Lue keskustelun säännöt.
Te, joiden vanhemmat on jo kuolleet: paljonko sait perintöä?
15.09.2026 |
Ja mikä oli perinnönjättäjän ammatti?
Itse sain 140.000e isältäni joka oli tv-korjaaja yrittäjänä = tosi pieni eläke. Sisko sai saman verran.
Äiti elää vielä jä häneltä tulossa suurinpiirtein sama, tiedän koska olen evv ja kulut ei enää muutu
Kommentit (98)
Moni saa perinnöksi vanhan TV ja velat . Sängyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matkustakaa nyt ihmeessä että ennen kuolemaa näkee luontoa ja käy hiihtämässä kuin uimassa ja lomilla . Kyllä lapset hankkii itse omansa .
Mun äiti jäi 52v sairaseläkkeelle ja on siitä asti viettänyt talvet Espanjassa. Nyt hoitokodissa ja tilillä makaa 200.000e, asunto vielä myymättä
Rikolliset joutuu luovuttamaan valtiolle ulosottoon. Ja elatusmaksuihin. Se yksi ainoa hyvä elämä meni ohi.
Äitini tulee menehtymään pian (levinnyt syöpä). Sieltä perintöä tulee meille kahdelle sisarukselle noin 400 000€/hlö, kun asunto ja sijoitusasunto saadaan myytyä. Äitini ainoa sisar kuoli lapsena, joten hän peri yksin vanhempansa (mm. metsää).
Mieluummin pitäisin hänet vielä pidempään, mutta ei täällä kukaan saa kohtaloaan valita. Onneksi äiti on sulkenut jo turhia pankkitilejä, perunut lehtitilaukset jne. mikä tekee ehkä kuolinpesän asioiden hoidosta ehkä aavistuksen helpompaa.
Isä on vielä hyväkuntoinen eläkeläinen, kai sieltäkin joku saman kaltainen perintö on tulossa joku päivä.
Tulee mieleen eräs yksinhuoltaja mitä jäi . Kunnan vuokra asunto ja 2 lasta tappeli kumpi ottaa pesukoneen kumpi TV n. Velat jäi sinne kuolinpesän tappioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitini tulee menehtymään pian (levinnyt syöpä). Sieltä perintöä tulee meille kahdelle sisarukselle noin 400 000€/hlö, kun asunto ja sijoitusasunto saadaan myytyä. Äitini ainoa sisar kuoli lapsena, joten hän peri yksin vanhempansa (mm. metsää).
Mieluummin pitäisin hänet vielä pidempään, mutta ei täällä kukaan saa kohtaloaan valita. Onneksi äiti on sulkenut jo turhia pankkitilejä, perunut lehtitilaukset jne. mikä tekee ehkä kuolinpesän asioiden hoidosta ehkä aavistuksen helpompaa.
Isä on vielä hyväkuntoinen eläkeläinen, kai sieltäkin joku saman kaltainen perintö on tulossa joku päivä.
Sitten verottaja käy kimppuun myös .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat kuolivat 70-luvulla. En osaa muuttaa sitä nykyrahaksi.
Halataan nyt niitä kun vielä elossa ja sanotaan että kyllä mä susta välitän ja kiitos perunasta ja kastikkeesta .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isi kuoli mutta perintö on jakamatta vammautuneen alkoholistiveljeni vuoksi. Ryyppäis vaan ja loput jakaisi hyväksikäyttäjäkavereillensa. Työttömänä tarvitsisin kyllä niitä rahoja mutta sekin sattuisi jos menisivät haaskuuseen.
Jotain on saamatta mutta osakkaita niin monta ettei juuri mitään jää . Jos sulla on 10 lasta ne jakaa sen mökin 10 osaan miinus kulut verot .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähintään outoa kun yksi osakkaista on ulos otossa tulee kaikille myyntikielto / ennen hukkaamiskielto . Eikö vain sen yhden osa kuulu olla niin eikä muiden .
Vain isäni on kuollut. En tiedä tarkalleen, kuinka paljon perintöä jäi kokonaisuudessaan, kun se piti jakaa 3:n osaan. Siis 3:n ihmisen kesken. Ja kahteen osaan, eli eka osa pian hautajaisten yms jälkeen ja toka osa myöhemmin . Isäni oli joku tiedekunta sihteeri Oulun yliopistossa. Mikä ammatti se sitten onkaan. Mutta oma arvio perinnöstä: yhteensä n. pari miljoonaa €. Ja se mies eli todella naurettavan säästeliäästi. Kaikessa piti säästää. Nyt äitini on samanlainen, vaikka rahaa sillä piisaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äiti lähti ensin, isä 2 v päästä hänestä.
Isä oli laitosasentaja, äiti suurkeittiökokki eli ihan perinteiset pienipalkkaiset duunariammatit heillä. Silti onnistuivat hankkimaan omakotitalon, kesämökin, kerrostaloasunnon sijoitustarkoitukseen ja vielä säästämään ja kerryttämään osakesalkun.
Kuolinpesät meni niin, että äidin kuolinpesä muodostui isästä (talon, kt-asunnon ja mökin omistusosuus 50 %) ja meistä 3 lapsesta, joille tuli 50 % kiinteistöistä, 1/3 kaikille plus 140 000 euron osakesalkku.
Kuolinpesä myi mökin, okt:n ja kt-asunnon ja isä sai omista puolikkaistaan niin paljon rahaa että osti käteisellä itselleen sopivamman uuden asunnon. Kaikki olivat velattomia.
