Te jotka teette niitä lapsia yli 40-vuotiaana,

Vaikka sinusta nyt tuntuu siltä, että 30-vuotiaana elämä on ohi, niin ei se ole, odotapa vain ;)

ja yli 20 vee jo ikäloppu =).

mutta nykyäänkö suomalaisten elinikä on keskimäärin 55 vuotta?? :-)

ja jonka kuolemista pitäisi jatkuvasti pelätä. Kuolema 30-senä on lähes yhtä todennäköistä kuin kuolema 60-vuotiaana.



Omat lapseni olen kyllä tehnyt alle 35-vuotiaana, mutta silti oma käsityksesi 60-vuotiaista on käsittämätön.

Nyt 24 v tyttäreni hoitaa 3 v siskonsa, jos kuolen ennenaikojaan.

joten ainakin isä jatkaa kasvatushommia kun minä kuolen...



Sitäpaitsi:

Suomalaisen naisen naisen keskimääräinen elinajanodote on 81.5 vuotta.



Sulla menee nuoruus pilalle, kun noin aikasin teit. Sääli!

Minulla on aina ollut terveet elämäntavat, muutahan ei oikein voi tehdä.



Ei minun äidillä ainakaan mikään paikka reistaa vielä 60-senä, enemmän hän tansseissa juoksee kuin minä:) Mieheni 70-set vanhemmat käyvät meitä auttelemassa kun meiltä puhti loppuu.



Olet vähän nuori vielä, panosta vähän avarakatseisempaan ja sallivampaan elämänasenteeseen, sillä pääsee pitkälle ja elää vanhaksi.

ovat sitten 35- vuotiaina siinä tilanteessa, että omat lapset todnäköisesti verrattain pieniä ja vanhemmat siinä vaiheessa liki 80- vuotiaita. Siinäpä sitten järkkäilet heille kotiapua samalla kun itellä kaikista kiireisin perhevaihe meneillään. Ja turha selittää, että " mulla on mummon kummin kaima, jolla ei mitään kremppaa vielä 80- vuotiaana. Tai vedota entisaikaan jolloin ne kuopukset tuli vahinkoina liki 50- vuotiaille, jotka luuli, että ovat jo vaihdevuodet ohittaneet.



Ennen vanhaan tosiaan joku lapsista sitten asuikin sen mamman kanssa hamaan hautaan. Nykyään menee vähän eri lailla. Mutta toivottavasti näitten " ikä on vaan numero ja määä tunnen itteni niiin nuorekkaaksi" 40+ esikoisten synyttäjien lapset tekee aikanaan omat lapsensa vähän nuorempina...

hankkii lapset yli 40-v.

Minä en ainakaan jaksaisi 50-v. hoitaa kouluikäisiä lapsia saatikka muutaman vuoden päästä 50+ tapella teinejen kanssa.



Kyllä 50-v. pitää olla jo omaa aikaa ja mukulat poissa jaloista, vaikka ei ihan muutamaan kymmeneen vuoteen kuolisikaan. ;-)

Vierailija:

Sitäpaitsi:

Suomalaisen naisen naisen keskimääräinen elinajanodote on 81.5 vuotta.

Sulla menee nuoruus pilalle, kun noin aikasin teit. Sääli!

Kumpi sitten on lapsen kannalta pahempi. Se että hautaa äitinsä 40-vuotiaana vai se, että äiti ja isi eroaa elämättömään nuoruuteen ja liian aikaiseen yhteenmenoon silloin kun lapsi on kymmenen vuoden tietämillä.

vanhemmat on kovin vanhoja. Olisihan se kiva jos lapsi saisi omille lapsilleenkin isovanhemmat ja muutenkin tukea myös aikuisena.

