Lue keskustelun säännöt.
HS: Saako lapsi harrastaa, jos ei pysty olemaan ryhmässä?
HS kolumnissa toimittaja kirjoittaa, kuinka vaikeaa on, kun hyvin vilkas 5-vuotias ei tule hyväksytyksi harrastuksissa. Perheessä on neljä lasta, ja yhteensä vähintään kymmenen harrastusmenoa viikossa. Nuorimmaisen kanssa on ollut vaikeaa, koska hänet on jo käännytetty käytöksensä vuoksi useammasta ryhmästä. Lapsi on saanut "viimeisen varoituksen" sekä lähikirjastossa että jalkapallokerhossa. Vilkas lapsi ei kuuntele ohjeita eikä keskity, ja äiti pohtii, mitä seurauksia sillä on, jos hyvin pienenä jää harrastuksista ulkopuolelle. "Hyvin vilkkaille lapsille opetetaan harrastuksissa, etteivät he kuulu joukkoon", äiti kirjoittaa.
Kommentit (1018)
Vierailija kirjoitti:
1. Miksi 5-vuotiaalla pitää olla harrastus? Varsinkaan silloin, jos lapsen kehityskohde on selvästi vielä rauhoittuminen, ryhmässä toimiminen ja ohjeiden kuuntelu, onko hänelle todella tarpeellista mennä ryhmiin, joissa oleminen ei onnistu, ja tulee paljon negatiivista palautetta ja kokemusta? Jos lapsi on jo vaikka 10-vuotias, silloin voisi jo ehkä ajatella, että hänellä on "oikeus" harrastukseen, mutta 5-vuotiaat ovat aivan nappuloita vielä, eikä heitä pidä viedä harrastuksiin, jos homma ei suju.
2. Jos on pakko harrastaa, sitten varmaan pitäisi olla sellainen harrastus, jossa vanhempi on mukana katsomassa lapsensa perään.
3. Harrastukset ovat todella kalliita nykyään. Jos ryhmässä yhdeksän muksua jää vaille maksettua opetusta siksi, että yhden pitää saada olla sellainen kuin on, se on ihan yksiselitteisesti väärin. Lapsi on väärässä paikassa.
Tosi hyvin kommentoitu. Jos lapsi isompana oirehtii noin, niin kannattaisi käydä tutkituttamassa ettei ole mitään neurologista tmv.
Mutta 5-vuotias tosiaan ei tarvitse vielä isoa ryhmää, jollei selkeästi ole siihen valmis. Myöhemminkin ehtii sosiaalistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
”Kaikilla pitää olla rauha harrastaa. Jokainen perhe on maksava asiakas siinä missä mekin, ja myös ohjaajalla pitää olla mahdollisuus vetää opetusta suurin piirtein suunnitelmansa mukaan.”
Arvaatteko, kuka noin kirjoittaa? Viiden pisteen vihje: olette diagnosoineet hänet narsistiksi ja vaatineet häneltä lasten huoltajuutta pois.
Missä on sanottu diagnosoidusta persoonallisuushäiriöstä?
Niin. Ei. Missään.
Ihminen kun voi ilmentää narsistisia piirteitä käytöksessään vaikka ei olisi diagnoosia.
Moni terapeutti käyttää arkikielen sanaa narsisti kuvaamaan näitä piirteitä.
Keskiluokkaisille vanhemmille on monesti tosi kipeä paikka, jos lapsi ei harrasta ohjatusti mitään. Silti monet 5-vuotiaat ovat vielä aivan kypsymättömiä keskittymään sellaiseen olemiseen, jota ryhmäharrastuksessa tarvitaan. Silloin viisas vanhempi toteaa, että tämän lapsen aika ei ole nyt vielä mennä harrastusryhmiin, vaan hän saa olla oma itsensä, ja rauhoittuu ajan kanssa aivojen kypsyessä ja kodin ja päiväkodin ohjauksella. Lapsi on niin pieni, että on aivan turha viedä häntä ryhmästä toiseen saamaan huonoa palautetta, järkevämpää on todeta, että annetaanpa vielä aikaa kypsyä, ja yritetään myöhemmin uudelleen. Lapsiperheiden sosiaalineuvonnasta voi kysellä apua, jos arki on liian kuormittavaa. Väkisin harrastaminen tuskin asiaa ratkaisee.
