitakin eroja on useita.
Mikäs siinä jos on terve. Joissakin sairauksissa ei käy tuo tapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Japanilaiset ovat teollistuneen maailman hoikimpia ja terveimpiä. Miksi emme kopioisi heidän ravitsemussuosituksiaan koska tulokset ovat selvästi parempia kuin meillä? Niissä suositellaan vain kolmea ateriaa päivässä suomalaisen viiden sijaan ja muitakin eroja on useita.
Mikäs siinä jos on terve. Joissakin sairauksissa ei käy tuo tapa.
Niin. En ole ravitsemusterapeutti mutta terveydenhoitoalalla kuitenkin ja ymmärtäisin ettei tuo toimi mikäli sinulla on diabetes huonossa hoitotasapainossa tai metabolinen oireyhtymä. Muille varmaankin pääosin sopii.
Onko suomalaisten terveys ja ruokailutottumukset mielestäsi hyviä vai onko niissä parannettavaa?
Jos kaksi ihmistä syö täsmälleen saman määrän energiaa ja samoja makroravinteita, miksi heidän painonsa, näläntunteensa ja aineenvaihdunnallinen vasteensa voivat silti kehittyä eri tavoin?
Minulla on ollut rauta-arvojen romahdus ja nyt sain ne kuntoon. Osaatteko nuvoa hyvän D-vitamiinin talveksi? Muut veriarvot ok
Vierailija kirjoitti:
Japanilaiset ovat teollistuneen maailman hoikimpia ja terveimpiä. Miksi emme kopioisi heidän ravitsemussuosituksiaan koska tulokset ovat selvästi parempia kuin meillä? Niissä suositellaan vain kolmea ateriaa päivässä suomalaisen viiden sijaan ja muitakin eroja on useita.
Miksi pitää syödä viisi kertaa päivässä ? Voit hyvin valita kolme, en ole esimerkiksi lounasta syönyt peruskoulun jälkeen kuin noin 10 kertaa, noin 40 vuoden aikana. Päivällisen syön ja lounaalla välipala
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Japanilaiset ovat teollistuneen maailman hoikimpia ja terveimpiä. Miksi emme kopioisi heidän ravitsemussuosituksiaan koska tulokset ovat selvästi parempia kuin meillä? Niissä suositellaan vain kolmea ateriaa päivässä suomalaisen viiden sijaan ja muitakin eroja on useita.
Mikäs siinä jos on terve. Joissakin sairauksissa ei käy tuo tapa.
Niin. En ole ravitsemusterapeutti mutta terveydenhoitoalalla kuitenkin ja ymmärtäisin ettei tuo toimi mikäli sinulla on diabetes huonossa hoitotasapainossa tai metabolinen oireyhtymä. Muille varmaankin pääosin sopii.
Minulla on metabolinen oireyhtymä ja diabetes ja syön kolme kertaa päivässä vhh. Olen lääkkeetön ja arvot normaalit. Miksi tämä ei sopisi? Koska en syydä rahaa lääkefirmoille ja lääkäreille? En kuormita terveydenhoitoa? En osta teollista ultraprosessoitua roskaa? Kolesteroli normaali kun syön kermaa ja voita. Vai siksikö että uskallan olla noudattamatta ravitsemussuositusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Japanilaiset ovat teollistuneen maailman hoikimpia ja terveimpiä. Miksi emme kopioisi heidän ravitsemussuosituksiaan koska tulokset ovat selvästi parempia kuin meillä? Niissä suositellaan vain kolmea ateriaa päivässä suomalaisen viiden sijaan ja muitakin eroja on useita.
Mikäs siinä jos on terve. Joissakin sairauksissa ei käy tuo tapa.
Missä sairauksissa se ei käy.
Millaisia terveystieteiden opinnot ovat? Miten ne eroavat esimerkiksi lääketieteen opinnoista?
Millainen tietämys ja ymmärrys koulutuksen suorittaneella on ihmisen ravitsemukseen liittyvistä tieteellisistä tutkimustuloksista?
Tarvitsisin ulosteanalyysin. Onnistuuko kauttasi, kun olet AMA asiantuntija?
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsisin ulosteanalyysin. Onnistuuko kauttasi, kun olet AMA asiantuntija?
Tämä olisi kyllä hyödyllinen. Kertoo paljon kehon tilasta.
Vierailija kirjoitti:
IBD ja ruokavalio. Mtä syödä että saa tarvittavat vitamiinit yms.? Mitä hedelmiä ja marjoja? Mitä juureksia? Mitä vihanneksia? Liha, kana, kala? Mitä muuta? Missä muodossa ne syödään? Kypsennettynä, raakana? Mitä ei saa syödä?
Tähän on helppo vastata ja tätä tietoa et saa 'viralliselta ravitsemusterapeutilta'. Syö lihaa ja eläinrasvaa - kaiken tarvitsemansa ihminen saa lihasta. Muuta ei tarvita.
Urheilulääketieteellisessä tutkimuksessa sopivaksi proteiininsaanniksi on todettu yleisesti 1.2 - 2g per painokilo - mieluiten skaalan yläpäätä suosien.
Lehdistössä haastatellut ravintsemusterapeutit kannattavat yleensä selvästi vähempää proteiinin saantia.
Mistä tämä ero?
Itseä kiinnostaa erityisesti suorituskyvyn kehitys, ja sen edellytyksenä fyysinen palautuminen, joten seuraan urheilulääketieteen esittämiä viitearvoja.
Missä mennään nutrigenomiikan ja suoliston mikrobitutkimusten osalta? Millä tavoin tutkimuksissa huomioidaan stressitekijät? Lääketieteessä ihmisen kokoa ei huomioida mm. laboratoriokokeissa, joiden viitearvot ovat CI95 mukaisesti sopivia keskimittaisille ja keskipainoisille. Isommilla ihmisillä on enemmän soluja, verenkierrossa olevat mitattavat asiat eivät tällöin korreloi std-ihmiseen + reseptoreiden affiniteettiasiatkin sotkevat tulkintaa. Millä tavoin tämä fakta on huomioitu ravitsemustieteessä?
Onko kilpirauhasen vajaatoiminta tulos siitä että syö väärin? Miten pitää syödä että se paranee?
Ravistamon verkkosivuilla esitellään NPS-suosittelulukua 100, joka perustuu kymmenen yritysasiakkaan kyselyyn. Mutta mitä seurantatietoa teillä on henkilöasiakkaiden todellisista hoitotuloksista? Kuinka moni painonhallintaan apua hakeva saavuttaa sovitut tavoitteensa ja on niissä vielä kahden vuoden kuluttua? Jos tällaista seurantaa ei ole, miten arvioitte oman palvelunne vaikuttavuutta?
Minkä ikäiset lapset useiten kärsivät tällaisesta valikoivasta syömisestä? Jos kolmevuotias syö huonosti, pitääkö jo huolestua vai voiko olla ohimenevä vaihe?