Mutta ei musta olu kummaa, jos joku saa lapsen 40v..mutta AP ei pääse näkemään lapsenlapsiaan kovinkaan pitkään, jos meinaa 55-vuotiaana olla haudassa...

vaikka en itse nelikymppinen olekaan. Mielestäni todella harva 22-vuotias on valmis äidiksi. En toki tätä kenellekään sanoisi ääneen, mutta näin ajattelen. Itse olen tyytyväinen siihen, että matkustelin, näin maailmaa, opiskelin, hankin hiukan kunnon nousujohteista työkokemusta ja asunnon ennen lapsia. Nyt 36-vuotiaana kahden leikki-ikäisen äitinä talous ei ole tiukalla eikä niin hirveästi tee mieli mennä. On aikaa lapsille ja tietynlaista kypsyyttä. Ymmärtää kotiajan tärkeyden eikä ole kiire takaisin töihin. On valmis ystäväpiiri ja tukiverkosto ja selkeät kasvatusperiaatteet. Ja mikä yllättävintä -- kaikki lähipiirini äidit ovat kolmikymppisiä... Taitaa olla koulutettujen naisten juttu? 22-vuotiaana väänsin vielä ensimäisen tutkintoni gradua ja biletin ja reissasin kaukoidässä ja lattareissa reppus elässä. Hyvä niin, minulle :)

Sitten kun isovanhemmat pääsee eläkkeelle ja ehtis tosissaan olla lastenlasten kanssa, lapsia ei vois enää vähempää kiinnostaa. Minä tein itse lapsen lähempänä neljääkymmentä ja on kyllä ollut todella mahtavaa, kun isovanhemmat oikein soittelee, että milloin saavat lapsen hoitoon. Ja lapsella on todella rakkaat ja lämpimät välit isovanhempiin. Kummankin puolen isovanhemmat on lisäksi vielä olleet terveinä. Pientä kremppaa on yhdellä papalla. Että näinkin voi mennä.

Tuttava piiriini kuuluu monia parikymppisiä joiden vanhemmat ovat saaneet heidät yli 40-vuotiaana, ja kyllä suurimmalla osalla 60-vuotiaana alkaa terveys reistailemaan.

Jos nyt ei vielä niin että olisi hengenlähtö lähellä niin ainakin sen verran että tarvitsee apua kauppareissuissa ja siivoamisissa ja muissa normaaleissa toimissa.

Eräs ystäväni hautasi äitinsä 11-vuotiaana, oli iltatähti ja jäi sitten vanhemmille sisaruksille hoidettavaksi.

Viimeksi eilen yksi ystävistäni hälytettiin kesken vierailun viemään isäänsä sairaalaan, ystäväni on 20 v ja isä 63v.



Se että keski-ikä on yli 80v, ei tarkoita sitä että suurin osa elää yli 80 kymppiseksi terveenä ja itse itsestään huolehtien.



Eikö teitä harmita että te tuskin tulette näkemään lapsenlapsianne?



ap

sisältää käsityksen että perhe-elämä pilaa jotain. Kaikki eivät todellakaan ajattele näin.

ajattelee että kotiäidiksi ryhtyminen 18 vuoden korkeassa iässä ei ole menetys. Tai sitten nämä tyypit on muutenkin niitä hiirulaisnysvääjiä, joitten mielestä television katsominen on illan huipentuma.

Hän meni naimisiin 19-vuotiaana ja sai esikoisen 22-vuotiaana. Nykyisin hänellä on niin kiire uraputkessa ja ottaa kiinni menetettyä nuoruutta, että mummolasta on turha puhua.

harvinaisen kapeakatseisesti ajattelet. Minä tein lapseni vähän alta neljänkymmenen. Kaikki isovanhemmat ovat yli 70-vuotiaita, mutta silti vielä erinomaisessa lastenhoitokunnossa. Toki heillä kaikilla jotain pientä on, mutta ei mitään sellaista, mikä estäisi heitä esim. hoitamasta lasta. Tuskin he ovat mitään harvinaisia poikkeustapauksia, vaan aika keskivertoja eläkeläisiä. Mutta niin paljon meillä on heistä apua, että moni on turvaverkostostamme peräti kateellinen.



Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Mitä jos keskittyisit nyt vain nauttimaan niistä nuorena tekemistäsi lapsista ja antaisit meidän muiden tehdä ihan omat ratkaisumme.

Voi tulla tsunami, auto-onnettomuus, äkillinen aivoverenvuoto tai whatever ja lapsi joutuu hautaamaan vanhempansa tai vanhemmat lapsensa. Ei siis kannata liikaa miettiä jotain synnytysikää vaan lisääntyä silloin kun parhaaksi näkee.