Toimittaja mainitsee, että ymmärtää kyllä, että muillakin on oikeus harrastaa, mutta en usko, että hän välittää siitä tarpeeksi. On ehkä vain myönnettävä, että jotkut samanikäiset ovat siinä mielessä kypsempiä, että kykenevät olemaan ryhmässä niin, että kaikilla on mahdollisuus oppia. Valitettavasti vilkkaalla tai uhmakkaalla lapsella ei ole moraalisesti oikeutta tätä mahdollisuutta toisilta viedä. Lapsi kasvaa kyllä, Ohjattujen harrastusten aika on sitten myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Kaikilla pitää olla rauha harrastaa. Jokainen perhe on maksava asiakas siinä missä mekin, ja myös ohjaajalla pitää olla mahdollisuus vetää opetusta suurin piirtein suunnitelmansa mukaan.”
Arvaatteko, kuka noin kirjoittaa? Viiden pisteen vihje: olette diagnosoineet hänet narsistiksi ja vaatineet häneltä lasten huoltajuutta pois.Missä on sanottu diagnosoidusta persoonallisuushäiriöstä?
Niin. Ei. Missään.
Ihminen kun voi ilmentää narsistisia piirteitä käytöksessään vaikka ei olisi diagnoosia.
Moni terapeutti käyttää arkikielen sanaa narsisti kuvaamaan näitä piirteitä.
Sivusta: Joo, mutta ei psykoterapeutti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki saavat harrastaa, oli vilkas tai ei. Seurojen on vaan sopeuduttava tilanteeseen ja tarvittaessa otettava lisää ohjaajia. Ketään ei saa jättää pois tai vaihtoehtoisesti kukaan ei saa harrastaa.
Eikös tämä johda aika nopeasti tuolle painotettujen luokkien ja yksityiskoulujen tielle? Harrastuksiin tulee aloitusvaiheeseenkin "tasokokeet", joilla lapsen soveltuvuus kyseiseen lajiin ja sen vaatimuksiin testattaisiin. Sitäkö haluat? Sillä tosin olisi se seuraus, että mukana olevien lasten harrastusrauha olisi takuuvarmasti taattu, kun riehujat eivät pääsisi edes sille ensimmäiselle tunnille. Tuohonhan tuo lopulta johtaa, jos toistuu liian usein se, että vanhemmat tuovat kyseiseen lajiin iän, keskittymisen, käytöksen puolesta sopimattoman lapsen.
Monissa harrastuksissa on tasokokeita ja pääsykokeitakin. Ei ne ole mitään uutta. Moni vanhempi vain kuvittelee, että kun maksaa harrastuksesta, voi vaatia yksilöllistä palvelua.
"Harrastus" on siis yhtä kuin eräänlainen koulu lapselle?
Kuvittelin, että harrastaminen tarkoittaa omaehtoista ja vapaaehtoista vapaa-ajan toimintaa, mutta nähtävästi olin väärässä.
Olit juu, eiköhän 99,9 % ihmisistä tarkoita (lasten) harrastuksilla jotain säännöllistä ja ohjattua toimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivoisin, että maksullisten harrastusryhmien järjestäjät ilmaisisivat rohkeammin, mitä ryhmään osallistuminen vaatii samaan tapaan kuin meidän uimakoulussa: On vauvauinti, ja sitten isommille vesileikit. Siitä eteenpäin jokaisen ryhmän osallistumisvaatimuksissa lukee: "Ryhmään osallistuminen vaatii kykyä kuunnella ja noudattaa ohjeita.". On turvallisempi olo viedä lapsi, kun voi hyvällä syyllä ainakin olettaa, ettei opettajan aika mene vain hukkumisten estämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Kaikilla pitää olla rauha harrastaa. Jokainen perhe on maksava asiakas siinä missä mekin, ja myös ohjaajalla pitää olla mahdollisuus vetää opetusta suurin piirtein suunnitelmansa mukaan.”
