Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä avioliitossa
14.09.2026 |
Kun perhearjessa tuntuu lähinnä siltä, että puolison kanssa ainoat yhteiset asiat ovat lapset ja asuntolaina? Näin on jatkunut jo vuosia... pitäisikö vaan lähteä?
Kommentit (204)
Vierailija kirjoitti:
Puoliso on sun työkaveri ja koti on työpaikka. Toivottavasti joskus lähennytte ja löydätte paremman yhteyden. Tällaisia avioliittoja on paljon ja monet ovat eronneet näiden syiden takia.
Jep, työtoveri, ei seksiperversioväline.
Toisaalta naisten vika, kun lähtevät edes mukaan miesten perversioihin ennen lapsia. Ei pitäisi lähteä missään vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä että voitte keskustella edes tuon verran ettei ole mykkäkoulua tai viestitellä vain lapuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelitko hankkiutua eroon lapsistannekin? Miehiltä se onnistuu kätevästi, kun taas lapsensa hylänneille naisille ei ymmärrystä heru.
Onneksi tämäkään ei ole täynnä ennakkoluuloja. Hyvin uppoavat.
Nykytrendin mukaisesti lapset revitään kappaleiksi ja kasvatetaan kahteen kotiin, katselemaan vanhempiensa uusien pesueiden rakentemista, isän pornotumputtamista ja muuta addiktiokäytöstä, asemasotaan vanhempiaan kohtaan, tai perverssiin apinafarssiin, missä perustetaan pesue toisen jälkeen eri kumppanin kanssa. Sitten 50v päästä onkin mielenkiintoista perinnönjaossa.
Koittakaa nyt vaan hyväksyä että elämä on toisinaan tylsää puurtamista ja opetella nauttimaan siitä. Jos koko ajan pitää olla jotain säpinää tai draamaa niin se ei tule kuin vahingonteon kustannuksella: perheen, lasten kasvualustan rikkominen, seksuaalinen alentuminen, polygamia, jne. Jos sen sijaan sinnittelette aviolupauksenne mukaisesti ja rentoudutte siihen, että tässä vaiheessa elämää ei ole seksifestareita, niin voi olla että jonain päivänä romantiikkakin palaa. Jos lähdette niin se ei varmasti palaa, paitsi tulisena perser aiskauksena saatanalta.
No niissä parhaissa miehissä on yksi yhdistävä tekijä. Ovat ns tylsiä. Ainakin vaikuttavat sellaiselta. Ja se riittää karkottamaan naisen kun naisen.
Tylsäkin mies voi olla ruttoinen tai saastainen, esim. pornotumppu. Miehen täytyy olla tylsän lisäksi puhdas eikä mieleltään ja keholtaan saastunut. Pelkkä hitaus ja se, että ei saa muodostettua suhteita, ei riitä.
Jos elät elämääsi hillitysti ja hallitusti, et pornotumppuile, naisvihaa, rasisteile, kehon- ja omaisuuden rakennuksesi on kohtuullista eikä sairaalloista, et sorru hirvittävyyksiin ja moraalittomuuksiin, psyykeesi on terve etkä sekoile raivon tai angstin vallassa, sinulla on vakaa elämä kohtuullisilla tuloilla ja vaihtelevilla harrasteilla, niin sinulla on 1000-päinen jono naisia ovesi takana. Tuo on naisten nollataso ja naisille kelpaa miehissä myös se nollataso. Miehet ovat kuitenkin jossain ali-ihmisen tasolla nykyään, niin vähän vaikea on inspiroitua jakamaan elämää jonkun itselle viemärirotan tasoisen olennon kanssa.
Tiedäthän olevasi sairas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko avioliiton markkinointi perustuu perheen perustamiseen ja sitten lasten parhaaksi yhdessä kituuttamiseen. Sen jälkeen avioliito jatkuu, koska se oli aiemminkin olemassa. Jos tuohon pystyy. Me erosimme lopulta, kun seksiä ei ollut ollut seitsemään vuoteen. En halua olla enää ikinä avioliitossa.
