Lue keskustelun säännöt.
AMK on korkeakoulu – vaikka se kuinka harmittaisi
06.09.2026 |
Faktat eivät muutu mielipiteellä
On hieman huvittavaa, kuinka vaikeaa joidenkin yliopistotaustaisten on hyväksyä, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu. Ei melkein korkeakoulu, ei ”vähän alempi koulu”, vaan toinen Suomen korkeakoulujärjestelmän kahdesta sektorista.
AMK-tutkinto on tutkintojen viitekehyksessä tasolla 6 kuten kandidaatin tutkinto, ja YAMK tasolla 7 kuten maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnot. Se ei tarkoita, että tutkinnot olisivat sisällöltään samoja – eikä niiden kuulukaan olla. Yliopistot ovat tiede- ja tutkimuspainotteisia, ammattikorkeakoulut työelämä- ja käytäntöpainotteisia.
Kaikkein ironisinta on, jos korkeakoulutettu ihminen yrittää kumota tämän omalla mielipiteellään. Luulisi yliopistossa oppineen edes sen verran lähdekriittisyyttä, että oma käsitys tutkinnon arvosta ei määrittele Suomen koulutusjärjestelmää.
AMK:sta saa olla mitä mieltä tahansa. Faktat eivät tarvitse mielipiteen hyväksyntää.
Yliopistokoulutus ei näköjään takaa faktantarkistusta. Pidän tällaisia ihmisiä vähän ”hölmöinä” jotka väittävät jotain muuta.
Kommentit (889)
Vierailija kirjoitti:
Jätän tämän vain tähän: Ihmisten haukkuminen tai nimitteleminen ”harhaiseksi” (engl. delusional) on nykyään yleistä arkikielessä ja nettikeskusteluissa, mutta siihen liittyy useita ongelmia. Sanaa käytetään tyypillisesti silloin, kun joku on eri mieltä toisen kanssa, pitää toisen tavoitteita epärealistisina tai kokee toisen näkemykset absurdeiksi.
Tässä on tiivis katsaus siihen, miksi ilmiö on haitallinen ja mitä se kertoo viestinnästä:
1. Stigmatisaatio ja mielenterveyden vähättelyLääketieteellisen termin väärinkäyttö: Harhaisuus (deluusio) on todellinen ja vakava psykiatrinen oire, jota esiintyy esimerkiksi skatsofreniassa tai vakavassa masennuksessa.Leimaaminen: Kun termiä käytetään haukkumasanana, se halventaa mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä ja lisää heihin kohdistuvaa stigmaa.
2. Keskustelun mitätöiminen (Kaasuttaminen / Gaslighting)Vastapuolen vaientaminen: Kutsumalla toista harhaiseksi pyritään usein mitätöimään hänen mielipiteensä kokonaan ilman, ainaisia perusteluita.Valta-asetelma: Se on usein manipulaation muoto, jossa yritetään saada toinen ihminen (tai yleisö) epäilemään kyseisen henkilön arvostelukykyä, muistia tai mielenterveyttä.
3. Argumentaatiovirhe (Ad Hominem)Henkilöön menevä hyökkäys: Sen sijaan, että asioista keskusteltaisiin faktoilla tai argumenteilla, hyökätään keskustelukumppanin persoonaa tai mielenterveyttä vastaan. Tämä lopettaa rakentavan vuoropuhelun välittömästi.Mitä sen sijaan voisi sanoa?Jos haluaa kritisoida jonkun ajatuksia ilman mielenterveystermeillä haukkumista, voi käyttää tarkempia ja kunnioittavampia ilmauksia:
"Mielestäni tuo näkemys on epärealistinen."
"Oletko ottanut huomioon nämä faktat, jotka sotivat tuota ajatusta vastaan?"
"Tuo tavoite vaikuttaa saavuttamattomalta näillä resursseilla."
"Käsityksemme tästä asiasta eroavat merkittävästi."
Joku on harhainen jos kuvittelee ja väittää minun tehneen jotakin mitä en ole tehnyt. Se ei ole eri näkemys vaan harhainen eli todellisuutta vastaamaton väärä luulo ja väite. On korrektia ja hyödyllistä sanoa aitoa harhaa harhaksi. Asiaa sievistelemällä harhainen ei opi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK on vain amiksen jatke josta valmistuu sillä, että osaa aakkoset ja tulla ajoissa paikalle (ainakin joskus).
No nyt tuli just hyvä esimerkki siitä mistä tässä puhuttiin 😂 Kun ei oo faktoihin mitään sanottavaa niin sit AMK on vaan ”amiksen jatke”. Onneks Suomen koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan mee sen mukaan mitä joku Vauvalla siitä ajattelee..,.,,
No pitää tuntea vähän järjestelmää ja historiaa ymmärtääkseen mitä tuo amiksen jatke tarkoittaa. Se, että 90-luvun lopulla muutettiin opistot nimeltään korkeakouluiksi koska poliittiset päättäjät olivat linjanneet että Suomeen on saatava paljon korkeakoulutettuja ihmisiä jotta näytettäisiin hyvältä maailmalla, oli jokseenkin kosmeettinen PR-tempaus josta toki moni opetushallinnon viranomainen varmasti sai prenikoita ja ansioita CV:hen kosolti. Ja se, että koulutusjärjestelmä sisältää kaikenlaisia polkuja ja väyliä amiksesta AMK:hon koska normaaleilla osaamiseen perustuvilla pääsykokeilla ei onnistuisi. Ja se, että 18-v oppivelvollisuus sekä toisen asteen tulostavoitteet valmistuneista ja jatko-opintoihin päässeistä ohjaavat. Vain muutaman keskeisen faktan mainitakseni. Käytännössä AMk:hon pääsee kun osaa astua kynnysken yli. Kaikki eivät valmistu, mutta kun aines heikkenee niin taso laskee pakosta myös putken lopussa, koska myös AMK:t kilpailevat tulostavoitteilla rahoituksesta olosuhteissa joissa jokainen nuori sukupolvi on pienempi ja systeemi haluaa enemmistölle korkeakoulututkinnon vähemmillä opetusresursseilla aina vaan.
Joo, ammattisurkeakoulussa saa opintopisteitä jo sillä, että osaa istua yhden ryhmätyön ja kirjoittaa raportin otsikon oikein. Yksi AMK-opettaja tätä minulle nauroi.
Täällä toistuu jatkuvasti ajatus, että ammattikoululaisille on pitänyt ”keksiä kaikenlaisia väyliä” AMK:hon, koska muuten he eivät muka sinne pääsisi.
Samalla logiikalla kannattaa sitten muistaa että lukiolaisillekin on yktälailla erilaisia väyliä yliopistoon normaalin yhteishaun ja perinteisen valintakokeen rinnalla. On avoimen yliopiston väyliä, erilaisia väyläopintoja ja korkeakoulujen sekä lukioiden yhteistyöopintoja, joiden kautta voi joissakin koulutuksissa edetä tutkinto-opiskelijaksi.
Voidaanko siis näistäkin opiskelijoista päätellä, että ”hei, ettehän te olisi ikinä muuten päässeet yliopistoon”? 🙈 Tuskin. Väylän koko tarkoitus on tarjota erilaisia tapoja osoittaa osaaminen ja päästä opiskelemaan.