Kun isä kuoli, kuolinpesä muodostui meistä 3 lapsesta. Perittävää raha- ja osakevarallisuutta oli reilut puoli miljoonaa euroa + isän velaton asunto, jonka arvoksi kirjattiin 160 000 euroa.
Ja vanhemmat oli tosiaan pienipalkkaisia perusduunareita, äiti oli käynyt vain kansalaiskoulun, isä sentään suorittanut amis-tutkinnon. Heidän bruttoeläkkeensä olivat pienet, äidillä alle 2000 euroa, isällä noin 2500 euroa.
Jotenkin mahdoton ymmärtää miten olivat saaneet kartutettua varallisuuttaan. Toki ajankohta kun hankintoja olivat tehneet, oli edullinen kun inflaatio söi asuntovelan ja elinkustannukset olivat alhaiset. Kt-asunnon olivat kuitenkin ostaneet 1990-l lopulla käteisellä, heillä oli jo silloin ollut varaa heittää siihen euroissa laskettuna yli satatuhatta. Meille lapsille asuntosijoitus valkeni vasta äidin kuoltua.
Hattua täytyy nostaa!
Ai isällä pieni 2500€ eläke? Mulla bruttopalkka oli pari vuotta sitten 2500-alkuinen ja tein täyttä työviikkoa. Työeläkemaksuja kyllä maksan rutosti... toisin kuin vanhempieni sukupolvi.
Isästä 0€, äidistä 18.000€. Äidinäiti kuoli äitini jälkeen, häneltä tuli se noin 20.000€ myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti lähti ensin, isä 2 v päästä hänestä.
Isä oli laitosasentaja, äiti suurkeittiökokki eli ihan perinteiset pienipalkkaiset duunariammatit heillä. Silti onnistuivat hankkimaan omakotitalon, kesämökin, kerrostaloasunnon sijoitustarkoitukseen ja vielä säästämään ja kerryttämään osakesalkun.
Kuolinpesät meni niin, että äidin kuolinpesä muodostui isästä (talon, kt-asunnon ja mökin omistusosuus 50 %) ja meistä 3 lapsesta, joille tuli 50 % kiinteistöistä, 1/3 kaikille plus 140 000 euron osakesalkku.
Kuolinpesä myi mökin, okt:n ja kt-asunnon ja isä sai omista puolikkaistaan niin paljon rahaa että osti käteisellä itselleen sopivamman uuden asunnon. Kaikki olivat velattomia.
Kun isä kuoli, kuolinpesä muodostui meistä 3 lapsesta. Perittävää raha- ja osakevarallisuutta oli reilut puoli miljoonaa euroa + isän velaton asunto, jonka arvoksi kirjattiin 160 000 euroa.
Ja vanhemmat oli tosiaan pienipalkkaisia perusduunareita, äiti oli käynyt vain kansalaiskoulun, isä sentään suorittanut amis-tutkinnon. Heidän bruttoeläkkeensä olivat pienet, äidillä alle 2000 euroa, isällä noin 2500 euroa.
Jotenkin mahdoton ymmärtää miten olivat saaneet kartutettua varallisuuttaan. Toki ajankohta kun hankintoja olivat tehneet, oli edullinen kun inflaatio söi asuntovelan ja elinkustannukset olivat alhaiset. Kt-asunnon olivat kuitenkin ostaneet 1990-l lopulla käteisellä, heillä oli jo silloin ollut varaa heittää siihen euroissa laskettuna yli satatuhatta. Meille lapsille asuntosijoitus valkeni vasta äidin kuoltua.
Hattua täytyy nostaa!
Ai isällä pieni 2500€ eläke? Mulla bruttopalkka oli pari vuotta sitten 2500-alkuinen ja tein täyttä työviikkoa. Työeläkemaksuja kyllä maksan rutosti... toisin kuin vanhempieni sukupolvi.
Mun äiti jäi sairaseläkkeelle sairaanhoitajan työstä 90-luvulla. Eläke nyt 2400e/kk, verojen jälkeen 2000e/kk. Ja valittaa kun eläke on niin pieni. Toisiasiassa puolet jää joka kk säästöön. Ja säästöt onkin jo aika isot
Vierailija kirjoitti:
Tv-korjaaja. 140000€. Just.
Onhan hänkin voinut aikanaan saada perintöä. Siihen päälle asunto ja vähän säästöjä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa taas aloitus. Onko minun siis syytä onnitella ap että nettosit niin mukavasti ja pääsit knääkistä eroon? Ällöttää kyselysi, sorry.
Ennenvanhaan oli kunnia-asia jättää vaikka maatila tms perintönä lapsille, tai vaikka ihan rahaa että lapsilla olisi helpompi elämä.
Miksi rahasta ja omaisuudesta puhuminen ällöttää sinua, onko joku trauma?
Ikävöin edesmenneitä rakkaitani ja minua suorastaan inhottaa, kun kieli pitkällä odotetaan mökkien ja talojen tyhjenemistä. Halveksitaan mummon kutomia sukkia ja kaikkea arvotonta paskaa jota joudutaan hautajaisten jälkeen siirtämään kaatopaikalle, maksusta. Kaikki puhtaana käteen mulle ja heti, on rumaa! Tämä käytös vain tuntuu yleistyvän.
Kukaan täällä ei ole puhunut vanhempiensa irtaimistosta tai sukista rumasti paitsi sinä.
Omat vanhempani vielä elävät, mutta veikkaan saavani n. 150 000. Puoliso on saanut jo 500 000 ja tulee saamaan vielä n. 200 000.
Höpö höpö. Ei ole mahdollista. Rintaperillinen saa aina lakiosansa. Ellei nyt ole sitten tehnyt jotain kauheaa rikosta.