Lue keskustelun säännöt.
Autismidiagnosointi mennyt överiksi?
08.09.2026 |
Laitoinpa mahdollisimman neutraalin otsikon.
Mutta siis, onko teistäkin tuo autismi-tms diagnosointi mennyt överiksi? Ittellä sitä epäiltiin ollessani lapsi 2010-luvulla mm. koska olen ujo ja tyypit kiusasivat mua! Ja ei mikään naapurin Maija tai Matti vaan ihan koulutuksen käynyt lastenneurologi tms (ammattinimikkeistä olen pihalla, sori!) Ja omassa suvussa jos kaikki tutkittais, varmaan 99% sais sen diagnosin. Vaan ei tietääkseni kukaan ole saanut. Ja nykyisin enemmän kuulee et on "AUDHD"/"AUDD" (Autismi+Adhd/Add).
Ja epäiltiinpä mulla fragilex-syndromaakin ( olen nainen). Testejä ei tehneet koska sen nyt tajusi ettei sitä ole jo varmaan pikkulapsikin. Mutta tämähän ei nyt liity otsikoitavaan aiheeseen vaan se että onko diagnosoinnit teistä mennyt överiksi?
Kommentit (404)
Ennen sanottiin että ihmiset ovat erilaisia. Nykyään se erilaisuus pitää määritellä ja antaa nimi sille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismi ei ole sairaus tai vamma. Se on tapa olla ihminen.
Autismi ja adhd on molemmat neuropsykiatrisia tiloja, jotka haittaavat elämää jokaikisellä diagnosoidulla, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän, joillakin jopa niin paljon, etteivät pysty esim. töitä tekemään.
Se siis todellakaan ei ole mikään "tapa olla ihminen".Tapa olla ihminen, ja että se tapa aiheuttaa vakaviakin ongelmia nyky-yhteiskunnassa elämisessä, eivät ole mitenkään toisensa poissulkevia. Autismi on osa ihmislajin luontaista neurokirjoa, joka on lajin selviytymisen ja kehityksen kannalta tärkeää. Autismi on myös, joskus vakavastikin, vammauttavaa.
Millä tavalla autismi on lajin selviytymisen ja kehityksen kannalta tärkeää? Missä tutkimuksessa on tultu tuollaiseen lopputulokseen?
Tuskin mitään tutkimusta on tehty autistien merkityksestä ihmiskunnan kehitykselle, kun autismia ei ole edes tunnistettu kuin alle 100 vuotta. Silti historiassa on lukuisia innovatiivisia huipputkijoita, joiden epäillään olleen autismin kirjolla. Autismiin liittyy mm. luovuus ongelmanratkaisussa, tarkka yksityiskohtien havainnoiminen, hyperfokus siihen mihin huomio keskittyy. Mm. nämä ovat vieneet tiedettä eteen päin ja auttaneet myös selviytymään arkielämässä erilaisissa olosuhteissa.
Ihan perinteiseen autismiin liittyy oppimisvaikeuksia, kielellisiä häiriöitä ja toiminnanohjauksen vaikeuksia. Siksi autismi on diagnoosi eikä mikään supervoima.
Vierailija kirjoitti:
No ei niitä virallisia ja oikeita diagnooseja ihan helpolla hatusta heitetä, niissä on aika kattavat ja joskus kalliitkin tutkimukset ensin.
Jos jotain mennyt överiksi niin diagnosoitujen vainoaminen ja syyllistäminen ja parjaaminen.
Ja ei pelkästään diagnosoitujen vaan myös heidän kasvattajien.
No jos överiä on se, että naisetkin voivat saada diagnooseja, niin sitten se on mennyt överiksi. Aiemmin naisten autismia ei tunnistettu edes sen vertaa kuin nykyään. Vieläkin naisten autismi tunnistetaan heikosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismi ei ole sairaus tai vamma. Se on tapa olla ihminen.
Autismi ja adhd on molemmat neuropsykiatrisia tiloja, jotka haittaavat elämää jokaikisellä diagnosoidulla, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän, joillakin jopa niin paljon, etteivät pysty esim. töitä tekemään.
