Näkeekö jo alakouluikäisistä ketkä jatkavat lukioon
ja ketkä joutuvat amikseen? Vai onko tuossa vaiheessa niin sanotusti peli vielä auki? Kun muistelen omia luokkatovereita, niin jälkeenpäin mietittynä tosi monesta näki jo nelosluokalla lukioon jatkamisen ja joidenkin kohdalla vielä siitä eteenpäin.
Kommentit (57)
No jotkuthan menevät lukioon vain siksi, etteivät he tiedä vielä 15-16-vuotiaana, millaista työtä haluavat tehdä. Jos haluaa vaikka sähköasentajaksi tai kokiksi, niin mitä lukiolla silloin tekee? Amiksestakin pystyy jatkamaan opintoja korkea-asteelle, ja lukion voi suorittaa halutessaan aikuisena iltalukiossa.
Omasta tiesin jo ennen kouluikää.
Lukio ei ole ihan vain rahan tai statuksen hakemista; joillakuilla on halu oppia asioita mahdollisimma laajalti.
Vierailija kirjoitti:
No jotkuthan menevät lukioon vain siksi, etteivät he tiedä vielä 15-16-vuotiaana, millaista työtä haluavat tehdä. Jos haluaa vaikka sähköasentajaksi tai kokiksi, niin mitä lukiolla silloin tekee? Amiksestakin pystyy jatkamaan opintoja korkea-asteelle, ja lukion voi suorittaa halutessaan aikuisena iltalukiossa.
Sivistyksen vuoksi? Kyllä sähköjä ehtii asennella sen 40+ vuotta, vaikka kävisi ensin lukion.
Amiksessakin pitäisi olla lukio-opetusta niin kuin Ruotsissakin on. Siellä kaikki käyvät gymnasiumin.
Miksi moni olettaa, että amikseen menee vain huonosti koulussa menestyneitä?
Vierailija kirjoitti:
Miksi moni olettaa, että amikseen menee vain huonosti koulussa menestyneitä?
Käy joskus sijaistamassa pari päivää niin ymmärrät. Tuntuu oudolta, kun osa on alakoululaisia murrosikäisen vartalossa.
Eskarilaisista jo näkee, kenen koulupolku on kepeä.
Miehen kanssa arvuuteltiin 14 vuotta sitten, miten esikoisen eskarikavereiden tulevaisuus menee ja 12 lapsesta osasimme arvata oikein 11 kertaa.
Tätä ketjua lukiessa saa ihan sen käsityksen, että ammatilliseen koulutukseen jatkamisessa olisi jotain huonoa tai väärää. Sieltä valmistuu mm. automekaanikkoja, rakennustyöläisiä, hitsaajia, sähkäreitä, putkareita, parturi-kampaajia, kokkeja ym. käytännön ammattilaisia, jotka ovat elintärkeitä yhteiskunnan pyörimisen kannalta. Pitäkääpä asia mielessä seuraavan kerran, kun esim. autonne tarvitsee huoltoa tai korjausta, kotinne remontointia tai hiuksenne leikkaamista.
Sen näkee niistä vanhemmista. Joillekin lukio on pakkomielle.
Tiedän useampia, jotka eivät ole päässeet haluamalleen amislinjalle, mutta joiden keskiarvo on riittänyt helposti lukioon. Että ei se ihan niinkään aina mene, että amikseen joudutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jotkuthan menevät lukioon vain siksi, etteivät he tiedä vielä 15-16-vuotiaana, millaista työtä haluavat tehdä. Jos haluaa vaikka sähköasentajaksi tai kokiksi, niin mitä lukiolla silloin tekee? Amiksestakin pystyy jatkamaan opintoja korkea-asteelle, ja lukion voi suorittaa halutessaan aikuisena iltalukiossa.
Sivistyksen vuoksi? Kyllä sähköjä ehtii asennella sen 40+ vuotta, vaikka kävisi ensin lukion.
Ammattikouluun tarvitaan tosiaan lisää yleissivistäviä opintoja, ainakin historiaa, biologiaa, fysiikkaa, kemiaa ja kieliä.