Arvaatteko, kuka noin kirjoittaa? Viiden pisteen vihje: olette diagnosoineet hänet narsistiksi ja vaatineet häneltä lasten huoltajuutta pois.Missä on sanottu diagnosoidusta persoonallisuushäiriöstä?
Niin. Ei. Missään.
Ihminen kun voi ilmentää narsistisia piirteitä käytöksessään vaikka ei olisi diagnoosia.
Moni terapeutti käyttää arkikielen sanaa narsisti kuvaamaan näitä piirteitä.Sivusta: Joo, mutta ei psykoterapeutti.
Varmastikin näin. Onhan niitä kokeellisia terapioita tekeviä puoskareitakin jotka kaivavat ihmisestä pahuuden ja julmuuden esiin. Ja jälki on sen mukaista terapian jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki saavat harrastaa, oli vilkas tai ei. Seurojen on vaan sopeuduttava tilanteeseen ja tarvittaessa otettava lisää ohjaajia. Ketään ei saa jättää pois tai vaihtoehtoisesti kukaan ei saa harrastaa.
Jokainen voi itse mennä ohjaamaan harrastuksia, jos kokee harrastukset tärkeiksi. Vapaaehtoisia ei vain tahdo jostain kumman syystä riittää.
Harrastuksia on siksi että vanhempien ei tarvitse niihin osallistua. Seuran tehtävä on hankkia ohjaajat, ei sysätä tätäkin vanhemman niskoille.
Ikävää nähdä kun lähitulevaisuudessa lasten harrastaminen loppuu kokonaan. Joko a) resurssipulaan kun ei ole tekijöitä tai b) liian korkeaan hintaa, koska palkataan ne resurssit. Pätevä päävalmentaja ja pari hyvää apuvalmentajaa maksaa helposti sen 10000 €/kk.
Eipä ole sitten kolumnin kirjoittajan lapsellekaan ryhmiä, mihin mennä.
Viisivuotiaat eivät tarvitse mihinkään päteviä valmentajia apuvalmentajineen. Sen ikäiset oppivat leikin kautta. Kuka tahansa lapsia ymmärtävä aikuinen riittää.
-eri, ohis.
Kolme ketä tahansa lapsia ymmärtävää aikuista maksaa vähintään puolet tuosta, riippuen minkälaisella tuntimäärällä otetaan. Ja kuka tahansa lapsia ymmärtävä aikuinen ei ole millään tapaa pätenä erityislasten ryhmän vetämiseen, eli kyllä, sinne tarvitaan niitä päteviä valmentajia apuvalmentajineen.
Vierailija kirjoitti:
Näissä keskusteluissa ihmettelen aina näitä "pitääkö lapsella olla harrastus" - paasaajia. Oman kokemuksen perusteella näin sanovista 95% ei tarjoa lapselleen kotona seuraa, liikuntaa tai opeta heille mitään taitoja edes sitä 1-2 tuntia viikossa tai mitä ikinä harrastuksiin viikossa menisi. Lapsista tulee taitavia telkkarin katsojia ja kotoilijoita.
Lasten ja nuorten valmennuksessa itse varsin syvällä olevana sanon suoraan että tuo prosenttisi on reilusti alakanttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä keskusteluissa ihmettelen aina näitä "pitääkö lapsella olla harrastus" - paasaajia. Oman kokemuksen perusteella näin sanovista 95% ei tarjoa lapselleen kotona seuraa, liikuntaa tai opeta heille mitään taitoja edes sitä 1-2 tuntia viikossa tai mitä ikinä harrastuksiin viikossa menisi. Lapsista tulee taitavia telkkarin katsojia ja kotoilijoita.
