Lue keskustelun säännöt.
AMK ei muka ole korkeakoulu , mistä tämä väite oikein tulee?
06.09.2026 |
Miksi jotkut väittävät ihan tosissaan, ettei AMK olisi korkeakoulu? 😅 Jo nimikin on ammattikorkeakoulu, ja Suomessa korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.
AMK-tutkinto on Bachelor-tason korkeakoulututkinto, aivan kuten yliopiston kandidaatin tutkinto on samalla tutkintojen viitekehyksen tasolla 6. AMK-tutkinnolla voi hakea suoraan soveltuviin yliopiston maisteriohjelmiin ilman, että välissä täytyy suorittaa yliopiston kandia. YAMK puolestaan on Master-tason tutkinto ja samalla viitekehyksen tasolla 7 kuin yliopiston maisteritutkinto.
Yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat eri tavalla painottuneita korkeakouluja , toinen enemmän tieteeseen ja tutkimukseen, toinen työelämään ja soveltavaan osaamiseen. Eri asia ei tarkoita alempaa koulutusastetta.
Mistä ihmeestä siis edelleen tulee käsitys, ettei AMK olisi korkeakoulu? 😄 Amk on korkeakoulu ja se ei siitä muutu vaikka joku maisteri siitä pahoittaa mielensä!!!
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Mun puolesta amk-laiset voivat pitää koko korkeakoulusanan, kun heitä näemmä hävettää niin kovasti se ammatti-etuliite. Ei kukaan yliopistolainen muutenkaan puhu itsestään korkeakouluopiskelijana tai korkeakoulun käyneenä.
Eli vauvapalstalla asiasta raivoavat eivät olekaan yliopiston käyneitä, vaikka niin väittävät? Onko kyse sitten kokonaan ulkopuolisesta kolmannesta ryhmästä, joka ei ole koskaan käynyt korkeakoulua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun puolesta amk-laiset voivat pitää koko korkeakoulusanan, kun heitä näemmä hävettää niin kovasti se ammatti-etuliite. Ei kukaan yliopistolainen muutenkaan puhu itsestään korkeakouluopiskelijana tai korkeakoulun käyneenä.
😂 No nyt oli kyllä erikoinen logiikka. Ei kai se sana ”korkeakoulu” ole mikään yliopistolaisten omistama arvonimi, jonka AMK-opiskelijat yrittävät heiltä viedä. Ammattikorkeakoulu on ihan virallisesti korkeakoulu tykkäsi siitä tai ei. 😄
Ennen tavallaan olikin. Silloin insinöörit ja sairaanhoitajat ym. olivat opistotason tutkintoja. Ne vaan muutettiin ammattikorkeakoulu-nimikkeen tultua käyttöön. Varmasti tutkinnoissa on nykyään enemmän korkeakoulutason vaativuuttakin mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK on käytännönläheisempää. Mikä on hyväkin. Tieto uppoaa paremmin selkokielellä. Yliopistossa on teoriaa. Valitettavasti tämä menee aika monelta ohi korvien.
Opintopisteitä saa molemmissa ihan naurettavista asioista. Riittää, kun menee luennolle istumaan.
Haluaisin kyllä nähdä miten esim. Mitta ja integraali -kurssilta saa opintopisteitä luennolla istumalla.
ohis
Ei kaikista, mutta todellakin kurssien vaatimustaso vaihteli. Joillekin luennoitsijoille riitti läsnäolo.
En ole ollut yhdelläkään kurssilla, jossa pelkästä luennolla istumisesta saisi opintopisteitä. Kyllä kaikissa on vaadittu jokin kirjallinen tuotos kuten oppimispäiväkirja tai essee tai sitten on ollut tentti. Antaisitko esimerkin kurssista, jossa pelkkä läsnäolo tuo opintopisteet.
Bachelor-taso kuulostaa tosi hienolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun puolesta amk-laiset voivat pitää koko korkeakoulusanan, kun heitä näemmä hävettää niin kovasti se ammatti-etuliite. Ei kukaan yliopistolainen muutenkaan puhu itsestään korkeakouluopiskelijana tai korkeakoulun käyneenä.
Eli vauvapalstalla asiasta raivoavat eivät olekaan yliopiston käyneitä, vaikka niin väittävät? Onko kyse sitten kokonaan ulkopuolisesta kolmannesta ryhmästä, joka ei ole koskaan käynyt korkeakoulua?
Minä kerron näkemykseni, koska olen suorittanut avoimessa enemmän kuin 150 op. Lähes jokaisesta opintopisteestä olen maksanut ja olen valinnut sen oman kiinnostukseni puitteissa. Nyt olen virallisesti amk-opiskelija. Mietin, että mikä on vaatimustaso,
Luen opinnäytetöitä, jotta saan sen selville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK on käytännönläheisempää. Mikä on hyväkin. Tieto uppoaa paremmin selkokielellä. Yliopistossa on teoriaa. Valitettavasti tämä menee aika monelta ohi korvien.
