Diagnoosien vyöry: ADHD, ADD, ASD, OCD, PTSD, C-PTSD
https://areena.yle.fi/1-78377596
Psykiatrien sopimuksiin kehitetystä hallinnollisesta käsitejärjestelmästä on syntynyt osalle ihmisistä uusi tapa rakentaa identiteettiä ja kuvailla itseään. Osaan diagnooseista on alettu liittämään positiivisia määreitå, kuten "supervoima".
Diagnoosit eivät kuitenkaan kerro mitään ongelmien syistä, vaan ne kuvailevat pelkästään oireita. Silti niistä puhutaan ikään kuin sairauksina, vaikka diagnooseina ne ovat verrattavissa lähinnä päänsärkyyn, joka ei myöskään kerro mitään itsensä syystä.
Miksi diagnoosien kysyntä on niin suurta?
Kommentit (309)
Olisin tarkkana noitten kans.
Se diagnoosi on sitten siellä tiedoissa maailman tappiin asti. On mahdollista että se vaikuttaa myös muissa terveyteen liittyvissä asioissa.
" sulla on näköjään toi masennus täällä tiedoissa - niin mulla on ranne murtunut, ja... "
" joo siitä tulee juuri noita tuntemuksia - eiku minä kaaduin töissä, kun ..... "
" aivan...että töissäkin on oltu juu.. laitetaanpas sulle toi uusi amerikasta tullut päänsekoittaja "
" ei kun tätä kättä särkee ihan helv.... - ni joo, ne särkytuntemukset kuuluu tähän asiaan kyllä "
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua raivostuttaa, että kaikki introvertit joilla on mielenterveyden kanssa haasteita, lokeroidaan autismin kirjon laatikkoon. En halua loukata kenenkään tunteita, mutta onneksi omalla polillani on todettu että en ole autisti, ja he ovat sanoneet autismin kirjon olevan tietynlaista kehitysvammaisuutta. Tämän olen ymmärtänyt myös tautiopin kirjallisuutta lukiessani, retrospektiivisesti.
Missä maailmassa tällaista tehdään? Kun todellinen ongelmahan on täysin päinvastainen, eli autismia ei meinata suostua tutkimaan, jos henkilö esim. osaa katsoa silmiin. Ja annetaan autisteille vääriä mielenterveysdiagnooseja sen sijaan.
Tässä tulee vastaan juuri se ongelma, joka johtuu siitä, että maallikot ovat alkaneet tulkita psykiatrian lukitusjärjestelmää ja löytäneet sieltä itsensä. Autismi-käsitteenä luokitellaan kliinisesti merkittävien poikkeamien perusteella eikä ihmisen oman kokemuksen. Vain koulutettu ammattilainen voi tulkita riittävät poikkeamat.
Koulutetulta ammattilaiseltahan se diagnoosi "saadaan".
Vanhemmat näitä hommaa lapsilleen, joiden diagnoosi vanhaan aikaan olisi ollut 'hidas' tai 'tyhmä'.
Mulla on kausittainen oireileva NMT ja lievä FSB joka alkoi KGB:nä nivusissa. Vaimolla on märkivä UMTS kainalossa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua raivostuttaa, että kaikki introvertit joilla on mielenterveyden kanssa haasteita, lokeroidaan autismin kirjon laatikkoon. En halua loukata kenenkään tunteita, mutta onneksi omalla polillani on todettu että en ole autisti, ja he ovat sanoneet autismin kirjon olevan tietynlaista kehitysvammaisuutta. Tämän olen ymmärtänyt myös tautiopin kirjallisuutta lukiessani, retrospektiivisesti.
Jatkan: autismin kirjon poikkeavuudet ovat vakavuudeltaan tautiopissa samaa tasoa kuin vakava-asteinen skitsofrenia. Autistisen ja skitsofreenikon ilmeisesti erottaa siitä, että jälkimmäisellä on deluusioita ja/tai hallusinaatiota. Molemmissa aivojen prosessit ovat taantuneet ja skitsofreniassa sen lisäksi hajaantuneet. Nämä periytyvät suvussa.