Feikkaavatko muka kaikki onnelliset pitkään aviossa olleet parit? En ole niin kyyninen, ettenkö uskoisi ainakin joillain olevan hyvä pitkä suhde, jossa rakkaus elää ja säilyy. Toki suurin osa liitoista katkeaa, ja aika moni elää tottumuksesta myös kädenlämpöisessä kämppäkaveriliitossa tai jopa toksisessa parisuhteessa. Jotkut eläkeläisparit ovat todella rakastavan oloisia ja herttaisia, mutta enemmän olen törmännyt sellaisiin, joissa lähinnä toraillaan ja kettuillaan sille omalle rupsahtaneelle puolisolle.
Romanttiselle rakkaudelle perustuva avioliittohan on melko uusi juttu, ainakin enemmistön vaihtoehtona. Historiallisesti ne ovat usein olleet enemmänkin sukujen välisiä omaisuus/maanomistus/arvonimijärjestelyjä, ja ainakin naisten kohdalla autonomia ja valinnanvapaus on ollut mitätön. Tytöt on pikemminkin "naitettu" vanhempien sopivaksi katsomalle sulhasehdokkaalle, ja avioliitto on kestänyt siksi, koska siitä ei ole voinut lähteä laillisesti. Ja mitä vaihtoehtoja on edes ollut, kun käytännössä ainoat työt ovat olleet tasoa piika tai prostituoitu, ja mitään omistusoikeutta ei aateliston koukeroita lukuun ottamatta ollut? Edes omiin lapsiin. Muistaakseni vasta viime vuosisadan alkupuolella alkoi vakiintua normi, että erotilanteessa lapset jäävät äidilleen, vaikka laillisesti he kuuluivat isän sukuun.
T. Ap
Niin mieti miten kauheaa tuollainen on ennen ollut. On siinä ollut kestämistä eikä varmasti onnellista ole ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä konkreettista ootte tehneet että teillä olisi jotain muuta?
Ei ole kauheasti aikaa tai kiinnostusta viettää aikaa kahdestaan, joten viime aikoina ei juuri mitään. Tavallinen stoori, lapsiperhe, ruuhkavuodet ja tässä sitä sitten ollaan. Tyhjiä hetkiä ei kauheasti töiden, lastenhoidon ja kotitöiden jälkeen jää, ja ne käytetään usein nukkumiseen tai siihen, että näkee esim. kaveria kerran kahdessa vuodessa. Kaikki keskustelu on luokkaa "onko vastikkeet maksettu", "huomenna tarvii kouluun eväät" tai "monelta ne Jamin treenit on". Jos joskus olisi aikaa puhua, ei ole mitään sanottavaa toiselle, joten olemme hiljaa kuten vaikka kahvitauolla sellaisten työkavereiden kanssa, joiden kanssa ei ole yhteisiä keskustelunaiheita.
Seksiä on ollut viimeksi kolmisen vuotta sitten. En oikeasti tiedä, mitä konkreettista tässä voisi enää tehdä. Ajatus jostain yhteisestä kahdenkeskisestä lomasta lähinnä hirvittää. Onneksi sellaiseen ei ole rahaa tai aikaa.
T. Ap
Minua taas hirvittää ajatus siitä, että pitäisi ykskaks hypätä lomailemaan, kun ensin pitäisi saada arjen puhe kuntoon. Ei mitään kamalia odotuksia hotelliviikonlopulle, vaan yhteinen aamukahvi sunnuntaina ja juttelua jostain arkisesta, mutta sellaisesta, mistä ei ole aikoihin puhuttu. Tai jos sunnuntai ei sovi, niin joku ilta varataan siihen, että juodaan yhdessä iltateetä ja kerrotaan toiselle edes yksi asia, mitä päivän ainaka tuli tehtyä.
Aloita pienestä. Vähitellen se suhde on hapertunut, joten ei se kertarysäyksellä parane.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap. Samankaltaista se on ollut meilläkin. Miehelläni kun ilmeisesti on heikko libido tms niin ei hän vaan halua seksiä, kuin joskus, aniharvoin. Se on vähän outoa, koska olen joskus ollut parisuhteessa halukkaan miehen kanssa. Meillä kyllä jutellaan, mutta ollaan enemmän ns kavereita.
Olisimmepa edes kavereita. Emme kyllä ole vihollisiakaan, riitoja ei juuri koskaan ole.
Kesän aikana tajusin, että olen mieluummin yksin löylyissä kuin vaimon kanssa. Kavereiden kanssa tulee sentään saunassa juttua vaikka mistä.