Sanoisin, että pitää olla harrastus. Mutta ei ole pakko olla ohjattu ja maksettu. Se voi olla pyöräily vanhemman kanssa tai metsäretki tai mitä vaan yhteistä, mileuiten ulkoilua. Mutta lapsen pitää liikkua se xx tuntia päivässä. Ei voi olettaa, että päiväkoti ja koulu kattaa kaiken.
Siis ehdottomasti pitää olla myös omatoimista liikuntaa ja toimintaa, mutta en kyllä oikein usko että juuri kukaan mieltää sen miksikään harrastukseksi.
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkaisille vanhemmille on monesti tosi kipeä paikka, jos lapsi ei harrasta ohjatusti mitään. Silti monet 5-vuotiaat ovat vielä aivan kypsymättömiä keskittymään sellaiseen olemiseen, jota ryhmäharrastuksessa tarvitaan. Silloin viisas vanhempi toteaa, että tämän lapsen aika ei ole nyt vielä mennä harrastusryhmiin, vaan hän saa olla oma itsensä, ja rauhoittuu ajan kanssa aivojen kypsyessä ja kodin ja päiväkodin ohjauksella. Lapsi on niin pieni, että on aivan turha viedä häntä ryhmästä toiseen saamaan huonoa palautetta, järkevämpää on todeta, että annetaanpa vielä aikaa kypsyä, ja yritetään myöhemmin uudelleen. Lapsiperheiden sosiaalineuvonnasta voi kysellä apua, jos arki on liian kuormittavaa. Väkisin harrastaminen tuskin asiaa ratkaisee.
Toimittaja mainitsee, että ymmärtää kyllä, että muillakin on oikeus harrastaa, mutta en usko, että hän välittää siitä tarpeeksi. On ehkä vain myönnettävä, että jotkut samanikäiset ovat siinä mielessä kypsempiä, että kykenevät olemaan ryhmässä niin, että kaikilla on mahdollisuus oppia. Valitettavasti vilkkaalla tai uhmakkaalla lapsella ei ole moraalisesti oikeutta tätä mahdollisuutta toisilta viedä. Lapsi kasvaa kyllä, Ohjattujen harrastusten aika on sitten myöhemmin.
Toisaalta jokaisessa ryhmässä aina joku on se vilkkain ja uhmakkaan.
En usko että tästä mitään hyvää seuraa, jos lapsia aletaan vainoamaan ominaisuuksiensa perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakaan mihinkään joukkuelajiin tuollainen lapsi jonka vanhempi on antanut itsekeskeisen mallin käyttäytyä ei sovi.
Ja se ei ole lapsen syy millään tavalla vaan yksinomaan vanhemman syy.
Vanhemman joka ajattelee vain itseään ja on empatiakyvytön.
Joukkue kun on yhtä vahva kun sen, varsinkin henkisesti, heikoin lenkki.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko perhe yhdessä liikkua ja pelailla vaikka jalkapalloa lähikentällä, jolloin vasta 5-vuotias voisi harjoitella yhteisten sääntöjen noudattamista vanhemman ohjauksessa ja silmien alla. Kun taidot kasvavat, ehkä ryhmäharrastus onnistuu vieraan valmennuksessa ja isommassa ryhmässä turvallisesti. Valmentajilla ei ole resursseja peruskasvatustyöhön. Vasta kun ryhmätaidot ja itsehillintätaidot ovat riittävät, on järkevää siirtyä valmennukseen. Lapsellekin on raskasta olla isossa ryhmässä, kun jatkuvasti saa kokemuksen, ettei pysty noudattamaan ohjeita ja saa ikävää palautetta. Tätä kokemusta kantaa pitkään mukanaan. Ensin kannattaa hankkia onnistumisia vaikka omassa perhepiirissä.
