Kissanpentujen osittain hullun korkea luovutusikäraja
Nämä kukkahattutätien kissayhdistykset ja SEYt ottavat niin päähän. Vaikka ajatus taustalla on hyvä, toiminta menee äkkiä siihen, että kasvattajaa pidetään automaattisesti pyhimyksenä ja tulevaa omistajaa "pahiksena".
Minulla on kokemusta kolmen pentueen kasvattamisesta takavuosilta. Ero oli ilmeinen: Pienenä itsesosiaalistamani omat pennut olivat ihmisläheisyydeltään täysin toisesta maailmasta kuin muualta haetut. Silti eläinsuojelujärjestöjen asenne ostajan toiveisiin on usein pöyristyttävä. Kun aikoinaan kysyin kattienkatastrofi-yhdistykseltä leikkaamattoman kissan sukupuolta, sain vihaisen tuhahduksen: sukupuolella ei ole väliä, ostajan pitää hyväksyä mitä vain osoittaakseen olevansa valmis sitoutumaan.
No, minäpä kerron: jos sitoudun eläimeen 20 vuodeksi, haluan vaikuttaa sen sukupuoleen, väritykseen ja luonteeseen. On täysin epämotivoivaa sitoutua "mihin tahansa", kun mahdollisuus valita on olemassa. Ennen kaikkea haluan päästä rakentamaan suhdetta pentuun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta siitä kasvaa mahdollisimman ihmisrakas. Ihmisviileä pentu ei palvele ketään. Kun pennun saa 14-viikkoisena niin suurinosa ihmisläheisyydestä on JO rakennettu ja jäljelle jää tuuri, minkälainen kasvatti ihminen kissalla on ollut.
Toisin kuin julkisuudessa väitetään, luovutusikä ei ole mustavalkoinen. Mitä pidempään pentua pidetään kasvattajalla, sitä suurempi osa sen kaikkein herkästä ja ihanimmasta varhaisajasta viedään varsinaiselta omistajalta pois. Kaikki kasvattajat haluavat omia tämän ainutlaatuisen vaiheen itselleen – verhoiltiinpa se sitten vastuullisuuden taakse tai ei.
Kasvattajan halua pitää pentu itsellään ei pitäisi leimata automaattisesti pelkäksi hyvyydeksi ja vastuullisuudeksi. Tulevalla omistajalla on oikeus rakentaa suhdetta lemmikkiinsä sen parhaassa kehitysvaiheessa, varsinkin kun tarjolla on äärimmäisen vastuullinen loppuelämän koti virikkeineen ja seuraajineen. Tosin sitäpä kasvattaja ei voi tietää, mutta ei voi tietää tuleva omistajakaan miten kasvattaja kasvattaa ihmisläheisyyteen.
Toinen asia on palkkiot. Aikoinaan sain vihaisia puheluita yhdistyksiltä koska en pyytänyt pennuista mitään, kuulemma vastuuttomat ottaa kissanpentuja kun ilman saa. No pyydettiin nimellinen pieni summa sitten. Nykyisin kääntäisin asian niin että ehkäpä vastuuttomat tehtailee kissanpentuja, maatiaiskissanpentujenkin hinnat ovat pilvissä yli 50-kertaiset mitä itse pyysin aikoinaan.
Minäpä kerron mitä itse suosittelen. Älkää siruttako kissojanne, et itsekään haluaisi luonnotonta mönttiä sisällenne. Käyttäkää kattinne lääkärissä huoletta, lääkärille ei kuulu onko kissa sirutettu vai ei, hänellä on vaitolovelvollisuus olla ilmoittamatta jos sirua ei ole. Jos haluatte ihmisläheisen kissanpennun, tutustukaa viihtyykö pentu sylissä vai onko etäinen ihmisiin, jos kissanpentu on jo 14-viikkoa tai edes lähelle sitä, älkää ottako koska mitään ei ole enää tehtävissä. Kissa elää niin vanhaksi että te ansaitsette kissan joka on mahdollisimman paljon sellainen kuin toivotte, silti pitää muistaa että hänelläkin on oma persoonallinen luonteensa jota ei voi muuttaa :-)
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiaa on tutkittu. Vertaisarvioiduissa tutkimuksissa on todettu, että 14-viikkoisina luovutetuilla pennuilla on vähemmän erilaisia käytöshäiriöitä kuin nuorempana luovutetuilla.
