Kamalimmat treffisi? Tulin juuri kävelytreffeiltä.
Tulin juuri kävelytreffeiltä ja nyt vähän naurattaa, vaikka äsken ei naurattanut.
Sovittiin miehen kanssa nimenomaan kävelytreffit. Minä ajattelin, että kävellään rauhallisesti jossain, jutellaan ja ehkä juodaan kahvit matkan varrella. Pukeuduin siis farkkuihin ja svetariin, laitoin hiuksiin laineet ja otin termariin kahvia sekä kaksi mukia. Ihan tavalliset rennot treffit mielessä.
Mies ilmestyy paikalle kirkkaanvärisessä juoksutakissa ja juoksutrikoissa. Siinä vaiheessa näin hänen naamastaan, että hän oli ilmeisesti kuvitellut jotain aivan muuta. Oma naama valahti puolestaan siinä kohtaa, kun tajusin, että hän oli ehkä tullut paikalle juoksulenkille.
No, lähdettiin sitten kävelemään. Tai siis mies lähti kävelemään ja minä yritin pysyä perässä. Hän käveli aivan järkyttävää vauhtia, enkä pysynyt tahdissa. Meillä on sen verran pituuseroa, että hänen yksi askeleensa oli suunnilleen minun kaksi. Yritin siinä sitten jutella hengästyneenä ja kipittää vieressä.
Treffien lopuksi hän vain totesi tyyliin "heippa" ja ilmoitti, että hän haluaa vielä juosta tämän lenkin pari kertaa.
Siis anteeksi mitä? 😂
Kommentit (325)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites teillä, joiden mielestä kävely vaatii juoksukamat, niin laitatteko aina juoksuvaatteet, kun kävelette kauppaan, ravintolaan tai bussipysäkille? Vai oletteko ehkä niitä, joille kävely on erillinen suoritus ja muuten mennään autolla?
Kävelykamat, ei juoksukamat.
Minulla on kahdet kengät, joista toisia käytän läpi vuoden kuivalla kelillä ja toisia sateisella/lumisella. En käy turhan päiten juoksentelemassa muutenkaan. Treffeille laitan kolmannet, söpöt kengät, en suostu treffeille tuollaiseen arkitouhuun. Arjessa tapaan kyllä miehiä, mutta ei toivoakaan että heitä päästäisin pimppiini, kyllä se vaatii aviomiehen elkeet ja otteet. Jos mies on sillä tasolla että nainen = lenkitettävä koira niin hänellä on vielä muutama kurssi elämää käymättä ennen kuin on asiaa tekemisiin naisten kanssa.
Kerro ihmeessä lisää kengistäsi. Tai vielä parempi: perusta oma ketju.
Nainen oli lentänyt ulos miehensä kämpästä pettämisen seurauksena ja etsi selkeästi paikkaa mihin muuttaa loisimaan. Tämä kävi ilmi muutaman drinkin jälkeen. Sain myös kuulla olevani homo, kun totesin ettei jatkoa ole odotettavissa.
Toinen jankkasi exästään maanisesti ja keskustelun kääntäminen muuhun ei tuottanut tulosta.
Eräs kunnolliselta vaikuttanut tuli paikalle toisen miehen kanssa joka sitten istui hiljaa pöydässä. Nainen ei avannut tilannetta tarkemmin kysyttäessä. Mietin että olikohan tässä kyse jostain cuck systeemistä, mutta en sellaisia viboja saanut. Poistuin paikalta.
Viimeisenä tulee mieleen yksi joka toi kaverinsa paikalle ja tilasivat sitten ruokaa ja kaikkea muuta ravintolassa mihin treffit oli sovittu. Ilmoitin käyväni vessassa, mutta meninkin tiskille maksamaan omani ja poistuin paikalta. Vihaisia viestejä seurasi perästä, kun olettivat minun maksavan heidän iltansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävely on rauhallista kävelyä samalla jutellen ja siinä voi ostaa mukaan kahvit tai jäätelöt, täysin eri asia kuin mennä lenkille tai juoksemaan jossa paahdetaan kovaa.