Se siis todellakaan ei ole mikään "tapa olla ihminen".Tapa olla ihminen, ja että se tapa aiheuttaa vakaviakin ongelmia nyky-yhteiskunnassa elämisessä, eivät ole mitenkään toisensa poissulkevia. Autismi on osa ihmislajin luontaista neurokirjoa, joka on lajin selviytymisen ja kehityksen kannalta tärkeää. Autismi on myös, joskus vakavastikin, vammauttavaa.
Millä tavalla autismi on lajin selviytymisen ja kehityksen kannalta tärkeää? Missä tutkimuksessa on tultu tuollaiseen lopputulokseen?
Tuskin mitään tutkimusta on tehty autistien merkityksestä ihmiskunnan kehitykselle, kun autismia ei ole edes tunnistettu kuin alle 100 vuotta. Silti historiassa on lukuisia innovatiivisia huipputkijoita, joiden epäillään olleen autismin kirjolla. Autismiin liittyy mm. luovuus ongelmanratkaisussa, tarkka yksityiskohtien havainnoiminen, hyperfokus siihen mihin huomio keskittyy. Mm. nämä ovat vieneet tiedettä eteen päin ja auttaneet myös selviytymään arkielämässä erilaisissa olosuhteissa.
Ihan perinteiseen autismiin liittyy oppimisvaikeuksia, kielellisiä häiriöitä ja toiminnanohjauksen vaikeuksia. Siksi autismi on diagnoosi eikä mikään supervoima.
Autismi ei vaikuta älykkyyteen.
Perinteisesti diagnoosin ovat saaneet vain ne autistit, joilla on myös kehitysvamma. Siitä huolimatta kehitysvamma ei ole sama asia kuin autismi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismi ei ole sairaus tai vamma. Se on tapa olla ihminen.
Autismi ja adhd on molemmat neuropsykiatrisia tiloja, jotka haittaavat elämää jokaikisellä diagnosoidulla, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän, joillakin jopa niin paljon, etteivät pysty esim. töitä tekemään.
Se siis todellakaan ei ole mikään "tapa olla ihminen".Tapa olla ihminen, ja että se tapa aiheuttaa vakaviakin ongelmia nyky-yhteiskunnassa elämisessä, eivät ole mitenkään toisensa poissulkevia. Autismi on osa ihmislajin luontaista neurokirjoa, joka on lajin selviytymisen ja kehityksen kannalta tärkeää. Autismi on myös, joskus vakavastikin, vammauttavaa.
Millä tavalla autismi on lajin selviytymisen ja kehityksen kannalta tärkeää? Missä tutkimuksessa on tultu tuollaiseen lopputulokseen?
Tuskin mitään tutkimusta on tehty autistien merkityksestä ihmiskunnan kehitykselle, kun autismia ei ole edes tunnistettu kuin alle 100 vuotta. Silti historiassa on lukuisia innovatiivisia huipputkijoita, joiden epäillään olleen autismin kirjolla. Autismiin liittyy mm. luovuus ongelmanratkaisussa, tarkka yksityiskohtien havainnoiminen, hyperfokus siihen mihin huomio keskittyy. Mm. nämä ovat vieneet tiedettä eteen päin ja auttaneet myös selviytymään arkielämässä erilaisissa olosuhteissa.
Ihan perinteiseen autismiin liittyy oppimisvaikeuksia, kielellisiä häiriöitä ja toiminnanohjauksen vaikeuksia. Siksi autismi on diagnoosi eikä mikään supervoima.
Autismi ei vaikuta älykkyyteen.
Perinteisesti diagnoosin ovat saaneet vain ne autistit, joilla on myös kehitysvamma. Siitä huolimatta kehitysvamma ei ole sama asia kuin autismi.
Autismi nimenomaan on kehityksellinen häiriö. Oppimisvaikeudet, kielelliset häiriöt ja tominnanohjauksen vaikeudet ovat selkeästi yleisempiä autismissa.
Vierailija kirjoitti:
Ennen sanottiin että ihmiset ovat erilaisia. Nykyään se erilaisuus pitää määritellä ja antaa nimi sille
Just tämä. Musta tuntuu et 1900-luvun jälkeen erilaisia on alettu huomattavasti aiempaa enemmän vihaamaan, ja lopputulos on sitten tämä. Ja täähäb pahenee, jos tähän ei joku puutu.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismi ei ole sairaus tai vamma. Se on tapa olla ihminen.
