Me jännittäjät - lievityskeinoja?
Ylessä on juttu jännittävässä tilanteessa jäätymisestä: https://yle.fi/a/74-20243266 Siitä tuli mieleeni, miten paljon jännitin aikoinaan kaikkia kouluesitelmiä ja vielä yliopistossakin suullisia esityksiä (joita oli ikävän paljon). Työelämään siirryttyäni sain olla pitkään rauhassa moisilta hommilta, mutta sitten päädyin työhön, jossa pitikin pitää luentoja, järjestää kursseja pienryhmille ja antaa jopa haastatteluja esim. suorassa lähetyksessä radioon. Periaatteessa työ oli unelmahommani, mutta esiintymisjännitykselle oli pakko tehdä jotain.
En varmaan ollut loppujen lopuksi kaikkein pahin jännittäjä, koska selvisin aika yksinkertaisilla konsteilla: piti keskittyä aina siihen, että hengittää rauhallisesti ja omalla kohdallani ehkä tärkein asia oli muistaa rauhallinen puheen tempo. Yhä vieläkin hirvittää, kun näkee jonkun jännittäjän puhuvan ja puheennopeusvaankiihtyyjakiihtyykunnessiitäeisaamitäänselvää... Hyvä etukäteisvalmistautuminen oli tietysti tärkeää, koska on aina helpompaa puhua aiheesta, jonka osaa hyvin.
Myöhemmin siirryin sitten kokonaan etätöihin, sen jälkeen tuli korona ja nykyään sosiaaliset suhteet on kyllä minimissään, joten huomaan jännittäväni tilaisuuksia, joissa on paljon täysin vieraita ihmisiä. Yhä edelleen oikeastaan pahinta mitä tiedän on se, että ringissä esittäydytään vuorotellen. Hrrrrrr....
Miten te muut olette selvinneet jännittämisestä?
Kommentit (101)
Alkoholia kohtuudella ennen esitelmiä tai kokouksia. Joskus nuorempana mennyt överiksi, mutta toisaalta myös monia isojakin päätöksiä on aika kovassa kaasussa tullut hoidettua.
Sain hyvän vinkin työterveydestä. Ota neljä t-paitaa mukaan.
Jännitän nin hikoilen yleensä t-paidan ihan märäksi. Älykello näyttää ihmisten lähettyvillä leposykettä 144bpm.
Ihan kuin olisi pyöräillyt 10km. Niin neljä ei auttanut mutta noin 8 kpl paitoja toimi. Vaihdan noin kerran tunnissa. Jos töissä esimies tai muut ihmettelee, niin mainitsen vain että jännitän niin paljon että hiki valuu.
Mieti ettei muiden mielipiteet merkitse yhtään sen enempää kuin sun.
Vierailija kirjoitti:
Minua on auttanut vain se, jos saan huomioni pidettyä itseni sijasta muissa. Kun keskityn kuuntelemaan ja katsomaan muita, en voi ajatella itseäni. Heti, jos alan ajatella, mitä muut ajattelevat minusta tai miltä mahdan näyttää tai kuulostaa muiden silmissä, niin alkaa huomio kääntyä itseen ja jännitys nousta.
Mulla auttoi sama. Lisäksi tämä: "hallitse asiasi: sanat seuraavat. "
Valmistauduin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Siihen tottuu. Toisaalta aivot ei totu, ne on jäässä tai aivosumussa. Psykologi totesi että vakava-asteinen dissosiaatiohäiriö. Ei voi tavallaan auttaa mitenkään. Olen ok älykäs ja toiminnallinen itsekseni, mutta esimerkiksi työhaastattelussa saatan vain menettää puhekyvyn ja en saa sanoja suustani, koska muisti ei toimi oikein. Monesta työstä olen saanut monoa, vaikka alussa pyysin ettei minua palkattaisi, koska olen varottanut oireistani.
Minulla on ihan lausuntokin mustaa valkoisella. Sittne on sadateltu että tuhlasin heidän aikaansa, mutta ehkä he halusivat vain halvan työntekijän työkkärin kautta?