Vähän olisi noloa kun mies haluaisi kävellä puistossa fiilistellen ja nainen ilmestyisi sinne juoksutrikoissa,kompressiosäärystimissä ja sheikkeri kainalossa valmiina vetämään kymmenen kilsan juoksulenkin .D
Mitäs noloa siinä olisi? Jos ei osaa sanoa että ”Mennään tohon puistoon käveleksimään” vaan sopii kävelystä, kertoo ihmisestä aika paljon, jos se on jotenkin outoa, että toinen pukeutuu sitten sitä kävelyä varten. Minä ainakin pidän aika junttina, jos kävelylle lähtee farkuissa tai mekossa.
Käyn päivittäin kahdella pitkällä kävelyllä ja kävelen rivakasti kahden koiran kanssa. Olen aina farkuissa ja kesällä usein mekossa eli siinä asussa missä satun kulloinkin olemaan. Ei kukaan kaupungissa asuva pukeudu lenkkiasuun lähtiessään kävelylle, juoksulenkki on sitten eri asia.
Olen huomannut, että maaseudulla ja köyhissä lähiöissä pukeudutaan jatkuvasti treeniasuihin kaikkialla, kauppaankin mennessä. Suomalaisista aikoinaan puhuttiinkin tuulipukukansana. Uusi kansallisasumme on treenivaatteet, normaali pukeutuminen on unohtunut.
No ei ole normaalia farkuissa kulkea lenkillä kaupungissakaan.
Sinulla taitaa olla joku ylimääräinen aisti, kun huomaat kaupungilla farkut jalassa kulkevasta onko hän kävelyllä tai muuten menossa jonnekin. Mistä sinä erotat heidät?
Mua ei kiinnosta pätkääkään mihin kukin on menossa. Satun nyt vaan tietämään, että järkevä ihminen myös kaupungissa pukeutuu järkevästi ja asiaankuuluvasti. Teinit varmaan farkkuihin joka paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Nainen oli lentänyt ulos miehensä kämpästä pettämisen seurauksena ja etsi selkeästi paikkaa mihin muuttaa loisimaan. Tämä kävi ilmi muutaman drinkin jälkeen. Sain myös kuulla olevani homo, kun totesin ettei jatkoa ole odotettavissa.
Toinen jankkasi exästään maanisesti ja keskustelun kääntäminen muuhun ei tuottanut tulosta.
Eräs kunnolliselta vaikuttanut tuli paikalle toisen miehen kanssa joka sitten istui hiljaa pöydässä. Nainen ei avannut tilannetta tarkemmin kysyttäessä. Mietin että olikohan tässä kyse jostain cuck systeemistä, mutta en sellaisia viboja saanut. Poistuin paikalta.
Viimeisenä tulee mieleen yksi joka toi kaverinsa paikalle ja tilasivat sitten ruokaa ja kaikkea muuta ravintolassa mihin treffit oli sovittu. Ilmoitin käyväni vessassa, mutta meninkin tiskille maksamaan omani ja poistuin paikalta. Vihaisia viestejä seurasi perästä, kun olettivat minun maksavan heidän iltansa.
Tapahtuiko tuo viimeinen Suomessa vai muualla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävely on rauhallista kävelyä samalla jutellen ja siinä voi ostaa mukaan kahvit tai jäätelöt, täysin eri asia kuin mennä lenkille tai juoksemaan jossa paahdetaan kovaa.
Vähän olisi noloa kun mies haluaisi kävellä puistossa fiilistellen ja nainen ilmestyisi sinne juoksutrikoissa,kompressiosäärystimissä ja sheikkeri kainalossa valmiina vetämään kymmenen kilsan juoksulenkin .D
Mitäs noloa siinä olisi? Jos ei osaa sanoa että ”Mennään tohon puistoon käveleksimään” vaan sopii kävelystä, kertoo ihmisestä aika paljon, jos se on jotenkin outoa, että toinen pukeutuu sitten sitä kävelyä varten. Minä ainakin pidän aika junttina, jos kävelylle lähtee farkuissa tai mekossa.
Käyn päivittäin kahdella pitkällä kävelyllä ja kävelen rivakasti kahden koiran kanssa. Olen aina farkuissa ja kesällä usein mekossa eli siinä asussa missä satun kulloinkin olemaan. Ei kukaan kaupungissa asuva pukeudu lenkkiasuun lähtiessään kävelylle, juoksulenkki on sitten eri asia.
