Lue keskustelun säännöt.
Autismidiagnosointi mennyt överiksi?
08.09.2026 |
Laitoinpa mahdollisimman neutraalin otsikon.
Mutta siis, onko teistäkin tuo autismi-tms diagnosointi mennyt överiksi? Ittellä sitä epäiltiin ollessani lapsi 2010-luvulla mm. koska olen ujo ja tyypit kiusasivat mua! Ja ei mikään naapurin Maija tai Matti vaan ihan koulutuksen käynyt lastenneurologi tms (ammattinimikkeistä olen pihalla, sori!) Ja omassa suvussa jos kaikki tutkittais, varmaan 99% sais sen diagnosin. Vaan ei tietääkseni kukaan ole saanut. Ja nykyisin enemmän kuulee et on "AUDHD"/"AUDD" (Autismi+Adhd/Add).
Ja epäiltiinpä mulla fragilex-syndromaakin ( olen nainen). Testejä ei tehneet koska sen nyt tajusi ettei sitä ole jo varmaan pikkulapsikin. Mutta tämähän ei nyt liity otsikoitavaan aiheeseen vaan se että onko diagnosoinnit teistä mennyt överiksi?
Kommentit (343)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No ei sitä diagnoosia saa sillä että pääsee uhriutumaan. Sä mut vaan koet asian noin."
Tai ehkä saakin.
Alkoholin liiallinen käyttö on paitsi erotusdiagnostinen asia ADHDn diagnosoinnissa, myös usein este diagnoosille ja lääkitykselle. Taitaa olla niin, että sinä et tiedä hänestä riittävästi. Jos olet huolissasi hänen alkoholin käytöstään, ota puheeksi äläkä väitä että hän ei tunne itseään ja tarpeitaan tai lääkäri ei osaa työtään.
No ei ole ainakaan tuolle lääkitykselle este, tai sitten lääkäri ei tiedä kuinka paljon ukko ryyppää. Tai että vetää ne pillerit alkoholilla kurkusta alas.
Ei ole minun tehtäväni kertoa keski-ikäiselle miehelle hänen alkoholismistaan.
No sehän sun ongelmasi oli? Nyt et sitten halua siihen muutosta vaan hänelle määrätyt lääkkeet pois. Erityisen fiksua.
Ei ole minun ongelmani, en halua häneltä mitään pois. Toki toivon että hän saisi elämänsä kuntoon, mutta ei vaikuta minun elämääni vaikkei saisikaan. Hautaan hän itseään tuolla tahdilla sekakäyttää, mutta aikuinen tekee omat valintansa.
Ja sitten tulit ketjuun tämän toteamaan?
Juu, tulin keskustelemaan aiheesta keskustelupalstalla aihetta sivuavaan keskusteluun.
Pahoittelen jos mielesi pahoittui.
Ei keskustelu koskenut millään tavalla sitä oletko huolissasi jonkun päihteidenkäytöstä. Jos et sano itse asiasta mitään, se ei sivua yhtään mitään.
Oletko siis sitä mieltä, että henkilö, joka juo sun mielestä liikaa, ei saa saada diagnoosia tai ainakaan lääkehoitoa? Vai mikä oli pointtisi?Miten se pointti voikin mennä noin ohi?
No, rautalangasta:
En usko että mieheni veljellä on ADHD, eikä sitä usko kukaan muukaan. On hänellä se tai ei, hänelle diagnoosista ja lääkityksestä on ollut yksinomaan haittaa.
Sinulle siitä nyt tuntuu olevan haittaa. Ethän sä tiedä hänen elämästään yhtään mitään.
Millä kumman perusteella en tiedä hänen elämästään mitään? Sen lisäksi että olemme melko paljon tekemisissä tämän lankoni kanssa vapaa-ajalla, olemme olleet myös työakavereita jo 15 vuoden ajan. Hän puhuu hyvin avoimesti asioistaan minulle ja miehelleni. Olen itseasiassa tuntenut hänet kauemmin kuin mieheni.
No selvästi et tiedä, kun et tiedä miksi hän tarvitsi ja sai diagnoosin.
Mistä sait sellaisen käsityksen?
itse kerroit: "... hänelle diagnoosista ja lääkityksestä on ollut yksinomaan haittaa."
Puhut ihan sekavia. Huooh.
Niin, siitä on ollut haittaa. Yksi tuossa väitti etten tiedä miksi hän sai diagnoosin. Taisit sekoittaa nyt asiat.
No ethän sä sitä tiennyt nimenomaan, kun sanoit ettei hänellä ADHD ole.
Niin, todnäk ei ole. Diagnoosi on. Eikä hän ole ainoa.
Eöi et tiedä. Sitä se nimittäin tarkoittaa, jos ammattilainen on hänellä sen diagnosoinut, että sinä et tiedä. Virhediagnooseja toki annetaan, mutta tuo ei siltä kuullosta. Se että susta joku ei ole jotakin, on sun päässä, ei faktaa. Oletko kysynyt mikä hänen elämässään tai arjessaan on lääkityksellä parantunut? Vai ihanko vain moralisoit hänen alkoholin käyttöään?
Minä sanoin että todnäk ei ole. Monet ymmärtävät siitä että kyse ei ole faktasta. Puhun edelleen siitä, että kukaan, edes henkilö itse, ei nähnyt mitään viitteitä adhdsta ennen diagnoosia. Eivät vanhemmat, eivät sisarukset, eivät ystävät, ei koulussa kukaan, ei töissä kukaan. Kyllä hänellä voi olla adhd, sitä en kiellä.
Ja ei, hän ei ole puhunut sen enempää parannuksista kuin huonommistakaan muutoksista. Sen minkä lähipiiri nyt näkee, on se, että hän ryyppää jopa silloin kun pitäisi olla töissä, eristäytyy ystävistään (vartin bussimatka kuormittaa liikaa) ja vetää säännöllisesti lääkkeet ja viinan sekaisin. Romutti ystävänsä auton sekakäyttöpäissään ja riitaantui pomonsa kanssa (koska pomo pyysi tekemään työtehtävän x ja hän ylikuormittui). Se johti viikon ryyppyputkeen.
Sano mitä sanot, minä näen tuon alamäen. Oli adhd totta tai ei. Diagnoosista oli nyt valtavasti haittaa.
Miten tuo diagnoosin vika olisi?
Siten että hän hokee nyt olevansa adhd ja kuormittuvansa kaikesta sen takia. Tilannetta hän korjaa sekakäytöllä. Kun on se adhd. Se adhd aiheuttaa tämän ja tämän, vedän kännin pariksi päiväksi. Otan ryyppysaikun koska töissä vituttaa ihmiset, adhd on syypää.
Meneekö jakeluun vihdoin?
Ja ilman diagnoosia tilanne olisi mikä?
Se mikä se oli vuosikaudet ennen diagnoosia; alkoholin liikakäyttöä viikonloppuisin, ei sekakäyttöä, ei sairauslomia, kohtalaisen aktiivinen seuraelämä. Ei kaverin auton kokoista velkaa.
😂 Se diagnoosi tai lääkitys noita aiheuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"😂 Se diagnoosi tai lääkitys noita aiheuta."
Ok. Jännästi osui samaan kohtaan tuo totaalinen luovuttaminen, mutta ehkä se on vain tuuria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No ei sitä diagnoosia saa sillä että pääsee uhriutumaan. Sä mut vaan koet asian noin."
Tai ehkä saakin.
Alkoholin liiallinen käyttö on paitsi erotusdiagnostinen asia ADHDn diagnosoinnissa, myös usein este diagnoosille ja lääkitykselle. Taitaa olla niin, että sinä et tiedä hänestä riittävästi. Jos olet huolissasi hänen alkoholin käytöstään, ota puheeksi äläkä väitä että hän ei tunne itseään ja tarpeitaan tai lääkäri ei osaa työtään.