Jännästi vaihtoehtoinen reitti muuttuu täällä merkiksi heikosta osaamisesta vain silloin, kun puhutaan ammattikoulusta tai AMK:sta. Mutta Yliopiston kohdalla sama asia onkin yhtäkkiä joustava ja hieno opiskelupolku. 😅
Kannattaa myös kertoa, kuinka suuri osa amk-tutkinosta muodostuu pilipali-harjoittelusta. Oikea vastaus on, että suurimmillaan se on 120 noppaa eli kaksi vuotta koko amk-tutkinnosta. Voidaan perustellusti kysyä, onko amk-tutkinto vain amiksen jatke.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK on vain amiksen jatke josta valmistuu sillä, että osaa aakkoset ja tulla ajoissa paikalle (ainakin joskus).
No nyt tuli just hyvä esimerkki siitä mistä tässä puhuttiin 😂 Kun ei oo faktoihin mitään sanottavaa niin sit AMK on vaan ”amiksen jatke”. Onneks Suomen koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan mee sen mukaan mitä joku Vauvalla siitä ajattelee..,.,,
No pitää tuntea vähän järjestelmää ja historiaa ymmärtääkseen mitä tuo amiksen jatke tarkoittaa. Se, että 90-luvun lopulla muutettiin opistot nimeltään korkeakouluiksi koska poliittiset päättäjät olivat linjanneet että Suomeen on saatava paljon korkeakoulutettuja ihmisiä jotta näytettäisiin hyvältä maailmalla, oli jokseenkin kosmeettinen PR-tempaus josta toki moni opetushallinnon viranomainen varmasti sai prenikoita ja ansioita CV:hen kosolti. Ja se, että koulutusjärjestelmä sisältää kaikenlaisia polkuja ja väyliä amiksesta AMK:hon koska normaaleilla osaamiseen perustuvilla pääsykokeilla ei onnistuisi. Ja se, että 18-v oppivelvollisuus sekä toisen asteen tulostavoitteet valmistuneista ja jatko-opintoihin päässeistä ohjaavat. Vain muutaman keskeisen faktan mainitakseni. Käytännössä AMk:hon pääsee kun osaa astua kynnysken yli. Kaikki eivät valmistu, mutta kun aines heikkenee niin taso laskee pakosta myös putken lopussa, koska myös AMK:t kilpailevat tulostavoitteilla rahoituksesta olosuhteissa joissa jokainen nuori sukupolvi on pienempi ja systeemi haluaa enemmistölle korkeakoulututkinnon vähemmillä opetusresursseilla aina vaan.
Joo, ammattisurkeakoulussa saa opintopisteitä jo sillä, että osaa istua yhden ryhmätyön ja kirjoittaa raportin otsikon oikein. Yksi AMK-opettaja tätä minulle nauroi.
Täällä toistuu jatkuvasti ajatus, että ammattikoululaisille on pitänyt ”keksiä kaikenlaisia väyliä” AMK:hon, koska muuten he eivät muka sinne pääsisi.
Samalla logiikalla kannattaa sitten muistaa että lukiolaisillekin on yktälailla erilaisia väyliä yliopistoon normaalin yhteishaun ja perinteisen valintakokeen rinnalla. On avoimen yliopiston väyliä, erilaisia väyläopintoja ja korkeakoulujen sekä lukioiden yhteistyöopintoja, joiden kautta voi joissakin koulutuksissa edetä tutkinto-opiskelijaksi.
Voidaanko siis näistäkin opiskelijoista päätellä, että ”hei, ettehän te olisi ikinä muuten päässeet yliopistoon”? 🙈 Tuskin. Väylän koko tarkoitus on tarjota erilaisia tapoja osoittaa osaaminen ja päästä opiskelemaan.
Jännästi vaihtoehtoinen reitti muuttuu täällä merkiksi heikosta osaamisesta vain silloin, kun puhutaan ammattikoulusta tai AMK:sta. Mutta Yliopiston kohdalla sama asia onkin yhtäkkiä joustava ja hieno opiskelupolku. 😅
Kannattaa myös kertoa, kuinka suuri osa amk-tutkinosta muodostuu pilipali-harjoittelusta. Oikea vastaus on, että suurimmillaan se on 120 noppaa eli kaksi vuotta koko amk-tutkinnosta. Voidaan perustellusti kysyä, onko amk-tutkinto vain amiksen jatke.
Siis mistä ihmeestä tuo 120 op on taas tempaistu? AMK-tutkinnossa ammattitaitoa edistävää harjoittelua on asetuksen mukaan vähintään 30 op. Harjoittelun määrä vaihtelee tutkinnosta riippuen, mutta siitä on aika pitkä matka väitteeseen, että AMK-tutkinnosta olisi kaksi vuotta jotain ”pilipali-harjoittelua”.
Mulla itselläni harjoittelua on ollut koko AMK-tutkinnon aikana noin 40 op. Aika jännästi siitä saatiin täällä yhtäkkiä 120 op.
Ja harjoittelu on ihan tarkoituksellinen osa korkeakoulututkintoa, jossa opittua sovelletaan käytäntöön. Samalla logiikalla pitäisi varmaan alkaa naureskella myös lääkäreiden, psykologien ja muiden yliopistokoulutusten harjoitteluille.
Jos väittää ihan pokkana, että ”oikea vastaus on 120 noppaa”, niin olisi kiva nähdä lähdekin tälle oikealle vastaukselle. Muuten tuo 120 näyttää lähinnä hatusta vedetyltä luvulta.
Ja pakko vielä kysyä: kuka aikuinen oikeasti puhuu opintopisteistä ”noppina”? Voiko enää junttimaisemmin yrittää kuulostaa joltain opiskelijapiirien sisäpiiriläiseltä samalla kun kertoo korkeakoulututkinnoista ihan omia faktojaan?
Vierailija kirjoitti:
Jätän tämän vain tähän: Ihmisten haukkuminen tai nimitteleminen ”harhaiseksi” (engl. delusional) on nykyään yleistä arkikielessä ja nettikeskusteluissa, mutta siihen liittyy useita ongelmia. Sanaa käytetään tyypillisesti silloin, kun joku on eri mieltä toisen kanssa, pitää toisen tavoitteita epärealistisina tai kokee toisen näkemykset absurdeiksi.
Tässä on tiivis katsaus siihen, miksi ilmiö on haitallinen ja mitä se kertoo viestinnästä:
1. Stigmatisaatio ja mielenterveyden vähättelyLääketieteellisen termin väärinkäyttö: Harhaisuus (deluusio) on todellinen ja vakava psykiatrinen oire, jota esiintyy esimerkiksi skatsofreniassa tai vakavassa masennuksessa.Leimaaminen: Kun termiä käytetään haukkumasanana, se halventaa mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä ja lisää heihin kohdistuvaa stigmaa.
2. Keskustelun mitätöiminen (Kaasuttaminen / Gaslighting)Vastapuolen vaientaminen: Kutsumalla toista harhaiseksi pyritään usein mitätöimään hänen mielipiteensä kokonaan ilman, ainaisia perusteluita.Valta-asetelma: Se on usein manipulaation muoto, jossa yritetään saada toinen ihminen (tai yleisö) epäilemään kyseisen henkilön arvostelukykyä, muistia tai mielenterveyttä.
