Me jännittäjät - lievityskeinoja?
Ylessä on juttu jännittävässä tilanteessa jäätymisestä: https://yle.fi/a/74-20243266 Siitä tuli mieleeni, miten paljon jännitin aikoinaan kaikkia kouluesitelmiä ja vielä yliopistossakin suullisia esityksiä (joita oli ikävän paljon). Työelämään siirryttyäni sain olla pitkään rauhassa moisilta hommilta, mutta sitten päädyin työhön, jossa pitikin pitää luentoja, järjestää kursseja pienryhmille ja antaa jopa haastatteluja esim. suorassa lähetyksessä radioon. Periaatteessa työ oli unelmahommani, mutta esiintymisjännitykselle oli pakko tehdä jotain.
En varmaan ollut loppujen lopuksi kaikkein pahin jännittäjä, koska selvisin aika yksinkertaisilla konsteilla: piti keskittyä aina siihen, että hengittää rauhallisesti ja omalla kohdallani ehkä tärkein asia oli muistaa rauhallinen puheen tempo. Yhä vieläkin hirvittää, kun näkee jonkun jännittäjän puhuvan ja puheennopeusvaankiihtyyjakiihtyykunnessiitäeisaamitäänselvää... Hyvä etukäteisvalmistautuminen oli tietysti tärkeää, koska on aina helpompaa puhua aiheesta, jonka osaa hyvin.
Myöhemmin siirryin sitten kokonaan etätöihin, sen jälkeen tuli korona ja nykyään sosiaaliset suhteet on kyllä minimissään, joten huomaan jännittäväni tilaisuuksia, joissa on paljon täysin vieraita ihmisiä. Yhä edelleen oikeastaan pahinta mitä tiedän on se, että ringissä esittäydytään vuorotellen. Hrrrrrr....
Miten te muut olette selvinneet jännittämisestä?
Kommentit (101)
Propral pelasti mut! Kun lopulta kehtasin asian esittää työterveydessä, niin helpotti moni tilanne kun sain reseptin. Töissä jaksottain paljon asiakastapaamisia ja viikottain palavereja joissa pitäisi olla skarppina ja esiintyä. Aiemmin jännitin niitä päiviä etukäteen. Lisäksi punaisuutta peittävä voide, niin tiedän olevani "turvassa". En siltikään pidä niistä tilanteista, mutta nykyisin tiedän että selviän.
Mentaaliharjoituksista ei ollut mitään hyötyä. Tehnyt niitä vuosikausia, ja jännittänyt jo alakoulusta saakka kys. tilanteita. Näin on nyt mukavampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis keinot on kuin rituaalit. Pienenä jos oli pahaa ruokaa, niin taistelin sen kanssa. Muussasin sitä aikani ja puolittelin ikuisuuden. Tutkin sitä ja lopulta aloin nakella sitä taskuihini tai liimailin pöydän alle. En missään tapausessa syönyt sitä.
Välttele niitä tilanteita parhaasi mukaan, jos joudut niihin, niin vaikene ja älä paljasta mitään niille. Sinulla on oikeus vaijeta!
Pakottamalla elävää olentoa, ei oikein hyvää saa aikaiseksi. Kaikki lähtee itsestä ja siitä kun huomaat että sinä olet kokonaisuus ja hermostuneisuus kannattaa ottaa vinkkinä.
Kaikki ei ole samalla tavoin laumaeläimiä, vaikka kuinka itsensä asettaisi sellaisiin tilaisuuksiin.
ujon painostaminen keskusteluun on kuin pakottaisi lapsen syömään jotain pahaa ruokaa mistä ei pidä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain hyvän vinkin työterveydestä. Ota neljä t-paitaa mukaan.
Jännitän nin hikoilen yleensä t-paidan ihan märäksi. Älykello näyttää ihmisten lähettyvillä leposykettä 144bpm.
Ihan kuin olisi pyöräillyt 10km. Niin neljä ei auttanut mutta noin 8 kpl paitoja toimi. Vaihdan noin kerran tunnissa. Jos töissä esimies tai muut ihmettelee, niin mainitsen vain että jännitän niin paljon että hiki valuu.
Siis näytät koko työpäivän ajan joltain "sauna Lassilta"? Onko sulla silmälasitkin ihan huurussa ja posket punaisena? Miksi et hae rauhoittavia?
