Lue keskustelun säännöt.
Kaveri tulee usein pihalle pyörähtää ohikulkumatkalla etukäteen ilmoittamatta
16.09.2026 |
Eräs ei kovin läheinen ihminen monesti kääntyy pihaamme ohiajaessaan, kun huomaa että kotiväki pihalla. Hommat jää sitten kesken joskus kokonaan, kun menee aikaa jonninjoutavissa kuulumisten vaihtamisissa. Joskus tullut monta kertaa päivässä pihallemme. Joskus viikon välein. Itse en pidä vieraista, ja haluan että etukäteen sovitaan jos halutaan kylään tulla. Mies taas ei voi ymmärtää antisosiaalisuuttani. Vitutttaa olla koko ajan "varautunut" tuleeko tåmä ihminen pihaan jos sattuu meitä näkemään pihahommissa.
Miten muut kokee vastaavat tilanteet ja miten voi hienovaraisesti kertoa ettei aina ole hyvä hetki tulla mielivaltaisesti kylään, kun itseä huvittaa? Muutettiin vastikää tähän maaseudulle olevinaan oman rauhan perässä, mutta sitä joutuu enemmän vaan olemaan ihmisten kanssa tekemisissä kuin kaupungissa. Huoh.
Turha urputtaa mulle et "koita ny vaa kestää". Kotona pitäs olla oikeus kotirauhaan, vieraat on mukavia jopa viikonlopun yli jos se on etukäteen sovittu. Turhanpäiväset yliuteliaat ne vitutttaa.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Ei ennen kukaan koskaan ilmoittanut oliko tulossa vai ei, tuli vain. Onko tää jokin nykyajan trendi tuollainen ilmoittaminen? Harvoin niitä silti poikkeaa täällä maalla, yksi naapuri kaupassa juuri sanoi, että kun hän ei ole koskaan poikennut, niin taitaa joku päivä poiketa, toivotin tervetulleeksi.
Nykyään kaikilla on puhelimet taskussa, niin helppo sopia. Täytyy sanoa, että kyllä minua v itutti kutsumattomat vieraat jo lähes 20 vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sitten soittaa viitsinyt? Suksi vttuun äläkä täälä naamaasi enää näytä.
Tuolla menolla nää ihmiset kuolee yksin, ei yhtään saattajaa. Koska täytyyhän ihmisellä joka noin käyttäytyy olla aika inhottava luonne.
Ihmiset ovat nykyään todella ilkeitä ja eivät kykene normaaliin kanssakäymiseen. Eivät edes alkeelliseenkaan. Missä lie vika. Ensin halutaan erakoitua ja karkottaa ihmiset ympäriltä. Kun totuus valkenee usein aletaan valittaa yksinäisyyttä. Ainakin kuulemma Suomessa on todella paljon yksinäisyyttä.
Vai onko sitten taas kerran niin, että ne, jotka eivät halua ihmisten kanssa olla heille niitä jostain ihmeellisestä syystä ilmaantuu lähipiiriin. Ja ne, jotka haluaisivat ihmisiä elämäänsä, niin sellaisia ei jostain syystä vaan ole olemassa.
Elämä on epäoikeudenmukaista, olen sen todennut.
Jos se ei miestä haittaa (varmaan miehiä molemmat?), niin jätä heidät juttelemaan ja mene sisälle "naisten" hommiin.
Jatkat hommiasi ja annat miehesi hoitaa seurustelun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ratkaisin ongelman rakentamalla aidan tontin ympäri. Portti on korkea ja kiinni. Sitä ei voi avata ulkopuolelta. Suosittelen! Koirakin saa juosta omalla tontilla onnessaan. Laumanvartijarotu ja loistava ystävä.
En mä mitään teollisuusverkkoaitaa halua tänne pilaamaan kaunista peltomaisemaa. Ja luuletko ettei ne moukat tuu portin taa kuikuilee. Ap
Kuulostaa nyt olevan ap.n asenneongelma kyseessä.
Jos luonteesi ei kestä yllätysvieraita, teet asialle jotain, täällä monta hyvää ehdotusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haaveilin pitkään, että eläkkeellä muutan maalle pikkukylään.