3. Argumentaatiovirhe (Ad Hominem)Henkilöön menevä hyökkäys: Sen sijaan, että asioista keskusteltaisiin faktoilla tai argumenteilla, hyökätään keskustelukumppanin persoonaa tai mielenterveyttä vastaan. Tämä lopettaa rakentavan vuoropuhelun välittömästi.Mitä sen sijaan voisi sanoa?Jos haluaa kritisoida jonkun ajatuksia ilman mielenterveystermeillä haukkumista, voi käyttää tarkempia ja kunnioittavampia ilmauksia:
"Mielestäni tuo näkemys on epärealistinen."
"Oletko ottanut huomioon nämä faktat, jotka sotivat tuota ajatusta vastaan?"
"Tuo tavoite vaikuttaa saavuttamattomalta näillä resursseilla."
"Käsityksemme tästä asiasta eroavat merkittävästi."
Tää kuulostaa siltä kuin joku autistinkirjon ihminen olisi vahingossa palauttanut seminaariesseen Vauva.fi:n kommenttikenttään. 😂 Kysymys oli YAMK:sta, mutta vastaukseksi tuli luento stigmatisaatiosta, gaslightingista ja psykiatrisesta terminologiasta. Nyt puuttuu enää lähdeluettelo ja opponentin palaute
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätän tämän vain tähän: Ihmisten haukkuminen tai nimitteleminen ”harhaiseksi” (engl. delusional) on nykyään yleistä arkikielessä ja nettikeskusteluissa, mutta siihen liittyy useita ongelmia. Sanaa käytetään tyypillisesti silloin, kun joku on eri mieltä toisen kanssa, pitää toisen tavoitteita epärealistisina tai kokee toisen näkemykset absurdeiksi.
Tässä on tiivis katsaus siihen, miksi ilmiö on haitallinen ja mitä se kertoo viestinnästä:
1. Stigmatisaatio ja mielenterveyden vähättelyLääketieteellisen termin väärinkäyttö: Harhaisuus (deluusio) on todellinen ja vakava psykiatrinen oire, jota esiintyy esimerkiksi skatsofreniassa tai vakavassa masennuksessa.Leimaaminen: Kun termiä käytetään haukkumasanana, se halventaa mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä ja lisää heihin kohdistuvaa stigmaa.
2. Keskustelun mitätöiminen (Kaasuttaminen / Gaslighting)Vastapuolen vaientaminen: Kutsumalla toista harhaiseksi pyritään usein mitätöimään hänen mielipiteensä kokonaan ilman, ainaisia perusteluita.Valta-asetelma: Se on usein manipulaation muoto, jossa yritetään saada toinen ihminen (tai yleisö) epäilemään kyseisen henkilön arvostelukykyä, muistia tai mielenterveyttä.
3. Argumentaatiovirhe (Ad Hominem)Henkilöön menevä hyökkäys: Sen sijaan, että asioista keskusteltaisiin faktoilla tai argumenteilla, hyökätään keskustelukumppanin persoonaa tai mielenterveyttä vastaan. Tämä lopettaa rakentavan vuoropuhelun välittömästi.Mitä sen sijaan voisi sanoa?Jos haluaa kritisoida jonkun ajatuksia ilman mielenterveystermeillä haukkumista, voi käyttää tarkempia ja kunnioittavampia ilmauksia:
"Mielestäni tuo näkemys on epärealistinen."
"Oletko ottanut huomioon nämä faktat, jotka sotivat tuota ajatusta vastaan?"
"Tuo tavoite vaikuttaa saavuttamattomalta näillä resursseilla."
"Käsityksemme tästä asiasta eroavat merkittävästi."
Tää kuulostaa siltä kuin joku autistinkirjon ihminen olisi vahingossa palauttanut seminaariesseen Vauva.fi:n kommenttikenttään. 😂 Kysymys oli YAMK:sta, mutta vastaukseksi tuli luento stigmatisaatiosta, gaslightingista ja psykiatrisesta terminologiasta. Nyt puuttuu enää lähdeluettelo ja opponentin palaute
No tää on vaan näitä, kun oma äly ei riitä pärjäämiseen, heitetään kyssäri tekoälylle ja sitten palautetaan lottoarpana sen vastaus ymmärtämättä edes sisältöä. Nykyarkea AMK:ssakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätän tämän vain tähän: Ihmisten haukkuminen tai nimitteleminen ”harhaiseksi” (engl. delusional) on nykyään yleistä arkikielessä ja nettikeskusteluissa, mutta siihen liittyy useita ongelmia. Sanaa käytetään tyypillisesti silloin, kun joku on eri mieltä toisen kanssa, pitää toisen tavoitteita epärealistisina tai kokee toisen näkemykset absurdeiksi.
Tässä on tiivis katsaus siihen, miksi ilmiö on haitallinen ja mitä se kertoo viestinnästä:
1. Stigmatisaatio ja mielenterveyden vähättelyLääketieteellisen termin väärinkäyttö: Harhaisuus (deluusio) on todellinen ja vakava psykiatrinen oire, jota esiintyy esimerkiksi skatsofreniassa tai vakavassa masennuksessa.Leimaaminen: Kun termiä käytetään haukkumasanana, se halventaa mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä ja lisää heihin kohdistuvaa stigmaa.
2. Keskustelun mitätöiminen (Kaasuttaminen / Gaslighting)Vastapuolen vaientaminen: Kutsumalla toista harhaiseksi pyritään usein mitätöimään hänen mielipiteensä kokonaan ilman, ainaisia perusteluita.Valta-asetelma: Se on usein manipulaation muoto, jossa yritetään saada toinen ihminen (tai yleisö) epäilemään kyseisen henkilön arvostelukykyä, muistia tai mielenterveyttä.
3. Argumentaatiovirhe (Ad Hominem)Henkilöön menevä hyökkäys: Sen sijaan, että asioista keskusteltaisiin faktoilla tai argumenteilla, hyökätään keskustelukumppanin persoonaa tai mielenterveyttä vastaan. Tämä lopettaa rakentavan vuoropuhelun välittömästi.Mitä sen sijaan voisi sanoa?Jos haluaa kritisoida jonkun ajatuksia ilman mielenterveystermeillä haukkumista, voi käyttää tarkempia ja kunnioittavampia ilmauksia:
"Mielestäni tuo näkemys on epärealistinen."
"Oletko ottanut huomioon nämä faktat, jotka sotivat tuota ajatusta vastaan?"
"Tuo tavoite vaikuttaa saavuttamattomalta näillä resursseilla."
"Käsityksemme tästä asiasta eroavat merkittävästi."
Tää kuulostaa siltä kuin joku autistinkirjon ihminen olisi vahingossa palauttanut seminaariesseen Vauva.fi:n kommenttikenttään. 😂 Kysymys oli YAMK:sta, mutta vastaukseksi tuli luento stigmatisaatiosta, gaslightingista ja psykiatrisesta terminologiasta. Nyt puuttuu enää lähdeluettelo ja opponentin palaute
No tää on vaan näitä, kun oma äly ei riitä pärjäämiseen, heitetään kyssäri tekoälylle ja sitten palautetaan lottoarpana sen vastaus ymmärtämättä edes sisältöä. Nykyarkea AMK:ssakin.