Stressaantuneen hiki haisee tosi väkevältä ja hermostuttaa koko työyhteisönkin.
Meillä oli samalainen tapaus toimistossa töissä. Hänen valkoinen kauluspaita vettyi niin märäksi, että nännit näkyi juomapisteelle asti. Olemukseltaan henkilö muistutti ihan Rankka päivän Michael Douglasia, mutta oli hennompi.
On sinullakin parannettavaa jos jonkun toisen hermostuminen saa olosi epämukavaksi. Hyvät sosiaaliset taidot omaavat ihmiset tulevat toimeen kaikkien kanssa.
Lääkkeet eivät tee hyvää kellekään!
Oli joku tutkimus missä hiestä irtaantuvat feromonit aiheuttaa lähipiirissä hermostumisen tuntemuksia myös. Se yksi varottaa laumaa. Tämä on ihan tunnettu lääketieteellinn ilmiö.
Sinun vastuullasi on myös tehdä siitä tilanteesta toimiva, ei pelkästään sen jännittäjän. Vai mitä ajat takaa tällä, että pitäisi ottaa lääkkeitä, jotta sinulla olisi mukavempi olla?
Jos henkilö on taakka ja kemiallinen stressipommi, niin minulla on oikeus sairaslomaan, koska jokaiselle pitää turvata terveelliset työolot. Minulla on pienestä tytöstä asti todettu heikko sydän.
Kaikki eivät voi olla sellaisia kuin sinä haluaisit.
Kai ymmärrät ettei tuo sitä halua poista, kuten ei järjellä puhuminen jännittäjäänkään auta. Ei se lopeta jännittämistä, niin miksi minun pitäisi lopettaa haluni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun myöntää jännittävänsä ja sanoo sen ääneen, jännitys ei enää haittaa. Kaikki jännittää jossain määrin.
Mun jännitys on sellaista etten kehtaa mennä vessaan ja pidätän koko päivän pissaa. Vatsaan sattuu ja sitten alkaa valtavat pierut koputtelemaan. Vastenmielistä olla koko päivä vessatta. Olen sellainen joka ei käy muualla vessassa kuin kotonaan. Minulle oma reviiri on tärkeä. Olen yrittänyt pissata muualla muttei tule.
Joo, tiedän tunteen. Montakohan kertaa on tullut kiroiltua suomalaista arkkitehtuuria, jossa kylppäri laitetaan keskelle kämppää ja muilla sitten keskustelu suorastaan tyrehtyy, kun yksi lähtee vessaan. Argh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain hyvän vinkin työterveydestä. Ota neljä t-paitaa mukaan.
Jännitän nin hikoilen yleensä t-paidan ihan märäksi. Älykello näyttää ihmisten lähettyvillä leposykettä 144bpm.
Ihan kuin olisi pyöräillyt 10km. Niin neljä ei auttanut mutta noin 8 kpl paitoja toimi. Vaihdan noin kerran tunnissa. Jos töissä esimies tai muut ihmettelee, niin mainitsen vain että jännitän niin paljon että hiki valuu.
Siis näytät koko työpäivän ajan joltain "sauna Lassilta"? Onko sulla silmälasitkin ihan huurussa ja posket punaisena? Miksi et hae rauhoittavia?
Stressaantuneen hiki haisee tosi väkevältä ja hermostuttaa koko työyhteisönkin.
Meillä oli samalainen tapaus toimistossa töissä. Hänen valkoinen kauluspaita vettyi niin märäksi, että nännit näkyi juomapisteelle asti. Olemukseltaan henkilö muistutti ihan Rankka päivän Michael Douglasia, mutta oli hennompi.
On sinullakin parannettavaa jos jonkun toisen hermostuminen saa olosi epämukavaksi. Hyvät sosiaaliset taidot omaavat ihmiset tulevat toimeen kaikkien kanssa.
Lääkkeet eivät tee hyvää kellekään!
Oli joku tutkimus missä hiestä irtaantuvat feromonit aiheuttaa lähipiirissä hermostumisen tuntemuksia myös. Se yksi varottaa laumaa. Tämä on ihan tunnettu lääketieteellinn ilmiö.
