Työkaverin loputon itsekehu
Löytyykö muidenkin työpaikoilta kollega, joka pitää itseään Jumalasta seuraavana ja on omien sanojensa mukaan asiakkaiden suosikkityyppi, johdon keskuudessa erityisen arvostettu ja pidetty, pomonkin mielestä aivan korvaamaton työssään. Jännästi kukaan muu ei ole näitä kehuja koskaan päässyt todistamaan. Omaa osaamistaan ja paremmuuttaan tuo usein esille lyttäämällä muiden osaamista ainakin rivien välissä ja sivulauseissa. Kova puhumaan työkavereista pahaa takanapäin.
Miten tällaiseen pitäisi reagoida? Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, suoraa palautetta, marssiminen pomon puheille (en usko että kiireinen ja ylityöllistetty, pehmeä johtaja tähän puuttuu erityisemmin), sanoa aivan suoraan kyseiselle ihmiselle (seurauksena varmaan ilmiriita, ei houkuttele). Olen tosi väsynyt kuuntelemaan tämän yhden erityisyyttä ja sitä, kuinka hän on kaikkien mielestä aivan erityisen taitava ja hyvä.
Kommentit (75)
No meillä on tällaisia tiimissä kaksi. Vähän erityylisiä mutta molemmat ovat niitä erityisiä työntekijöitä jotka aina keksivät ratkaisut ja joota asiakkaat ylistävät ja joilla on niin laaja verkosto että. Kortan käyttäyttyä ystävällisesti ja kiitän Luojaa etätyömahdollisuudesta. Sähliä ovat molemmat eivätkä erityisen pidettyjä missään. Joku itsekorostuksen tarve. Mihinpä siinä puuttuisi? En sentään ole heidän lähipiiriä ja toisin kuin heidän perheellään, minun kokemus heidän rasittavuudesta onneksi päättyy kun työsuhde aikanaan päättyy.
Mulla on huonekaveri, joka usein mainitsee kuinka hän voisi toimia johtotehtävissä, monet siitä hälle sanoo. Sekä osaa jotkut asiat parhaiten kun kukaan meidän yksikössä, katsoo muiden tilastoja ja puhuu paskaa muista ja muiden aikaansaannoksista. On helkkarin rasittava ihminen muutenkin, miehen tossun alla täysin ja on tosi muka kaikesta tietävä. En jaksaisi enää sekuntiakaan, mutta pakko on. Kaiken lisäksi kaivelee muiden asioita ja on aivan liian utelias ja elää omassa pikku maailmassa, jossa mies päättää kaikesta niin selkeesti töissä tarvii tuoda itseään esiin. Surullinen tapaus.
Vierailija kirjoitti:
No meillä on tällaisia tiimissä kaksi. Vähän erityylisiä mutta molemmat ovat niitä erityisiä työntekijöitä jotka aina keksivät ratkaisut ja joota asiakkaat ylistävät ja joilla on niin laaja verkosto että. Kortan käyttäyttyä ystävällisesti ja kiitän Luojaa etätyömahdollisuudesta. Sähliä ovat molemmat eivätkä erityisen pidettyjä missään. Joku itsekorostuksen tarve. Mihinpä siinä puuttuisi? En sentään ole heidän lähipiiriä ja toisin kuin heidän perheellään, minun kokemus heidän rasittavuudesta onneksi päättyy kun työsuhde aikanaan päättyy.
Thank god etätyö!! Sama vika Rahikaisella.
Oli tuollainen, mutta kun tuli yt:t sai ensimmäisenä kenkää...
Mua taas ärsyttää tiimityö, missä kilpaillaan negatiivisesti kaiken aikaa.
Ilmeisesti onkin taitava ja hyvä ja itsevarma. Tämä tulee kokemuksien kautta. Sinulla vielä vähän kokemukdia, että epäiler itseä?
Vasemmistolaiset itkee menestyvien oikeistolaisten työkavereiden kehuskelusta ja siitä että ovat oikasti heitä parempia työntekijöitä ja ihmisiä. Kyllähänse harmittaa.
Tuttu ihmistyyppi, itsellä on muutama entinen opiskelu"kaveri" tällaisia. Toinen näistä neropateista oikein änkeää seuraani jossain alumnitapahtumissa, ja pyrkii lyttäämään aina kun mahdollista itseään korostaakseen. Ärsyttävää, mutta en oikein ole keksinyt muuta kun olla mahdollisimman niukkasanainen, ja osoittaa, että seura ei kiinnosta.
Oisko jollain vinkkiä, miten saada tämän ihmistyypin harrastama minuun kohdistama mustamaalaus/selän takana haukkuminen lopetettua?
Itse lähden pois tilanteesta jonkun tekosyyn varjolla, jos omakehuja saapuu paikalle. Ei kiinnosta kuunnella noita päävikaisia. Älkää ainakaan lähtekö myötäilemään. Tuollaista käytöstä ei pitäisi vahvistaa millään tavalla.
Lisäksi jos käytökseen kuuluu muiden aiheeton haukkuminen, niin siitä on jo aihettakin valittaa pomolle tai HR:n. Asianomaiselle voi myös suoraan sanoa, että et aio osallistua selän takana pahan puhumiseen.
Vaikeampi on puuttua omakehuun, mutta siihen, jos haukkuu työkavereita takanapäin, pitää puuttua. Ensisijaisesti sanomalla hänelle itselleen siitä.
Vierailija kirjoitti:
Oli tuollainen, mutta kun tuli yt:t sai ensimmäisenä kenkää...
Ah, tulispa meillekin.
Vierailija kirjoitti:
Joskus on miettinyt miksi jotkut työpäivät ovat ylitsepääsemättömän raskaita, no näiden takia. Olen itsekin täysin lopen uupunut kun jatkuvasti pitäisi olla yhtä kehumassa ja päivittelemässä hänen erinomaisuuttaan asiassa kuin asiassa. Ihminen vie kaiken ilman tilasta missä on. Näitä tyyppejä nyt vaan on kaikkialla, joka paikassa. Ja raskaita he ovat.
Mulla on tällainen työkaveri. Kehuu itseään ja lapsiaan. Kaikki aivan erinomaista aina. Entisen työpaikan väki muistelee lämmöllä ja moittii hänen seuraajaansa, vain hän osasi kaiken täydellisesti. Jos sairauksia, nekin niin erityisen ihmeellisiä, että ihan tiimipalaveri niiden hoidosta pitää pitää ja ylilääkärikin oli vahvasti mukana. Kaikkialla saa erityiskohtelua ja blaablaablaa. Minusta hän on ihan tavallinen viiskymppinen täti.
Kyllä. Vanhempi naishenkilö. Kuinkahan monta kertaa hän on sanonut "mullakin on jo kuitenkin 18 vuotta työkokemusta tältä alalta". Myös jatkuvasti muistuttaa , että miten hän on YLIOPPILAS ja milloin kirjoitti ylioppilaaksi. Ketään ei kiinnosta hänen 18 vuoden työkokemus tai ylioppilaaksi pääsyt. Asenne on koko ajan se, että hän osaa ja tietää paremmin.
Siis kyseessä duunari-paskahommat.