Autismi ja adhd on molemmat neuropsykiatrisia tiloja, jotka haittaavat elämää jokaikisellä diagnosoidulla, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän, joillakin jopa niin paljon, etteivät pysty esim. töitä tekemään.
Se siis todellakaan ei ole mikään "tapa olla ihminen".Tapa olla ihminen, ja että se tapa aiheuttaa vakaviakin ongelmia nyky-yhteiskunnassa elämisessä, eivät ole mitenkään toisensa poissulkevia. Autismi on osa ihmislajin luontaista neurokirjoa, joka on lajin selviytymisen ja kehityksen kannalta tärkeää. Autismi on myös, joskus vakavastikin, vammauttavaa.
Millä tavalla autismi on lajin selviytymisen ja kehityksen kannalta tärkeää? Missä tutkimuksessa on tultu tuollaiseen lopputulokseen?
Tuskin mitään tutkimusta on tehty autistien merkityksestä ihmiskunnan kehitykselle, kun autismia ei ole edes tunnistettu kuin alle 100 vuotta. Silti historiassa on lukuisia innovatiivisia huipputkijoita, joiden epäillään olleen autismin kirjolla. Autismiin liittyy mm. luovuus ongelmanratkaisussa, tarkka yksityiskohtien havainnoiminen, hyperfokus siihen mihin huomio keskittyy. Mm. nämä ovat vieneet tiedettä eteen päin ja auttaneet myös selviytymään arkielämässä erilaisissa olosuhteissa.
Ihan perinteiseen autismiin liittyy oppimisvaikeuksia, kielellisiä häiriöitä ja toiminnanohjauksen vaikeuksia. Siksi autismi on diagnoosi eikä mikään supervoima.
Autismi ei vaikuta älykkyyteen.
Perinteisesti diagnoosin ovat saaneet vain ne autistit, joilla on myös kehitysvamma. Siitä huolimatta kehitysvamma ei ole sama asia kuin autismi.
Autismi nimenomaan on kehityksellinen häiriö. Oppimisvaikeudet, kielelliset häiriöt ja tominnanohjauksen vaikeudet ovat selkeästi yleisempiä autismissa.
Aspergeriin kuuluu normaali tai normaalia korkeampi älykkyys, ja ei kielellisen kehityksen viivästymää. Toiminnanohjauksen vaikeuksia toki usein on, ja kykyprofiili voi olla hyvin epätasainen (voi olla vaikka huippututkija, jolta ei suju normaali arjen hallinta ja kodinhoito).
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kaikki introverttiys ja kova kiinnostus jotain erikoisempaa asiaa kohtaan tulkitaan autismiksi.
Etenkin jos niiden lisäksi kuormittuu, kun joutuu vieraiden ihmisten kanssa tekemisiin. Mutta kukapa ei siinä väsyisi? Kyllähän se syö voimia, kun pitää huomioida muita ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Somaleilla on autismidiagnooseja valtava määrä. USA:ssa paljastui heidän masinoimansa valtava huijaus jolla he oilvat vieneet veronmaksajilta 9 miljardia dollaria ja sama meno on ollut havaittavissa joka puolella maailmaa koska he ovat hyvin verkottuneita. Pitäisikö somalialaisten diagnoosit käydä uudestaan läpi ja perua suurin osa?
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mutta en tajua kun osa solvaa ap;a. Ihan ku ylidiagnosointi ei voisi olla yhtä paha ja vakava juttu, kun alidiagnosointikin?
Hiljaisuus, rehellisyys, oikeudenmukasuus ym ei todellakaan tee sinusta autistia!
Ja näin sen kommentin missä ap kertoi vaarinsa piirteistä jotka nykyisin varmaan tulkittaisi autismiin, ja jonkun vastanneen siihen jotenkin että on niitä negatiivisempiakin autismipiirteitä josta ap kysyi että mitä ne on ja aiempi kirjoittaja ei vastannut enää :D.