Sinun vastuullasi on myös tehdä siitä tilanteesta toimiva, ei pelkästään sen jännittäjän. Vai mitä ajat takaa tällä, että pitäisi ottaa lääkkeitä, jotta sinulla olisi mukavempi olla?
Jos henkilö on taakka ja kemiallinen stressipommi, niin minulla on oikeus sairaslomaan, koska jokaiselle pitää turvata terveelliset työolot. Minulla on pienestä tytöstä asti todettu heikko sydän.
Kaikki eivät voi olla sellaisia kuin sinä haluaisit.
Kai ymmärrät ettei tuo sitä halua poista, kuten ei järjellä puhuminen jännittäjäänkään auta. Ei se lopeta jännittämistä, niin miksi minun pitäisi lopettaa haluni?
Tässä jännittäjät keksivät kikkoja ja keinoja ja sinä puolestaan vaan laadit vaatimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40mg propralia tunti ennen tilanne.
Mun pitää ottaa 80 mg.
Kauheata, minä kyllä kuolisin noin valtavaan yliannostukseen.
Ei tuo ole yliannostus, esim. verenpaineen hoidossa ja migreenin estolääkkeenä käytetään isoa Propral-annosta.
Itseäni auttoi esiintymistilanteissa se että olin itse paikalla ennen yleisön saapumista. Seisoin valmiina huoneen tai salin etuosassa ja toivotin hyvät huomenet tai päivät saapujille. Jutustelin muutamien kanssa niitä näitä. Sen jälkeen esitelmän/puheen pitäminen oli helppoa. En tiedä miksi mutta tuo toimi joka kerta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholi auttaa.
Joillekin kehittyy addiktio tuosta alkoa-lääkkeeksi-jutusta.
Jos syntyy addiktio liikuntaan ja se auttaa pysymään terveenä ja toimintakykyisenä, niin eikö se ole ok?
Sama alkoholin kanssa. Sitä on vain pakko juoda että jaksaa käydä töissä. Lopettaa juomisen tai vähentää kun tulee työttömyyttä.
Lähtökohtaisesti liikunta on hyväksi ja alko pahaksi. Oikeasti, älyvapaata neuvoa alkoholia lääkkeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain hyvän vinkin työterveydestä. Ota neljä t-paitaa mukaan.
Jännitän nin hikoilen yleensä t-paidan ihan märäksi. Älykello näyttää ihmisten lähettyvillä leposykettä 144bpm.
Ihan kuin olisi pyöräillyt 10km. Niin neljä ei auttanut mutta noin 8 kpl paitoja toimi. Vaihdan noin kerran tunnissa. Jos töissä esimies tai muut ihmettelee, niin mainitsen vain että jännitän niin paljon että hiki valuu.
Siis näytät koko työpäivän ajan joltain "sauna Lassilta"? Onko sulla silmälasitkin ihan huurussa ja posket punaisena? Miksi et hae rauhoittavia?
Stressaantuneen hiki haisee tosi väkevältä ja hermostuttaa koko työyhteisönkin.
Meillä oli samalainen tapaus toimistossa töissä. Hänen valkoinen kauluspaita vettyi niin märäksi, että nännit näkyi juomapisteelle asti. Olemukseltaan henkilö muistutti ihan Rankka päivän Michael Douglasia, mutta oli hennompi.
On sinullakin parannettavaa jos jonkun toisen hermostuminen saa olosi epämukavaksi. Hyvät sosiaaliset taidot omaavat ihmiset tulevat toimeen kaikkien kanssa.
Lääkkeet eivät tee hyvää kellekään!
Oli joku tutkimus missä hiestä irtaantuvat feromonit aiheuttaa lähipiirissä hermostumisen tuntemuksia myös. Se yksi varottaa laumaa. Tämä on ihan tunnettu lääketieteellinn ilmiö.
Sinun vastuullasi on myös tehdä siitä tilanteesta toimiva, ei pelkästään sen jännittäjän. Vai mitä ajat takaa tällä, että pitäisi ottaa lääkkeitä, jotta sinulla olisi mukavempi olla?
Jos henkilö on taakka ja kemiallinen stressipommi, niin minulla on oikeus sairaslomaan, koska jokaiselle pitää turvata terveelliset työolot. Minulla on pienestä tytöstä asti todettu heikko sydän.
Kaikki eivät voi olla sellaisia kuin sinä haluaisit.
