Te, joiden vanhemmat on jo kuolleet: paljonko sait perintöä?
Ja mikä oli perinnönjättäjän ammatti?
Itse sain 140.000e isältäni joka oli tv-korjaaja yrittäjänä = tosi pieni eläke. Sisko sai saman verran.
Äiti elää vielä jä häneltä tulossa suurinpiirtein sama, tiedän koska olen evv ja kulut ei enää muutu
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Isältä ei jäänyt kuin velkaa (eli "konkurssiin haettu" kuolinpesä), äiti elää vielä.
Isä tehnyt työnsä teollisuuden puolella esimiestehtävissä, jäi eläkkeelle yrityksen osakkaana. Ei se osakkuus tosin henkilökohtaisiin rahasotkuihin ja alkoholiongelmiin auttanut.
Miten helppoa oli kuolinpesän konkurssiin hakeminen? Tuliko siitä oikeus tms. kuluja?
Moukkamaista täällä vanhempiensa perintöjä retostella. Todella sivistymätöntä, mutta mitäs muuta täällä voi odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa taas aloitus. Onko minun siis syytä onnitella ap että nettosit niin mukavasti ja pääsit knääkistä eroon? Ällöttää kyselysi, sorry.
Ennenvanhaan oli kunnia-asia jättää vaikka maatila tms perintönä lapsille, tai vaikka ihan rahaa että lapsilla olisi helpompi elämä.
Miksi rahasta ja omaisuudesta puhuminen ällöttää sinua, onko joku trauma?
On trauma ja suru vanhempieni kuolemasta.
Perintöä ei jaeta jos puoliso kuolee . Vasta sitten kun molemmat on kuollut . Ja nekin jaetaan sitten sisarusten kesken vasta kun kulut on maksettu sitten verot . Moni perintö on jakamatta siksi kun on monia osakkaita . Ja kun on monia jakajia sen vähemmän jää verojen jälkeen .
Vierailija kirjoitti:
En saanut mitään.
Isäni testamenttasi rahansa uusioperheen lapsille, jotka eivät olleet hänelle edes biologisia lapsia. Äidiltä taas ei jäänyt mitään.
Puhut paskaa, sinulle kuuluu lakiosa perinnöstä. Tai sua on kustu silmää.
Niin paljon etten kehtaa kertoa. Lapseni saivat omistusasunnot myös, joissa aiemmin asuivat pientä vuokraa vastaan.
Velat vähennetään verot kulut sitten vielä ulosotto velat . Hautakulut . Myynti , välityspalkkiota jos myytävää. Se kestää joskus vuoden kaksikin . Asunto voi jäädä myymättä velkojat vie osan . Nuoret pilaa myytävät asunnot äärirumilla väreillä ja laittaa lattialaattaa keittiön seiniin ei niitä kukaan osta .
Vierailija kirjoitti:
Perintöä ei jaeta jos puoliso kuolee . Vasta sitten kun molemmat on kuollut . Ja nekin jaetaan sitten sisarusten kesken vasta kun kulut on maksettu sitten verot . Moni perintö on jakamatta siksi kun on monia osakkaita . Ja kun on monia jakajia sen vähemmän jää verojen jälkeen .
Omat vanhempani erosivat 30 vuotta ennen kuolemaansa, eikä ollut uusia puolisoita, joten molempien perintö tuli heti jakoon. Verot tulee maksuun ehkä vasta vuoden päästä, ei mitenkään etukäteen ja siinäkin on 10 vuoden maksuaika
Ukolta jäi 7000€ rahaa jotka menivät laskuihin ja loput hautajaisiin. Penniäkään ei jäänyt.
Vierailija kirjoitti:
Velat vähennetään verot kulut sitten vielä ulosotto velat . Hautakulut . Myynti , välityspalkkiota jos myytävää. Se kestää joskus vuoden kaksikin . Asunto voi jäädä myymättä velkojat vie osan . Nuoret pilaa myytävät asunnot äärirumilla väreillä ja laittaa lattialaattaa keittiön seiniin ei niitä kukaan osta .
Opettelisit välimerkkien oikean käytön
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksityis asiani.
Kyllä ja epämielyttävä keskusteluaihe. Ei tällaisia yleensä puhuta.