Mistä juttelette kavereiden kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelitko hankkiutua eroon lapsistannekin? Miehiltä se onnistuu kätevästi, kun taas lapsensa hylänneille naisille ei ymmärrystä heru.
Onneksi tämäkään ei ole täynnä ennakkoluuloja. Hyvin uppoavat.
Nykytrendin mukaisesti lapset revitään kappaleiksi ja kasvatetaan kahteen kotiin, katselemaan vanhempiensa uusien pesueiden rakentemista, isän pornotumputtamista ja muuta addiktiokäytöstä, asemasotaan vanhempiaan kohtaan, tai perverssiin apinafarssiin, missä perustetaan pesue toisen jälkeen eri kumppanin kanssa. Sitten 50v päästä onkin mielenkiintoista perinnönjaossa.
Koittakaa nyt vaan hyväksyä että elämä on toisinaan tylsää puurtamista ja opetella nauttimaan siitä. Jos koko ajan pitää olla jotain säpinää tai draamaa niin se ei tule kuin vahingonteon kustannuksella: perheen, lasten kasvualustan rikkominen, seksuaalinen alentuminen, polygamia, jne. Jos sen sijaan sinnittelette aviolupauksenne mukaisesti ja rentoudutte siihen, että tässä vaiheessa elämää ei ole seksifestareita, niin voi olla että jonain päivänä romantiikkakin palaa. Jos lähdette niin se ei varmasti palaa, paitsi tulisena perser aiskauksena saatanalta.
Mikä ihmeen hullu taas mesoamassa palstalla 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä konkreettista ootte tehneet että teillä olisi jotain muuta?
Ei ole kauheasti aikaa tai kiinnostusta viettää aikaa kahdestaan, joten viime aikoina ei juuri mitään. Tavallinen stoori, lapsiperhe, ruuhkavuodet ja tässä sitä sitten ollaan. Tyhjiä hetkiä ei kauheasti töiden, lastenhoidon ja kotitöiden jälkeen jää, ja ne käytetään usein nukkumiseen tai siihen, että näkee esim. kaveria kerran kahdessa vuodessa. Kaikki keskustelu on luokkaa "onko vastikkeet maksettu", "huomenna tarvii kouluun eväät" tai "monelta ne Jamin treenit on". Jos joskus olisi aikaa puhua, ei ole mitään sanottavaa toiselle, joten olemme hiljaa kuten vaikka kahvitauolla sellaisten työkavereiden kanssa, joiden kanssa ei ole yhteisiä keskustelunaiheita.
Seksiä on ollut viimeksi kolmisen vuotta sitten. En oikeasti tiedä, mitä konkreettista tässä voisi enää tehdä. Ajatus jostain yhteisestä kahdenkeskisestä lomasta lähinnä hirvittää. Onneksi sellaiseen ei ole rahaa tai aikaa.
T. Ap
No se ei siitä vaihtamalla parane ja lasten surut ja vihat tulee niskaan tavalla tai toisella. Alkakaaa nukkumaan vierekkäin jostain se on lähdettävä.
Siunausta!
Tiedän tapauksia, joissa on parantunut merkittävästikin. Tiedän myös tapauksia, joissa ihmiset elävät yksin omannäköistään elämää ilman puolison rajoittamista tai uutta parisuhdetta.
Nukumme edelleen samassa sängyssä, joten aikamoinen nollapostaus taas. Tyhjää täynnä.
Jos on lapsia, niin vanhemmilla on vastuu lasten vuoksi yrittää ensi sijassa löytää yhteys uudelleen. Se tulee keskustelemalla, jakamalla pelkoja ja unelmia. Jos ette ole sitä yrittäneet, niin lukekaa jokin kirja, ostakaa peli, käykää neuvonnassa. Jos yhteyttä ei yrittämisestä huolimatta löydy, niinnsitten mieti uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen juttu on läheisyys ja sen jälkeen tulee muu. Sopikaa seksitreffit? Tai alkakaa nukkumaan lähekkäin ja halailemaan. Sen jälkeen voi miettiä muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelitko hankkiutua eroon lapsistannekin? Miehiltä se onnistuu kätevästi, kun taas lapsensa hylänneille naisille ei ymmärrystä heru.