Ei ole mitään keskustelua, että hokee jatkuvasti muiden olevan harhaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätän tämän vain tähän: Ihmisten haukkuminen tai nimitteleminen ”harhaiseksi” (engl. delusional) on nykyään yleistä arkikielessä ja nettikeskusteluissa, mutta siihen liittyy useita ongelmia. Sanaa käytetään tyypillisesti silloin, kun joku on eri mieltä toisen kanssa, pitää toisen tavoitteita epärealistisina tai kokee toisen näkemykset absurdeiksi.
Tässä on tiivis katsaus siihen, miksi ilmiö on haitallinen ja mitä se kertoo viestinnästä:
1. Stigmatisaatio ja mielenterveyden vähättelyLääketieteellisen termin väärinkäyttö: Harhaisuus (deluusio) on todellinen ja vakava psykiatrinen oire, jota esiintyy esimerkiksi skatsofreniassa tai vakavassa masennuksessa.Leimaaminen: Kun termiä käytetään haukkumasanana, se halventaa mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä ja lisää heihin kohdistuvaa stigmaa.
2. Keskustelun mitätöiminen (Kaasuttaminen / Gaslighting)Vastapuolen vaientaminen: Kutsumalla toista harhaiseksi pyritään usein mitätöimään hänen mielipiteensä kokonaan ilman, ainaisia perusteluita.Valta-asetelma: Se on usein manipulaation muoto, jossa yritetään saada toinen ihminen (tai yleisö) epäilemään kyseisen henkilön arvostelukykyä, muistia tai mielenterveyttä.
3. Argumentaatiovirhe (Ad Hominem)Henkilöön menevä hyökkäys: Sen sijaan, että asioista keskusteltaisiin faktoilla tai argumenteilla, hyökätään keskustelukumppanin persoonaa tai mielenterveyttä vastaan. Tämä lopettaa rakentavan vuoropuhelun välittömästi.Mitä sen sijaan voisi sanoa?Jos haluaa kritisoida jonkun ajatuksia ilman mielenterveystermeillä haukkumista, voi käyttää tarkempia ja kunnioittavampia ilmauksia:
"Mielestäni tuo näkemys on epärealistinen."
"Oletko ottanut huomioon nämä faktat, jotka sotivat tuota ajatusta vastaan?"
"Tuo tavoite vaikuttaa saavuttamattomalta näillä resursseilla."
"Käsityksemme tästä asiasta eroavat merkittävästi."
Tää kuulostaa siltä kuin joku autistinkirjon ihminen olisi vahingossa palauttanut seminaariesseen Vauva.fi:n kommenttikenttään. 😂 Kysymys oli YAMK:sta, mutta vastaukseksi tuli luento stigmatisaatiosta, gaslightingista ja psykiatrisesta terminologiasta. Nyt puuttuu enää lähdeluettelo ja opponentin palaute
Eihän tuossa ole vastattu mihinkään tiettyyn kommenttiin, vaan käsitelty tätä harhaiseksi haukkumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätän tämän vain tähän: Ihmisten haukkuminen tai nimitteleminen ”harhaiseksi” (engl. delusional) on nykyään yleistä arkikielessä ja nettikeskusteluissa, mutta siihen liittyy useita ongelmia. Sanaa käytetään tyypillisesti silloin, kun joku on eri mieltä toisen kanssa, pitää toisen tavoitteita epärealistisina tai kokee toisen näkemykset absurdeiksi.
Tässä on tiivis katsaus siihen, miksi ilmiö on haitallinen ja mitä se kertoo viestinnästä:
1. Stigmatisaatio ja mielenterveyden vähättelyLääketieteellisen termin väärinkäyttö: Harhaisuus (deluusio) on todellinen ja vakava psykiatrinen oire, jota esiintyy esimerkiksi skatsofreniassa tai vakavassa masennuksessa.Leimaaminen: Kun termiä käytetään haukkumasanana, se halventaa mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä ja lisää heihin kohdistuvaa stigmaa.
2. Keskustelun mitätöiminen (Kaasuttaminen / Gaslighting)Vastapuolen vaientaminen: Kutsumalla toista harhaiseksi pyritään usein mitätöimään hänen mielipiteensä kokonaan ilman, ainaisia perusteluita.Valta-asetelma: Se on usein manipulaation muoto, jossa yritetään saada toinen ihminen (tai yleisö) epäilemään kyseisen henkilön arvostelukykyä, muistia tai mielenterveyttä.
3. Argumentaatiovirhe (Ad Hominem)Henkilöön menevä hyökkäys: Sen sijaan, että asioista keskusteltaisiin faktoilla tai argumenteilla, hyökätään keskustelukumppanin persoonaa tai mielenterveyttä vastaan. Tämä lopettaa rakentavan vuoropuhelun välittömästi.Mitä sen sijaan voisi sanoa?Jos haluaa kritisoida jonkun ajatuksia ilman mielenterveystermeillä haukkumista, voi käyttää tarkempia ja kunnioittavampia ilmauksia:
"Mielestäni tuo näkemys on epärealistinen."
"Oletko ottanut huomioon nämä faktat, jotka sotivat tuota ajatusta vastaan?"
"Tuo tavoite vaikuttaa saavuttamattomalta näillä resursseilla."
"Käsityksemme tästä asiasta eroavat merkittävästi."
Tää kuulostaa siltä kuin joku autistinkirjon ihminen olisi vahingossa palauttanut seminaariesseen Vauva.fi:n kommenttikenttään. 😂 Kysymys oli YAMK:sta, mutta vastaukseksi tuli luento stigmatisaatiosta, gaslightingista ja psykiatrisesta terminologiasta. Nyt puuttuu enää lähdeluettelo ja opponentin palaute
No tää on vaan näitä, kun oma äly ei riitä pärjäämiseen, heitetään kyssäri tekoälylle ja sitten palautetaan lottoarpana sen vastaus ymmärtämättä edes sisältöä. Nykyarkea AMK:ssakin.
Ei ole mitään keskustelua, että hokee jatkuvasti muiden olevan harhaisia.
Kuten ei ole harhaisten ad hominemien ja peruysteettomien syytösten tarinointikaan toisesta henkilöstä. Keskustelu on siis päättynyt jo kauan ennen kuin siihen päädytään, että on hoettava jonkun olevan harhainen. Jos et halua kuulla olevasi harhainen, lopeta harhainen hokeminen ja keskity sen sijaan asia-argumentteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätän tämän vain tähän: Ihmisten haukkuminen tai nimitteleminen ”harhaiseksi” (engl. delusional) on nykyään yleistä arkikielessä ja nettikeskusteluissa, mutta siihen liittyy useita ongelmia. Sanaa käytetään tyypillisesti silloin, kun joku on eri mieltä toisen kanssa, pitää toisen tavoitteita epärealistisina tai kokee toisen näkemykset absurdeiksi.
Tässä on tiivis katsaus siihen, miksi ilmiö on haitallinen ja mitä se kertoo viestinnästä:
1. Stigmatisaatio ja mielenterveyden vähättelyLääketieteellisen termin väärinkäyttö: Harhaisuus (deluusio) on todellinen ja vakava psykiatrinen oire, jota esiintyy esimerkiksi skatsofreniassa tai vakavassa masennuksessa.Leimaaminen: Kun termiä käytetään haukkumasanana, se halventaa mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä ja lisää heihin kohdistuvaa stigmaa.