Kuulostaa myös siltä, että kannattaa hakeutua selvittämään, onko lapsella erityisvaikeuksia, jotta niihin saa apua mahdollisimman ajoissa. Onnistumisten kautta luotu itsetunto on tärkeämpi kuin aikainen pyrkiminen lajivalmennukseen. Tsemppiä perheelle!
Voisi varmaan, mutta voisiko jompikumpi niistä vanhemmista mennä mukaan ihan siihen harrasteryhmään auttamaan? Ihan kaikissa harrastuksissa se ei välttämättä ole mahdollista, mutta en ainakaan itse ole sellaista uimakoulua vielä nähnyt jonne vanhempi ei saisi mennä erityislapsen mukaan avustajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkaisille vanhemmille on monesti tosi kipeä paikka, jos lapsi ei harrasta ohjatusti mitään. Silti monet 5-vuotiaat ovat vielä aivan kypsymättömiä keskittymään sellaiseen olemiseen, jota ryhmäharrastuksessa tarvitaan. Silloin viisas vanhempi toteaa, että tämän lapsen aika ei ole nyt vielä mennä harrastusryhmiin, vaan hän saa olla oma itsensä, ja rauhoittuu ajan kanssa aivojen kypsyessä ja kodin ja päiväkodin ohjauksella. Lapsi on niin pieni, että on aivan turha viedä häntä ryhmästä toiseen saamaan huonoa palautetta, järkevämpää on todeta, että annetaanpa vielä aikaa kypsyä, ja yritetään myöhemmin uudelleen. Lapsiperheiden sosiaalineuvonnasta voi kysellä apua, jos arki on liian kuormittavaa. Väkisin harrastaminen tuskin asiaa ratkaisee.
Toimittaja mainitsee, että ymmärtää kyllä, että muillakin on oikeus harrastaa, mutta en usko, että hän välittää siitä tarpeeksi. On ehkä vain myönnettävä, että jotkut samanikäiset ovat siinä mielessä kypsempiä, että kykenevät olemaan ryhmässä niin, että kaikilla on mahdollisuus oppia. Valitettavasti vilkkaalla tai uhmakkaalla lapsella ei ole moraalisesti oikeutta tätä mahdollisuutta toisilta viedä. Lapsi kasvaa kyllä, Ohjattujen harrastusten aika on sitten myöhemmin.
Toisaalta jokaisessa ryhmässä aina joku on se vilkkain ja uhmakkaan.
En usko että tästä mitään hyvää seuraa, jos lapsia aletaan vainoamaan ominaisuuksiensa perusteella.
Se ei ole tulkinnanvaraista, estääkö jonkun lapsen käytös muita oppimasta ja opettajaa opettamasta. Kaikkien paikka on koulussa ja päiväkodissa, ja kaikille lapsille löytyy mielekästä tekemistä, ja varmasti ennen pitkää joku harrastuskin. Kaikkien harrastusryhmien ei tarvitse kuitenkaan sopia kaikille lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko perhe yhdessä liikkua ja pelailla vaikka jalkapalloa lähikentällä, jolloin vasta 5-vuotias voisi harjoitella yhteisten sääntöjen noudattamista vanhemman ohjauksessa ja silmien alla. Kun taidot kasvavat, ehkä ryhmäharrastus onnistuu vieraan valmennuksessa ja isommassa ryhmässä turvallisesti. Valmentajilla ei ole resursseja peruskasvatustyöhön. Vasta kun ryhmätaidot ja itsehillintätaidot ovat riittävät, on järkevää siirtyä valmennukseen. Lapsellekin on raskasta olla isossa ryhmässä, kun jatkuvasti saa kokemuksen, ettei pysty noudattamaan ohjeita ja saa ikävää palautetta. Tätä kokemusta kantaa pitkään mukanaan. Ensin kannattaa hankkia onnistumisia vaikka omassa perhepiirissä.