No ei ole ainakaan tuolle lääkitykselle este, tai sitten lääkäri ei tiedä kuinka paljon ukko ryyppää. Tai että vetää ne pillerit alkoholilla kurkusta alas.
Ei ole minun tehtäväni kertoa keski-ikäiselle miehelle hänen alkoholismistaan.
No sehän sun ongelmasi oli? Nyt et sitten halua siihen muutosta vaan hänelle määrätyt lääkkeet pois. Erityisen fiksua.
Ei ole minun ongelmani, en halua häneltä mitään pois. Toki toivon että hän saisi elämänsä kuntoon, mutta ei vaikuta minun elämääni vaikkei saisikaan. Hautaan hän itseään tuolla tahdilla sekakäyttää, mutta aikuinen tekee omat valintansa.
Ja sitten tulit ketjuun tämän toteamaan?
Juu, tulin keskustelemaan aiheesta keskustelupalstalla aihetta sivuavaan keskusteluun.
Pahoittelen jos mielesi pahoittui.
Ei keskustelu koskenut millään tavalla sitä oletko huolissasi jonkun päihteidenkäytöstä. Jos et sano itse asiasta mitään, se ei sivua yhtään mitään.
Oletko siis sitä mieltä, että henkilö, joka juo sun mielestä liikaa, ei saa saada diagnoosia tai ainakaan lääkehoitoa? Vai mikä oli pointtisi?Miten se pointti voikin mennä noin ohi?
No, rautalangasta:
En usko että mieheni veljellä on ADHD, eikä sitä usko kukaan muukaan. On hänellä se tai ei, hänelle diagnoosista ja lääkityksestä on ollut yksinomaan haittaa.
Sinulle siitä nyt tuntuu olevan haittaa. Ethän sä tiedä hänen elämästään yhtään mitään.
Millä kumman perusteella en tiedä hänen elämästään mitään? Sen lisäksi että olemme melko paljon tekemisissä tämän lankoni kanssa vapaa-ajalla, olemme olleet myös työakavereita jo 15 vuoden ajan. Hän puhuu hyvin avoimesti asioistaan minulle ja miehelleni. Olen itseasiassa tuntenut hänet kauemmin kuin mieheni.
No selvästi et tiedä, kun et tiedä miksi hän tarvitsi ja sai diagnoosin.
Mistä sait sellaisen käsityksen?
itse kerroit: "... hänelle diagnoosista ja lääkityksestä on ollut yksinomaan haittaa."
Puhut ihan sekavia. Huooh.
Niin, siitä on ollut haittaa. Yksi tuossa väitti etten tiedä miksi hän sai diagnoosin. Taisit sekoittaa nyt asiat.
No ethän sä sitä tiennyt nimenomaan, kun sanoit ettei hänellä ADHD ole.
Niin, todnäk ei ole. Diagnoosi on. Eikä hän ole ainoa.
Eöi et tiedä. Sitä se nimittäin tarkoittaa, jos ammattilainen on hänellä sen diagnosoinut, että sinä et tiedä. Virhediagnooseja toki annetaan, mutta tuo ei siltä kuullosta. Se että susta joku ei ole jotakin, on sun päässä, ei faktaa. Oletko kysynyt mikä hänen elämässään tai arjessaan on lääkityksellä parantunut? Vai ihanko vain moralisoit hänen alkoholin käyttöään?
Minä sanoin että todnäk ei ole. Monet ymmärtävät siitä että kyse ei ole faktasta. Puhun edelleen siitä, että kukaan, edes henkilö itse, ei nähnyt mitään viitteitä adhdsta ennen diagnoosia. Eivät vanhemmat, eivät sisarukset, eivät ystävät, ei koulussa kukaan, ei töissä kukaan. Kyllä hänellä voi olla adhd, sitä en kiellä.
Ja ei, hän ei ole puhunut sen enempää parannuksista kuin huonommistakaan muutoksista. Sen minkä lähipiiri nyt näkee, on se, että hän ryyppää jopa silloin kun pitäisi olla töissä, eristäytyy ystävistään (vartin bussimatka kuormittaa liikaa) ja vetää säännöllisesti lääkkeet ja viinan sekaisin. Romutti ystävänsä auton sekakäyttöpäissään ja riitaantui pomonsa kanssa (koska pomo pyysi tekemään työtehtävän x ja hän ylikuormittui). Se johti viikon ryyppyputkeen.
Sano mitä sanot, minä näen tuon alamäen. Oli adhd totta tai ei. Diagnoosista oli nyt valtavasti haittaa.
Miten tuo diagnoosin vika olisi?
Siten että hän hokee nyt olevansa adhd ja kuormittuvansa kaikesta sen takia. Tilannetta hän korjaa sekakäytöllä. Kun on se adhd. Se adhd aiheuttaa tämän ja tämän, vedän kännin pariksi päiväksi. Otan ryyppysaikun koska töissä vituttaa ihmiset, adhd on syypää.
Meneekö jakeluun vihdoin?
Ja ilman diagnoosia tilanne olisi mikä?
Se mikä se oli vuosikaudet ennen diagnoosia; alkoholin liikakäyttöä viikonloppuisin, ei sekakäyttöä, ei sairauslomia, kohtalaisen aktiivinen seuraelämä. Ei kaverin auton kokoista velkaa.
Pikkasen on nyt korkealentoista analyysiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No ei sitä diagnoosia saa sillä että pääsee uhriutumaan. Sä mut vaan koet asian noin."
Tai ehkä saakin.
Alkoholin liiallinen käyttö on paitsi erotusdiagnostinen asia ADHDn diagnosoinnissa, myös usein este diagnoosille ja lääkitykselle. Taitaa olla niin, että sinä et tiedä hänestä riittävästi. Jos olet huolissasi hänen alkoholin käytöstään, ota puheeksi äläkä väitä että hän ei tunne itseään ja tarpeitaan tai lääkäri ei osaa työtään.
No ei ole ainakaan tuolle lääkitykselle este, tai sitten lääkäri ei tiedä kuinka paljon ukko ryyppää. Tai että vetää ne pillerit alkoholilla kurkusta alas.
Ei ole minun tehtäväni kertoa keski-ikäiselle miehelle hänen alkoholismistaan.
No sehän sun ongelmasi oli? Nyt et sitten halua siihen muutosta vaan hänelle määrätyt lääkkeet pois. Erityisen fiksua.
Ei ole minun ongelmani, en halua häneltä mitään pois. Toki toivon että hän saisi elämänsä kuntoon, mutta ei vaikuta minun elämääni vaikkei saisikaan. Hautaan hän itseään tuolla tahdilla sekakäyttää, mutta aikuinen tekee omat valintansa.
Ja sitten tulit ketjuun tämän toteamaan?
Juu, tulin keskustelemaan aiheesta keskustelupalstalla aihetta sivuavaan keskusteluun.
Pahoittelen jos mielesi pahoittui.
Ei keskustelu koskenut millään tavalla sitä oletko huolissasi jonkun päihteidenkäytöstä. Jos et sano itse asiasta mitään, se ei sivua yhtään mitään.
Oletko siis sitä mieltä, että henkilö, joka juo sun mielestä liikaa, ei saa saada diagnoosia tai ainakaan lääkehoitoa? Vai mikä oli pointtisi?Miten se pointti voikin mennä noin ohi?
No, rautalangasta:
En usko että mieheni veljellä on ADHD, eikä sitä usko kukaan muukaan. On hänellä se tai ei, hänelle diagnoosista ja lääkityksestä on ollut yksinomaan haittaa.