2. Keskustelun mitätöiminen (Kaasuttaminen / Gaslighting)Vastapuolen vaientaminen: Kutsumalla toista harhaiseksi pyritään usein mitätöimään hänen mielipiteensä kokonaan ilman, ainaisia perusteluita.Valta-asetelma: Se on usein manipulaation muoto, jossa yritetään saada toinen ihminen (tai yleisö) epäilemään kyseisen henkilön arvostelukykyä, muistia tai mielenterveyttä.
3. Argumentaatiovirhe (Ad Hominem)Henkilöön menevä hyökkäys: Sen sijaan, että asioista keskusteltaisiin faktoilla tai argumenteilla, hyökätään keskustelukumppanin persoonaa tai mielenterveyttä vastaan. Tämä lopettaa rakentavan vuoropuhelun välittömästi.Mitä sen sijaan voisi sanoa?Jos haluaa kritisoida jonkun ajatuksia ilman mielenterveystermeillä haukkumista, voi käyttää tarkempia ja kunnioittavampia ilmauksia:
"Mielestäni tuo näkemys on epärealistinen."
"Oletko ottanut huomioon nämä faktat, jotka sotivat tuota ajatusta vastaan?"
"Tuo tavoite vaikuttaa saavuttamattomalta näillä resursseilla."
"Käsityksemme tästä asiasta eroavat merkittävästi."
Tää kuulostaa siltä kuin joku autistinkirjon ihminen olisi vahingossa palauttanut seminaariesseen Vauva.fi:n kommenttikenttään. 😂 Kysymys oli YAMK:sta, mutta vastaukseksi tuli luento stigmatisaatiosta, gaslightingista ja psykiatrisesta terminologiasta. Nyt puuttuu enää lähdeluettelo ja opponentin palaute
Eihän tuossa ole vastattu mihinkään tiettyyn kommenttiin, vaan käsitelty tätä harhaiseksi haukkumista.
Koskas aiot käsitellä ne harhaiset toisen haukkumiseen keskittyneet kommentit, jotka tuota edelsivät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätän tämän vain tähän: Ihmisten haukkuminen tai nimitteleminen ”harhaiseksi” (engl. delusional) on nykyään yleistä arkikielessä ja nettikeskusteluissa, mutta siihen liittyy useita ongelmia. Sanaa käytetään tyypillisesti silloin, kun joku on eri mieltä toisen kanssa, pitää toisen tavoitteita epärealistisina tai kokee toisen näkemykset absurdeiksi.
Tässä on tiivis katsaus siihen, miksi ilmiö on haitallinen ja mitä se kertoo viestinnästä:
1. Stigmatisaatio ja mielenterveyden vähättelyLääketieteellisen termin väärinkäyttö: Harhaisuus (deluusio) on todellinen ja vakava psykiatrinen oire, jota esiintyy esimerkiksi skatsofreniassa tai vakavassa masennuksessa.Leimaaminen: Kun termiä käytetään haukkumasanana, se halventaa mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä ja lisää heihin kohdistuvaa stigmaa.
2. Keskustelun mitätöiminen (Kaasuttaminen / Gaslighting)Vastapuolen vaientaminen: Kutsumalla toista harhaiseksi pyritään usein mitätöimään hänen mielipiteensä kokonaan ilman, ainaisia perusteluita.Valta-asetelma: Se on usein manipulaation muoto, jossa yritetään saada toinen ihminen (tai yleisö) epäilemään kyseisen henkilön arvostelukykyä, muistia tai mielenterveyttä.
3. Argumentaatiovirhe (Ad Hominem)Henkilöön menevä hyökkäys: Sen sijaan, että asioista keskusteltaisiin faktoilla tai argumenteilla, hyökätään keskustelukumppanin persoonaa tai mielenterveyttä vastaan. Tämä lopettaa rakentavan vuoropuhelun välittömästi.Mitä sen sijaan voisi sanoa?Jos haluaa kritisoida jonkun ajatuksia ilman mielenterveystermeillä haukkumista, voi käyttää tarkempia ja kunnioittavampia ilmauksia:
"Mielestäni tuo näkemys on epärealistinen."
"Oletko ottanut huomioon nämä faktat, jotka sotivat tuota ajatusta vastaan?"
"Tuo tavoite vaikuttaa saavuttamattomalta näillä resursseilla."
"Käsityksemme tästä asiasta eroavat merkittävästi."
Tää kuulostaa siltä kuin joku autistinkirjon ihminen olisi vahingossa palauttanut seminaariesseen Vauva.fi:n kommenttikenttään. 😂 Kysymys oli YAMK:sta, mutta vastaukseksi tuli luento stigmatisaatiosta, gaslightingista ja psykiatrisesta terminologiasta. Nyt puuttuu enää lähdeluettelo ja opponentin palaute
No tää on vaan näitä, kun oma äly ei riitä pärjäämiseen, heitetään kyssäri tekoälylle ja sitten palautetaan lottoarpana sen vastaus ymmärtämättä edes sisältöä. Nykyarkea AMK:ssakin.
Ei ole mitään keskustelua, että hokee jatkuvasti muiden olevan harhaisia.
Kuten ei ole harhaisten ad hominemien ja peruysteettomien syytösten tarinointikaan toisesta henkilöstä. Keskustelu on siis päättynyt jo kauan ennen kuin siihen päädytään, että on hoettava jonkun olevan harhainen. Jos et halua kuulla olevasi harhainen, lopeta harhainen hokeminen ja keskity sen sijaan asia-argumentteihin.
Esitä sinä vaihteeksi jokin asiallinen argumentti maanisen oloisen harhainen harhainen harhainen -hokemisen sijaan. Et ole kyennyt tuomaan keskusteluun minkäänlaista järkevää sisältöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun äly ei riittänyt yliopistoon, mutta AMK:hon riitti. Siitä huolimatta, työelämässä olen menestynyt todella hyvin ja ne yliopiston käyneet tyypit ovat usein sellaisia tärkeilijöitä, joille jokainen keskustelu on kilpailu ja asiat eivät mene eteenpäin heidän takiaan, koska maisteri on niin täynnä itseään ettei voi tehdä pyydettyä asiaa kuin vasta useamman viikon kuluttua kun asiasta on muistutettu monta kertaa. Ovat usein myös mielikuvituksettomia ja laiskoja.
Aika mielenkiintoinen havainto.
Yli 30 vuotta yrittäjänä olleena, uskalla väittää että jotain olen saanut eteenpäin.
t. Tuplamaisteri (FM&KTM)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK on vain amiksen jatke josta valmistuu sillä, että osaa aakkoset ja tulla ajoissa paikalle (ainakin joskus).