Kuulostaa myös siltä, että kannattaa hakeutua selvittämään, onko lapsella erityisvaikeuksia, jotta niihin saa apua mahdollisimman ajoissa. Onnistumisten kautta luotu itsetunto on tärkeämpi kuin aikainen pyrkiminen lajivalmennukseen. Tsemppiä perheelle!
Voisi varmaan, mutta voisiko jompikumpi niistä vanhemmista mennä mukaan ihan siihen harrasteryhmään auttamaan? Ihan kaikissa harrastuksissa se ei välttämättä ole mahdollista, mutta en ainakaan itse ole sellaista uimakoulua vielä nähnyt jonne vanhempi ei saisi mennä erityislapsen mukaan avustajaksi.
Jospa onkin niin että tässä tapauksessa lapsen käytös on seurausta vanhemman omasta toiminnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki saavat harrastaa, oli vilkas tai ei. Seurojen on vaan sopeuduttava tilanteeseen ja tarvittaessa otettava lisää ohjaajia. Ketään ei saa jättää pois tai vaihtoehtoisesti kukaan ei saa harrastaa.
Eikös tämä johda aika nopeasti tuolle painotettujen luokkien ja yksityiskoulujen tielle? Harrastuksiin tulee aloitusvaiheeseenkin "tasokokeet", joilla lapsen soveltuvuus kyseiseen lajiin ja sen vaatimuksiin testattaisiin. Sitäkö haluat? Sillä tosin olisi se seuraus, että mukana olevien lasten harrastusrauha olisi takuuvarmasti taattu, kun riehujat eivät pääsisi edes sille ensimmäiselle tunnille. Tuohonhan tuo lopulta johtaa, jos toistuu liian usein se, että vanhemmat tuovat kyseiseen lajiin iän, keskittymisen, käytöksen puolesta sopimattoman lapsen.
Monissa harrastuksissa on tasokokeita ja pääsykokeitakin. Ei ne ole mitään uutta. Moni vanhempi vain kuvittelee, että kun maksaa harrastuksesta, voi vaatia yksilöllistä palvelua.
"Harrastus" on siis yhtä kuin eräänlainen koulu lapselle?
Kuvittelin, että harrastaminen tarkoittaa omaehtoista ja vapaaehtoista vapaa-ajan toimintaa, mutta nähtävästi olin väärässä.
Olit juu, eiköhän 99,9 % ihmisistä tarkoita (lasten) harrastuksilla jotain säännöllistä ja ohjattua toimintaa.
Harrastus tarkoittaa lapsen kohdalla ihan eria asiaa kuin aikuisten kohdalla. Aikuiselle vaikka lukeminen tai puutarhanhoito voi olla harrastus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että 5 vuotias on kusipää? Ilmeisesti pitäisi vetää turpaan, niinkö? Järkyttävää mitä Ilmeisesti aikuinen kirjoittaa!
Entisenä lastenhoitajana voin sanoa, että kyllä moni vanhempi kasvattaa lapsestaan k*sipään.
On oikeasti lapsia jotka ovat jatkuvast turpa väärällään ja suupielet alaspäin ja katsovat vihaisilla silmillään halveksien muita ihmisiä.
Sori vaan, mutta omakohtaisesti koettu moneen kertaan: Yleensä nämä lapset on opetettu maailmannavoiksi. Ainoita lapsia, jotka ovat saaneet kaiken periksi ja vanhemmat ihastelee ihan sama mitä lapsi päättääkään tehdä. Ja vanhemmat myös pitää yllä tätä lapsen k*sipäisyyttä mm. torumalla lapsensa hoitajia jos hoitajat on kehdanneet vaatia lapselta jotakin, mitä se lapsi ei ole halunnut tehdä.
Kaikki lapset eivät ole sellaisia, eivätkä toki hekään jotka ovat ole sitä omasta syystään, mutta kyllä nousi aina niskavillat pystyy sellaisten lasten kohdalla, nyt kun en ole enää alalla, niin voin sanoa että hyi h*lvetti.