Olen huomannut, että maaseudulla ja köyhissä lähiöissä pukeudutaan jatkuvasti treeniasuihin kaikkialla, kauppaankin mennessä. Suomalaisista aikoinaan puhuttiinkin tuulipukukansana. Uusi kansallisasumme on treenivaatteet, normaali pukeutuminen on unohtunut.
No ei ole normaalia farkuissa kulkea lenkillä kaupungissakaan.
Sinulla taitaa olla joku ylimääräinen aisti, kun huomaat kaupungilla farkut jalassa kulkevasta onko hän kävelyllä tai muuten menossa jonnekin. Mistä sinä erotat heidät?
Mua ei kiinnosta pätkääkään mihin kukin on menossa. Satun nyt vaan tietämään, että järkevä ihminen myös kaupungissa pukeutuu järkevästi ja asiaankuuluvasti. Teinit varmaan farkkuihin joka paikkaan.
Kävelemiseen ei tarvita mitään erikoisvarusteita, toim. huom.
Aikoinaan joku semisti fanaattisen oloinen suunnistuksen harrastaja halusi viedä mut ensitreffeillä rasteille. Ap:n tavoin luulin että luvassa olisi jotain rentoa kävelyä luonnossa ja parin rastin bongaus siinä sivussa. Mies veikin mut johonkin aivan umpiryteikköön niitä hiton merkkejä haeskelemaan ja vaikutti olevan aina vaan ärtyneempi siitä että suoritus ei edennyt hänen mielestään hyvässä tahdissa. Loppumatkasta hän käveli jo kymmeniä metrejä edelläni eikä edes yrittänyt keskustella enää mistään. En itsekään ajatellut, että meistä mitään paria tulisi, mutta silti nauratti kun hän ghostasi minut parin päivän päästä. Ilmeisesti suunnistustestin reputtaminen oli kohtalokasta. 😂 Kaikenlaisia sitä leipä elättää.
Aloittajan mies taisi olla näitä ajan optimoijia, ajatteli hoitaa treffit ja kuntoilun samalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävely on rauhallista kävelyä samalla jutellen ja siinä voi ostaa mukaan kahvit tai jäätelöt, täysin eri asia kuin mennä lenkille tai juoksemaan jossa paahdetaan kovaa.
Vähän olisi noloa kun mies haluaisi kävellä puistossa fiilistellen ja nainen ilmestyisi sinne juoksutrikoissa,kompressiosäärystimissä ja sheikkeri kainalossa valmiina vetämään kymmenen kilsan juoksulenkin .D
Mitäs noloa siinä olisi? Jos ei osaa sanoa että ”Mennään tohon puistoon käveleksimään” vaan sopii kävelystä, kertoo ihmisestä aika paljon, jos se on jotenkin outoa, että toinen pukeutuu sitten sitä kävelyä varten. Minä ainakin pidän aika junttina, jos kävelylle lähtee farkuissa tai mekossa.
Aloittaja sanoi, että he sopivat kävelytreffit, mikä jokaiselle järjelliselle olennolle tarkoittaa rauhallista kävelyä jonka aikana jutellaan ja tutustutaan. Ei kävely*lenkkiä*.
Tutustuin erääseen nuoreen mieheen, joka opiskeli matikkaa yliopistolla ja kun mainitsin inhoavani matikkaa, hän tarjoutui opettamaan sitä minulle. Hän ilmeisesti tulkitsi, että olemme treffeillä ja kirjoitteli sitten minulle pitkiä kirjeitä, jotka kyllä olivat ihan hyvin kirjoitettuja. Fiksu kaveri, mutta ei tippaakaan tyyppiäni. Hän kuitenkin suuttui verisesti siitä, että aloin seurustelemaan erään toisen pojan kanssa ja muutimme heti yhteenkin - hän ilmeisesti kuvitteli että matikan opetukset olivat treffejä. Eikä siitä kaikki -tapasin hänet sattumalta yliopiston ruokalassa paljon myöhemmin, kun olin jo naimisissa ja kun tervehdin häntä, hän tuijotti minua niin verisen vihaisena, että ihan hätkähdin :D
Ei ihan treffikokemus, mutta melkein.