Sairaseläkkeelle tästä ei pääse. Totut menemään tilanteisiin ja sietämään muiden seassa oloa, mutta toimintakykysi on alemmmalla tasolla kuin päiväkoti-ikäisellä. Siis osaan puhtaasti 4 kieltä natiivin tasolla, mutta niistä ei ole mitään hyötyä, koska menen aina lukkoon. Edes oma pääkieli ei toimi.
Noi kaikki mielenterveys lausunnot mitkä olet lääkäriltä saanut vaikuttavat sitten tulevaisuudessa myös vakuutuspäätöksiisi. Vinkki vitonen siitä muillekin! -näin kävi minulle
En ole selvinnyt, olen jo keski-iässä ja sosiaalisesti surkea. En saa ikinä muodostettua kehenkään pysyvää suhdetta, olen aina vähän kuin tapettia. Haluaisin kyllä olla sosiaalinen, mutta en vain kykene siihen. Korvaan asiaa sillä, että vietän paljon aikaa anonyymien nettikeskusteluiden parissa. Ne keskustelut ovat tärkeät ihmissuhteeni.
Syvin ongelma ei niinkään ole ehkä jännitys, vaan teknisesti huono ulosanti. En halua toistaa, kun ihmiset eivät saa selvää puheestani, joten olen vain hiljaa. Ja kun normaalit ystävyyssuhdekokemukset ovat vähäisiä, ei ehkä aina osaa muutenkaan reagoida "oikein". Ei ehkä keksi, mitä sanoa johonkin asiaan tai miten pitää keskustelua yllä.
Siis keinot on kuin rituaalit. Pienenä jos oli pahaa ruokaa, niin taistelin sen kanssa. Muussasin sitä aikani ja puolittelin ikuisuuden. Tutkin sitä ja lopulta aloin nakella sitä taskuihini tai liimailin pöydän alle. En missään tapausessa syönyt sitä.
Välttele niitä tilanteita parhaasi mukaan, jos joudut niihin, niin vaikene ja älä paljasta mitään niille. Sinulla on oikeus vaijeta!
Vierailija kirjoitti:
No eipä siinä oikein voi muuta kuin vaan tehdä sen. Pitää hyväksyä, että siihen ei loppujen lopuksi pystyä paljoa vaikuttamaan miten asiat tulevat menemään. Voit vaan mennä ja tehdä sen (tai olla tekemättä).
Voit myös miettiä miten vähän sillä on merkitystä, ja esim. ettet jossain kohtaa (tai mahdollisesti enää piankaan) tule koskaan näkemään noita ihmisiä ja voit jättää sen kokonaan taaksesi.
Jos epäröit mitä teet ja miten, kannattaa vain valita jokin lähestymistapa. Jos et tiedä mitä sanoa, niin valitse vaan jotain. Silläkään ei loppujen lopuksi ole hirveästi väliä.
Jos kärsit häpeän tunteista niin ajattele vaan, että teit silloin sen mikä tuntui parhaalta sen tiedon perusteella mitä sinulla oli. Olet vain ihminen muiden joukossa ja sinulla on oikeus ja sinun kannattaa ilmaista itseäsi! Aina on joku joka ei tykkää, mutta myös on aina mahdollista, että joku tykkää.
Lisään tähän, että kaikista kokemuksista oppii jotain uutta vaikka sitä ei heti huomaisi.
Vierailija kirjoitti:
Sain hyvän vinkin työterveydestä. Ota neljä t-paitaa mukaan.
Jännitän nin hikoilen yleensä t-paidan ihan märäksi. Älykello näyttää ihmisten lähettyvillä leposykettä 144bpm.
Ihan kuin olisi pyöräillyt 10km. Niin neljä ei auttanut mutta noin 8 kpl paitoja toimi. Vaihdan noin kerran tunnissa. Jos töissä esimies tai muut ihmettelee, niin mainitsen vain että jännitän niin paljon että hiki valuu.
Siis näytät koko työpäivän ajan joltain "sauna Lassilta"? Onko sulla silmälasitkin ihan huurussa ja posket punaisena? Miksi et hae rauhoittavia?
