Hyvä työpaikka ei enää riitä. Jopa 57 % on hakenut muualle. Linkki. Mistä tämä kertoo?

Ruoho näyttää aina vihreämmältä aidan toisella puolella. Kun on siellä hyvässä työpaikassa, ei aina tajua että se työpaikka on hyvä. Jos vaihtaa huonompaan, niin ymmärrys kasvaa. 
Joskus siellä hyvässä työpaikassa voi olla jotain joka rassaa, huono työilmapiiri, henkilökemiat huonot, ei etenemismahdollisuuksia, palkkakuoppa tai työ voi olla tylsää. Etsitään jotain parannusta.

Mikä tekee ihmisistä yleisesti levottomia ja vaihtelunhaluisia. Yhtä hyvä vaihdetaan toiseen yhtä hyvään. Onko se tämä näyttöjen välke (kuvainnollisessa mielessä). Siis netissä on nopeaa tehdä vaikka mitä, koko ajan kaikkea uutta.

Luottamusta työnantajiin ei enää ole. Ex-työkaveri opetti minulle nyt työttömälle entiselle työpaikka uskolliselle, että työpaikkaa kannattaa vaihtaa viimeistään seitsemän vuotta samassa firmassa oltuaan.

Itse vietin 13 vuotta samassa firmassa, kahdessa eri työssä. Kolmas työpaikka kestikin enää viisi vuotta. Alkaa kengän kuva takalistossa olla tutumpi kuin töihin kutsuminen.

Ehkä se hyvä työpaikka ei ole niin hyvä. Onko työ puuduttavan tylsää ja onko työyhteisössä ihmissuhteet rasittavia eivätkä virkistäviä?

Vierailija kirjoitti:

Ruoho näyttää aina vihreämmältä aidan toisella puolella. Kun on siellä hyvässä työpaikassa, ei aina tajua että se työpaikka on hyvä. Jos vaihtaa huonompaan, niin ymmärrys kasvaa. 
Joskus siellä hyvässä työpaikassa voi olla jotain joka rassaa, huono työilmapiiri, henkilökemiat huonot, ei etenemismahdollisuuksia, palkkakuoppa tai työ voi olla tylsää. Etsitään jotain parannusta.

Joo, ruoho voi näyttää vihreämmältä aidan toisella puolella. Esim parisuhdeleireillä olen tajunnut, että kaikissa parisuhteissa on ongelmia. Vaihtaminen ei ole järkevää, paitsi jos puoliso pettää, lyö tai juo.

Ainakin itse it-alalla työuraa tehneenä voin omasta puolesta sanoa, että samaan työhön leipääntyy ja helpoin tapa nostaa palkkaa, on vaihtaa firmaa.

Monessa työpaikassa omistajan vaihdokset, jatkuvat yyteet yms. luo painetta vaihtaa työpaikkaa. Jatkuva uudistaminen ja tehostus. Olin kerran yhdessä firman isossa, määräajoin toistuvassa tiedotustilaisuudessa. Kerrottiin samaan hengenvetoon hyvästä tuloksesta ja työaikaresurssien kiristyksestä. Yksi kollega, jota emme pitäneet välkkynä, kysyi johdon edustajalta, eikö resursseja voisi välillä palauttaa ennalleen, isommiksi. Kaikki ajattelimme, että tuo ei ymmärrä pelin henkeä! Tietysti pitää rationalisoida! Kotona tajusin, että tyyppi oli meistä sinoa, joka todella ymmärsi asiat. Ollaan jo niin aivopestyjä, että vaihdetaan mykkänä työpaikkoja, mutta ei osata nähdä, että vanhassa työssä voisi joskus ääneen kertoa, missä mättää.

Olen työtön. Kyllästyminen ei haittaisi minua lainkaan. Palkan saaminen on se oleellisin asia. 

En käsitä, miten joku kyllästyy työhönsä ja mitä väliä, vaikka kyllästyy, jos palkka on hyvä. 

Esim 150 vuotta sitten useimmat viljeli maata koko ikänsä tai tekivät samaa käsityöläisammattia koko ikänsä. Varmaan kyllästytti montaa vaikka herätä joka aamu lehmiä lypsämään, mutta elanto oli tienattava. 

Mielestäni työpaikka ei ole mikään viihtymispaikka tai itsensä toteuttamispaikka. Se on työtä, josta saa rahaa. 

Omassa työpaikassa on tapahtumassa suuren joukon useamman vuosikymmen työuran samassa paikassa tehneiden "kyllästyminen" eli heidät ollaan pistämässä ulos palveluiden ulkoistamisen vuoksi, vaikkei sillä saada aikaan säästöjä. Moni on jo lähellä eläkeikää eli tuskinpa työllistyy.

Mistä löytyisi uskollinen työnantaja?

Kuinka moni aiemminkaan teki työuraansa yhdessä ja samassa paikassa?

Jos haluaa palkkakehitystä niin melkein aina on pakko vaihtaa työpaikkaa sen saadakseen. Ei nykytyönantajat nosta kuin TESin minimit.

Johtuu siitä ettei työnantajapuoli ole nykyään mitenkään sitoutunut tarjoamaan vakaata työympäristöä. Kun YT:t tai vastaavat saattaa olla jatkuvasti nurkan takana, niin hölmöhän se joka ei uutta jatkuvasti hae.

On hyvää ja "hyvää". Kumpaa tarkoitit?

Ihmiset ovat ahneempia, vaihtamalla työnantajaa tasaisin välein saa paremmin palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat ahneempia, vaihtamalla työnantajaa tasaisin välein saa paremmin palkkaa.

Työnantajahan se tässä ahne on kun ei tarjoa markkinapalkkaa - se sitten haetaan muualta.

Ollaan rohkeampia nykyään, eikä pelokkaita varmistelijoita.

Työpaikan vaihto on myös se millä nimenomaa edetään positioissa ja palkkaluokissa jos sellainen kiinnostaa.

Palkkaa ei saa korotettu, jossei vaihda. Sama kuin puhelinliittymissä, vain uusia asiakkaita houkutellaan. 

Työ on raskasta ja surkeaa kaikkialla, mutta uutuudenviehätyksellä jaksaa. Itse lopetin juuri surkean esihenkilön vuoksi, jaksaa olla muutaman vuoden mukava mutta sen jälkeen alkaa tiuskimaan ja mikromanageroimaan, ja purkamaan huonoja päiviään alaisiinsa. Osa työntekijöistä tottuu siihen, itse jaksoin joitakin kuukausia.

Työnantaja pitää minua resurssina/hyödykkeenä ja minä työnantajaa. Sitoutumista ei voi olla jos se ei ole molemminpuolista 

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni aiemminkaan teki työuraansa yhdessä ja samassa paikassa?

Käytännössä oma isä, olin jo muutaman sekunnin astua samaan ansaan, Onneksi faija pakotti opiskelemaan. Eihän isä elämäänsä tehtaalla lopettanut, vaan eläkeputkeen laitettiin pari vuotta ennen eläkeikää.

Aika usein se levottomuus johtuu työnantajasta. Ei voi olla levollinen kun ei ole tietoa onko tulevaisuutta