Onneksi tämäkään ei ole täynnä ennakkoluuloja. Hyvin uppoavat.
Nykytrendin mukaisesti lapset revitään kappaleiksi ja kasvatetaan kahteen kotiin, katselemaan vanhempiensa uusien pesueiden rakentemista, isän pornotumputtamista ja muuta addiktiokäytöstä, asemasotaan vanhempiaan kohtaan, tai perverssiin apinafarssiin, missä perustetaan pesue toisen jälkeen eri kumppanin kanssa. Sitten 50v päästä onkin mielenkiintoista perinnönjaossa.
Koittakaa nyt vaan hyväksyä että elämä on toisinaan tylsää puurtamista ja opetella nauttimaan siitä. Jos koko ajan pitää olla jotain säpinää tai draamaa niin se ei tule kuin vahingonteon kustannuksella: perheen, lasten kasvualustan rikkominen, seksuaalinen alentuminen, polygamia, jne. Jos sen sijaan sinnittelette aviolupauksenne mukaisesti ja rentoudutte siihen, että tässä vaiheessa elämää ei ole seksifestareita, niin voi olla että jonain päivänä romantiikkakin palaa. Jos lähdette niin se ei varmasti palaa, paitsi tulisena perser aiskauksena saatanalta.
No niissä parhaissa miehissä on yksi yhdistävä tekijä. Ovat ns tylsiä. Ainakin vaikuttavat sellaiselta. Ja se riittää karkottamaan naisen kun naisen.
Tylsäkin mies voi olla ruttoinen tai saastainen, esim. pornotumppu. Miehen täytyy olla tylsän lisäksi puhdas eikä mieleltään ja keholtaan saastunut. Pelkkä hitaus ja se, että ei saa muodostettua suhteita, ei riitä.
Jos elät elämääsi hillitysti ja hallitusti, et pornotumppuile, naisvihaa, rasisteile, kehon- ja omaisuuden rakennuksesi on kohtuullista eikä sairaalloista, et sorru hirvittävyyksiin ja moraalittomuuksiin, psyykeesi on terve etkä sekoile raivon tai angstin vallassa, sinulla on vakaa elämä kohtuullisilla tuloilla ja vaihtelevilla harrasteilla, niin sinulla on 1000-päinen jono naisia ovesi takana. Tuo on naisten nollataso ja naisille kelpaa miehissä myös se nollataso. Miehet ovat kuitenkin jossain ali-ihmisen tasolla nykyään, niin vähän vaikea on inspiroitua jakamaan elämää jonkun itselle viemärirotan tasoisen olennon kanssa.
Tiedäthän olevasi sairas?
En, mutta tiedän että pornotumppu on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on lapsia, niin vanhemmilla on vastuu lasten vuoksi yrittää ensi sijassa löytää yhteys uudelleen. Se tulee keskustelemalla, jakamalla pelkoja ja unelmia. Jos ette ole sitä yrittäneet, niin lukekaa jokin kirja, ostakaa peli, käykää neuvonnassa. Jos yhteyttä ei yrittämisestä huolimatta löydy, niinnsitten mieti uudestaan.
Ei tarvitse koko elämää olla intiimissä vuorovaikutuksessa parittelukumppanin kanssa. Muutama vuosi ja miksei vuosikymmenkin menee ihan helposti hyvässä toveruudessa mukavaa perhe-elämää sen syvempiä filosofioita tai penetroitumisia harrastaen. Intiimit yhteydet sitten joskus jos on jotain syytä tunkeutua toisen kehon sisälle - miksi edes olisi, kuulostaa ihan loiseläimen touhulta. Onko mies loiseläin?
Alkakaaa nukkumaan vierekkäin jostain se on lähdettävä.
Aika harva eläinlaji muuten nukkuu koiras ja naaras vierekkäin. Naaras nukkuu poikasten kanssa.
Tiedekin on todistanut, että miehen kanssa yhdessä nukkuminen heikentää naisten unta, koiran ja kissojen kanssa parantaa. Miehet kuorsaavat ja saattavat käyttäytyä väkivaltaisesti unissaan. Puhumattakaan, jos sängystä tulee seksuaalisen hyväksikäytön tai -väkivallan paikka, se aiheuttaa naiselle kroonista stressiä ja sairautta haitaten hänen elintärkeitä toimintojaan, unta. Itse en nukkuisi miehen kanssa, jolla on pienintäkään taipumusta häiritä untani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä elämänlaatu sekä toisen rakastaminen kasvaa merkittävästi jos parisuhteessa on läheisyyttä ja seksi on isona osana tätä.