Stressaantuneen hiki haisee tosi väkevältä ja hermostuttaa koko työyhteisönkin.
Meillä oli samalainen tapaus toimistossa töissä. Hänen valkoinen kauluspaita vettyi niin märäksi, että nännit näkyi juomapisteelle asti. Olemukseltaan henkilö muistutti ihan Rankka päivän Michael Douglasia, mutta oli hennompi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain hyvän vinkin työterveydestä. Ota neljä t-paitaa mukaan.
Jännitän nin hikoilen yleensä t-paidan ihan märäksi. Älykello näyttää ihmisten lähettyvillä leposykettä 144bpm.
Ihan kuin olisi pyöräillyt 10km. Niin neljä ei auttanut mutta noin 8 kpl paitoja toimi. Vaihdan noin kerran tunnissa. Jos töissä esimies tai muut ihmettelee, niin mainitsen vain että jännitän niin paljon että hiki valuu.
Siis näytät koko työpäivän ajan joltain "sauna Lassilta"? Onko sulla silmälasitkin ihan huurussa ja posket punaisena? Miksi et hae rauhoittavia?
Stressaantuneen hiki haisee tosi väkevältä ja hermostuttaa koko työyhteisönkin.
Meillä oli samalainen tapaus toimistossa töissä. Hänen valkoinen kauluspaita vettyi niin märäksi, että nännit näkyi juomapisteelle asti. Olemukseltaan henkilö muistutti ihan Rankka päivän Michael Douglasia, mutta oli hennompi.
On sinullakin parannettavaa jos jonkun toisen hermostuminen saa olosi epämukavaksi. Hyvät sosiaaliset taidot omaavat ihmiset tulevat toimeen kaikkien kanssa.
Lääkkeet eivät tee hyvää kellekään!
Vierailija kirjoitti:
Siis keinot on kuin rituaalit. Pienenä jos oli pahaa ruokaa, niin taistelin sen kanssa. Muussasin sitä aikani ja puolittelin ikuisuuden. Tutkin sitä ja lopulta aloin nakella sitä taskuihini tai liimailin pöydän alle. En missään tapausessa syönyt sitä.
Välttele niitä tilanteita parhaasi mukaan, jos joudut niihin, niin vaikene ja älä paljasta mitään niille. Sinulla on oikeus vaijeta!
Pakottamalla elävää olentoa, ei oikein hyvää saa aikaiseksi. Kaikki lähtee itsestä ja siitä kun huomaat että sinä olet kokonaisuus ja hermostuneisuus kannattaa ottaa vinkkinä.
Kaikki ei ole samalla tavoin laumaeläimiä, vaikka kuinka itsensä asettaisi sellaisiin tilaisuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain hyvän vinkin työterveydestä. Ota neljä t-paitaa mukaan.
Jännitän nin hikoilen yleensä t-paidan ihan märäksi. Älykello näyttää ihmisten lähettyvillä leposykettä 144bpm.
Ihan kuin olisi pyöräillyt 10km. Niin neljä ei auttanut mutta noin 8 kpl paitoja toimi. Vaihdan noin kerran tunnissa. Jos töissä esimies tai muut ihmettelee, niin mainitsen vain että jännitän niin paljon että hiki valuu.
Siis näytät koko työpäivän ajan joltain "sauna Lassilta"? Onko sulla silmälasitkin ihan huurussa ja posket punaisena? Miksi et hae rauhoittavia?
Stressaantuneen hiki haisee tosi väkevältä ja hermostuttaa koko työyhteisönkin.
Meillä oli samalainen tapaus toimistossa töissä. Hänen valkoinen kauluspaita vettyi niin märäksi, että nännit näkyi juomapisteelle asti. Olemukseltaan henkilö muistutti ihan Rankka päivän Michael Douglasia, mutta oli hennompi.
On sinullakin parannettavaa jos jonkun toisen hermostuminen saa olosi epämukavaksi. Hyvät sosiaaliset taidot omaavat ihmiset tulevat toimeen kaikkien kanssa.