Opintopisteitä saa molemmissa ihan naurettavista asioista. Riittää, kun menee luennolle istumaan.
Haluaisin kyllä nähdä miten esim. Mitta ja integraali -kurssilta saa opintopisteitä luennolla istumalla.
ohis
Ei kaikista, mutta todellakin kurssien vaatimustaso vaihteli. Joillekin luennoitsijoille riitti läsnäolo.
En ole ollut yhdelläkään kurssilla, jossa pelkästä luennolla istumisesta saisi opintopisteitä. Kyllä kaikissa on vaadittu jokin kirjallinen tuotos kuten oppimispäiväkirja tai essee tai sitten on ollut tentti. Antaisitko esimerkin kurssista, jossa pelkkä läsnäolo tuo opintopisteet.
On muutamakin. Toki on vaadittu jokin sepustus, 10 minuutin esitys jne. Mutta minä olen ollut ryhmässä se, joka on oikeasti tehnyt kurssin vaatimukset täyttävän työn. Monenlaista menee läpi. Lepsua.
Yliopistossa opetellaan puhumaan yliopistomaisesti. Tämä on suurin ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoitsetuntoiset yliopistolaiset katsoo pahalla, kun heidän "kulttuurinsa" varastetaan. Oikeasti älykkäät akateemikot taas tietävät, että kaikki opiskelu on hyvästä, oli se mistä tahansa.
Akateemikko on presidentin myöntämä kunnianimi alallaan poikkeuksellisen ansioituneelle tieteentekijälle - ei synonyymi akateemiselle.
Väittikö kyseinen kirjoittaja tuollaista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun puolesta amk-laiset voivat pitää koko korkeakoulusanan, kun heitä näemmä hävettää niin kovasti se ammatti-etuliite. Ei kukaan yliopistolainen muutenkaan puhu itsestään korkeakouluopiskelijana tai korkeakoulun käyneenä.
Eli vauvapalstalla asiasta raivoavat eivät olekaan yliopiston käyneitä, vaikka niin väittävät? Onko kyse sitten kokonaan ulkopuolisesta kolmannesta ryhmästä, joka ei ole koskaan käynyt korkeakoulua?
No mä olen 25 vuotta ollut avoimen yliopiston opiskelija. Siinä ajassa muodostuu mielipide opinnoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kuullut vastaavaa yliopistoista. Kysymys kuuluu, kuka hyötyy tällaisen disinformaation levittämisestä ettei AMK ja yliopisto olisi korkeakouluja? Mihin sillä pyritään?
Ja miten tähän puheeseen yhdistyvät sellaiset ilmiöt kuten anti-intellektualismin ja tiedevastaisuuden lisääntyminen sekä yleinen "hyökkäys" korkeakouluja (ja koulutusta yleisesti) ja tieteen vapautta kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK on käytännönläheisempää. Mikä on hyväkin. Tieto uppoaa paremmin selkokielellä. Yliopistossa on teoriaa. Valitettavasti tämä menee aika monelta ohi korvien.
Opintopisteitä saa molemmissa ihan naurettavista asioista. Riittää, kun menee luennolle istumaan.
Haluaisin kyllä nähdä miten esim. Mitta ja integraali -kurssilta saa opintopisteitä luennolla istumalla.
ohis
Ei kaikista, mutta todellakin kurssien vaatimustaso vaihteli. Joillekin luennoitsijoille riitti läsnäolo.
En ole ollut yhdelläkään kurssilla, jossa pelkästä luennolla istumisesta saisi opintopisteitä. Kyllä kaikissa on vaadittu jokin kirjallinen tuotos kuten oppimispäiväkirja tai essee tai sitten on ollut tentti. Antaisitko esimerkin kurssista, jossa pelkkä läsnäolo tuo opintopisteet.
On muutamakin. Toki on vaadittu jokin sepustus, 10 minuutin esitys jne. Mutta minä olen ollut ryhmässä se, joka on oikeasti tehnyt kurssin vaatimukset täyttävän työn. Monenlaista menee läpi. Lepsua.
Eli olet opiskellut jotain pilipalia. Otapa seuraavaksi matikan tai fysiikan laitokselta perusopinnot ja tule sitten kertomaan, että on helppoa ja kevyttä. Voi vain istuskella luennoilla ja vähän jotain sepustuksia laatia niin opintopisteitä tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AMK:n ovat olleet olemassa n. 30 vuotta ja silti vähä-älyiset tollot ulisee. Onko tosiaan joillakin noin heikko itsetunto?
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut vastaavaa yliopistoista. Kysymys kuuluu, kuka hyötyy tällaisen disinformaation levittämisestä ettei AMK ja yliopisto olisi korkeakouluja? Mihin sillä pyritään?
Ja miten tähän puheeseen yhdistyvät sellaiset ilmiöt kuten anti-intellektualismin ja tiedevastaisuuden lisääntyminen sekä yleinen "hyökkäys" korkeakouluja (ja koulutusta yleisesti) ja tieteen vapautta kohtaan?