Autismilla ja skitsofrenialla voi olla yhteneväistä geneettistä taustaa. Mun suvussa esiintyy molempia. Mitään yhtäläisyyksiä en näiden tilojen välillä kyllä onnistu näkemään. Minä olen autistina ihan tässä todellisuudessa, minulla on rikas tunne-elämä, olen kognitiivisesti hyvätasoinen, pystyn toimimaan ihmisten kanssa jne.
Skitsofreniaa sairastava sukulainen ei ole tässä maailmassa lainkaan, vaan lähinnä päänsä sisällä missä jumalten äänet puhuvat hänelle. Kognitiiviset kyvyt rappeutuneet sairastamisen aikana, tunne-elämä latistunut, ei kykene juuri lainkaan normaaliin kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa.
Ja toki sekin ero, että minä olen aina ollut autisti, syntymästä saakka. Skitsofrenia taas puhkeaa melkein aina vasta aikuisiässä.
En tiedä miten vanhentunutta tietoa olet lukenut. Lienee siltä ajalta, kun autismiksi tunnistettiin vain valkoisten pikkupoikien syvä autismi.
Toisaalta pitää huomioida, ettei kaikki autismi ole sitä lievää, vaan vaikea-asteisena autismiin voi liittyä kehitysvammaisuus ja vaikea invaliditeetti. Siihen nähden skitsofreenikon toimintakyky taas voi olla huomattavasti korkeampi.
Silloin kun autismiin liittyy kehitysvamma, on asia toki eri. Näissä tapauksissa on myös erittäin vaikea arvioida, mikä kaikki on autismin aiheuttamaa, ja mikä kehitysvamman.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei tuollaisen syvän autismin+kehitysvamma ja aspergerin yhdistäminen saman diagnoosinimikkeen alle ole kauhean hyvä idea. Enhän mä asperger-autistina osaa mitenkään edustaa tai puhua noiden syvästi autististen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olisi parempi, ettei ketään diagnosoitaisi. Mullakin olis varmaan ainakin adhd, mutta koen olevani välillä hieman vilkas, enkä osaa keskittyä... tms. enkä todellakaan halua popsia jotain lääkkeitä, että se saisi minut jotenkin rauhoittumaan zombieksi. Ystävät, tuttavat, sukulaiset, työkaverit näkevät minut näin, aitona ja pitävät minusta juuri siksi. En tee typeryyksiä, en rötöstele, en aiheuta harmeja kenellekään.
Saahan tästä hieman hupia itselleen, kun lukee ihmisten ennakkoluuloja siitä mitä ne kamalat huumelääkkeet saa aikaiseksi. Sain adhd diagnoosin vasta aikuisena ja lääkitys ei taikonut minua zombiksi. Ihan yhtä vilkas olen kuin aina ennenkin, mutta saan vaan aloitettua asioita huomattavasti nopeammin ja vietyä loppuun, jolloin koko päivän energia ei mene siihen joka päiväiseen jumalattomaan taisteluun, että pitäisi aloittaa ja pitäisi tehdä. Elämä on huomattavasti mukavampaa, kun sitä energiaa jää sitten kaikkeen muuhunkin kuin perusasioiden tekemiseen.
Miksi kysyntä on niin suurta...? KELA-TUET!
Trendikkäämpiä kuin esim. syyhy tai syfilis. On kovin epämuodikasta kertoa sairastavansa joko syyhyä tai syfilistä. Mutta mikäli molempia niin voi saada yhden säälipisteen. Ehkä peräpukamistakin ?
Vierailija kirjoitti:
Nuo on niin käteviä siitä, kun mukana seuraa yleensä amfetamiinipohjainen lääkitys
No eipä tuo lääkitys sen kummempaa säväriä oikean diagnoosin saanelle tuo, kuin vain lisää toimintakykyä ja vähentää jumitusta asioiden aikaansaamisessa. Ikävä tuottaa pettymys sen suhteen, että oikea adhd-ihminen pystyy helposti vaikka nukkumaan päikkärit vahvallakin lääkityksellä, koska se ei tuota mitään lisäpärinää. Ei tosin tee zombiksikaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kysyntä on niin suurta...? KELA-TUET!