Esim. suomalaisten tutkijoiden julkaisu aiheesta täällä: https://www.researchgate.net/publication/319470349_Early_weaning_increa…
Ja muualla taas on tultu päinvastaisiin tuloksiin että noin myöhä luovutus heikentää uuteen omistajaan leimautumista ja lisää kissan kodinvaihdon tuottamaa stressiä.
Sinunlaiset aiheuttaa kissalle stressiä, vaistoaa jo hullun ihmisen.
No en nyt muutenkaan kuuna päivänä ottaisi näiltä yhdistyksiltä. Ne ehdot on ihan sairaat. Esimerkiksi pitäisi milloin tahansa koko kissan loppuiän päästää ne yllätystarkastukselle. Onneksi kissoja saa muualtakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain 4-vuotiaan aran ja pelokkaan kissan paikalliselta kissatalolta ja se kissa on ollut ihmisläheisin yksilä mitä olen ikinä nähnyt. Kunhan se pääsi yli arkuudesta niin se oli jokapaikassa mukana ja nukkui vieressä.
Sukupuolella ja värillä ei ole mitään merkitystä ja ei sitä luonnetakaan aina voi ensisilmäyksellä nähdä.
Liian nuorena vieroitetuilla voi olla ongelmia, meillä oli aikoinaan kissa joka imi ihmisten korvia ja se oli söpöä, näin jälkikäteen ja aikuisena voin todeta että kissa oli vieroitettu liian aikaisin ja äitinsä tissiä se olisi halunnut imeä.
Suomi – tuo maailman ehdoton moralisoinnin ja virkamiesetiikan suurvalta! Onneksi olkoon meille kaikille: me olemme jälleen kerran pelastaneet maailman ja ratkaisseet kissanhoidon myyttisen mysteerin, jossa koko muu maapallo vaeltaa edelleen syvässä pimeydessä.
Kun muualla maailmassa – aina Ruotsista ja Keski-Euroopasta Japaniin asti – ihmiset ottavat kissanpennun 12-viikkoisena ja saavat röyhkeästi toivoa lemmikiltään tiettyä sukupuolta, väriä tai luonnetta, Suomessa tiedetään paremmin. Paljon paremmin.
Tässä oppipolku jokaiselle nöyrälle suomalaiselle kissanetsijälle:
1. Suomen lakisääteinen maailmanennätys: 14 viikkoa
Muu maailma nojaa tiede- ja kasvatusmalleihin, joissa pentu sosiaalistetaan uuteen kotiinsa 12 viikon kohdalla. Mutta ei Suomessa! Meillä lyötiin lakiin tyylikäs 14 viikon luovutusikä, koska meidän virkamiehemme ja kissayhdistyksemme tietävät biologian lait paremmin kuin kukaan muu universumissa.
Mitä siitä, että pienen pennun herkin, uteliain ja vastaanottavaisin ihmiseen leimautumisaika osuu luonnossa viikoille 2–8? Pääasia on, että kasvattaja saa omia pennun mahdollisimman pitkään itselleen "vastuullisuuden" nimissä, ja sinä saat kotiisi puolivuotiaan teinin, jolle olet lähinnä tunkeilija ja outo kämppäkaveri.
2. Sukupuoli, väri tai luonne? Ole hiljaa ja ole kiitollinen!
Jos menet kysymään eläinsuojeluyhdistykseltä tai "oikeaoppiselta" kasvattajalta jotain niin turhamaista ja itsekästä kuin pennun sukupuolta tai väritystä, valmistaudu saamaan henkinen korvapuusti.
"Sukupuolella ei ole väliä! Värillä ei ole väliä! Luonteella ei ole väliä! Se, että suostut ottamaan vastaan täysin sokkona 14-viikkoisen, kulmikkaasti sähisevän mustavalkoisen kollin, on ainoa hyväksytty osoitus siitä, että olet valmis sitoutumaan eläimeen 20 vuodeksi!"