Sinulle siitä nyt tuntuu olevan haittaa. Ethän sä tiedä hänen elämästään yhtään mitään.
Millä kumman perusteella en tiedä hänen elämästään mitään? Sen lisäksi että olemme melko paljon tekemisissä tämän lankoni kanssa vapaa-ajalla, olemme olleet myös työakavereita jo 15 vuoden ajan. Hän puhuu hyvin avoimesti asioistaan minulle ja miehelleni. Olen itseasiassa tuntenut hänet kauemmin kuin mieheni.
No selvästi et tiedä, kun et tiedä miksi hän tarvitsi ja sai diagnoosin.
Mistä sait sellaisen käsityksen?
itse kerroit: "... hänelle diagnoosista ja lääkityksestä on ollut yksinomaan haittaa."
Puhut ihan sekavia. Huooh.
Niin, siitä on ollut haittaa. Yksi tuossa väitti etten tiedä miksi hän sai diagnoosin. Taisit sekoittaa nyt asiat.
No ethän sä sitä tiennyt nimenomaan, kun sanoit ettei hänellä ADHD ole.
Niin, todnäk ei ole. Diagnoosi on. Eikä hän ole ainoa.
Eöi et tiedä. Sitä se nimittäin tarkoittaa, jos ammattilainen on hänellä sen diagnosoinut, että sinä et tiedä. Virhediagnooseja toki annetaan, mutta tuo ei siltä kuullosta. Se että susta joku ei ole jotakin, on sun päässä, ei faktaa. Oletko kysynyt mikä hänen elämässään tai arjessaan on lääkityksellä parantunut? Vai ihanko vain moralisoit hänen alkoholin käyttöään?
Minä sanoin että todnäk ei ole. Monet ymmärtävät siitä että kyse ei ole faktasta. Puhun edelleen siitä, että kukaan, edes henkilö itse, ei nähnyt mitään viitteitä adhdsta ennen diagnoosia. Eivät vanhemmat, eivät sisarukset, eivät ystävät, ei koulussa kukaan, ei töissä kukaan. Kyllä hänellä voi olla adhd, sitä en kiellä.
Ja ei, hän ei ole puhunut sen enempää parannuksista kuin huonommistakaan muutoksista. Sen minkä lähipiiri nyt näkee, on se, että hän ryyppää jopa silloin kun pitäisi olla töissä, eristäytyy ystävistään (vartin bussimatka kuormittaa liikaa) ja vetää säännöllisesti lääkkeet ja viinan sekaisin. Romutti ystävänsä auton sekakäyttöpäissään ja riitaantui pomonsa kanssa (koska pomo pyysi tekemään työtehtävän x ja hän ylikuormittui). Se johti viikon ryyppyputkeen.
Sano mitä sanot, minä näen tuon alamäen. Oli adhd totta tai ei. Diagnoosista oli nyt valtavasti haittaa.
Miten tuo diagnoosin vika olisi?
Siten että hän hokee nyt olevansa adhd ja kuormittuvansa kaikesta sen takia. Tilannetta hän korjaa sekakäytöllä. Kun on se adhd. Se adhd aiheuttaa tämän ja tämän, vedän kännin pariksi päiväksi. Otan ryyppysaikun koska töissä vituttaa ihmiset, adhd on syypää.
Meneekö jakeluun vihdoin?
Ja ilman diagnoosia tilanne olisi mikä?
Se mikä se oli vuosikaudet ennen diagnoosia; alkoholin liikakäyttöä viikonloppuisin, ei sekakäyttöä, ei sairauslomia, kohtalaisen aktiivinen seuraelämä. Ei kaverin auton kokoista velkaa.
Pikkasen on nyt korkealentoista analyysiä.
En ole analysoinut mitään. Surullistahan tuota on seurata, ja etenkin sitä mitä se aiheuttaa läheisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No ei sitä diagnoosia saa sillä että pääsee uhriutumaan. Sä mut vaan koet asian noin."
Tai ehkä saakin.
Alkoholin liiallinen käyttö on paitsi erotusdiagnostinen asia ADHDn diagnosoinnissa, myös usein este diagnoosille ja lääkitykselle. Taitaa olla niin, että sinä et tiedä hänestä riittävästi. Jos olet huolissasi hänen alkoholin käytöstään, ota puheeksi äläkä väitä että hän ei tunne itseään ja tarpeitaan tai lääkäri ei osaa työtään.
No ei ole ainakaan tuolle lääkitykselle este, tai sitten lääkäri ei tiedä kuinka paljon ukko ryyppää. Tai että vetää ne pillerit alkoholilla kurkusta alas.
Ei ole minun tehtäväni kertoa keski-ikäiselle miehelle hänen alkoholismistaan.
No sehän sun ongelmasi oli? Nyt et sitten halua siihen muutosta vaan hänelle määrätyt lääkkeet pois. Erityisen fiksua.
Ei ole minun ongelmani, en halua häneltä mitään pois. Toki toivon että hän saisi elämänsä kuntoon, mutta ei vaikuta minun elämääni vaikkei saisikaan. Hautaan hän itseään tuolla tahdilla sekakäyttää, mutta aikuinen tekee omat valintansa.
Ja sitten tulit ketjuun tämän toteamaan?
Juu, tulin keskustelemaan aiheesta keskustelupalstalla aihetta sivuavaan keskusteluun.
Pahoittelen jos mielesi pahoittui.
Ei keskustelu koskenut millään tavalla sitä oletko huolissasi jonkun päihteidenkäytöstä. Jos et sano itse asiasta mitään, se ei sivua yhtään mitään.
Oletko siis sitä mieltä, että henkilö, joka juo sun mielestä liikaa, ei saa saada diagnoosia tai ainakaan lääkehoitoa? Vai mikä oli pointtisi?Miten se pointti voikin mennä noin ohi?
No, rautalangasta:
En usko että mieheni veljellä on ADHD, eikä sitä usko kukaan muukaan. On hänellä se tai ei, hänelle diagnoosista ja lääkityksestä on ollut yksinomaan haittaa.
Sinulle siitä nyt tuntuu olevan haittaa. Ethän sä tiedä hänen elämästään yhtään mitään.
Millä kumman perusteella en tiedä hänen elämästään mitään? Sen lisäksi että olemme melko paljon tekemisissä tämän lankoni kanssa vapaa-ajalla, olemme olleet myös työakavereita jo 15 vuoden ajan. Hän puhuu hyvin avoimesti asioistaan minulle ja miehelleni. Olen itseasiassa tuntenut hänet kauemmin kuin mieheni.
No selvästi et tiedä, kun et tiedä miksi hän tarvitsi ja sai diagnoosin.
Mistä sait sellaisen käsityksen?
itse kerroit: "... hänelle diagnoosista ja lääkityksestä on ollut yksinomaan haittaa."
Puhut ihan sekavia. Huooh.
Niin, siitä on ollut haittaa. Yksi tuossa väitti etten tiedä miksi hän sai diagnoosin. Taisit sekoittaa nyt asiat.
No ethän sä sitä tiennyt nimenomaan, kun sanoit ettei hänellä ADHD ole.
Niin, todnäk ei ole. Diagnoosi on. Eikä hän ole ainoa.
Eöi et tiedä. Sitä se nimittäin tarkoittaa, jos ammattilainen on hänellä sen diagnosoinut, että sinä et tiedä. Virhediagnooseja toki annetaan, mutta tuo ei siltä kuullosta. Se että susta joku ei ole jotakin, on sun päässä, ei faktaa. Oletko kysynyt mikä hänen elämässään tai arjessaan on lääkityksellä parantunut? Vai ihanko vain moralisoit hänen alkoholin käyttöään?