Sitten mietin, että miten erakko pärjää siellä ilman autoa ja ihmisten apua? Ei mitenkään. Luovuin ideasta.
Ymmärrän täysin. en siedä ollenkaan sitä, että ihmiset tunkevat "reviirilleni" ilmoittamatta. Ja se sitten näkyy ja kuuluu myös. Minua ei haittaa ollenkaan sanoa suoraan, mitä ajattelen moisesta touhusta ja siksi meille ei kukaan enää tuppaakaan etukäteen sopimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuttuni kertoi että hän meni käymään extempore jollain tutullaaan kun oli sielläpäin ajelemassa, niin tuttunsa oli käynyt moittimaan ettei voi tulla yllättäen niin tuttuni oli lähtenyt itkien pois. Ennenvanhaan oli ihan normaalia mennä ilmoittamatta mutta nykyään ei ja harvemmin kyläillään.
Tässäkin tapauksessa olisi säästytty mielipahalta, jos kylään menijä olisi soittanut matkan varrelta ja kysynyt, sopiiko poiketa. Melko varmasti olisi sopinut.
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuttuni kertoi että hän meni käymään extempore jollain tutullaaan kun oli sielläpäin ajelemassa, niin tuttunsa oli käynyt moittimaan ettei voi tulla yllättäen niin tuttuni oli lähtenyt itkien pois. Ennenvanhaan oli ihan normaalia mennä ilmoittamatta mutta nykyään ei ja harvemmin kyläillään.
Ihmiset on Suomessa nykyään niin epäsosiaalisia (kuten tästäkin ketjusta huomaa) , monissa muissa maissa ollaan paljon enemmän sosiaalisia, sais suomalaiseyt ottaa siitä mallia. Itse tykkään jutella ihmisten kanssa, enkä aja tuttavia pois jos pihallemme tulevat. Toivottavasti vieraanvaraisuus ja käytöstavat tulevat joskus Suomenkin kulttuurissa kunniaan, vai pitäisikö muuttaa lämpimimpiin maihin, missä ihmisetkin ovat lämpimiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haaveilin pitkään, että eläkkeellä muutan maalle pikkukylään.
Sitten mietin, että miten erakko pärjää siellä ilman autoa ja ihmisten apua? Ei mitenkään. Luovuin ideasta.
Ilman autoa huonosti, jollei asu kävelymatkan päässä kunnan/kaupyngin keskustaajamasta, mielellään sellaisesta, josta on jotain bussi-/junayhteyksiä jonnekin. Mutta apua saa ostamalla erakkokin, ei sitä naapureilta tarvitse kerjätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuttuni kertoi että hän meni käymään extempore jollain tutullaaan kun oli sielläpäin ajelemassa, niin tuttunsa oli käynyt moittimaan ettei voi tulla yllättäen niin tuttuni oli lähtenyt itkien pois. Ennenvanhaan oli ihan normaalia mennä ilmoittamatta mutta nykyään ei ja harvemmin kyläillään.
Ihmiset on Suomessa nykyään niin epäsosiaalisia (kuten tästäkin ketjusta huomaa) , monissa muissa maissa ollaan paljon enemmän sosiaalisia, sais suomalaiseyt ottaa siitä mallia. Itse tykkään jutella ihmisten kanssa, enkä aja tuttavia pois jos pihallemme tulevat. Toivottavasti vieraanvaraisuus ja käytöstavat tulevat joskus Suomenkin kulttuurissa kunniaan, vai pitäisikö muuttaa lämpimimpiin maihin, missä ihmisetkin ovat lämpimiä.
Minäkin toivon, että käytlstavat tulisivat kunniaan, eikä kukaan tunkisi toisen kotiin ilmoittamatta ja lupaa kysymättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin meistä suomalaisista tuli näin töykeitä ja epäsosiaalisia? Olen pitempään asunut eteläisessä Euroopassa ja kyllä jatkuvaa kanssakäymistä pidetään naapuruston kesken. Esim vanhuksia ei jätetä yksin vaan päivittäinen juttelu on myös välittämistä.