Lainaisitko auton 20 vuodeksi ilman, että saat valita sen mallia? Et. Mutta lemmikin kohdalla sinun pitää suorastaan hävetä, jos haluat elää seuraavat kaksi vuosikymmentä eläimen kanssa, jonka ulkonäkö ja luonne oikeasti miellyttävät sinua ja sopivat elämäntyyliisi.
3. Kasvattaja on pyhimys, sinä olet potentiaalinen rikollinen
Suomalaisessa kissa-skenessä vallitsee ihana dynamiikka:
Kasvattaja/Yhdistys on virheetön hyväntekijä, joka laupeudessaan "omistautuu" ja säilyttää pentua olohuoneessaan lailliseen maksimi-ikään asti.
Sinä (tuleva omistaja) olet lähtökohtaisesti epäilyttävä pentutehtaan tukija, kukkahattu-kriitikko ja paha ihminen, jonka motiivit pitää perusteellisesti kyseenalaistaa kolmella esitietolomakkeella ja tuskastuneella huokauksella.
Entä jos halusit päästä rakentamaan suhdetta pikkupentuun mahdollisimman varhain, jotta siitä kasvaa syliin hakeutuva ja ihmisrakas perheenjäsen? Voi sinua pahaa, itsekästä ihmistä. Etkö ymmärrä, että pennun parhaat viikot kuuluvat lakisääteisesti kasvattajan iloksi, ei sinun?
Lopputulos: Suomi on pelastettu!
Nauttikaamme siis tästä uskomattomasta edistyksestä. Meillä on maailman tiukimmat pykälät, sirutuspakot, viralliset rekisterit ja ennätysikärajat.
Ja jos satut haluamaan ihmisläheisen, tietyn värisen pennun, jonka kanssa saat viettää sen elämän ihanimman varhaiskasvuvaiheen... no, voit aina muuttaa ulkomaille tai etsiä liiteristä maatiaskissan. Mutta muista silloinkin hävetä!
Olipa outo kirjoitus.
Oho, lukiko joku sen muka oikeasti kokonaan?
Hullun kissanaisen avautuminen ei nyt kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä totta että missään muussa maassa ei ole niin korkeaa luovutusikää kuin täällä. Mistä lie revitty?
Suomessa luultiin silloin 6 v sitten että muut seuraisi mukana mutta yksikään muu maa ei ole nostanut luovutussuositusta 14 viikkoon. Pitävät vain outona Suomen päätöstä.
Ei pidä paikkaansa. Ruotsissa kissajärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö SVERAK:n sääntö kasvattajajäsenilleen on 14 viikkoa.
https://www.sverak.se/for-medlemmar/avel-och-uppfodning/att-salja-raska…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiaa on tutkittu. Vertaisarvioiduissa tutkimuksissa on todettu, että 14-viikkoisina luovutetuilla pennuilla on vähemmän erilaisia käytöshäiriöitä kuin nuorempana luovutetuilla.
Esim. suomalaisten tutkijoiden julkaisu aiheesta täällä: https://www.researchgate.net/publication/319470349_Early_weaning_increa…
Ja muualla taas on tultu päinvastaisiin tuloksiin että noin myöhä luovutus heikentää uuteen omistajaan leimautumista ja lisää kissan kodinvaihdon tuottamaa stressiä.
Sinunlaiset aiheuttaa kissalle stressiä, vaistoaa jo hullun ihmisen.
Kuka tässä mahtaa olla hullu kun alkaa tuntemattomia nimitellä? Minä vain totesin että muualla on tultu toisenlaisiin tuloksiin ja siksi eivät luovutusikää nosta. Suomi on ainoa maa koko maailmassa jossa luovutusikä on noin korkea. Onko koko muu maailma väärässä?
Ap:lle ei ole tullut mieleenkään, että pentu tarvitsee emoaan. En antaisi pentua tällaiselle ihmiselle lainkaan. Ajattelee vain itseään.