Minä sanoin että todnäk ei ole. Monet ymmärtävät siitä että kyse ei ole faktasta. Puhun edelleen siitä, että kukaan, edes henkilö itse, ei nähnyt mitään viitteitä adhdsta ennen diagnoosia. Eivät vanhemmat, eivät sisarukset, eivät ystävät, ei koulussa kukaan, ei töissä kukaan. Kyllä hänellä voi olla adhd, sitä en kiellä.
Ja ei, hän ei ole puhunut sen enempää parannuksista kuin huonommistakaan muutoksista. Sen minkä lähipiiri nyt näkee, on se, että hän ryyppää jopa silloin kun pitäisi olla töissä, eristäytyy ystävistään (vartin bussimatka kuormittaa liikaa) ja vetää säännöllisesti lääkkeet ja viinan sekaisin. Romutti ystävänsä auton sekakäyttöpäissään ja riitaantui pomonsa kanssa (koska pomo pyysi tekemään työtehtävän x ja hän ylikuormittui). Se johti viikon ryyppyputkeen.
Sano mitä sanot, minä näen tuon alamäen. Oli adhd totta tai ei. Diagnoosista oli nyt valtavasti haittaa.
Miten tuo diagnoosin vika olisi?
Siten että hän hokee nyt olevansa adhd ja kuormittuvansa kaikesta sen takia. Tilannetta hän korjaa sekakäytöllä. Kun on se adhd. Se adhd aiheuttaa tämän ja tämän, vedän kännin pariksi päiväksi. Otan ryyppysaikun koska töissä vituttaa ihmiset, adhd on syypää.
Meneekö jakeluun vihdoin?
Ja ilman diagnoosia tilanne olisi mikä?
Se mikä se oli vuosikaudet ennen diagnoosia; alkoholin liikakäyttöä viikonloppuisin, ei sekakäyttöä, ei sairauslomia, kohtalaisen aktiivinen seuraelämä. Ei kaverin auton kokoista velkaa.
Jokin syyhän hänellä on ollut epäillä ADHDta, mikä aiheuttaa kaikkea kuvaamaasi. Kun hän on saanut diagnoosin ja lääkityksen, liität asiat niihin samalla tavalla kuin siinä ”Jäätelönsyönti aiheuttaa kesäisin hukkumisia”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No ei sitä diagnoosia saa sillä että pääsee uhriutumaan. Sä mut vaan koet asian noin."
Tai ehkä saakin.
Alkoholin liiallinen käyttö on paitsi erotusdiagnostinen asia ADHDn diagnosoinnissa, myös usein este diagnoosille ja lääkitykselle. Taitaa olla niin, että sinä et tiedä hänestä riittävästi. Jos olet huolissasi hänen alkoholin käytöstään, ota puheeksi äläkä väitä että hän ei tunne itseään ja tarpeitaan tai lääkäri ei osaa työtään.
No ei ole ainakaan tuolle lääkitykselle este, tai sitten lääkäri ei tiedä kuinka paljon ukko ryyppää. Tai että vetää ne pillerit alkoholilla kurkusta alas.
Ei ole minun tehtäväni kertoa keski-ikäiselle miehelle hänen alkoholismistaan.
No sehän sun ongelmasi oli? Nyt et sitten halua siihen muutosta vaan hänelle määrätyt lääkkeet pois. Erityisen fiksua.
Ei ole minun ongelmani, en halua häneltä mitään pois. Toki toivon että hän saisi elämänsä kuntoon, mutta ei vaikuta minun elämääni vaikkei saisikaan. Hautaan hän itseään tuolla tahdilla sekakäyttää, mutta aikuinen tekee omat valintansa.
Ja sitten tulit ketjuun tämän toteamaan?
Juu, tulin keskustelemaan aiheesta keskustelupalstalla aihetta sivuavaan keskusteluun.
Pahoittelen jos mielesi pahoittui.
Ei keskustelu koskenut millään tavalla sitä oletko huolissasi jonkun päihteidenkäytöstä. Jos et sano itse asiasta mitään, se ei sivua yhtään mitään.
Oletko siis sitä mieltä, että henkilö, joka juo sun mielestä liikaa, ei saa saada diagnoosia tai ainakaan lääkehoitoa? Vai mikä oli pointtisi?Miten se pointti voikin mennä noin ohi?
No, rautalangasta:
En usko että mieheni veljellä on ADHD, eikä sitä usko kukaan muukaan. On hänellä se tai ei, hänelle diagnoosista ja lääkityksestä on ollut yksinomaan haittaa.
Sinulle siitä nyt tuntuu olevan haittaa. Ethän sä tiedä hänen elämästään yhtään mitään.
Millä kumman perusteella en tiedä hänen elämästään mitään? Sen lisäksi että olemme melko paljon tekemisissä tämän lankoni kanssa vapaa-ajalla, olemme olleet myös työakavereita jo 15 vuoden ajan. Hän puhuu hyvin avoimesti asioistaan minulle ja miehelleni. Olen itseasiassa tuntenut hänet kauemmin kuin mieheni.
No selvästi et tiedä, kun et tiedä miksi hän tarvitsi ja sai diagnoosin.
Mistä sait sellaisen käsityksen?
itse kerroit: "... hänelle diagnoosista ja lääkityksestä on ollut yksinomaan haittaa."
Puhut ihan sekavia. Huooh.
Niin, siitä on ollut haittaa. Yksi tuossa väitti etten tiedä miksi hän sai diagnoosin. Taisit sekoittaa nyt asiat.
No ethän sä sitä tiennyt nimenomaan, kun sanoit ettei hänellä ADHD ole.
Niin, todnäk ei ole. Diagnoosi on. Eikä hän ole ainoa.
Eöi et tiedä. Sitä se nimittäin tarkoittaa, jos ammattilainen on hänellä sen diagnosoinut, että sinä et tiedä. Virhediagnooseja toki annetaan, mutta tuo ei siltä kuullosta. Se että susta joku ei ole jotakin, on sun päässä, ei faktaa. Oletko kysynyt mikä hänen elämässään tai arjessaan on lääkityksellä parantunut? Vai ihanko vain moralisoit hänen alkoholin käyttöään?
Minä sanoin että todnäk ei ole. Monet ymmärtävät siitä että kyse ei ole faktasta. Puhun edelleen siitä, että kukaan, edes henkilö itse, ei nähnyt mitään viitteitä adhdsta ennen diagnoosia. Eivät vanhemmat, eivät sisarukset, eivät ystävät, ei koulussa kukaan, ei töissä kukaan. Kyllä hänellä voi olla adhd, sitä en kiellä.
Ja ei, hän ei ole puhunut sen enempää parannuksista kuin huonommistakaan muutoksista. Sen minkä lähipiiri nyt näkee, on se, että hän ryyppää jopa silloin kun pitäisi olla töissä, eristäytyy ystävistään (vartin bussimatka kuormittaa liikaa) ja vetää säännöllisesti lääkkeet ja viinan sekaisin. Romutti ystävänsä auton sekakäyttöpäissään ja riitaantui pomonsa kanssa (koska pomo pyysi tekemään työtehtävän x ja hän ylikuormittui). Se johti viikon ryyppyputkeen.
Sano mitä sanot, minä näen tuon alamäen. Oli adhd totta tai ei. Diagnoosista oli nyt valtavasti haittaa.
Miten tuo diagnoosin vika olisi?