Suututtiko kun ap taisikin olla oikeessa?😀
Miten ylidiagnosointi voisi mitenkään olla yhtä paha juttu kuin alidiagnosointi? Diagnosoimattomien autistien itsemurhariski esim. on todella korkea, samanlaista riskoä6ei esiinny jos joku neurotyypillinen jotenkin onnistuu saamaan itselleen autismidiagnoosin. Lapsille niitä diagnooseja asetetaan niin varoen ja niin pitkällisten tutkimusten jälkeen, että on todella vaikea uskoa, että mitään ylidiagnosointia tapahtuisi.
Ei kai täällä ap:ta solvata? Lähinnä on yritetty kertoa, että se ei ole mikään virhe tai vääryys, että jollain saatetaan epäillä ja tutkia autisminkirjon mahdollisuutta, vaikkei sitten päädyttäisikään diagnoosiin. Ei siinä ole toimittu väärin ap:ta kohtaan, eikä se ole yhteiskunnallinen epäkohta.
Minusta kyllä kaiken perusteella kuulostaa siltä, että ap:n suvussa voi hyvinkin esiintyä autusmin kirjoa, ja että ap todennäköisesti on autisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kaikki introverttiys ja kova kiinnostus jotain erikoisempaa asiaa kohtaan tulkitaan autismiksi.
Etenkin jos niiden lisäksi kuormittuu, kun joutuu vieraiden ihmisten kanssa tekemisiin. Mutta kukapa ei siinä väsyisi? Kyllähän se syö voimia, kun pitää huomioida muita ihmisiä.
Tai riippuu ihmisistä tietysti. Ystäviä tulee heistä, joiden seura piristää ja joiden seurassa voi olla oma itsensä, esittämättä mitään roolia.
Vierailija kirjoitti:
Somaleilla on autismidiagnooseja valtava määrä. USA:ssa paljastui heidän masinoimansa valtava huijaus jolla he oilvat vieneet veronmaksajilta 9 miljardia dollaria ja sama meno on ollut havaittavissa joka puolella maailmaa koska he ovat hyvin verkottuneita. Pitäisikö somalialaisten diagnoosit käydä uudestaan läpi ja perua suurin osa?
Ne on kuule sitä syvää autismia, jota ei kellään pystytä diagnosoimaan väärin perustein.
Siinä laukaisevana tekijänä on ilmeisesti odottavan äidin d-vitamiinin puutos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos överiä on se, että naisetkin voivat saada diagnooseja, niin sitten se on mennyt överiksi. Aiemmin naisten autismia ei tunnistettu edes sen vertaa kuin nykyään. Vieläkin naisten autismi tunnistetaan heikosti.
No just tämä. Ja jännästi tää asiaan perehtymättömän kansanosan parissa yleistynyt "muotidiagnoosista" ja "ylidiagnosoinnista" valittaminen korreloi täysin tämän naisten diagnoosien yleistymisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Somaleilla on autismidiagnooseja valtava määrä. USA:ssa paljastui heidän masinoimansa valtava huijaus jolla he oilvat vieneet veronmaksajilta 9 miljardia dollaria ja sama meno on ollut havaittavissa joka puolella maailmaa koska he ovat hyvin verkottuneita. Pitäisikö somalialaisten diagnoosit käydä uudestaan läpi ja perua suurin osa?
Ne on kuule sitä syvää autismia, jota ei kellään pystytä diagnosoimaan väärin perustein.
Siinä laukaisevana tekijänä on ilmeisesti odottavan äidin d-vitamiinin puutos.
Minä en ole puhunut syvästä autismista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mutta en tajua kun osa solvaa ap;a. Ihan ku ylidiagnosointi ei voisi olla yhtä paha ja vakava juttu, kun alidiagnosointikin?
Hiljaisuus, rehellisyys, oikeudenmukasuus ym ei todellakaan tee sinusta autistia!
Ja näin sen kommentin missä ap kertoi vaarinsa piirteistä jotka nykyisin varmaan tulkittaisi autismiin, ja jonkun vastanneen siihen jotenkin että on niitä negatiivisempiakin autismipiirteitä josta ap kysyi että mitä ne on ja aiempi kirjoittaja ei vastannut enää :D.