Koulukiusaajat jäävät yleensä työttömiksi tai menevät hanttihommiin/ mihin tahansa kouluun. Ovat kehittymätyömiä. Poikkeuksena vanhempien lujasti preppaamat ja rahoittamat nuoret, sekä suomenruotsalaiset, joilta vaaditaan paljon vähemmän kuin suomenkielisiltä, etenkin korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jotkuthan menevät lukioon vain siksi, etteivät he tiedä vielä 15-16-vuotiaana, millaista työtä haluavat tehdä. Jos haluaa vaikka sähköasentajaksi tai kokiksi, niin mitä lukiolla silloin tekee? Amiksestakin pystyy jatkamaan opintoja korkea-asteelle, ja lukion voi suorittaa halutessaan aikuisena iltalukiossa.
Sivistyksen vuoksi? Kyllä sähköjä ehtii asennella sen 40+ vuotta, vaikka kävisi ensin lukion.
Ammattikouluun tarvitaan tosiaan lisää yleissivistäviä opintoja, ainakin historiaa, biologiaa, fysiikkaa, kemiaa ja kieliä.
Miksi? Ammattikoulun ensisijainen tarkoitus on valmistaa käytännön ammattiin. Kyllä em. oppiaineita opiskellaan ihan riittävästi peruskoulun puolella.
Jos matikan ja fysiikan osaa jo yhdet valmiiksi ja toisille ei opeteta hyvin, ne tuskin menee lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jotkuthan menevät lukioon vain siksi, etteivät he tiedä vielä 15-16-vuotiaana, millaista työtä haluavat tehdä. Jos haluaa vaikka sähköasentajaksi tai kokiksi, niin mitä lukiolla silloin tekee? Amiksestakin pystyy jatkamaan opintoja korkea-asteelle, ja lukion voi suorittaa halutessaan aikuisena iltalukiossa.
Sivistyksen vuoksi? Kyllä sähköjä ehtii asennella sen 40+ vuotta, vaikka kävisi ensin lukion.
Ammattikouluun tarvitaan tosiaan lisää yleissivistäviä opintoja, ainakin historiaa, biologiaa, fysiikkaa, kemiaa ja kieliä.
Miksi? Ammattikoulun ensisijainen tarkoitus on valmistaa käytännön ammattiin. Kyllä em. oppiaineita opiskellaan ihan riittävästi peruskoulun puolella.
Miksi meillä sitten on aikuisia jotka eivät tiedä geenien ja mRNA:n eroa tai tunne vallan kolmijaon merkitystä? Miten silloin voi ottaa kantaa koronarokotteisiin tai ymmärtää demokratian toimintaa? Ei koulua käydä ammattia vaan elämää varten.
Sanoisin, että aika paljon näkee ja nimenomaan pienemmistä koululaisista, ennen mahdollisen murkkuiän kapinavaiheen iskemistä. Sellaiset kyllä voivat pärjätä myöhemmin, joilla koulu on mennyt yläasteiässä penkin alle, mutta yleensä eivät ne, joille jo 3-4lk asiat teettävät kovasti työtä.
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat kaikki uniikkeja. Kaikilla on mahdollisuus mennä korkealle,
Ei todellakaan ole kaikille tuollainen mahdollista. Järki nyt taas käteen.
Ei tarvi ku katsoa keiden vanhemmat äänestää PS, ni näiden lapset ei ainakaan mee lukioon, koska PS ja maga, jota ihailevat, halveksuu älykkyyttä, koululaitosta ja koulutusta, sivistystä yms. Eli ovat ihmissaast**.
Aika monesta kyllä, mutta kääytät vääriä sanoja. Monihan ei joudu amikseen vaan haluaa amikseen lukion sijasta...
Minun kouluaikoinani oli yläasteella käytössä tasokurssit kielissä ja matematiikassa: suppea kurssi, keskikurssi ja laaja kurssi. Lukioon ei ollut mitään asiaa, jos yksikin em. oppiaineista oli suppealla tasolla - ei, vaikka arvosana olisi kyseisessä oppiaineessa ollut 10. Tasokurssit sai valita itse, ja etenkin monet duunariperheiden pojat valitsivat suppeita kursseja ihan vain laiskuuttaan, vaikka heillä olisi ollut kykyjä enempäänkin.