Se ei ole eläinrakasta ottaa pientä pentua emoltaan siinä vaiheessa kun pentu opettelee kävelemään ja alkaa uteliaisuus iskeä ja lähtee tutkimaan paikkoja. Pentu tarvitsee sillä hetkellä äitiään vahtimaan, pesemään, ruokkimaan ja hellimään. Se ihana pentu aika ei kuulu oikeastaan edes kasvattajalle, muuta kuin taloudellisesti. Se herkkä pentu aika kuuluu äidille. Olet julma ihminen jos kuvittelet pienen 2-8vk. Pentu ajan kuuluvan ihmiselle kun se kuuluu äidille. Olen pienenä tyttönä paijjaillut noita Max 8 vkosia pentuja kun on erotettu äideistään, ja se herkkä pentu mainen käytös kun kiintyy ihmiseen ei ole normaalia eläimen ja ihmisen kiintymys suhdetta. Ne kissan pennut etsi turvaa, emon lämpöä. Jos väität että et saa tuntemattomaan aikuiseen kissaan mitään kontaktia, ehkä sinä et ole kissa-ihminen. Kyllä minä ainakin saan helposti aikuisiin kissoihin kontaktin ja tulevat kehräämään syliin yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä totta että missään muussa maassa ei ole niin korkeaa luovutusikää kuin täällä. Mistä lie revitty?
Suomessa luultiin silloin 6 v sitten että muut seuraisi mukana mutta yksikään muu maa ei ole nostanut luovutussuositusta 14 viikkoon. Pitävät vain outona Suomen päätöstä.
Ei pidä paikkaansa. Ruotsissa kissajärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö SVERAK:n sääntö kasvattajajäsenilleen on 14 viikkoa.
https://www.sverak.se/for-medlemmar/avel-och-uppfodning/att-salja-raska…
Ei tuo päde kuin tuohon yhteen tahoon. Ruotsin virallinen luovutusikä on edelleen se 12 vk.
Vierailija kirjoitti:
14 viikkoa ei ole yhtään liikaa. Selitä sä mitä tahdot.
Meillä syntynyt kaksi ragdoll pentuetta ja tämä ikä on oikea. Silloin kuin syntyivät niin luovutus oli 12 viikon iässä niin sanoin että liian vähän.
Ap unohdit kokonaan emon ja näin omin silmin kun emo masentui ja etsi pentujaan. Se herkkä vaihe on emon ja pentujen suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiaa on tutkittu. Vertaisarvioiduissa tutkimuksissa on todettu, että 14-viikkoisina luovutetuilla pennuilla on vähemmän erilaisia käytöshäiriöitä kuin nuorempana luovutetuilla.
Esim. suomalaisten tutkijoiden julkaisu aiheesta täällä: https://www.researchgate.net/publication/319470349_Early_weaning_increa…
Ja muualla taas on tultu päinvastaisiin tuloksiin että noin myöhä luovutus heikentää uuteen omistajaan leimautumista ja lisää kissan kodinvaihdon tuottamaa stressiä.
Sinunlaiset aiheuttaa kissalle stressiä, vaistoaa jo hullun ihmisen.
Kuka tässä mahtaa olla hullu kun alkaa tuntemattomia nimitellä? Minä vain totesin että muualla on tultu toisenlaisiin tuloksiin ja siksi eivät luovutusikää nosta. Suomi on ainoa maa koko maailmassa jossa luovutusikä on noin korkea. Onko koko muu maailma väärässä?
Ja niiden kissojen käyttäytyminen ei ole normaalin aikuisen kissan käyttäytymistä. Jos niin kuvittelet kun katsot niitä videoita, sinulla ei ole mitään tietoisuutta kissoista. Haluat vaan sellaisen koska sellainen olisi kiva.
Vierailija kirjoitti:
No en nyt muutenkaan kuuna päivänä ottaisi näiltä yhdistyksiltä. Ne ehdot on ihan sairaat. Esimerkiksi pitäisi milloin tahansa koko kissan loppuiän päästää ne yllätystarkastukselle. Onneksi kissoja saa muualtakin.
Onko jotain salattavaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä totta että missään muussa maassa ei ole niin korkeaa luovutusikää kuin täällä. Mistä lie revitty?