Lääkkeet eivät tee hyvää kellekään!
Oli joku tutkimus missä hiestä irtaantuvat feromonit aiheuttaa lähipiirissä hermostumisen tuntemuksia myös. Se yksi varottaa laumaa. Tämä on ihan tunnettu lääketieteellinn ilmiö.
Vierailija kirjoitti:
Sain hyvän vinkin työterveydestä. Ota neljä t-paitaa mukaan.
Jännitän nin hikoilen yleensä t-paidan ihan märäksi. Älykello näyttää ihmisten lähettyvillä leposykettä 144bpm.
Ihan kuin olisi pyöräillyt 10km. Niin neljä ei auttanut mutta noin 8 kpl paitoja toimi. Vaihdan noin kerran tunnissa. Jos töissä esimies tai muut ihmettelee, niin mainitsen vain että jännitän niin paljon että hiki valuu.
Siis häh? Työterveyden lääkärin mielestä on ok että sulla on sykkeet noin korkeet koko työpäivän aikana? Miten jaksat ja eikö sydämeen ala ottaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain hyvän vinkin työterveydestä. Ota neljä t-paitaa mukaan.
Jännitän nin hikoilen yleensä t-paidan ihan märäksi. Älykello näyttää ihmisten lähettyvillä leposykettä 144bpm.
Ihan kuin olisi pyöräillyt 10km. Niin neljä ei auttanut mutta noin 8 kpl paitoja toimi. Vaihdan noin kerran tunnissa. Jos töissä esimies tai muut ihmettelee, niin mainitsen vain että jännitän niin paljon että hiki valuu.
Siis näytät koko työpäivän ajan joltain "sauna Lassilta"? Onko sulla silmälasitkin ihan huurussa ja posket punaisena? Miksi et hae rauhoittavia?
Stressaantuneen hiki haisee tosi väkevältä ja hermostuttaa koko työyhteisönkin.
Meillä oli samalainen tapaus toimistossa töissä. Hänen valkoinen kauluspaita vettyi niin märäksi, että nännit näkyi juomapisteelle asti. Olemukseltaan henkilö muistutti ihan Rankka päivän Michael Douglasia, mutta oli hennompi.
Ei nykyään rauhoittavia oikein enää määrätä etenkään jännittämiseen. Joitain muita lääkkeitä kyllä, toki kaikille ne eivät sovi muiden vaikutusten vuoksi. Eri
Vierailija kirjoitti:
Siihen tottuu. Toisaalta aivot ei totu, ne on jäässä tai aivosumussa. Psykologi totesi että vakava-asteinen dissosiaatiohäiriö. Ei voi tavallaan auttaa mitenkään. Olen ok älykäs ja toiminnallinen itsekseni, mutta esimerkiksi työhaastattelussa saatan vain menettää puhekyvyn ja en saa sanoja suustani, koska muisti ei toimi oikein. Monesta työstä olen saanut monoa, vaikka alussa pyysin ettei minua palkattaisi, koska olen varottanut oireistani.
Minulla on ihan lausuntokin mustaa valkoisella. Sittne on sadateltu että tuhlasin heidän aikaansa, mutta ehkä he halusivat vain halvan työntekijän työkkärin kautta?
Sairaseläkkeelle tästä ei pääse. Totut menemään tilanteisiin ja sietämään muiden seassa oloa, mutta toimintakykysi on alemmmalla tasolla kuin päiväkoti-ikäisellä. Siis osaan puhtaasti 4 kieltä natiivin tasolla, mutta niistä ei ole mitään hyötyä, koska menen aina lukkoon. Edes oma pääkieli ei toimi.
Tarvitsisit tutun työyhteisön. Minulla oli tuollaista pätkätöissä ja en osanut mitään. Sitten ystävä palkkasi minut ja kaikki oli tuttuja, niin ei mitään oireita.
Tarvitset oman laumasi. Työelämä ei ajattele ihmisen parasta nykyään. Ihminen on laumaeläin ja reagoit noin, koska olet ulkopuolinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain hyvän vinkin työterveydestä. Ota neljä t-paitaa mukaan.