En näe eroa yliopistolla ja korkeakoululla. Nuo 150 avoimen op muodostuu sekä yliopiston että korkeakoulun opinnoista. Yliopistossa oli enemmän filosofiaa ja korkeakoulussa käytännönläheisempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen käynyt alkujaan opistotasoisen sairaanhoitajakoulutuksen. Vuosia myöhemmin "päivitin" tutkintoni ammattikorkeakoulutukseksi. Miksi? Kun tuli tunne, että moneen työpaikkaankin haettiin nimenomaan amk:n käyneitä. Mua on aina huvittanut koko amk-hössötys. Ihan samaa työtä tekee opisto sh ja amk sh. Ei se korkeakoulu työssä millään lailla näy. Kun nykyisin kaikki sh:t ovat amk koulutuksen käyneitä, niin se perustyö on hyvin kaukana mistään korkeakoulusta. Joku ihme idea oli aikoinaan muuttaa opistotasoiset koulutukset amk koulutuksiksi. Sitten sanotaan, että terv.huolloin maisteri ja ylempi amk olisivat pätevyksellisesti saman tasoisia koulutuksia ja antaisivat pätevyyden samoihin työtehtäviin. Ehkä teoriassa, mutta esim jokainen tietämäni ylihoitaja on aina ollut ja edelleen on yliopistotutkinnon suorittanut. Osastonhoitajilla on monenlaista koulutusta. Amk on mun mielestäni väkisin sorvattu koulutus ja jolla ei ole mitään tekemistä korkeakoulutuksen kanssa.
Setulee 80-luvulta kun metsäteknikot julistivat itsensä metsäinsinööreiksi.
Vierailija kirjoitti:
Huonoitsetuntoiset yliopistolaiset katsoo pahalla, kun heidän "kulttuurinsa" varastetaan. Oikeasti älykkäät akateemikot taas tietävät, että kaikki opiskelu on hyvästä, oli se mistä tahansa.
Onko se liian vaikeaa opetella, mikä on akateemikko? Ei liity asiaan millään tavalla juntti.
Monet sekoittavat akateemisuuden ja korkeakoulun. Tai ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon, mitkä ovat ihan virallisia jaotteluja. AMK on tietysti nimellisesti korkeakoulutaso, mutta esim. akateemisia korkeakouluja ovat kauppakorkeakoulu ja teknillinen korkeakoulu, mitkä ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Loput akateemiset tutkinnot ovat yliopistotutkintoja.
Toisin sanoen suurin osa amk-ihmisistä eivät vain ole koulutukseltaan akateemisia, vaan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Ei siinä sen ihmeempää ole, enkä ymmärrä miksi asiasta jotkut suorastaan raivoavat, ellei ole erityisen tittelinkipeä.
Vauva-palsta täynnä työttömiä maistereita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK on käytännönläheisempää. Mikä on hyväkin. Tieto uppoaa paremmin selkokielellä. Yliopistossa on teoriaa. Valitettavasti tämä menee aika monelta ohi korvien.
Opintopisteitä saa molemmissa ihan naurettavista asioista. Riittää, kun menee luennolle istumaan.
Haluaisin kyllä nähdä miten esim. Mitta ja integraali -kurssilta saa opintopisteitä luennolla istumalla.
ohis
Ei kaikista, mutta todellakin kurssien vaatimustaso vaihteli. Joillekin luennoitsijoille riitti läsnäolo.
En ole ollut yhdelläkään kurssilla, jossa pelkästä luennolla istumisesta saisi opintopisteitä. Kyllä kaikissa on vaadittu jokin kirjallinen tuotos kuten oppimispäiväkirja tai essee tai sitten on ollut tentti. Antaisitko esimerkin kurssista, jossa pelkkä läsnäolo tuo opintopisteet.
On muutamakin. Toki on vaadittu jokin sepustus, 10 minuutin esitys jne. Mutta minä olen ollut ryhmässä se, joka on oikeasti tehnyt kurssin vaatimukset täyttävän työn. Monenlaista menee läpi. Lepsua.
Eli olet opiskellut jotain pilipalia. Otapa seuraavaksi matikan tai fysiikan laitokselta perusopinnot ja tule sitten kertomaan, että on helppoa ja kevyttä. Voi vain istuskella luennoilla ja vähän jotain sepustuksia laatia niin opintopisteitä tulee.
Matikka ja fysiikka ei kuulu kiinnostuksen kohteisiini. Varmaan joutuu joo tekemään työtä niiden eteen. Mutta kaikissa korkeakouluissa ja yliopistoissa on työläämpiä kursseja ja helpompia kursseja.
Sen kun seuraa opintosuunnitelmaa.
Ei kaikista, mutta todellakin kurssien vaatimustaso vaihteli. Joillekin luennoitsijoille riitti läsnäolo.