Suomessa luultiin silloin 6 v sitten että muut seuraisi mukana mutta yksikään muu maa ei ole nostanut luovutussuositusta 14 viikkoon. Pitävät vain outona Suomen päätöstä.
Ei pidä paikkaansa. Ruotsissa kissajärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö SVERAK:n sääntö kasvattajajäsenilleen on 14 viikkoa.
https://www.sverak.se/for-medlemmar/avel-och-uppfodning/att-salja-raska…
Kyllä, ja SVERAK seuraa kansainvälisen järjestön (FiFe) sääntöjä
"2.3.3 Kittens
Kittens must not go to a new owner (home) before they are 14 weeks old and have been fully vaccinated against feline panleucopenia, feline calici virus and feline herpes virus, unless otherwise advised by a veterinarian."
https://fifeweb.org/health-welfare-rules/#2.3
Lisäksi tuolta voi katsoa miten monen maan (niitä on 43) kattojärjestöt ovat sitoutuneet FiFe:n sääntöihin - https://fifeweb.org/organisation/members/
Eli tuo väite, että ainoastaan Suomessa luovutusikäraja on 14 viikkoa, on täysin paikkaansa pitämätön väite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä totta että missään muussa maassa ei ole niin korkeaa luovutusikää kuin täällä. Mistä lie revitty?
Suomessa luultiin silloin 6 v sitten että muut seuraisi mukana mutta yksikään muu maa ei ole nostanut luovutussuositusta 14 viikkoon. Pitävät vain outona Suomen päätöstä.
Ei pidä paikkaansa. Ruotsissa kissajärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö SVERAK:n sääntö kasvattajajäsenilleen on 14 viikkoa.
https://www.sverak.se/for-medlemmar/avel-och-uppfodning/att-salja-raska…
Ei tuo päde kuin tuohon yhteen tahoon. Ruotsin virallinen luovutusikä on edelleen se 12 vk.
*Notera att Jordbruksverket har 12 veckor
=piti luovutusiän 12 viikossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä totta että missään muussa maassa ei ole niin korkeaa luovutusikää kuin täällä. Mistä lie revitty?
Suomessa luultiin silloin 6 v sitten että muut seuraisi mukana mutta yksikään muu maa ei ole nostanut luovutussuositusta 14 viikkoon. Pitävät vain outona Suomen päätöstä.
Ei pidä paikkaansa. Ruotsissa kissajärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö SVERAK:n sääntö kasvattajajäsenilleen on 14 viikkoa.
https://www.sverak.se/for-medlemmar/avel-och-uppfodning/att-salja-raska…
Kyllä, ja SVERAK seuraa kansainvälisen järjestön (FiFe) sääntöjä
"2.3.3 Kittens
Kittens must not go to a new owner (home) before they are 14 weeks old and have been fully vaccinated against feline panleucopenia, feline calici virus and feline herpes virus, unless otherwise advised by a veterinarian."
https://fifeweb.org/health-welfare-rules/#2.3
Lisäksi tuolta voi katsoa miten monen maan (niitä on 43) kattojärjestöt ovat sitoutuneet FiFe:n sääntöihin - https://fifeweb.org/organisation/members/
Eli tuo väite, että ainoastaan Suomessa luovutusikäraja on 14 viikkoa, on täysin paikkaansa pitämätön väite.
Järjestöiltä voi löytyä mitä tahansa mutta erikseen on viralliset. Esimerkiksi Ruotsilla se virallinen (lain määräämä) on 12 vk
Hyvä, että kissanpentujs ei luovuteta liian aikaisin.
Meillä oli yksi maalta haettu pentu, sanotaan nyt vaikka Tilda, joka luovutettiin aivan liian nuorena. Tarkka ikä ei tiedossa, mutta aivan rääpäle oli. Tämä tapahtui yli 30v sitten.
Tilda annettiin siskoni syliin ja siskoon se myös leimautui. Kissa nukkui siskon pöydän korissa ja synnytti pennut siskoni sänkyyn.
