Marianne, 40, kertoo, että hänen pärstäkertoimensa vaikuttaa työnhakuun
Sama tyttö joka on jo monelle tullut tutuksi esim. alastonsuomi sivuilta.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012261679.html
Kommentit (447)
Kuvasta ilmenee täydellinen rappio ja masokistinen itsetuho.
Vierailija kirjoitti:
Kuvasta ilmenee täydellinen rappio ja masokistinen itsetuho.
Suomessa yleensä prideväki ja äärivasemmisto tuon näköisiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvasta ilmenee täydellinen rappio ja masokistinen itsetuho.
Suomessa yleensä prideväki ja äärivasemmisto tuon näköisiä
Luulevat kostavansa itseaiheutetun pahan olonsa muille, tekemällä itsensä tuon näköiseksi, mutta ainoa kärsijä ovat he itse. Sitten itketään maailman epäoikeudenmukaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertakaikkiaan yhdellä sanalla arvioiden: Hirviö.
Eikös Lordikin näytä hirviöltä?
Ei se siltä 24/7 näytä. Tuo näyttää.
En hyväksy muslimien kasvoja peittäviä kaapuja Suomessa, mutta tuolle kyllä sopisi täydellisesti.
Ei, kun iso vika on sen NIMESSÄ !!!!!!!!! Kukaan ei palkkaa lu***n nimistä huo**a minnekään. Ei ainakaan kukaan teräväkärkinen. Tai tervejärkinen. Sen nimiset on just pahimpia varkaita yms.
Nuo kulmakarvat(kin) ovat aika persoonalliset. Tuosta mustavalko kuvasta näkyy. Siis hänellä on neljät eri kulmakarvat.
Kaksi karvallista kulmakarvaa ja niiden yläpuolella on nuo viivakulmakarvat
Vierailija kirjoitti:
-Kerran puhelimessa käytännössä jo luvattiin työpaikka ja sanottiin, että tule nyt paikan päälle kirjoittamaan soppari. Se ei sitten käynytkään, kun he näkivät pärstäni. Sanottiin, että tähän on muitakin hakijoita.
Kyse oli siivoustöistä.
Ai? Täti meinaa, että siivoustyöhön nyt aina voi päästä minkä näköisenä tahansa? Usein siinäkin työssä ollaan asiakkaiden kanssa tekemisissä.
Ja missä hyvänsä työssä on syytä kunnioittaa kanssaihmisiään.
Ei kerro muiden kunnioituksesta jos ehdoin tahdoin laittautuu irvokkaan näköiseksi.
Siisti asianmukainen ulkoasu on yksi tapa kunnioittaa muita. Pukeutuu niin, ettei omalla ulkonäöllään aiheuta kiusaantumista muille.
Itsekin olen tätä joutunut pohtimaan. Tykkään pukeutua vintagetyyliin ja saan tietysti paljon kehuja vaatteistani. Mutta mietin missä vaiheessa oman tyylin seuraaminen alkaa olla epäkohteliasta.
Tykkäisin siis esim. Kansallispuvusta tai kansanpuvusta (eli paita, hame, liivi, esiliina, hartiahuivi, samat vermeet siis kuin kansallispuvussa mutta vapaus valita kankaat). Se on mukava, käytännöllinen ja ruumiinrakennettani imarteleva asu. Mutta herättää väistämättä huomiota. Toki osoitan arvostavani lähimmäisiäni kun pukeudun siististi ja niin sievästi kuin oma ulkonäkö sallii, ja ihmiset kyllä pitävär vaatteistani. Mutta toisaalta huomion vetäminen itseen on sivistymätöntä.
Googletin hänen kuvansa ennen kuin pilasi ulkonäkönsä oli ihan nätti nainen.
40-vuotiaaksi aika huonosti säilynytkin. Kertoo elämäntavoista. Ja kuka keski-ikäinen kiroilee haastattelussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Kerran puhelimessa käytännössä jo luvattiin työpaikka ja sanottiin, että tule nyt paikan päälle kirjoittamaan soppari. Se ei sitten käynytkään, kun he näkivät pärstäni. Sanottiin, että tähän on muitakin hakijoita.