Feikkaavatko muka kaikki onnelliset pitkään aviossa olleet parit? En ole niin kyyninen, ettenkö uskoisi ainakin joillain olevan hyvä pitkä suhde, jossa rakkaus elää ja säilyy. Toki suurin osa liitoista katkeaa, ja aika moni elää tottumuksesta myös kädenlämpöisessä kämppäkaveriliitossa tai jopa toksisessa parisuhteessa. Jotkut eläkeläisparit ovat todella rakastavan oloisia ja herttaisia, mutta enemmän olen törmännyt sellaisiin, joissa lähinnä toraillaan ja kettuillaan sille omalle rupsahtaneelle puolisolle.
Romanttiselle rakkaudelle perustuva avioliittohan on melko uusi juttu, ainakin enemmistön vaihtoehtona. Historiallisesti ne ovat usein olleet enemmänkin sukujen välisiä omaisuus/maanomistus/arvonimijärjestelyjä, ja ainakin naisten kohdalla autonomia ja valinnanvapaus on ollut mitätön. Tytöt on pikemminkin "naitettu" vanhempien sopivaksi katsomalle sulhasehdokkaalle, ja avioliitto on kestänyt siksi, koska siitä ei ole voinut lähteä laillisesti. Ja mitä vaihtoehtoja on edes ollut, kun käytännössä ainoat työt ovat olleet tasoa piika tai prostituoitu, ja mitään omistusoikeutta ei aateliston koukeroita lukuun ottamatta ollut? Edes omiin lapsiin. Muistaakseni vasta viime vuosisadan alkupuolella alkoi vakiintua normi, että erotilanteessa lapset jäävät äidilleen, vaikka laillisesti he kuuluivat isän sukuun.
T. Ap
Näillä vanhoilla pareilla on selkeät pelisäännöt ja roolit: mies on elättänyt, nainen hoivannut ihmisiä ja hoitanut kotia. Nykyisten mieslapsien kanssa mies vaatii naista olemaan mies ja antamaan pimppiä kuin h uora. Naiset eivät pidä sellaisesta ja kylmenevät miestä kohtaan, alkavat maksimissaan sietämään tätä. Ei sellaista voi rakastaa, joka kohtelee itseä kuin h uoraa ja laittaa vielä maksamaan siitä, että tulee väärinkohdelluksi. Miettikää omalle kohdallenne jos joku kairaisi teitä perseeseen ja pakottaisi teidät maksamaan siitä.
Lisäksi tuollaisten parien onnellisuus on sinänsä puppua, että naiset systemaattisesti ovat hakeutuneet pois noista liitoista eivätkä halua niihin enää takaisin. Niitä on siedetty pakon edessä, mutta tyttärille on tehty selväksi, että älkää enää lähtekö mukaan tällaiseen vaan eläkää omaa elämäänne.
Miehet sen kun haaveilevat ajasta kun naiset olivat heidän ilmaisorjiaan ja seksiorjiaan, mutta ne ajat ovat ohi jo. Nyt nautitte elämästä samalla viivvalla naisten kanssa eli esim. omasta sukuelimestänne, naiset omastaan. Teidän elimellä ei tehdä lapsia, näin on näppylät, naiset päättävät miten ja koska ja millaisiin olosuhteisiin lapset tehdään. Tämä on myös luonnonlaki, luoja eli itse jumala on luonut naisen ja miehen tällaisiksi. Valitukset voi siis osoittaa jumalalle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä elämänlaatu sekä toisen rakastaminen kasvaa merkittävästi jos parisuhteessa on läheisyyttä ja seksi on isona osana tätä.
Niin mies nauttii kun pääsee r aiskaamaan naista hedelmättömästi samalla kun nainen käy työssä ja maksaa r aiskatuksi tulemisesta.
Mutta nainen ei tarvitse tai halua tällaista.