Muuten Tilda oli vähän luonnehäiriöinen eikä viihtynyt sylissä. Jos sitä rapsutti, se saattoi yhtäkkiä käydä kiinni. No ilkeä oli siskonikin. Ehkä sopivat toisilleen.
Tilda sai pennut hyvin nuorena, joista meille jäi yksi pentu, Hiiru. Hiiru ehti elää emänsä kanssa yli vuoden, kunnes emä menehtyi onnettomuudessa Hiirustakaan ei sylikissaa tullut, mutta kovasti nautti rapsutuksista eikä koskaan käynyt syyttä kiinni ihmiseen. Tai saattoi esim kyllä ilmoittaa, ettei takatassuihin sovi koskea. Jos jatkoi, niin sai tuta kynnet, muttei pahasti. Muualta sai kyllä rapsuttaa.
Muistan kun eräs taapero taputti Tildaa tai pikemminkin "läimi" . Kissa vaan kiehnäsi taaperon ympärillä, mutta vanhemmat oli kauhuissaan, että käy kiinni. Kerrottiin, että kissa lähtee vain pois, jos ei tykkää.
Oli luotettava ja ihana kissa <3. Ikävä vieläkin.
Netissä yhdistyksillä on usein kuvia jossa kissan ulkonäkö ja sukupuoli on näkyvissä. Sieltä voi valita. Joten miten niin ei voi vaikuttaa väriin ja sukupuoleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä totta että missään muussa maassa ei ole niin korkeaa luovutusikää kuin täällä. Mistä lie revitty?
Suomessa luultiin silloin 6 v sitten että muut seuraisi mukana mutta yksikään muu maa ei ole nostanut luovutussuositusta 14 viikkoon. Pitävät vain outona Suomen päätöstä.
Ei pidä paikkaansa. Ruotsissa kissajärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö SVERAK:n sääntö kasvattajajäsenilleen on 14 viikkoa.
https://www.sverak.se/for-medlemmar/avel-och-uppfodning/att-salja-raska…
Ei tuo päde kuin tuohon yhteen tahoon. Ruotsin virallinen luovutusikä on edelleen se 12 vk.
*Notera att Jordbruksverket har 12 veckor
=piti luovutusiän 12 viikossa
Ei Suomessa ole lakia, joka määrää iäksi 14 viikkoa. Itse asiassa eläinsuojelulaissa ei ole määritelty mitään tarkkaa ikää. Siinä puhutaan vain ettei saa luovuttaa liian aikaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en nyt muutenkaan kuuna päivänä ottaisi näiltä yhdistyksiltä. Ne ehdot on ihan sairaat. Esimerkiksi pitäisi milloin tahansa koko kissan loppuiän päästää ne yllätystarkastukselle. Onneksi kissoja saa muualtakin.
Onko jotain salattavaa?
Ei ole mutta kuka päästäisi täysin tuntemattomia kotiinsa? Noissa vapaaehtoishommlssa on toisinaan melko epävakaata väkeä, rikollisiakin.
Onko kissanpennun hankkimisesta todella tullut näin mielisairaan vaikeaa SUomessa? Aikoineaan hain pennun omistajalta jonka koirat kiusasivat sitä,ihan vain mentiin ovelle ja kissa mukaan se siitä. Ei edes maksanut mitään. Mitä helkkarin eläinsuojelutoimintaa tämmöinen on,että vaasitaan jotain lomakkeita ja selvityksiä kuin kyse olisi rikollisesta jos haluaa auttaa koditonta tai hylättyä eläintä? Jos elöin jolla on muuten edessä lopetuspäätös,saa katon päänsä päälle,säännöllisesti ruokaa, seuraa ja hellyyttä, eikä siis mitään rääkkämistä tai laiminlyöntiä,vaan perustarpeet ja terveydenhoidon,niin mikä vi..u se on taas jonkun byroktraatin ongerlma tässä? Parempi siis tappaa eläin kuin antaa sille edes keskinkertainen koti,niinkö? Kaikilla ei ole varaa ostaa lemmikeilleen kultaisia kakkaastioita tai kulhoja, sairasta nillitystä. Kuka tässä taas eniten tienaa?