Miksi epämiellyttävä? Ei raha ole sen kummempi puheenaihe kuin vaikka kauniin nurmen kasvattaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa taas aloitus. Onko minun siis syytä onnitella ap että nettosit niin mukavasti ja pääsit knääkistä eroon? Ällöttää kyselysi, sorry.
Ennenvanhaan oli kunnia-asia jättää vaikka maatila tms perintönä lapsille, tai vaikka ihan rahaa että lapsilla olisi helpompi elämä.
Miksi rahasta ja omaisuudesta puhuminen ällöttää sinua, onko joku trauma?
Ikävöin edesmenneitä rakkaitani ja minua suorastaan inhottaa, kun kieli pitkällä odotetaan mökkien ja talojen tyhjenemistä. Halveksitaan mummon kutomia sukkia ja kaikkea arvotonta paskaa jota joudutaan hautajaisten jälkeen siirtämään kaatopaikalle, maksusta. Kaikki puhtaana käteen mulle ja heti, on rumaa! Tämä käytös vain tuntuu yleistyvän.
Uusioperheet onkin vaikeita kun on sun mun meidän lapsia ja joskus vielä kahteen kolmeen kertaan sun mun meidän. Siinä kannattaa tehdä tasajako jo .
Mies sai hyvin perintöä, esim. metsää josta tuli tarjous 50 000 yli alkupyynnin. Aika hyvin pitää metsät arvonsa jos ei ole hakattu. Minä en saanut juuri mitään, vanhemmat vähävaraisia. Jouduin lainaamaan äidin hautajaisiinkiin rahat, koska jäin juuri samaan aikaan työttömäksi. Näin se menee. On muuten tylsää retostella perinnöllä. Sehän on yksityisasia.
Sitten on vielä kotimaiset perilliset ja ulkomaiset uusioperheissä nykyään . Osa on tuonti lapsia osa entisiä osa kotimaisia osa muiden miesten naisten osa yhteisiä . Samassa perheessä voi perintöä tulla ulkomaalaisilta .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa taas aloitus. Onko minun siis syytä onnitella ap että nettosit niin mukavasti ja pääsit knääkistä eroon? Ällöttää kyselysi, sorry.
Ennenvanhaan oli kunnia-asia jättää vaikka maatila tms perintönä lapsille, tai vaikka ihan rahaa että lapsilla olisi helpompi elämä.
Miksi rahasta ja omaisuudesta puhuminen ällöttää sinua, onko joku trauma?
Ikävöin edesmenneitä rakkaitani ja minua suorastaan inhottaa, kun kieli pitkällä odotetaan mökkien ja talojen tyhjenemistä. Halveksitaan mummon kutomia sukkia ja kaikkea arvotonta paskaa jota joudutaan hautajaisten jälkeen siirtämään kaatopaikalle, maksusta. Kaikki puhtaana käteen mulle ja heti, on rumaa! Tämä käytös vain tuntuu yleistyvän.
Vaikka et odottaisi kieli pitkällä ja vaikka kuinka ikävöisit, niin sitä perintöä saattaa silti tulla
Vierailija kirjoitti:
Moukkamaista täällä vanhempiensa perintöjä retostella. Todella sivistymätöntä, mutta mitäs muuta täällä voi odottaa.
Sinä olet se moukka.
Vanhempiensa elämäntyön arvostaminen ei ole moukkamaista nähnytkään. Siitä saa olla jopa ylpeä.
Ja summa mainitseminen ei edes ole retostelua. Moukkamaisuutta on pitää tavallista keskustelua retosteluna ainoastaan siksi, että itsellä ei ole yhtä paljoa ja on kade.
Vierailija kirjoitti:
Uusioperheet onkin vaikeita kun on sun mun meidän lapsia ja joskus vielä kahteen kolmeen kertaan sun mun meidän. Siinä kannattaa tehdä tasajako jo .
Ei mitään vaikeaa, lakiosa kuuluu rintaperillisille. Loput voi testamentata vaikka kulkukissoille.
Ennenvanhaan oli kunnia-asia jättää vaikka maatila tms perintönä lapsille, tai vaikka ihan rahaa että lapsilla olisi helpompi elämä.
Miksi rahasta ja omaisuudesta puhuminen ällöttää sinua, onko joku trauma?