Olen samaa mieltä. Asun Italiassa ja täällä käydään puolin ja toisin pikemmin päivän kuluessa moikkaamassa naapureita, joskus juodaan espressot jos on kahviaika. Ei siinä koskaan mene varttia kauemmin vaikka olisi mitä tahansa tekemässä niin kyllä vartiksi voi sen lopettaa. Haistakaa jo home jonkun kotirauhan rikkomisesta jos joku pikemmin poikkeaa. Aiotteko erakoitua koteihinne?
Sullahan on kaikki hyvin, kun asut maassa, jonka kulttuuri sopii luonteeseesi, joten hittoako sinua häiritsee se, että täällä on erilainen käytäntö? En minä ainakaan halua naapuria tontille yllättäen kesken jonkun hikisenpskaisen pihahomman, jota reikäisissä rönttävaatteissa pölyisenä ja hiessä suoritan. Eikä meillä ole talo aina niin tiptop siivottu (eli juuri äsken vieraita varten puunattu), että haluaisin kutsua jonkun puolitutun tuosta vain kahville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin meistä suomalaisista tuli näin töykeitä ja epäsosiaalisia? Olen pitempään asunut eteläisessä Euroopassa ja kyllä jatkuvaa kanssakäymistä pidetään naapuruston kesken. Esim vanhuksia ei jätetä yksin vaan päivittäinen juttelu on myös välittämistä.
Olen samaa mieltä. Asun Italiassa ja täällä käydään puolin ja toisin pikemmin päivän kuluessa moikkaamassa naapureita, joskus juodaan espressot jos on kahviaika. Ei siinä koskaan mene varttia kauemmin vaikka olisi mitä tahansa tekemässä niin kyllä vartiksi voi sen lopettaa. Haistakaa jo home jonkun kotirauhan rikkomisesta jos joku pikemmin poikkeaa. Aiotteko erakoitua koteihinne?
Ap ja täällä kommentoivat ovat yleensä ihan yksin asuvai ja olevia, ei yhtään ystävää, eikä kukaan koskaan käy ja sitten aikansa kuluksi keksivät näitä juttuja. Katkerina siitä, että joillakin ihmisillä on elämää ja ystäviä ja naapurit moikkailee ja juttelee keskenään.
Ja nää jotka naureskelee miten koirat möyhensi miehensä äidin, niin tulee mieleen, että käykö nää ihmiset täysillä. Ja miten joku mies ottaa noin ilkeän ja kylmän vaimon itselleen. Aika ikävässä välikädessä on mies, kun vaimonsa vihaa hänen äitiään.
Niinkö? Itse asun puolison kanssa ja minulla on oikein hyvät välit läheisiini. Ja he ovat meille aina tervetulleita, vaikka yllättäenkin.
Ei tarvitse olla täyserakko ärsyyntyäkseen siitä, että joku hyvänpäiväntuttu tunkee jatkuvasti kutsumatta oman kotirauhan piiriin, mutta vaatii kyllä ihan omanlaisensa luonteen, että sellaista sietää tai siitä jopa nauttii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse rakastan yllätysvieraita, kunhan niitä ei ole liikaa. Olen sanonut tästä ystäväpiirilleni: tervetuloa yllättäenkin!
Olen kotoisin maalta, eikä siellä koskaan soiteltu kun tultiin. Kukin tavallaan.
Yllätysvieraiden vihaaminen ei siis ole mikään yleispätevä sääntö vaan yhdenlaisen luonteen reaktio.
Lisäisin vielä, että minulla on niin kivat ystävät ja kiinnostavat jutut heidän kanssaan, että ei harmita kun joku ystävä ajaa pihaan. Pitää osata kerätä hauskoja ystäviä, joiden kanssa on jotain pointtia olla! :)
Niin, ystävät. Ap einpuhu ystävästä, vaan jostain random kylänmiehestä, joka ramppaa heillä jatkuvasti kutsumatta. Olisiko näissä jotain eroa?
Ei s**tana, en jaksaisi. Mutta minulla on pakko-oireinen häiriö ja yllätysvieraat ovat pahinta mitä tiedän. Olisin varmaan räjähtänyt jo tuollaiselle:(