Siten että hän hokee nyt olevansa adhd ja kuormittuvansa kaikesta sen takia. Tilannetta hän korjaa sekakäytöllä. Kun on se adhd. Se adhd aiheuttaa tämän ja tämän, vedän kännin pariksi päiväksi. Otan ryyppysaikun koska töissä vituttaa ihmiset, adhd on syypää.
Meneekö jakeluun vihdoin?
Ja ilman diagnoosia tilanne olisi mikä?
Se mikä se oli vuosikaudet ennen diagnoosia; alkoholin liikakäyttöä viikonloppuisin, ei sekakäyttöä, ei sairauslomia, kohtalaisen aktiivinen seuraelämä. Ei kaverin auton kokoista velkaa.
Pikkasen on nyt korkealentoista analyysiä.
En ole analysoinut mitään. Surullistahan tuota on seurata, ja etenkin sitä mitä se aiheuttaa läheisille.
Ja näin ei olisi käynyt ilman diagnoosia?
Vierailija kirjoitti:
Toikin että jumittamiselle annetaan hyväksyntä diagnoosilla ei mitenkään edistä yksilöiden toimintaa. Elämässä pitää oppia sietämään kaikenlaista ikävääkin jumiutumatta, sietämään ääniä, valoja, muutoksia, ikäviä ihmisiä ja sen sellaista ilman että tasapaino järkkyy.
Tietenkään todellista sairautta ei voi poistaa ja osalle altistaminen ei auta lainkaan, mutta diagnoosin taakse piiloon meneminen ja kuulokkeiden taakse jatkuvasti pakeneminen ei myöskään ole ihmisen itsensäkään kannalta hyvä ratkaisu.
Kuulokkeita melun takia pitävät monet muutkin kuin autistit. Nykyisessä ympäristössä on yksinkertaisesti liian paljon melua.
Sen huomaa, kun käy joskus maaseudulla tai metsässä, jonne ei kuulu edes autojen kohina. Se on oikeasti luonnollinen ääniympäristö.
Puhumuttakaan siitä, miltä yötaivas näytti ennen vanhaan, kun ei ollut kaupungien valoja. Jos on ollut joskus luontovaelluksella avaralla paikalla, voi nähdä sen aidon tähtitaivaan. Siellä voi näkyä koko linnunrata ja tähtikartta oikeassa mittakaavassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"😂 Se diagnoosi tai lääkitys noita aiheuta."
Ok. Jännästi osui samaan kohtaan tuo totaalinen luovuttaminen, mutta ehkä se on vain tuuria.
Eihän vaan kuitenkin se "totaalinen luovuttaminen" ois ollut se taustasyy, miksi ylipäätään päätyi ADHD -tutkimuksiin?
"Jokin syyhän hänellä on ollut epäillä ADHDta, mikä aiheuttaa kaikkea kuvaamaasi. Kun hän on saanut diagnoosin ja lääkityksen, liität asiat niihin samalla tavalla kuin siinä ”Jäätelönsyönti aiheuttaa kesäisin hukkumisia”. "
Niin, tai siis tuo sekoilu tosiaan alkoi diagnoosin jälkeen. Siihen asti eli melko normaalia elämää. Nyt vetää itsensä hautaan lääkkeillä ja viinalla, ikävä kyllä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No ei sitä diagnoosia saa sillä että pääsee uhriutumaan. Sä mut vaan koet asian noin."
Tai ehkä saakin.
Alkoholin liiallinen käyttö on paitsi erotusdiagnostinen asia ADHDn diagnosoinnissa, myös usein este diagnoosille ja lääkitykselle. Taitaa olla niin, että sinä et tiedä hänestä riittävästi. Jos olet huolissasi hänen alkoholin käytöstään, ota puheeksi äläkä väitä että hän ei tunne itseään ja tarpeitaan tai lääkäri ei osaa työtään.
No ei ole ainakaan tuolle lääkitykselle este, tai sitten lääkäri ei tiedä kuinka paljon ukko ryyppää. Tai että vetää ne pillerit alkoholilla kurkusta alas.
Ei ole minun tehtäväni kertoa keski-ikäiselle miehelle hänen alkoholismistaan.
No sehän sun ongelmasi oli? Nyt et sitten halua siihen muutosta vaan hänelle määrätyt lääkkeet pois. Erityisen fiksua.
Ei ole minun ongelmani, en halua häneltä mitään pois. Toki toivon että hän saisi elämänsä kuntoon, mutta ei vaikuta minun elämääni vaikkei saisikaan. Hautaan hän itseään tuolla tahdilla sekakäyttää, mutta aikuinen tekee omat valintansa.
Ja sitten tulit ketjuun tämän toteamaan?
Juu, tulin keskustelemaan aiheesta keskustelupalstalla aihetta sivuavaan keskusteluun.
Pahoittelen jos mielesi pahoittui.
Ei keskustelu koskenut millään tavalla sitä oletko huolissasi jonkun päihteidenkäytöstä. Jos et sano itse asiasta mitään, se ei sivua yhtään mitään.
Oletko siis sitä mieltä, että henkilö, joka juo sun mielestä liikaa, ei saa saada diagnoosia tai ainakaan lääkehoitoa? Vai mikä oli pointtisi?Miten se pointti voikin mennä noin ohi?
No, rautalangasta:
En usko että mieheni veljellä on ADHD, eikä sitä usko kukaan muukaan. On hänellä se tai ei, hänelle diagnoosista ja lääkityksestä on ollut yksinomaan haittaa.
Sinulle siitä nyt tuntuu olevan haittaa. Ethän sä tiedä hänen elämästään yhtään mitään.
Millä kumman perusteella en tiedä hänen elämästään mitään? Sen lisäksi että olemme melko paljon tekemisissä tämän lankoni kanssa vapaa-ajalla, olemme olleet myös työakavereita jo 15 vuoden ajan. Hän puhuu hyvin avoimesti asioistaan minulle ja miehelleni. Olen itseasiassa tuntenut hänet kauemmin kuin mieheni.
No selvästi et tiedä, kun et tiedä miksi hän tarvitsi ja sai diagnoosin.
Mistä sait sellaisen käsityksen?
itse kerroit: "... hänelle diagnoosista ja lääkityksestä on ollut yksinomaan haittaa."
Puhut ihan sekavia. Huooh.
Niin, siitä on ollut haittaa. Yksi tuossa väitti etten tiedä miksi hän sai diagnoosin. Taisit sekoittaa nyt asiat.
No ethän sä sitä tiennyt nimenomaan, kun sanoit ettei hänellä ADHD ole.
Niin, todnäk ei ole. Diagnoosi on. Eikä hän ole ainoa.
Eöi et tiedä. Sitä se nimittäin tarkoittaa, jos ammattilainen on hänellä sen diagnosoinut, että sinä et tiedä. Virhediagnooseja toki annetaan, mutta tuo ei siltä kuullosta. Se että susta joku ei ole jotakin, on sun päässä, ei faktaa. Oletko kysynyt mikä hänen elämässään tai arjessaan on lääkityksellä parantunut? Vai ihanko vain moralisoit hänen alkoholin käyttöään?
Minä sanoin että todnäk ei ole. Monet ymmärtävät siitä että kyse ei ole faktasta. Puhun edelleen siitä, että kukaan, edes henkilö itse, ei nähnyt mitään viitteitä adhdsta ennen diagnoosia. Eivät vanhemmat, eivät sisarukset, eivät ystävät, ei koulussa kukaan, ei töissä kukaan. Kyllä hänellä voi olla adhd, sitä en kiellä.