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä kannattaisi tuhlata ruutia tähän kaveriin. Hän vaikuttaa olevan ns. yhden asian mies.
Mihin kaveriin? Muhun vai? Olen nainen ja naimisissa ja kolmen lapsen äiti.
Tuskinpa niiden treffien tarkoitus on testata toisen kuntoa. Se nyt vaan tuppaa olemaan niin, että ihminen haluaa omaan rytmiin ja arvoihin jne. sopivan puolison/kumppanin, niin jos toinen on valehdellut noista asioista, on se märkä rätti naamalle. Kummallisesti ne naisten pehmeät arvot ja luonteenpiirteet saa olla kynnyskysymyskin, mutta miehen kriteerit tai liikunnallisuus ei. Miksi naiset ei suoraan kerro, että mä seinäjoogaan, jos se on se mitä he harrastaa?
Naiset yliajattelee/ylitulkitsee jne. kaiken ja jos sitten vielä valehtelee liikunnallisuutensa, onko ihme että ei kiinnosta sitä yhtä kertaa enempää?
Tämä on minusta aina ollut sääli, näin itsekin paljon harrastavana, että kovin usein muut "liikunnallisiksi" identifioituvat ovat muuten aika rajoittuneita ajattelultaan. Aiempi kirjoittaja tästä nyt edustavana esimerkkinä fanaattisuudessaan ja yksinkertaisuudessaan.
Sisälukutaidon puute: aloittajahan ei ollut mitenkään mainostanut olevansa erityisen liikunnallinen, vaan ainoastaan lähtenyt kävelytreffeille, jotka myös minä ymmärrän vaikeuksitta muuksi kuin urheilusuoritukseksi ellei toisin erikseen sovita. Sitten vielä päälle kunnon pick me girl -vuodatukset siitä kuinka naiset ovat niin huonoja kun sitä ja tätä (paitsi tietenkin kirjoittaja itse).
Toistuvasti käy niin että kun näiden ihmisten kanssa suostuu yrittämään syvempää tutustumista koska sen yhteisen harrastuksen puitteissa on ollut ihan mukavaa, osoittautuu että mitään mielenkiintoista sanottavaa ei sitten olekaan, joskus ei edes perustason keskustelutaitoa. Harmillista, kun mielelläni joskus liikkuisinkin yhdessä jonkun itselleni läheisen kanssa, mutta muista piireistä tutut, hauskat ja kiinnostavat tyypit taas eivät ole innostuneet mukaan näihin lajeihini.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti mies käsitti että on juoksutreffit. No hyvä että tuo asia tuli kerrasta selväksi.
Treffeillä ei juosta tai kävellä. Opetelkaa tavat. Ei ole ihme, että syntyvyys laskee. Juoksemalla ei pukille pääse.
"On puhuttu siitä, että nuoremmat eivät enää osaa tavata vieraita ihmisiä kasvotusten, kun koko nuoruus on istuttu ruudun takana. Ei ole harjoitusta soidinmenojen eri vaiheisiin"
Aina on ollut nuoria, jotka eivät pääse opettelemaan noita taitoja syystä tai toisesta. En tosin kiellä, etteikö puhelimella roikkuminen voisi lisätä epävarmuutta kohdata ihmisiä kasvokkain. Toisaalta netistä löytyy nykyisin helpommin ryhmiä, joissa voi kokea yhteenkuuluvuutta, jos samankaltaisia ihmisiä ei lähipiirissä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä kannattaisi tuhlata ruutia tähän kaveriin. Hän vaikuttaa olevan ns. yhden asian mies.
Mihin kaveriin? Muhun vai? Olen nainen ja naimisissa ja kolmen lapsen äiti.
Tuskinpa niiden treffien tarkoitus on testata toisen kuntoa. Se nyt vaan tuppaa olemaan niin, että ihminen haluaa omaan rytmiin ja arvoihin jne. sopivan puolison/kumppanin, niin jos toinen on valehdellut noista asioista, on se märkä rätti naamalle. Kummallisesti ne naisten pehmeät arvot ja luonteenpiirteet saa olla kynnyskysymyskin, mutta miehen kriteerit tai liikunnallisuus ei. Miksi naiset ei suoraan kerro, että mä seinäjoogaan, jos se on se mitä he harrastaa?