No nyt tuli just hyvä esimerkki siitä mistä tässä puhuttiin 😂 Kun ei oo faktoihin mitään sanottavaa niin sit AMK on vaan ”amiksen jatke”. Onneks Suomen koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan mee sen mukaan mitä joku Vauvalla siitä ajattelee..,.,,
No pitää tuntea vähän järjestelmää ja historiaa ymmärtääkseen mitä tuo amiksen jatke tarkoittaa. Se, että 90-luvun lopulla muutettiin opistot nimeltään korkeakouluiksi koska poliittiset päättäjät olivat linjanneet että Suomeen on saatava paljon korkeakoulutettuja ihmisiä jotta näytettäisiin hyvältä maailmalla, oli jokseenkin kosmeettinen PR-tempaus josta toki moni opetushallinnon viranomainen varmasti sai prenikoita ja ansioita CV:hen kosolti. Ja se, että koulutusjärjestelmä sisältää kaikenlaisia polkuja ja väyliä amiksesta AMK:hon koska normaaleilla osaamiseen perustuvilla pääsykokeilla ei onnistuisi. Ja se, että 18-v oppivelvollisuus sekä toisen asteen tulostavoitteet valmistuneista ja jatko-opintoihin päässeistä ohjaavat. Vain muutaman keskeisen faktan mainitakseni. Käytännössä AMk:hon pääsee kun osaa astua kynnysken yli. Kaikki eivät valmistu, mutta kun aines heikkenee niin taso laskee pakosta myös putken lopussa, koska myös AMK:t kilpailevat tulostavoitteilla rahoituksesta olosuhteissa joissa jokainen nuori sukupolvi on pienempi ja systeemi haluaa enemmistölle korkeakoulututkinnon vähemmillä opetusresursseilla aina vaan.
Joo, ammattisurkeakoulussa saa opintopisteitä jo sillä, että osaa istua yhden ryhmätyön ja kirjoittaa raportin otsikon oikein. Yksi AMK-opettaja tätä minulle nauroi.
Täällä toistuu jatkuvasti ajatus, että ammattikoululaisille on pitänyt ”keksiä kaikenlaisia väyliä” AMK:hon, koska muuten he eivät muka sinne pääsisi.
Samalla logiikalla kannattaa sitten muistaa että lukiolaisillekin on yktälailla erilaisia väyliä yliopistoon normaalin yhteishaun ja perinteisen valintakokeen rinnalla. On avoimen yliopiston väyliä, erilaisia väyläopintoja ja korkeakoulujen sekä lukioiden yhteistyöopintoja, joiden kautta voi joissakin koulutuksissa edetä tutkinto-opiskelijaksi.
Voidaanko siis näistäkin opiskelijoista päätellä, että ”hei, ettehän te olisi ikinä muuten päässeet yliopistoon”? 🙈 Tuskin. Väylän koko tarkoitus on tarjota erilaisia tapoja osoittaa osaaminen ja päästä opiskelemaan.
Jännästi vaihtoehtoinen reitti muuttuu täällä merkiksi heikosta osaamisesta vain silloin, kun puhutaan ammattikoulusta tai AMK:sta. Mutta Yliopiston kohdalla sama asia onkin yhtäkkiä joustava ja hieno opiskelupolku. 😅
Kannattaa myös kertoa, kuinka suuri osa amk-tutkinosta muodostuu pilipali-harjoittelusta. Oikea vastaus on, että suurimmillaan se on 120 noppaa eli kaksi vuotta koko amk-tutkinnosta. Voidaan perustellusti kysyä, onko amk-tutkinto vain amiksen jatke.
Siis mistä ihmeestä tuo 120 op on taas tempaistu? AMK-tutkinnossa ammattitaitoa edistävää harjoittelua on asetuksen mukaan vähintään 30 op. Harjoittelun määrä vaihtelee tutkinnosta riippuen, mutta siitä on aika pitkä matka väitteeseen, että AMK-tutkinnosta olisi kaksi vuotta jotain ”pilipali-harjoittelua”.
Mulla itselläni harjoittelua on ollut koko AMK-tutkinnon aikana noin 40 op. Aika jännästi siitä saatiin täällä yhtäkkiä 120 op.
Ja harjoittelu on ihan tarkoituksellinen osa korkeakoulututkintoa, jossa opittua sovelletaan käytäntöön. Samalla logiikalla pitäisi varmaan alkaa naureskella myös lääkäreiden, psykologien ja muiden yliopistokoulutusten harjoitteluille.
Jos väittää ihan pokkana, että ”oikea vastaus on 120 noppaa”, niin olisi kiva nähdä lähdekin tälle oikealle vastaukselle. Muuten tuo 120 näyttää lähinnä hatusta vedetyltä luvulta.
Ja pakko vielä kysyä: kuka aikuinen oikeasti puhuu opintopisteistä ”noppina”? Voiko enää junttimaisemmin yrittää kuulostaa joltain opiskelijapiirien sisäpiiriläiseltä samalla kun kertoo korkeakoulututkinnoista ihan omia faktojaan?
”Aika jännästi siitä saatiin täällä yhtäkkiä 120 op.’
”Jos väittää ihan pokkana, että ”oikea vastaus on 120 noppaa”, niin olisi kiva nähdä lähdekin tälle oikealle vastaukselle. Muuten tuo 120 näyttää lähinnä hatusta vedetyltä luvulta.”
____
120 noppaa löytyy esim hallituksen esityksestä 178/2022, antopäivä 19.9.2022.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätän tämän vain tähän: Ihmisten haukkuminen tai nimitteleminen ”harhaiseksi” (engl. delusional) on nykyään yleistä arkikielessä ja nettikeskusteluissa, mutta siihen liittyy useita ongelmia. Sanaa käytetään tyypillisesti silloin, kun joku on eri mieltä toisen kanssa, pitää toisen tavoitteita epärealistisina tai kokee toisen näkemykset absurdeiksi.
Tässä on tiivis katsaus siihen, miksi ilmiö on haitallinen ja mitä se kertoo viestinnästä:
1. Stigmatisaatio ja mielenterveyden vähättelyLääketieteellisen termin väärinkäyttö: Harhaisuus (deluusio) on todellinen ja vakava psykiatrinen oire, jota esiintyy esimerkiksi skatsofreniassa tai vakavassa masennuksessa.Leimaaminen: Kun termiä käytetään haukkumasanana, se halventaa mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä ja lisää heihin kohdistuvaa stigmaa.
2. Keskustelun mitätöiminen (Kaasuttaminen / Gaslighting)Vastapuolen vaientaminen: Kutsumalla toista harhaiseksi pyritään usein mitätöimään hänen mielipiteensä kokonaan ilman, ainaisia perusteluita.Valta-asetelma: Se on usein manipulaation muoto, jossa yritetään saada toinen ihminen (tai yleisö) epäilemään kyseisen henkilön arvostelukykyä, muistia tai mielenterveyttä.
3. Argumentaatiovirhe (Ad Hominem)Henkilöön menevä hyökkäys: Sen sijaan, että asioista keskusteltaisiin faktoilla tai argumenteilla, hyökätään keskustelukumppanin persoonaa tai mielenterveyttä vastaan. Tämä lopettaa rakentavan vuoropuhelun välittömästi.Mitä sen sijaan voisi sanoa?Jos haluaa kritisoida jonkun ajatuksia ilman mielenterveystermeillä haukkumista, voi käyttää tarkempia ja kunnioittavampia ilmauksia:
"Mielestäni tuo näkemys on epärealistinen."
"Oletko ottanut huomioon nämä faktat, jotka sotivat tuota ajatusta vastaan?"
"Tuo tavoite vaikuttaa saavuttamattomalta näillä resursseilla."
"Käsityksemme tästä asiasta eroavat merkittävästi."