Ja ei, hän ei ole puhunut sen enempää parannuksista kuin huonommistakaan muutoksista. Sen minkä lähipiiri nyt näkee, on se, että hän ryyppää jopa silloin kun pitäisi olla töissä, eristäytyy ystävistään (vartin bussimatka kuormittaa liikaa) ja vetää säännöllisesti lääkkeet ja viinan sekaisin. Romutti ystävänsä auton sekakäyttöpäissään ja riitaantui pomonsa kanssa (koska pomo pyysi tekemään työtehtävän x ja hän ylikuormittui). Se johti viikon ryyppyputkeen.
Sano mitä sanot, minä näen tuon alamäen. Oli adhd totta tai ei. Diagnoosista oli nyt valtavasti haittaa.
Miten tuo diagnoosin vika olisi?
Siten että hän hokee nyt olevansa adhd ja kuormittuvansa kaikesta sen takia. Tilannetta hän korjaa sekakäytöllä. Kun on se adhd. Se adhd aiheuttaa tämän ja tämän, vedän kännin pariksi päiväksi. Otan ryyppysaikun koska töissä vituttaa ihmiset, adhd on syypää.
Meneekö jakeluun vihdoin?
Ja ilman diagnoosia tilanne olisi mikä?
Se mikä se oli vuosikaudet ennen diagnoosia; alkoholin liikakäyttöä viikonloppuisin, ei sekakäyttöä, ei sairauslomia, kohtalaisen aktiivinen seuraelämä. Ei kaverin auton kokoista velkaa.
Pikkasen on nyt korkealentoista analyysiä.
En ole analysoinut mitään. Surullistahan tuota on seurata, ja etenkin sitä mitä se aiheuttaa läheisille.
Ja näin ei olisi käynyt ilman diagnoosia?
Sitähän en voi varmaksi tietää tietenkään. Selvisi kuitenkin melkein 40-vuoden ikään ilman tuota touhua. Ja sekakäyttö mahdollistui toki vasta diagnoosin jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No ei sitä diagnoosia saa sillä että pääsee uhriutumaan. Sä mut vaan koet asian noin."
Tai ehkä saakin.
Alkoholin liiallinen käyttö on paitsi erotusdiagnostinen asia ADHDn diagnosoinnissa, myös usein este diagnoosille ja lääkitykselle. Taitaa olla niin, että sinä et tiedä hänestä riittävästi. Jos olet huolissasi hänen alkoholin käytöstään, ota puheeksi äläkä väitä että hän ei tunne itseään ja tarpeitaan tai lääkäri ei osaa työtään.
No ei ole ainakaan tuolle lääkitykselle este, tai sitten lääkäri ei tiedä kuinka paljon ukko ryyppää. Tai että vetää ne pillerit alkoholilla kurkusta alas.
Ei ole minun tehtäväni kertoa keski-ikäiselle miehelle hänen alkoholismistaan.
No sehän sun ongelmasi oli? Nyt et sitten halua siihen muutosta vaan hänelle määrätyt lääkkeet pois. Erityisen fiksua.
Ei ole minun ongelmani, en halua häneltä mitään pois. Toki toivon että hän saisi elämänsä kuntoon, mutta ei vaikuta minun elämääni vaikkei saisikaan. Hautaan hän itseään tuolla tahdilla sekakäyttää, mutta aikuinen tekee omat valintansa.
Ja sitten tulit ketjuun tämän toteamaan?
Juu, tulin keskustelemaan aiheesta keskustelupalstalla aihetta sivuavaan keskusteluun.
Pahoittelen jos mielesi pahoittui.
Ei keskustelu koskenut millään tavalla sitä oletko huolissasi jonkun päihteidenkäytöstä. Jos et sano itse asiasta mitään, se ei sivua yhtään mitään.
Oletko siis sitä mieltä, että henkilö, joka juo sun mielestä liikaa, ei saa saada diagnoosia tai ainakaan lääkehoitoa? Vai mikä oli pointtisi?Miten se pointti voikin mennä noin ohi?
No, rautalangasta:
En usko että mieheni veljellä on ADHD, eikä sitä usko kukaan muukaan. On hänellä se tai ei, hänelle diagnoosista ja lääkityksestä on ollut yksinomaan haittaa.
Sinulle siitä nyt tuntuu olevan haittaa. Ethän sä tiedä hänen elämästään yhtään mitään.
Millä kumman perusteella en tiedä hänen elämästään mitään? Sen lisäksi että olemme melko paljon tekemisissä tämän lankoni kanssa vapaa-ajalla, olemme olleet myös työakavereita jo 15 vuoden ajan. Hän puhuu hyvin avoimesti asioistaan minulle ja miehelleni. Olen itseasiassa tuntenut hänet kauemmin kuin mieheni.
No selvästi et tiedä, kun et tiedä miksi hän tarvitsi ja sai diagnoosin.
Mistä sait sellaisen käsityksen?
itse kerroit: "... hänelle diagnoosista ja lääkityksestä on ollut yksinomaan haittaa."
Puhut ihan sekavia. Huooh.
Niin, siitä on ollut haittaa. Yksi tuossa väitti etten tiedä miksi hän sai diagnoosin. Taisit sekoittaa nyt asiat.
No ethän sä sitä tiennyt nimenomaan, kun sanoit ettei hänellä ADHD ole.
Niin, todnäk ei ole. Diagnoosi on. Eikä hän ole ainoa.
Eöi et tiedä. Sitä se nimittäin tarkoittaa, jos ammattilainen on hänellä sen diagnosoinut, että sinä et tiedä. Virhediagnooseja toki annetaan, mutta tuo ei siltä kuullosta. Se että susta joku ei ole jotakin, on sun päässä, ei faktaa. Oletko kysynyt mikä hänen elämässään tai arjessaan on lääkityksellä parantunut? Vai ihanko vain moralisoit hänen alkoholin käyttöään?
Minä sanoin että todnäk ei ole. Monet ymmärtävät siitä että kyse ei ole faktasta. Puhun edelleen siitä, että kukaan, edes henkilö itse, ei nähnyt mitään viitteitä adhdsta ennen diagnoosia. Eivät vanhemmat, eivät sisarukset, eivät ystävät, ei koulussa kukaan, ei töissä kukaan. Kyllä hänellä voi olla adhd, sitä en kiellä.
Ja ei, hän ei ole puhunut sen enempää parannuksista kuin huonommistakaan muutoksista. Sen minkä lähipiiri nyt näkee, on se, että hän ryyppää jopa silloin kun pitäisi olla töissä, eristäytyy ystävistään (vartin bussimatka kuormittaa liikaa) ja vetää säännöllisesti lääkkeet ja viinan sekaisin. Romutti ystävänsä auton sekakäyttöpäissään ja riitaantui pomonsa kanssa (koska pomo pyysi tekemään työtehtävän x ja hän ylikuormittui). Se johti viikon ryyppyputkeen.
Sano mitä sanot, minä näen tuon alamäen. Oli adhd totta tai ei. Diagnoosista oli nyt valtavasti haittaa.
Miten tuo diagnoosin vika olisi?
Siten että hän hokee nyt olevansa adhd ja kuormittuvansa kaikesta sen takia. Tilannetta hän korjaa sekakäytöllä. Kun on se adhd. Se adhd aiheuttaa tämän ja tämän, vedän kännin pariksi päiväksi. Otan ryyppysaikun koska töissä vituttaa ihmiset, adhd on syypää.
Meneekö jakeluun vihdoin?
Ja ilman diagnoosia tilanne olisi mikä?
Se mikä se oli vuosikaudet ennen diagnoosia; alkoholin liikakäyttöä viikonloppuisin, ei sekakäyttöä, ei sairauslomia, kohtalaisen aktiivinen seuraelämä. Ei kaverin auton kokoista velkaa.
Pikkasen on nyt korkealentoista analyysiä.