Naiset yliajattelee/ylitulkitsee jne. kaiken ja jos sitten vielä valehtelee liikunnallisuutensa, onko ihme että ei kiinnosta sitä yhtä kertaa enempää?
Tämä on minusta aina ollut sääli, näin itsekin paljon harrastavana, että kovin usein muut "liikunnallisiksi" identifioituvat ovat muuten aika rajoittuneita ajattelultaan. Aiempi kirjoittaja tästä nyt edustavana esimerkkinä fanaattisuudessaan ja yksinkertaisuudessaan.
Sisälukutaidon puute: aloittajahan ei ollut mitenkään mainostanut olevansa erityisen liikunnallinen, vaan ainoastaan lähtenyt kävelytreffeille, jotka myös minä ymmärrän vaikeuksitta muuksi kuin urheilusuoritukseksi ellei toisin erikseen sovita. Sitten vielä päälle kunnon pick me girl -vuodatukset siitä kuinka naiset ovat niin huonoja kun sitä ja tätä (paitsi tietenkin kirjoittaja itse).
Toistuvasti käy niin että kun näiden ihmisten kanssa suostuu yrittämään syvempää tutustumista koska sen yhteisen harrastuksen puitteissa on ollut ihan mukavaa, osoittautuu että mitään mielenkiintoista sanottavaa ei sitten olekaan, joskus ei edes perustason keskustelutaitoa. Harmillista, kun mielelläni joskus liikkuisinkin yhdessä jonkun itselleni läheisen kanssa, mutta muista piireistä tutut, hauskat ja kiinnostavat tyypit taas eivät ole innostuneet mukaan näihin lajeihini.
Olen eri, mutta en usko sekuntiakaan, että tuon kirjoittaja on nainen.
Urheilijamiehet ovat usein raskaita tyyppejä. Tiedän, kun olen itse ollut yleisurheiluvalmennuksessa teininä. He eivät ole lukumiehiä, vaan tosi kilpailullisia eivätkä mitään järjen jättiläisiä. Toki, kun jaksavat panostaa pelkkään urheiluun. Mutta tuskin nämä ketjun harrastajamiehet mitään varsinaisia urheilijoita ovat, he ovat vain paenneet omia ongelmiaan johonkin, mille omistautuminen selittää heidän ongelmiaan. Naiset eivät ole tarpeeksi sitä tai tätä - urheilijoita siis tässä tapauksessa.
Ei kiitos kaikille urheilijamiehille. Oli laji mikä tahansa. Vaikka tanssi ja ratsastus, vaikka olen niitäkin aktiivisesti harrastanut.
Ei ole kyllä koskaan ollut ongelmaa sopia etukäteen pukukoodia. Jos mennään kävelytreffeille niin kysyn että nähdäänkö urheiluvaatteissa lenkkimaastossa vai kaupungilla ja vaatetus ns. casual.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites teillä, joiden mielestä kävely vaatii juoksukamat, niin laitatteko aina juoksuvaatteet, kun kävelette kauppaan, ravintolaan tai bussipysäkille? Vai oletteko ehkä niitä, joille kävely on erillinen suoritus ja muuten mennään autolla?
Kävelykamat, ei juoksukamat.
Minulla on kahdet kengät, joista toisia käytän läpi vuoden kuivalla kelillä ja toisia sateisella/lumisella. En käy turhan päiten juoksentelemassa muutenkaan. Treffeille laitan kolmannet, söpöt kengät, en suostu treffeille tuollaiseen arkitouhuun. Arjessa tapaan kyllä miehiä, mutta ei toivoakaan että heitä päästäisin pimppiini, kyllä se vaatii aviomiehen elkeet ja otteet. Jos mies on sillä tasolla että nainen = lenkitettävä koira niin hänellä on vielä muutama kurssi elämää käymättä ennen kuin on asiaa tekemisiin naisten kanssa.
Kerro ihmeessä lisää kengistäsi. Tai vielä parempi: perusta oma ketju.
Kerroin jo riittävästi. Pointti oli se, että nainen ei ole koira ja jos miehellä ei ole naiselle sen enempää annettavaa kuin koiralle niin sitten kannattaa mennä kenneliin eikä tinderiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä kannattaisi tuhlata ruutia tähän kaveriin. Hän vaikuttaa olevan ns. yhden asian mies.