Kyse oli siivoustöistä.
Ai? Täti meinaa, että siivoustyöhön nyt aina voi päästä minkä näköisenä tahansa? Usein siinäkin työssä ollaan asiakkaiden kanssa tekemisissä.
No, mulla meni kerran asiantuntijatyö sivuun samalla lailla. Rekryävä esimies totesi kollegalleen tilanteesta pois kävellessä, että on se hyvä kuitenkin aina nähdä livenä. Olin ajanut 600km paikalle. Ja olin siis ylipainoinen tuolloin.
Ei ollut ADHD:tä, tatuointeja eikä lävistyksiä. Ei ole edelleenkään.
Mutta näin nämä asiat päätöksiin vaikuttaa ja yrityksillä on oikeus valita juuri ne työntekijät, mitä se itse haluaa.
Olin juuri valmistunut KTM.
Jokainen työntekijä on firman käyntikortti, kuten hyvin tiedät.
Vierailija kirjoitti:
40-vuotiaaksi aika huonosti säilynytkin. Kertoo elämäntavoista. Ja kuka keski-ikäinen kiroilee haastattelussa?
Muutenkin tuo liian yksityiskohtaisesti kertoo fetisseistään, joo ainakaan jos ei ulkonäön takia saa töitä niin vielä vähemmän nyt.
Hyvä esimerkki siitä, että nuoruuden kapinoinnissa ei kannata ikinä mennä niin pitkälle että teetättää pysyvät jäljet kasvoihin. Idea, joka ehkä nuorena tuntuu mahtavalta, ei ole sitä enää 10 tai 20 vuoden päästä. Aika monet nuoruudessa tehdyt tyhmyydet voi unohtaa ja haudata mappi Ö:hön, tällaisia ei voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ton näkönen naama nyt vaikuttaa työtekoon.
En ton näkösen asiakkaaksi menis ellen ois ottamassa tatuointia tai lävistystä.
Itse on naamansa ton näköseksi laittanut, joten turha itkeä jos ei töitä heru. Perustaa oman firman ja lopettaa uikuttamisen.
Luuli varmaan että siivoojaksi nyt ainakin pääsee, no ei pääse jos työnantajat näkee ja ajattelee samalla yritysasiakkaiden näkökulmaa, jos siivooja menee kohteeseen kuten joku kirjoitti siivooja on yrityksen käyntikortti ja asiakkaat ja työnantajat haluaa edelleen niitä taviksen näköisiä töihin, Marianne voi pelottaa tai ainakin kavahtaa ulkonäöllään muut ihmiset varsinkin vanhempaa sukupolvea
Pelottaa minuakin ja tekee levottomaksi, vaikka kohta tulee 26 täyteen.
Kyllä tuollaisessa tapauksessa on jo niin, että vaikka kasvot saisikin vielä korjattua, niin pään sisäinen sekamelska on jo korjaamaton paikka.
Marianne haluaa töitä ja valittaa että ulkonäkö estää sen saamisen.
ei koulutusta ja kroppa rikki, ei voi tehdä mitään....niin. No, marianne on sitä mieltä ettei hänen kyvyttömyytensä työntekoon, poislukien of, ole este mihinkään.
Huvittavaa kuinka tuolla threadsin puolella tuli vastaan samalainen ketju. Lähes kukaan ei kritisoinut mariannea vaan työnantajia. Marianne oli yllättävän usean mielestä huippu ja varmasti hyvä työntekijä, vaikka ei ole mitää koulutusta tai kun ei edes kykene työhön.
Tuo käärmetatuointi on jotain aivan järkyttävää. En ole nähnyt rumempaa tatuointia miesmuistiin. Kuka haluaa varta vasten näyttää todella karsealta?
Tiedostaa itsekin asian niin miksei ei tee sille mitään? Aika pienillä muutoksilla saisi itsestään kelpaavan näköisen.