Kai ymmärrät ettei tuo sitä halua poista, kuten ei järjellä puhuminen jännittäjäänkään auta. Ei se lopeta jännittämistä, niin miksi minun pitäisi lopettaa haluni?
Tässä jännittäjät keksivät kikkoja ja keinoja ja sinä puolestaan vaan laadit vaatimuksia.
Minulla on heikko sydän. Etkö sinä sitä ymmärrä!
Minä olen tässä tärkein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholi auttaa.
Joillekin kehittyy addiktio tuosta alkoa-lääkkeeksi-jutusta.
Jos syntyy addiktio liikuntaan ja se auttaa pysymään terveenä ja toimintakykyisenä, niin eikö se ole ok?
Sama alkoholin kanssa. Sitä on vain pakko juoda että jaksaa käydä töissä. Lopettaa juomisen tai vähentää kun tulee työttömyyttä.
Lähtökohtaisesti liikunta on hyväksi ja alko pahaksi. Oikeasti, älyvapaata neuvoa alkoholia lääkkeeksi.
Toistaiseksi työssäkäynti on virallisesti pakollista. Silloin kaikki keinot on sallittuja.
Minulle, nuorena perin ujolle pojalle, parannuskuuri oli soittaminen moninaisissa rock- ja tanssibändeissä. Sen rokotuksen jälkeen mikään esiintyminen yleisön edessä ei ole jännittänyt. Päinvastoin, nautin kun olla esillä ja hallita sitä tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Siihen tottuu. Toisaalta aivot ei totu, ne on jäässä tai aivosumussa. Psykologi totesi että vakava-asteinen dissosiaatiohäiriö. Ei voi tavallaan auttaa mitenkään. Olen ok älykäs ja toiminnallinen itsekseni, mutta esimerkiksi työhaastattelussa saatan vain menettää puhekyvyn ja en saa sanoja suustani, koska muisti ei toimi oikein. Monesta työstä olen saanut monoa, vaikka alussa pyysin ettei minua palkattaisi, koska olen varottanut oireistani.
Minulla on ihan lausuntokin mustaa valkoisella. Sittne on sadateltu että tuhlasin heidän aikaansa, mutta ehkä he halusivat vain halvan työntekijän työkkärin kautta?
Sairaseläkkeelle tästä ei pääse. Totut menemään tilanteisiin ja sietämään muiden seassa oloa, mutta toimintakykysi on alemmmalla tasolla kuin päiväkoti-ikäisellä. Siis osaan puhtaasti 4 kieltä natiivin tasolla, mutta niistä ei ole mitään hyötyä, koska menen aina lukkoon. Edes oma pääkieli ei toimi.
Psykologin sanat tarkoittavat, että hänen nykyisellä tietämyksellään ei voi auttaa mitenkään. Fakta on se, että kyllä tuollaisenkin voi hoitaa pois tai ainakin minimiin. Siinä on menneisyyden möykyt (traumat) takana ja osaavissa käsissä niitä saa purettua.
Mistäkö tiedän? Itsellä on kokemusta hieman samanlaisesta tilanteesta, asiakkaalla oli samansuuntainen diagnoosi rajuine oirekuvineen. Ja enää rippeet jäljellä aikaisemmista vaikeuksista.
Täällä vaikea kertoa kaikkea, mutta ohjaudut varmasti oikean tyypin luokse, kun olet valmis vaihtamaan psykologin syöttämän uskomuksen siihen, että voitkin parantua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholi auttaa.
Joillekin kehittyy addiktio tuosta alkoa-lääkkeeksi-jutusta.
Jos syntyy addiktio liikuntaan ja se auttaa pysymään terveenä ja toimintakykyisenä, niin eikö se ole ok?
Sama alkoholin kanssa. Sitä on vain pakko juoda että jaksaa käydä töissä. Lopettaa juomisen tai vähentää kun tulee työttömyyttä.
Lähtökohtaisesti liikunta on hyväksi ja alko pahaksi. Oikeasti, älyvapaata neuvoa alkoholia lääkkeeksi.
Toistaiseksi työssäkäynti on virallisesti pakollista. Silloin kaikki keinot on sallittuja.
Näin edesmenneen päihdeongelmaisen läheisenä sanoisin, että kaikkia typeriä keinoja ei kannata edes harkita.