En ole analysoinut mitään. Surullistahan tuota on seurata, ja etenkin sitä mitä se aiheuttaa läheisille.
Ja näin ei olisi käynyt ilman diagnoosia?
Sitähän en voi varmaksi tietää tietenkään. Selvisi kuitenkin melkein 40-vuoden ikään ilman tuota touhua. Ja sekakäyttö mahdollistui toki vasta diagnoosin jälkeen.
Niin että sekakäyttöä ei voi harrastaa ilman ADHD-lääkettä? Kyllä sä taidat nyt suyttää ihan väärää asiaa. Kuullostaa siltä, että hän sai diagnoosin liian myöhään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Jokin syyhän hänellä on ollut epäillä ADHDta, mikä aiheuttaa kaikkea kuvaamaasi. Kun hän on saanut diagnoosin ja lääkityksen, liität asiat niihin samalla tavalla kuin siinä ”Jäätelönsyönti aiheuttaa kesäisin hukkumisia”. "
Niin, tai siis tuo sekoilu tosiaan alkoi diagnoosin jälkeen. Siihen asti eli melko normaalia elämää. Nyt vetää itsensä hautaan lääkkeillä ja viinalla, ikävä kyllä
Moni ADHD lääkitsee oireitaan sillä alkoholilla nimenomaan. Pohjakosketus osui diagnoosin kanssa samaan aikaan ja sä vedät siitä suoran viivan yhtälöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No ei sitä diagnoosia saa sillä että pääsee uhriutumaan. Sä mut vaan koet asian noin."
Tai ehkä saakin.
Alkoholin liiallinen käyttö on paitsi erotusdiagnostinen asia ADHDn diagnosoinnissa, myös usein este diagnoosille ja lääkitykselle. Taitaa olla niin, että sinä et tiedä hänestä riittävästi. Jos olet huolissasi hänen alkoholin käytöstään, ota puheeksi äläkä väitä että hän ei tunne itseään ja tarpeitaan tai lääkäri ei osaa työtään.
No ei ole ainakaan tuolle lääkitykselle este, tai sitten lääkäri ei tiedä kuinka paljon ukko ryyppää. Tai että vetää ne pillerit alkoholilla kurkusta alas.
Ei ole minun tehtäväni kertoa keski-ikäiselle miehelle hänen alkoholismistaan.
No sehän sun ongelmasi oli? Nyt et sitten halua siihen muutosta vaan hänelle määrätyt lääkkeet pois. Erityisen fiksua.
Ei ole minun ongelmani, en halua häneltä mitään pois. Toki toivon että hän saisi elämänsä kuntoon, mutta ei vaikuta minun elämääni vaikkei saisikaan. Hautaan hän itseään tuolla tahdilla sekakäyttää, mutta aikuinen tekee omat valintansa.
Ja sitten tulit ketjuun tämän toteamaan?
Juu, tulin keskustelemaan aiheesta keskustelupalstalla aihetta sivuavaan keskusteluun.
Pahoittelen jos mielesi pahoittui.
Ei keskustelu koskenut millään tavalla sitä oletko huolissasi jonkun päihteidenkäytöstä. Jos et sano itse asiasta mitään, se ei sivua yhtään mitään.
Oletko siis sitä mieltä, että henkilö, joka juo sun mielestä liikaa, ei saa saada diagnoosia tai ainakaan lääkehoitoa? Vai mikä oli pointtisi?Miten se pointti voikin mennä noin ohi?
No, rautalangasta:
En usko että mieheni veljellä on ADHD, eikä sitä usko kukaan muukaan. On hänellä se tai ei, hänelle diagnoosista ja lääkityksestä on ollut yksinomaan haittaa.
Sinulle siitä nyt tuntuu olevan haittaa. Ethän sä tiedä hänen elämästään yhtään mitään.
Millä kumman perusteella en tiedä hänen elämästään mitään? Sen lisäksi että olemme melko paljon tekemisissä tämän lankoni kanssa vapaa-ajalla, olemme olleet myös työakavereita jo 15 vuoden ajan. Hän puhuu hyvin avoimesti asioistaan minulle ja miehelleni. Olen itseasiassa tuntenut hänet kauemmin kuin mieheni.
No selvästi et tiedä, kun et tiedä miksi hän tarvitsi ja sai diagnoosin.
Mistä sait sellaisen käsityksen?
itse kerroit: "... hänelle diagnoosista ja lääkityksestä on ollut yksinomaan haittaa."
Puhut ihan sekavia. Huooh.
Niin, siitä on ollut haittaa. Yksi tuossa väitti etten tiedä miksi hän sai diagnoosin. Taisit sekoittaa nyt asiat.
No ethän sä sitä tiennyt nimenomaan, kun sanoit ettei hänellä ADHD ole.
Niin, todnäk ei ole. Diagnoosi on. Eikä hän ole ainoa.
Eöi et tiedä. Sitä se nimittäin tarkoittaa, jos ammattilainen on hänellä sen diagnosoinut, että sinä et tiedä. Virhediagnooseja toki annetaan, mutta tuo ei siltä kuullosta. Se että susta joku ei ole jotakin, on sun päässä, ei faktaa. Oletko kysynyt mikä hänen elämässään tai arjessaan on lääkityksellä parantunut? Vai ihanko vain moralisoit hänen alkoholin käyttöään?
Minä sanoin että todnäk ei ole. Monet ymmärtävät siitä että kyse ei ole faktasta. Puhun edelleen siitä, että kukaan, edes henkilö itse, ei nähnyt mitään viitteitä adhdsta ennen diagnoosia. Eivät vanhemmat, eivät sisarukset, eivät ystävät, ei koulussa kukaan, ei töissä kukaan. Kyllä hänellä voi olla adhd, sitä en kiellä.
Ja ei, hän ei ole puhunut sen enempää parannuksista kuin huonommistakaan muutoksista. Sen minkä lähipiiri nyt näkee, on se, että hän ryyppää jopa silloin kun pitäisi olla töissä, eristäytyy ystävistään (vartin bussimatka kuormittaa liikaa) ja vetää säännöllisesti lääkkeet ja viinan sekaisin. Romutti ystävänsä auton sekakäyttöpäissään ja riitaantui pomonsa kanssa (koska pomo pyysi tekemään työtehtävän x ja hän ylikuormittui). Se johti viikon ryyppyputkeen.
Sano mitä sanot, minä näen tuon alamäen. Oli adhd totta tai ei. Diagnoosista oli nyt valtavasti haittaa.
Miten tuo diagnoosin vika olisi?
Siten että hän hokee nyt olevansa adhd ja kuormittuvansa kaikesta sen takia. Tilannetta hän korjaa sekakäytöllä. Kun on se adhd. Se adhd aiheuttaa tämän ja tämän, vedän kännin pariksi päiväksi. Otan ryyppysaikun koska töissä vituttaa ihmiset, adhd on syypää.
Meneekö jakeluun vihdoin?
Ja ilman diagnoosia tilanne olisi mikä?
Se mikä se oli vuosikaudet ennen diagnoosia; alkoholin liikakäyttöä viikonloppuisin, ei sekakäyttöä, ei sairauslomia, kohtalaisen aktiivinen seuraelämä. Ei kaverin auton kokoista velkaa.
Pikkasen on nyt korkealentoista analyysiä.
En ole analysoinut mitään. Surullistahan tuota on seurata, ja etenkin sitä mitä se aiheuttaa läheisille.
Ja näin ei olisi käynyt ilman diagnoosia?
Sitähän en voi varmaksi tietää tietenkään. Selvisi kuitenkin melkein 40-vuoden ikään ilman tuota touhua. Ja sekakäyttö mahdollistui toki vasta diagnoosin jälkeen.