Lapsettomana hankala ymmärtää, että miten tällaistakin lasta vanhemmat silti ihailee ja rakastaa. Pakko olla jotain hormooneja/alkukantaista vaistoa tuossa vaiheessa hommassa mukana tai sitten ne vanhemmat vain on ihan samanlaisia ja arvostaa tuollasta piirrettä lapsessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ohjaajat on vapaaehtoisia vanhempia, neropatti. Seura ei ole mikään palvelu jonka asiakas olet.
Kolumnissa puhuttiin uimakoulusta ja tanssikoulusta. Tuskin yhdessäkään tanssikoulussa tai uimakoulussa on vapaaehtoiset vanhemmat ohjaamassa.
Kyullä uimakoulut menee yleensä vapaaehtoisvoimin
Kuulostaa hengenvaaralliselta. Olen tutustunut aika kattavasti oman alueeni tarjontaan, eikä täällä varmasti ole yhdessäkään uimakoulussa kouluttamatonta vanhempaa puikoissa.
Vapaaehtoinen ei ole synonyymi kouluttamattomalle vanhemmalle. Turun seudulla uimakoulut ovat pääsääntöisesti jonkun yleishyödyllisen järjestön tarjoamia, jossa vetäjänä on nimenomaan "vapaaehtoinen vanhempi", tai uimaseurojen järjestämiä jo perusuimataitoisille, jolloin vetäjänä ovat aika tyypillisesti seuran vanhempia junnuja jotka saavat ehkä sen kympin per kerta korvaukseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksuttomia ja edullisia harrastuksia on js on ollut aina. Ei kaikkien tarvitse köydä yksityistunneilla opettelemassa viulunsoittoa tai kuulua urheiluseuraan tms. Muitakin vaihtoehtoja on. Liikuntaa voi harrastaa ihan omaksi iloksikin. Kansalaisopistoissa on lapsillekin edullisia kursseja yms.
Jostain syystä sitä maksutonta ja edullista vapaamuotoista harrastamista kuitenkin hyljeksitään lasten kohdalla. Yleinen käsitys on että jos lapsi harrastaa niin sen pitää tapahtua valmentajan tai opettajan johdolla esimerkiksi urheiluseuran puitteissa.
Jep. Ja sitten siellä on sekaisin kaikenlaista porukkaa. Juuri näitä enemmän lastenhoitoa kaipaavia ja sitten niitä jotka oikeasti haluaisi treenata. Ja voi arvata kumpaan ryhmään sen valmentajan aika (valitettavasti) kuluu.
Edelleenkään 5-vuotiaat eivät tarvitse valmentajaa yhtään mihinkään. Eli se aika kuluu joka tapauksessa hukkaan.
Miten ajattelit viisivuotiaan opettelevan vaikka pianonsoittoa tai jalkapalloa (siis sitä oikeaa lajia, ei pihalla potkiskelua) ilman valmentajaa?
Entisenä lastenhoitajana voin sanoa, että kyllä moni vanhempi kasvattaa lapsestaan k*sipään.
On oikeasti lapsia jotka ovat jatkuvast turpa väärällään ja suupielet alaspäin ja katsovat vihaisilla silmillään halveksien muita ihmisiä.
Sori vaan, mutta omakohtaisesti koettu moneen kertaan: Yleensä nämä lapset on opetettu maailmannavoiksi. Ainoita lapsia, jotka ovat saaneet kaiken periksi ja vanhemmat ihastelee ihan sama mitä lapsi päättääkään tehdä. Ja vanhemmat myös pitää yllä tätä lapsen k*sipäisyyttä mm. torumalla lapsensa hoitajia jos hoitajat on kehdanneet vaatia lapselta jotakin, mitä se lapsi ei ole halunnut tehdä.
Kaikki lapset eivät ole sellaisia, eivätkä toki hekään jotka ovat ole sitä omasta syystään, mutta kyllä nousi aina niskavillat pystyy sellaisten lasten kohdalla, nyt kun en ole enää alalla, niin voin sanoa että hyi h*lvetti.