Mielenkiintoisia vastauksia. Löytyykö lisää kokemuksia?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholi auttaa.
Joillekin kehittyy addiktio tuosta alkoa-lääkkeeksi-jutusta.
Jos syntyy addiktio liikuntaan ja se auttaa pysymään terveenä ja toimintakykyisenä, niin eikö se ole ok?
Sama alkoholin kanssa. Sitä on vain pakko juoda että jaksaa käydä töissä. Lopettaa juomisen tai vähentää kun tulee työttömyyttä.
Lähtökohtaisesti liikunta on hyväksi ja alko pahaksi. Oikeasti, älyvapaata neuvoa alkoholia lääkkeeksi.
Mulla kirjattiin ylirasitustila ja kehon hermosto meni sekaisin pakene ja taisteltilaan. Sykkeet teki omiaan pitkin päiviä ja nukkunut enää, koska histamiiniarvot oli koholla liiallisista punnerruksista ja lankuista yms juoksenteluista. yli puolenvuoden jälkeenkään keho ei ollut toipunut. Stressi oli pesiytynyt hermostooni.
Parhaimmillaan ennen jännitystä hypin takaperin voltteja paikallani 30kpl ja joka väliin tein nopean karatepotkut ylös ja ponnahdin taas.
Toimi hyvin jännitykseen mutta määrät kasvoi nopeasti siten että aluksi riitti 20 etunojaa, lopussa täytyi tehdä 80, 120kpl, sitten sormenpäillä, pian vain enää kahdella sormela etu- ja keskisormi. Niveliin alkoi tulla rasitusta esim golf-kyynärpää iski leukoja vedellessä. Ennätykset oli 37kpl, saatoin tehdä tuon työpäivän aikana joka tauoilla ja töiden välissäkin pumpata että pysyisin rauhallisena.
Siis ihmisen keho ei kestä tuollaista rasitusta vanhemmiten. Se pitäisi ymmärtää.
Kokeilin venytyksiä yms. Lopussa spagaatit ei enää tuottaneet kipua ja kaikkeen tottuu.
Siksi se viina voi olla joillekin lopullinen mahdollisuus ja apu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholi auttaa.
Joillekin kehittyy addiktio tuosta alkoa-lääkkeeksi-jutusta.
Jos syntyy addiktio liikuntaan ja se auttaa pysymään terveenä ja toimintakykyisenä, niin eikö se ole ok?
Sama alkoholin kanssa. Sitä on vain pakko juoda että jaksaa käydä töissä. Lopettaa juomisen tai vähentää kun tulee työttömyyttä.
Lähtökohtaisesti liikunta on hyväksi ja alko pahaksi. Oikeasti, älyvapaata neuvoa alkoholia lääkkeeksi.
Toistaiseksi työssäkäynti on virallisesti pakollista. Silloin kaikki keinot on sallittuja.
Näin edesmenneen päihdeongelmaisen läheisenä sanoisin, että kaikkia typeriä keinoja ei kannata edes harkita.
Ei todellakaan välttämättä kannata mennä töihin, jos se lisää stressiä ja sitä kautta esimerkiksi päihteen ostamista tai käyttämistä sohvalla töiden jälkeen. Siitä tulee ikävä kierre. Mieluummin pysyttelee poissa työelämästä ja tekee lyhyitä työharjoitteluita, jotka ei rasita ja aseta älyttömiä tavoitteita.
Propralia vaan. Itsellä meni koulut yms penkit alle kun en suostunut uskomaan, että se on ainut jolla pystyy toimimaan. Ja sitten kehittää sellaisen toise ulospäin suuntautuneen persoonan jolla operoi töissä.
Tässäkin ketjussa on niitä jotka ei oikeasti ole jännittäjiä ja on vain menneet tilanteisiin esim propralin kanssa. Sitten on niitä joihin ei propralit tai mitkään temput auta, ei edes viina auta.
Niin mikä siinä on ettei voida kirjoittaa eläkettä?
Propral ei ole rauhoittava lääke, sykkeen tasoittuessa olo rauhoittuu mutta mikään rauhoittava kolmiolääke se ei ole. Sen voi myös huoletta puolittaa. Nim. Kokemusta on
Kaikki eivät voi olla sellaisia kuin sinä haluaisit.