Niin että sekakäyttöä ei voi harrastaa ilman ADHD-lääkettä? Kyllä sä taidat nyt suyttää ihan väärää asiaa. Kuullostaa siltä, että hän sai diagnoosin liian myöhään.
Totta kai voi, mutta ei harrastanut. Lääkärin määräämä resepti sen touhun aloitti. Ehkä se olisi alkanut myöhemmin kuitenkin, en tiedä, mutta laillisia hänelle määrättyjä lääkkeitä siis käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jokin syyhän hänellä on ollut epäillä ADHDta, mikä aiheuttaa kaikkea kuvaamaasi. Kun hän on saanut diagnoosin ja lääkityksen, liität asiat niihin samalla tavalla kuin siinä ”Jäätelönsyönti aiheuttaa kesäisin hukkumisia”. "
Niin, tai siis tuo sekoilu tosiaan alkoi diagnoosin jälkeen. Siihen asti eli melko normaalia elämää. Nyt vetää itsensä hautaan lääkkeillä ja viinalla, ikävä kyllä
Moni ADHD lääkitsee oireitaan sillä alkoholilla nimenomaan. Pohjakosketus osui diagnoosin kanssa samaan aikaan ja sä vedät siitä suoran viivan yhtälöön.
Jep, kun se suora viiva on niin selkeä että sen näkevät kaikki, myös kyseinen tyyppi itse.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Tieto lisääntyy.
Ennen vanhaanhan ei ollut olemassa ADHD:ta, autismia, allergioita, keliakiaa...
Autismi (1943), allergia (1800-luku) ja keliakia (1888) ovat vanhoja diagnooseja. ADHD ja ADD taas ovat uudempia nimityksiä. Aikaisemmin niitä vastasi MBD (1966) eli Minimal Brain Dysfunction.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jokin syyhän hänellä on ollut epäillä ADHDta, mikä aiheuttaa kaikkea kuvaamaasi. Kun hän on saanut diagnoosin ja lääkityksen, liität asiat niihin samalla tavalla kuin siinä ”Jäätelönsyönti aiheuttaa kesäisin hukkumisia”. "
Niin, tai siis tuo sekoilu tosiaan alkoi diagnoosin jälkeen. Siihen asti eli melko normaalia elämää. Nyt vetää itsensä hautaan lääkkeillä ja viinalla, ikävä kyllä
Moni ADHD lääkitsee oireitaan sillä alkoholilla nimenomaan. Pohjakosketus osui diagnoosin kanssa samaan aikaan ja sä vedät siitä suoran viivan yhtälöön.
Jep, kun se suora viiva on niin selkeä että sen näkevät kaikki, myös kyseinen tyyppi itse.
Ai nyt hän itsekin syyttää diagnoosiaan? Hänhän sai vaikeuksilleen ja oireilleen nimen, ei mitään muuta. Toivottavasti hänellä on joku, jolle puhua eikä vain kaltaistasi syyllistäjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jokin syyhän hänellä on ollut epäillä ADHDta, mikä aiheuttaa kaikkea kuvaamaasi. Kun hän on saanut diagnoosin ja lääkityksen, liität asiat niihin samalla tavalla kuin siinä ”Jäätelönsyönti aiheuttaa kesäisin hukkumisia”. "
Niin, tai siis tuo sekoilu tosiaan alkoi diagnoosin jälkeen. Siihen asti eli melko normaalia elämää. Nyt vetää itsensä hautaan lääkkeillä ja viinalla, ikävä kyllä
Moni ADHD lääkitsee oireitaan sillä alkoholilla nimenomaan. Pohjakosketus osui diagnoosin kanssa samaan aikaan ja sä vedät siitä suoran viivan yhtälöön.
Jep, kun se suora viiva on niin selkeä että sen näkevät kaikki, myös kyseinen tyyppi itse.
Ai nyt hän itsekin syyttää diagnoosiaan? Hänhän sai vaikeuksilleen ja oireilleen nimen, ei mitään muuta. Toivottavasti hänellä on joku, jolle puhua eikä vain kaltaistasi syyllistäjää.
Ei syytä, vaan oikeuttaa kaiken sillä. Ei jaksa olla selvipänpäin kun on adhd, ei jaksa kulkea kaverin luokse kun on adhd, ei voi mennä töihin kun on adhd. Olen selittänyt tämän nyt 10 kertaa, en tiedä miksi vielä jaksan.
En ole syyllistänyt häntä missään vaiheessa mistään. Etäisyyttä olen ottanut, en halua nähdä liian läheltä kun rahtialus ajaa karille lopullisesti. Toivotaan parasta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Ennen autisti tarkoitti henkilöä, jolla ei ole mitään edellytyksiä tavanomaiseen elämään vaan tarvitsee tukea ja apua useimmissa asioissa. Nyt pienikin persoonallisempi piirre katsotaan lääkinnän aiheeksi, mikä vaikuttaa lääkefirmojen salaliitolta.
Autisteja ei lääkitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis... Ootko sä ap jotenkin suolainen siitä että sä et ole autisti ja kiukuttelet kun muut diagnosoidaan "liian helpolla"? Mä en nyt ymmärrä sun avausta ihan?
Sanot että suvussa 99% varmaan on, silti kukaan ei näköjään oikeasti ole? Onko sulla jotenkin olo että oot jäänyt jostain paitsi?
Ei. Vaan että jos suku lähdettäisiin tutkimaan. Koska ovat rehellisiä ja oikeudenmukaisia. Jota ei valitettavasti tajuta jos et oo autisti. Sitten se suvun ainoa tyyppi joka voisi IHAN OIKEASTI olla autisti, onkin valehteleva epäoikeudenmukainen haukkuja. Että näin.
Ja ei. Kiukuttelen (ei ole oikea sana toki) sitä että mutkin meinattiin diagnosoida VÄÄRIN PERUSTEIN!!
Aina heppoisesti sä itse nyt heittelet omia arvioita ja "diagnoosia". Ja sua ei kukaan meinannut diagnosoida vaan sun tilannetta tutkittiin, kuten vastuuntuntoisesti kuuluukin jos herää huoli kiusatusta lapsesta. Ei diagnosoitu, koska et ole autisti.
Ei siis ollenkaan heppoisesti ollut mitään tulossa.
Ja niissä tutkimuksissa kyllä käydään sitä perhe- ja sukupiiriä myös läpi, eli jos sieltä autismin piirteitä olisi noussut näistä sun 99% sukulaisista, sekin olisi huomattu. Näin ei vaikuta olleen.
Ehkä parempi vaan että annat asiantuntijoiden tehdä työnsä ja jätät rauhaan diagnosoidut autistit. Sitä diagnoosia ei tosta noin vaan saa.
Okei, mutta ei jokainen kiusattu autisti ole.
Sukumme on suuri, mutta valtaosa asuu pohjosessa ja me etelässä. Mutta äiti on sanonut kaikkien sukulaistensa olevan rehellisiä ja oikeudenmukaisia ja nykysinhän se herkästi tunnistetaan autismikirjoksi. Vaikkei se sitä ole.
Ja toivon todella ettei sitä saa noin vaan.
Autisti joutuu helposti kiusatuksi, sillä hänen juttunsa ja käytöksensä ovat usein hieman erilaisia kuin nenteillä. Varsinkin lapsena tämä saattaa olla ongelma, koska pieni lapsi ei osaa vielä maskata.
Se mikä se oli vuosikaudet ennen diagnoosia; alkoholin liikakäyttöä viikonloppuisin, ei sekakäyttöä, ei sairauslomia, kohtalaisen aktiivinen seuraelämä. Ei kaverin auton kokoista velkaa.