Mies tekee mitä tekee, ketään ei kiinnosta. Jos tumputtaa itsensä hautaan, h uoruloi itsensä helvettiin, so be it. Se on miehen kohtalo sitten addiktina ja hyväksikäyttäjänä. Älkääkä sitten itkekö, etteikö teitä oltaisi varoitettu.
Oispa tylsää jos elämässä ei olisi läheisyyttä ja rakkautta oman puolison kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelitko hankkiutua eroon lapsistannekin? Miehiltä se onnistuu kätevästi, kun taas lapsensa hylänneille naisille ei ymmärrystä heru.
Onneksi tämäkään ei ole täynnä ennakkoluuloja. Hyvin uppoavat.
Nykytrendin mukaisesti lapset revitään kappaleiksi ja kasvatetaan kahteen kotiin, katselemaan vanhempiensa uusien pesueiden rakentemista, isän pornotumputtamista ja muuta addiktiokäytöstä, asemasotaan vanhempiaan kohtaan, tai perverssiin apinafarssiin, missä perustetaan pesue toisen jälkeen eri kumppanin kanssa. Sitten 50v päästä onkin mielenkiintoista perinnönjaossa.
Koittakaa nyt vaan hyväksyä että elämä on toisinaan tylsää puurtamista ja opetella nauttimaan siitä. Jos koko ajan pitää olla jotain säpinää tai draamaa niin se ei tule kuin vahingonteon kustannuksella: perheen, lasten kasvualustan rikkominen, seksuaalinen alentuminen, polygamia, jne. Jos sen sijaan sinnittelette aviolupauksenne mukaisesti ja rentoudutte siihen, että tässä vaiheessa elämää ei ole seksifestareita, niin voi olla että jonain päivänä romantiikkakin palaa. Jos lähdette niin se ei varmasti palaa, paitsi tulisena perser aiskauksena saatanalta.
No niissä parhaissa miehissä on yksi yhdistävä tekijä. Ovat ns tylsiä. Ainakin vaikuttavat sellaiselta. Ja se riittää karkottamaan naisen kun naisen.
Tylsäkin mies voi olla ruttoinen tai saastainen, esim. pornotumppu. Miehen täytyy olla tylsän lisäksi puhdas eikä mieleltään ja keholtaan saastunut. Pelkkä hitaus ja se, että ei saa muodostettua suhteita, ei riitä.
Jos elät elämääsi hillitysti ja hallitusti, et pornotumppuile, naisvihaa, rasisteile, kehon- ja omaisuuden rakennuksesi on kohtuullista eikä sairaalloista, et sorru hirvittävyyksiin ja moraalittomuuksiin, psyykeesi on terve etkä sekoile raivon tai angstin vallassa, sinulla on vakaa elämä kohtuullisilla tuloilla ja vaihtelevilla harrasteilla, niin sinulla on 1000-päinen jono naisia ovesi takana. Tuo on naisten nollataso ja naisille kelpaa miehissä myös se nollataso. Miehet ovat kuitenkin jossain ali-ihmisen tasolla nykyään, niin vähän vaikea on inspiroitua jakamaan elämää jonkun itselle viemärirotan tasoisen olennon kanssa.
Oijoi, siinä on palstanainen nostanut itsensä korkealle jalustalle. Lopputulema, kun itsepetos ja tekopyhyys lyövät kättä.
Sanoisin, että työtoveruus-vaihe kuuluu ruuhkavuosiin, enemmän tai vähemmän. Lapset kasvavat ja teiniperheessä tilanne on jo eri.
Meidänkin avioliitossa oli etäisyyttä ja parin vuoden seksittömyys. Tilanne on kuitenkin vähitellen muuttunut. Vietimme juuri hotelliyön, varmaan ensimmäisen koskaan. Siellä vaimokin rentoutui läheisyyteen ja seksiin. Itse olen viime aikoina panostanut kuuntelijan ja keskustelijan rooliin, koska vaimollani on ollut suuri tarve sille.
Kuten joku kirjoitti, tilanteen muuttuminen vaatii aikaa ja tahtoa. Onko niitä jäljellä, molemmilla? Palstaraati ei sitä päätä.
M
Puoliso on sun työkaveri ja koti on työpaikka. Toivottavasti joskus lähennytte ja löydätte paremman yhteyden. Tällaisia avioliittoja on paljon ja monet ovat eronneet näiden syiden takia.