Jännitän nin hikoilen yleensä t-paidan ihan märäksi. Älykello näyttää ihmisten lähettyvillä leposykettä 144bpm.
Ihan kuin olisi pyöräillyt 10km. Niin neljä ei auttanut mutta noin 8 kpl paitoja toimi. Vaihdan noin kerran tunnissa. Jos töissä esimies tai muut ihmettelee, niin mainitsen vain että jännitän niin paljon että hiki valuu.
Siis näytät koko työpäivän ajan joltain "sauna Lassilta"? Onko sulla silmälasitkin ihan huurussa ja posket punaisena? Miksi et hae rauhoittavia?
Stressaantuneen hiki haisee tosi väkevältä ja hermostuttaa koko työyhteisönkin.
Meillä oli samalainen tapaus toimistossa töissä. Hänen valkoinen kauluspaita vettyi niin märäksi, että nännit näkyi juomapisteelle asti. Olemukseltaan henkilö muistutti ihan Rankka päivän Michael Douglasia, mutta oli hennompi.
ihmettelen oikeasti näitä tarinoita. Eikö näitä voisi pistää sairaseläkkeelle. Ei työelämä ole friikkejä varten. Ihan oikeesti nyt. Ihmeellistä sairaiden ihmisten rääkkäystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain hyvän vinkin työterveydestä. Ota neljä t-paitaa mukaan.
Jännitän nin hikoilen yleensä t-paidan ihan märäksi. Älykello näyttää ihmisten lähettyvillä leposykettä 144bpm.
Ihan kuin olisi pyöräillyt 10km. Niin neljä ei auttanut mutta noin 8 kpl paitoja toimi. Vaihdan noin kerran tunnissa. Jos töissä esimies tai muut ihmettelee, niin mainitsen vain että jännitän niin paljon että hiki valuu.
Siis näytät koko työpäivän ajan joltain "sauna Lassilta"? Onko sulla silmälasitkin ihan huurussa ja posket punaisena? Miksi et hae rauhoittavia?
Stressaantuneen hiki haisee tosi väkevältä ja hermostuttaa koko työyhteisönkin.
Meillä oli samalainen tapaus toimistossa töissä. Hänen valkoinen kauluspaita vettyi niin märäksi, että nännit näkyi juomapisteelle asti. Olemukseltaan henkilö muistutti ihan Rankka päivän Michael Douglasia, mutta oli hennompi.
On sinullakin parannettavaa jos jonkun toisen hermostuminen saa olosi epämukavaksi. Hyvät sosiaaliset taidot omaavat ihmiset tulevat toimeen kaikkien kanssa.
Lääkkeet eivät tee hyvää kellekään!
Siis jos henkilö hikoaa nesteitä elimitöstään, niin se on vaarassa kuivua. Kyllä tuohon jotkut lääkkeet pitää ottaa. Tila on hengenvaaarallinen!
Eiks toi hikilasse voisi mennä töihin saunaan?
No eipä siinä oikein voi muuta kuin vaan tehdä sen. Pitää hyväksyä, että siihen ei loppujen lopuksi pystyä paljoa vaikuttamaan miten asiat tulevat menemään. Voit vaan mennä ja tehdä sen (tai olla tekemättä).
Voit myös miettiä miten vähän sillä on merkitystä, ja esim. ettet jossain kohtaa (tai mahdollisesti enää piankaan) tule koskaan näkemään noita ihmisiä ja voit jättää sen kokonaan taaksesi.
Jos epäröit mitä teet ja miten, kannattaa vain valita jokin lähestymistapa. Jos et tiedä mitä sanoa, niin valitse vaan jotain. Silläkään ei loppujen lopuksi ole hirveästi väliä.
Jos kärsit häpeän tunteista niin ajattele vaan, että teit silloin sen mikä tuntui parhaalta sen tiedon perusteella mitä sinulla oli. Olet vain ihminen muiden joukossa ja sinulla on oikeus ja sinun kannattaa ilmaista itseäsi! Aina on joku joka ei tykkää, mutta myös on aina mahdollista, että joku tykkää.