Tää kuulostaa siltä kuin joku autistinkirjon ihminen olisi vahingossa palauttanut seminaariesseen Vauva.fi:n kommenttikenttään. 😂 Kysymys oli YAMK:sta, mutta vastaukseksi tuli luento stigmatisaatiosta, gaslightingista ja psykiatrisesta terminologiasta. Nyt puuttuu enää lähdeluettelo ja opponentin palaute
No tää on vaan näitä, kun oma äly ei riitä pärjäämiseen, heitetään kyssäri tekoälylle ja sitten palautetaan lottoarpana sen vastaus ymmärtämättä edes sisältöä. Nykyarkea AMK:ssakin.
Ei ole mitään keskustelua, että hokee jatkuvasti muiden olevan harhaisia.
Kuten ei ole harhaisten ad hominemien ja peruysteettomien syytösten tarinointikaan toisesta henkilöstä. Keskustelu on siis päättynyt jo kauan ennen kuin siihen päädytään, että on hoettava jonkun olevan harhainen. Jos et halua kuulla olevasi harhainen, lopeta harhainen hokeminen ja keskity sen sijaan asia-argumentteihin.
Esitä sinä vaihteeksi jokin asiallinen argumentti maanisen oloisen harhainen harhainen harhainen -hokemisen sijaan. Et ole kyennyt tuomaan keskusteluun minkäänlaista järkevää sisältöä.
Jälleen uusi ad hominem -syytös metakeskustelutasolla. Hyvä sä, teet hommani helpoksi!
HUH HUH
Millainen jankkausketju!
Mikä onni on olla tavallinen yksinkertainen tuta- DI, joka on hakenut kerran teknilliseen korkeakouluun, päässyt sinne ja ulos, ja elänyt siitä eteenpäin aina työllistyneenä ja paremmin tienaten kuin valtaosa ihmisistä. Ei ole halveerata ketään, koska kaikille on paikkansa.
Mutta kyllähän me tuolloin muinoin mietiskeltiin demareita edustavan silloisen opetusministerin Maija Raskin intoa ja motiivia pystyttää ammattikorkeakoululaitosta, kun hän itse oli opistotasoinen koulutukseltaan. Ja jo silloiset amkkilaiset hehkuttivat innoissaan korkeakoululaisuuttaan. ”Ammatti-” alku oli jo silloin nielaistu.
Eipä ollut ihme, että silloiset teknilliset korkeakoulut vähän äkkiä muuttivat nimensä teknillisiksi yliopistoiksi.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että kun AMK:in syntymistä edesauttaneita ministereitä etsiskelin, Raskia ei A.I. tarjonnut ollenkaan, vaan piti etsiä syvempää, kun muistin että se oli demari, ja nainen, ja opistonkäynyt.
Vierailija kirjoitti:
HUH HUH
Millainen jankkausketju!
Mikä onni on olla tavallinen yksinkertainen tuta- DI, joka on hakenut kerran teknilliseen korkeakouluun, päässyt sinne ja ulos, ja elänyt siitä eteenpäin aina työllistyneenä ja paremmin tienaten kuin valtaosa ihmisistä. Ei ole halveerata ketään, koska kaikille on paikkansa.
Mutta kyllähän me tuolloin muinoin mietiskeltiin demareita edustavan silloisen opetusministerin Maija Raskin intoa ja motiivia pystyttää ammattikorkeakoululaitosta, kun hän itse oli opistotasoinen koulutukseltaan. Ja jo silloiset amkkilaiset hehkuttivat innoissaan korkeakoululaisuuttaan. ”Ammatti-” alku oli jo silloin nielaistu.
Eipä ollut ihme, että silloiset teknilliset korkeakoulut vähän äkkiä muuttivat nimensä teknillisiksi yliopistoiksi.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että kun AMK:in syntymistä edesauttaneita ministereitä etsiskelin, Raskia ei A.I. tarjonnut ollenkaan, vaan piti etsiä syvempää, kun muistin että se oli demari, ja nainen, ja opistonkäynyt.
Mutta, kun amk-tutkinnon suorittaneet haluavat olla korkeakoulutettuja, ei ammattikorkeakoulutettuja.
Sen vuoksi tyydytään me yliopistoista vähintään maisteritason tutkinnon suorittaneet toteamaan, että meidän tapauksessa kyse on akateemisista tutkinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HUH HUH
Millainen jankkausketju!
Mikä onni on olla tavallinen yksinkertainen tuta- DI, joka on hakenut kerran teknilliseen korkeakouluun, päässyt sinne ja ulos, ja elänyt siitä eteenpäin aina työllistyneenä ja paremmin tienaten kuin valtaosa ihmisistä. Ei ole halveerata ketään, koska kaikille on paikkansa.
Mutta kyllähän me tuolloin muinoin mietiskeltiin demareita edustavan silloisen opetusministerin Maija Raskin intoa ja motiivia pystyttää ammattikorkeakoululaitosta, kun hän itse oli opistotasoinen koulutukseltaan. Ja jo silloiset amkkilaiset hehkuttivat innoissaan korkeakoululaisuuttaan. ”Ammatti-” alku oli jo silloin nielaistu.
Eipä ollut ihme, että silloiset teknilliset korkeakoulut vähän äkkiä muuttivat nimensä teknillisiksi yliopistoiksi.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että kun AMK:in syntymistä edesauttaneita ministereitä etsiskelin, Raskia ei A.I. tarjonnut ollenkaan, vaan piti etsiä syvempää, kun muistin että se oli demari, ja nainen, ja opistonkäynyt.
Mutta, kun amk-tutkinnon suorittaneet haluavat olla korkeakoulutettuja, ei ammattikorkeakoulutettuja.
Sen vuoksi tyydytään me yliopistoista vähintään maisteritason tutkinnon suorittaneet toteamaan, että meidän tapauksessa kyse on akateemisista tutkinnosta.
Tiedätkö, ei niitä ammattikorkeakoulusta valmistuneita kiinnosta tipan vertaa vaikka olisit mistä juoksuakatemiasta valmistunut. Kunhan et koko ajan jaksa dissata toisten korkeakoulutettujen osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätän tämän vain tähän: Ihmisten haukkuminen tai nimitteleminen ”harhaiseksi” (engl. delusional) on nykyään yleistä arkikielessä ja nettikeskusteluissa, mutta siihen liittyy useita ongelmia. Sanaa käytetään tyypillisesti silloin, kun joku on eri mieltä toisen kanssa, pitää toisen tavoitteita epärealistisina tai kokee toisen näkemykset absurdeiksi.
Tässä on tiivis katsaus siihen, miksi ilmiö on haitallinen ja mitä se kertoo viestinnästä:
1. Stigmatisaatio ja mielenterveyden vähättelyLääketieteellisen termin väärinkäyttö: Harhaisuus (deluusio) on todellinen ja vakava psykiatrinen oire, jota esiintyy esimerkiksi skatsofreniassa tai vakavassa masennuksessa.Leimaaminen: Kun termiä käytetään haukkumasanana, se halventaa mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä ja lisää heihin kohdistuvaa stigmaa.
2. Keskustelun mitätöiminen (Kaasuttaminen / Gaslighting)Vastapuolen vaientaminen: Kutsumalla toista harhaiseksi pyritään usein mitätöimään hänen mielipiteensä kokonaan ilman, ainaisia perusteluita.Valta-asetelma: Se on usein manipulaation muoto, jossa yritetään saada toinen ihminen (tai yleisö) epäilemään kyseisen henkilön arvostelukykyä, muistia tai mielenterveyttä.