Mihin kaveriin? Muhun vai? Olen nainen ja naimisissa ja kolmen lapsen äiti.
Tuskinpa niiden treffien tarkoitus on testata toisen kuntoa. Se nyt vaan tuppaa olemaan niin, että ihminen haluaa omaan rytmiin ja arvoihin jne. sopivan puolison/kumppanin, niin jos toinen on valehdellut noista asioista, on se märkä rätti naamalle. Kummallisesti ne naisten pehmeät arvot ja luonteenpiirteet saa olla kynnyskysymyskin, mutta miehen kriteerit tai liikunnallisuus ei. Miksi naiset ei suoraan kerro, että mä seinäjoogaan, jos se on se mitä he harrastaa?
Naiset yliajattelee/ylitulkitsee jne. kaiken ja jos sitten vielä valehtelee liikunnallisuutensa, onko ihme että ei kiinnosta sitä yhtä kertaa enempää?
Tämä on minusta aina ollut sääli, näin itsekin paljon harrastavana, että kovin usein muut "liikunnallisiksi" identifioituvat ovat muuten aika rajoittuneita ajattelultaan. Aiempi kirjoittaja tästä nyt edustavana esimerkkinä fanaattisuudessaan ja yksinkertaisuudessaan.
Sisälukutaidon puute: aloittajahan ei ollut mitenkään mainostanut olevansa erityisen liikunnallinen, vaan ainoastaan lähtenyt kävelytreffeille, jotka myös minä ymmärrän vaikeuksitta muuksi kuin urheilusuoritukseksi ellei toisin erikseen sovita. Sitten vielä päälle kunnon pick me girl -vuodatukset siitä kuinka naiset ovat niin huonoja kun sitä ja tätä (paitsi tietenkin kirjoittaja itse).
Toistuvasti käy niin että kun näiden ihmisten kanssa suostuu yrittämään syvempää tutustumista koska sen yhteisen harrastuksen puitteissa on ollut ihan mukavaa, osoittautuu että mitään mielenkiintoista sanottavaa ei sitten olekaan, joskus ei edes perustason keskustelutaitoa. Harmillista, kun mielelläni joskus liikkuisinkin yhdessä jonkun itselleni läheisen kanssa, mutta muista piireistä tutut, hauskat ja kiinnostavat tyypit taas eivät ole innostuneet mukaan näihin lajeihini.
Pariutumisessa ei ole kyse yhteisistä keskustelunaiheista vaan perheellistymisestä. Papin aamen, sukuelimet yhteen ja lapset tulille. Mielenkiintoisia keskusteluja käyt sitten jossain kirjakerhossa aiheen tiimoilta tai muuten samanhenkisten kanssa. Urheilemassa käyt urheiluseurassa urheilukaverien kanssa. Puolison kanssa jaetaan koti, lapset, toimiva arki ja mahdollisesti jotain muuta.
Kumppania valitessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että sinulla on rentoutunut ja hyvä olo tämän seurassa ja siihen, että arvonne ovat suhteellisen samanlaiset. Kympin tytön ei kannata pariutua uhkapeliongelmaisen päihdeaddiktin kanssa, vaikka päihdeaddikti pyytäisi.
Urheiluhullu mies on todennäköisesti jotenkin vähän psyykkisesti sitä paitsi ongelmainen, kun keskittyy sairaalloisesti kehonsa rakentamiseen, joka on yksi narsismin muoto. Samanlaista ahneutta kuin rahan säästäminen tai hoardaaminen sen sijoittamisen tai vaikkapa lahjoittamisen sijaan.
Naista lähestyttäessä tulee naista kohdella naisena: kedon kauneimpana kukkasena ja tulevien lasten arvoitettuna äitinä. Jos tämä ei mahdu omaan käytöspatteriin niin grinderiin ja kenneliin mars.
No niin, rauha nyt taas. Kaikki eivät halua lapsia.
Vierailija kirjoitti:
No niin, rauha nyt taas. Kaikki eivät halua lapsia.