Suututtiko kun ap taisikin olla oikeessa?😀
Miten ylidiagnosointi voisi mitenkään olla yhtä paha juttu kuin alidiagnosointi? Diagnosoimattomien autistien itsemurhariski esim. on todella korkea, samanlaista riskoä6ei esiinny jos joku neurotyypillinen jotenkin onnistuu saamaan itselleen autismidiagnoosin. Lapsille niitä diagnooseja asetetaan niin varoen ja niin pitkällisten tutkimusten jälkeen, että on todella vaikea uskoa, että mitään ylidiagnosointia tapahtuisi.
Ei kai täällä ap:ta solvata? Lähinnä on yritetty kertoa, että se ei ole mikään virhe tai vääryys, että jollain saatetaan epäillä ja tutkia autisminkirjon mahdollisuutta, vaikkei sitten päädyttäisikään diagnoosiin. Ei siinä ole toimittu väärin ap:ta kohtaan, eikä se ole yhteiskunnallinen epäkohta.
Minusta kyllä kaiken perusteella kuulostaa siltä, että ap:n suvussa voi hyvinkin esiintyä autusmin kirjoa, ja että ap todennäköisesti on autisti.
Ap täällä skrivaamassa.
En edes jaksa tuhannetta kertaa alkaa tappelemaan tosta im-riskistä..
Ei, kukaan ei ole sanonut sen olevan virhe ja vääryys. Esim mummallani epäillään kilpirauhasen vajaatoimintaa. Tietenkään ei ole väärin, hyvä että tutkitaan, ja jos sitä ei olekaan, vielä parempi! Sen sijaan jos tyypille aletaan 2-vsta alkaen etsiä diagnoosia kuin kuuta taivaalta, se alkaa olla jo vähän pahempi juttu. Etenkin jos syy on ihmisen arkuus.
En aio sitä henkilöä jolla suvussamme on laajoja oppimisvaikeuksia nimetä, koska hänelläkin on oikeus yksityisyyteen. Jokatapauksessa kyse on yhdestä sukulaisesta, äidin puolelta. Yhdestä. Muut nyt vaan ovat suorasanaisia, reippaita ja oikeudenmukaisia. Kai se kasvatuksessa kulkee.
Mutta kertokaa toki millä perustein olen tod.näk autisti? Innolla kuuntelen.
Vierailija kirjoitti:
Ennen sanottiin että ihmiset ovat erilaisia. Nykyään se erilaisuus pitää määritellä ja antaa nimi sille
Koska yhteiskunta on rakennettu näiden ei-erilaisten mukaan, ja näiden erilaisten on vaikea pärjätä sellaisessa yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei niitä virallisia ja oikeita diagnooseja ihan helpolla hatusta heitetä, niissä on aika kattavat ja joskus kalliitkin tutkimukset ensin.
Jos jotain mennyt överiksi niin diagnosoitujen vainoaminen ja syyllistäminen ja parjaaminen.
Mun lapsella on ADHD ja lievä autismi. Diagnoosi saatiin vuosien kuntoutus/terapia/tutkimussarjojen jälkeen erikoissairaanhoidosta, en koe että nelisen vuotta kestänyt prosessi olisi sellainen että voisin kuvailla kuinka diagnooseja noin vain jaellaan...
Tämä! Useampi vuosi meni munkin tyttären hoidossa ja tutkimuksissa, ennen kun sai autismin kirjon diagnoosin.
Ja oli kuitenkin voimakkaasti oireileva, ja autistin lapsi.
Minkä ikäisenä sai diagnoosin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei niitä virallisia ja oikeita diagnooseja ihan helpolla hatusta heitetä, niissä on aika kattavat ja joskus kalliitkin tutkimukset ensin.
Jos jotain mennyt överiksi niin diagnosoitujen vainoaminen ja syyllistäminen ja parjaaminen.
Mun lapsella on ADHD ja lievä autismi. Diagnoosi saatiin vuosien kuntoutus/terapia/tutkimussarjojen jälkeen erikoissairaanhoidosta, en koe että nelisen vuotta kestänyt prosessi olisi sellainen että voisin kuvailla kuinka diagnooseja noin vain jaellaan...
Tämä! Useampi vuosi meni munkin tyttären hoidossa ja tutkimuksissa, ennen kun sai autismin kirjon diagnoosin.
Ja oli kuitenkin voimakkaasti oireileva, ja autistin lapsi.
Minkä ikäisenä sai diagnoosin?
24
No sittenhän mitään autismidiagnoosia ei tarvita.