3. Argumentaatiovirhe (Ad Hominem)Henkilöön menevä hyökkäys: Sen sijaan, että asioista keskusteltaisiin faktoilla tai argumenteilla, hyökätään keskustelukumppanin persoonaa tai mielenterveyttä vastaan. Tämä lopettaa rakentavan vuoropuhelun välittömästi.Mitä sen sijaan voisi sanoa?Jos haluaa kritisoida jonkun ajatuksia ilman mielenterveystermeillä haukkumista, voi käyttää tarkempia ja kunnioittavampia ilmauksia:
"Mielestäni tuo näkemys on epärealistinen."
"Oletko ottanut huomioon nämä faktat, jotka sotivat tuota ajatusta vastaan?"
"Tuo tavoite vaikuttaa saavuttamattomalta näillä resursseilla."
"Käsityksemme tästä asiasta eroavat merkittävästi."
Tää kuulostaa siltä kuin joku autistinkirjon ihminen olisi vahingossa palauttanut seminaariesseen Vauva.fi:n kommenttikenttään. 😂 Kysymys oli YAMK:sta, mutta vastaukseksi tuli luento stigmatisaatiosta, gaslightingista ja psykiatrisesta terminologiasta. Nyt puuttuu enää lähdeluettelo ja opponentin palaute
No tää on vaan näitä, kun oma äly ei riitä pärjäämiseen, heitetään kyssäri tekoälylle ja sitten palautetaan lottoarpana sen vastaus ymmärtämättä edes sisältöä. Nykyarkea AMK:ssakin.
Ei ole mitään keskustelua, että hokee jatkuvasti muiden olevan harhaisia.
Kuten ei ole harhaisten ad hominemien ja peruysteettomien syytösten tarinointikaan toisesta henkilöstä. Keskustelu on siis päättynyt jo kauan ennen kuin siihen päädytään, että on hoettava jonkun olevan harhainen. Jos et halua kuulla olevasi harhainen, lopeta harhainen hokeminen ja keskity sen sijaan asia-argumentteihin.
Esitä sinä vaihteeksi jokin asiallinen argumentti maanisen oloisen harhainen harhainen harhainen -hokemisen sijaan. Et ole kyennyt tuomaan keskusteluun minkäänlaista järkevää sisältöä.
Jälleen uusi ad hominem -syytös metakeskustelutasolla. Hyvä sä, teet hommani helpoksi!
Niin meinaatko että tekoälykin diagnosoi sen tekstin autisminkirjoilla olevan henkilön tekemäksi?? 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätän tämän vain tähän: Ihmisten haukkuminen tai nimitteleminen ”harhaiseksi” (engl. delusional) on nykyään yleistä arkikielessä ja nettikeskusteluissa, mutta siihen liittyy useita ongelmia. Sanaa käytetään tyypillisesti silloin, kun joku on eri mieltä toisen kanssa, pitää toisen tavoitteita epärealistisina tai kokee toisen näkemykset absurdeiksi.
Tässä on tiivis katsaus siihen, miksi ilmiö on haitallinen ja mitä se kertoo viestinnästä:
1. Stigmatisaatio ja mielenterveyden vähättelyLääketieteellisen termin väärinkäyttö: Harhaisuus (deluusio) on todellinen ja vakava psykiatrinen oire, jota esiintyy esimerkiksi skatsofreniassa tai vakavassa masennuksessa.Leimaaminen: Kun termiä käytetään haukkumasanana, se halventaa mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä ja lisää heihin kohdistuvaa stigmaa.
2. Keskustelun mitätöiminen (Kaasuttaminen / Gaslighting)Vastapuolen vaientaminen: Kutsumalla toista harhaiseksi pyritään usein mitätöimään hänen mielipiteensä kokonaan ilman, ainaisia perusteluita.Valta-asetelma: Se on usein manipulaation muoto, jossa yritetään saada toinen ihminen (tai yleisö) epäilemään kyseisen henkilön arvostelukykyä, muistia tai mielenterveyttä.
3. Argumentaatiovirhe (Ad Hominem)Henkilöön menevä hyökkäys: Sen sijaan, että asioista keskusteltaisiin faktoilla tai argumenteilla, hyökätään keskustelukumppanin persoonaa tai mielenterveyttä vastaan. Tämä lopettaa rakentavan vuoropuhelun välittömästi.Mitä sen sijaan voisi sanoa?Jos haluaa kritisoida jonkun ajatuksia ilman mielenterveystermeillä haukkumista, voi käyttää tarkempia ja kunnioittavampia ilmauksia:
"Mielestäni tuo näkemys on epärealistinen."
"Oletko ottanut huomioon nämä faktat, jotka sotivat tuota ajatusta vastaan?"
"Tuo tavoite vaikuttaa saavuttamattomalta näillä resursseilla."
"Käsityksemme tästä asiasta eroavat merkittävästi."
Tää kuulostaa siltä kuin joku autistinkirjon ihminen olisi vahingossa palauttanut seminaariesseen Vauva.fi:n kommenttikenttään. 😂 Kysymys oli YAMK:sta, mutta vastaukseksi tuli luento stigmatisaatiosta, gaslightingista ja psykiatrisesta terminologiasta. Nyt puuttuu enää lähdeluettelo ja opponentin palaute
No tää on vaan näitä, kun oma äly ei riitä pärjäämiseen, heitetään kyssäri tekoälylle ja sitten palautetaan lottoarpana sen vastaus ymmärtämättä edes sisältöä. Nykyarkea AMK:ssakin.
Ei ole mitään keskustelua, että hokee jatkuvasti muiden olevan harhaisia.
Kuten ei ole harhaisten ad hominemien ja peruysteettomien syytösten tarinointikaan toisesta henkilöstä. Keskustelu on siis päättynyt jo kauan ennen kuin siihen päädytään, että on hoettava jonkun olevan harhainen. Jos et halua kuulla olevasi harhainen, lopeta harhainen hokeminen ja keskity sen sijaan asia-argumentteihin.
Esitä sinä vaihteeksi jokin asiallinen argumentti maanisen oloisen harhainen harhainen harhainen -hokemisen sijaan. Et ole kyennyt tuomaan keskusteluun minkäänlaista järkevää sisältöä.
Jälleen uusi ad hominem -syytös metakeskustelutasolla. Hyvä sä, teet hommani helpoksi!
Niin meinaatko että tekoälykin diagnosoi sen tekstin autisminkirjoilla olevan henkilön tekemäksi?? 🤣
Ja lisään vielä, ja sä sanot olevasi DI.
”AMK-tutkinnolla voi hakea yliopiston maisteriohjelmiin, joten sun teoria kaatuu jo lähtötelineisiin.”
_______________
Juu voi hakea ja joskus päästä yliopistoon sisällekin, mutta kun yliopiston kurssivaatimukset ovat maisteritasolla teoreettisesti ja vaativia, amk:n tutkinnon duorittaneet EIVÄT pääse tenteistä ja kursseista läpi ja joutuvat keskeyttämään yliopiston maisteriohjelman ja hakeutumaan yamk:n pilipali-verkkokursseille, joissa vaatimustaso on murto-osan yliopiston msisteriopintojen vaatimuksista.