Sitten ei ole myöskään syytä paritella tai hyväksikäyttää ketään seksuaalisesti parittelun merkeissä. Siemenensä voi laskea viemäriin tai better yet pitää palleissaan maaperää mädättämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävely on rauhallista kävelyä samalla jutellen ja siinä voi ostaa mukaan kahvit tai jäätelöt, täysin eri asia kuin mennä lenkille tai juoksemaan jossa paahdetaan kovaa.
Vähän olisi noloa kun mies haluaisi kävellä puistossa fiilistellen ja nainen ilmestyisi sinne juoksutrikoissa,kompressiosäärystimissä ja sheikkeri kainalossa valmiina vetämään kymmenen kilsan juoksulenkin .D
Mitäs noloa siinä olisi? Jos ei osaa sanoa että ”Mennään tohon puistoon käveleksimään” vaan sopii kävelystä, kertoo ihmisestä aika paljon, jos se on jotenkin outoa, että toinen pukeutuu sitten sitä kävelyä varten. Minä ainakin pidän aika junttina, jos kävelylle lähtee farkuissa tai mekossa.
Käyn päivittäin kahdella pitkällä kävelyllä ja kävelen rivakasti kahden koiran kanssa. Olen aina farkuissa ja kesällä usein mekossa eli siinä asussa missä satun kulloinkin olemaan. Ei kukaan kaupungissa asuva pukeudu lenkkiasuun lähtiessään kävelylle, juoksulenkki on sitten eri asia.
Olen huomannut, että maaseudulla ja köyhissä lähiöissä pukeudutaan jatkuvasti treeniasuihin kaikkialla, kauppaankin mennessä. Suomalaisista aikoinaan puhuttiinkin tuulipukukansana. Uusi kansallisasumme on treenivaatteet, normaali pukeutuminen on unohtunut.
No ei ole normaalia farkuissa kulkea lenkillä kaupungissakaan.
Sinulla taitaa olla joku ylimääräinen aisti, kun huomaat kaupungilla farkut jalassa kulkevasta onko hän kävelyllä tai muuten menossa jonnekin. Mistä sinä erotat heidät?
Mua ei kiinnosta pätkääkään mihin kukin on menossa. Satun nyt vaan tietämään, että järkevä ihminen myös kaupungissa pukeutuu järkevästi ja asiaankuuluvasti. Teinit varmaan farkkuihin joka paikkaan.
Enimmäkseen pukeudun farkkuihin, käyn usein myös vain kävelemässä ne päälläni, toisaalta saatan olla menossa töihin, kauppaan, ravintolaan tai kirjastoon. Salille menen legginsseissä, kotiin päin tullessa saatan poiketa matkan varrella olevassa kaupassa. Miten kukaan voi tietää, mihin minä olen menossa tai tulossa vaatetuksen perusteella.
N62
Sitä minäkin tuolla jo monta sivua sitten ihmettelin. Oi aikoja, oi tapoja. En helvetissä lähtisi kävelytreffeille todellakaan.
On puhuttu siitä, että nuoremmat eivät enää osaa tavata vieraita ihmisiä kasvotusten, kun koko nuoruus on istuttu ruudun takana. Ei ole harjoitusta soidinmenojen eri vaiheisiin ja tällainen konsepti, missä vain juostaan tai kävellään vierekkäin, helpottaa tuskaa siitä, että pitäisi osata jutustella ja mielellään tehdä positiivinen vaikutelma. Ja sitten on vielä se porukka, joka lähti ennenkin touhuun takamatkasta johtuen ujosta ja vetäytyvästä persoonallisuustyypistä; siis ne jotka tarvitsisivat vielä tavallista enemmän harjoitusta. He voivat ilmeisesti oikeasti ajatella, että naisen kanssa voi kilpailla kumpi juoksee kovempaa kuten latenssi-ikäisenä naapurin Hemmon kanssa tehtiin.
On oikeasti niin, etteivät kaikki ole nepsyjä, vaan heidän on vain annettu istua lasikuvun alla nettikuplassa ja vanhempana soidinmenojen opiskelu on vain paljon vaikeampaa. 12-vuotias alkaa pikkuhiljaa oppia, että tytöt ovat aika erilaisia. He eivät pidäkään lumipesuista ja siitä, että rintsikat avataan tai siitä, että esittelee hauiksia ja isoa mopoa kuten muille pojille. Pitää keksiä jotain ihan muuta päästäkseen suosioon.