Mitkä Kela tuet? Mulla on adhd ja ptsd, elätän itseni työskentelemällä yksityissektorilla. Mitä tukia tässä pitäisi saada?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua raivostuttaa, että kaikki introvertit joilla on mielenterveyden kanssa haasteita, lokeroidaan autismin kirjon laatikkoon. En halua loukata kenenkään tunteita, mutta onneksi omalla polillani on todettu että en ole autisti, ja he ovat sanoneet autismin kirjon olevan tietynlaista kehitysvammaisuutta. Tämän olen ymmärtänyt myös tautiopin kirjallisuutta lukiessani, retrospektiivisesti.
Missä maailmassa tällaista tehdään? Kun todellinen ongelmahan on täysin päinvastainen, eli autismia ei meinata suostua tutkimaan, jos henkilö esim. osaa katsoa silmiin. Ja annetaan autisteille vääriä mielenterveysdiagnooseja sen sijaan.
Tässä tulee vastaan juuri se ongelma, joka johtuu siitä, että maallikot ovat alkaneet tulkita psykiatrian lukitusjärjestelmää ja löytäneet sieltä itsensä. Autismi-käsitteenä luokitellaan kliinisesti merkittävien poikkeamien perusteella eikä ihmisen oman kokemuksen. Vain koulutettu ammattilainen voi tulkita riittävät poikkeamat.
Kuitenkin autismi on ennenkaikkea sitä autistin omaa kokemusta. Autismihan on pitkälti poikkeavuutta aisti-informaation vastaanottamisessa ja prosessoinnissa. Se, millaisina ulkoapäin havaittavina piirteinä ja oireina asia ilmenee, on hyvin vaihtelevaa.
Tuo on juuri sitä keittiöpsykologiapuppua. Joka toinen löytää nykyään itsestään esim. aistiyliherkän tai kivalla tavalla omituisen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kysyntä on niin suurta...? KELA-TUET!
Höpsis. Ei näillä diagnooseilla saa automaattisesti mitään tukia. Oireiden perusteella saattaa saada perusmuotoista vammaistukea, 110 e/kk. Se ei siis ole diagnoosista kiinni, vaan oireista.
Vierailija kirjoitti:
Trendikkäämpiä kuin esim. syyhy tai syfilis. On kovin epämuodikasta kertoa sairastavansa joko syyhyä tai syfilistä. Mutta mikäli molempia niin voi saada yhden säälipisteen. Ehkä peräpukamistakin ?
Oli hetki, kun ihmiset halusivat olla kaksisuuntaisia. Kun oli mopo karannut rahankäytössä ja oli ollut vähän holtitonta sukupuolielämääkin. Ja sitten kadutti ja masensi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua raivostuttaa, että kaikki introvertit joilla on mielenterveyden kanssa haasteita, lokeroidaan autismin kirjon laatikkoon. En halua loukata kenenkään tunteita, mutta onneksi omalla polillani on todettu että en ole autisti, ja he ovat sanoneet autismin kirjon olevan tietynlaista kehitysvammaisuutta. Tämän olen ymmärtänyt myös tautiopin kirjallisuutta lukiessani, retrospektiivisesti.
Missä maailmassa tällaista tehdään? Kun todellinen ongelmahan on täysin päinvastainen, eli autismia ei meinata suostua tutkimaan, jos henkilö esim. osaa katsoa silmiin. Ja annetaan autisteille vääriä mielenterveysdiagnooseja sen sijaan.
Tässä tulee vastaan juuri se ongelma, joka johtuu siitä, että maallikot ovat alkaneet tulkita psykiatrian lukitusjärjestelmää ja löytäneet sieltä itsensä. Autismi-käsitteenä luokitellaan kliinisesti merkittävien poikkeamien perusteella eikä ihmisen oman kokemuksen. Vain koulutettu ammattilainen voi tulkita riittävät poikkeamat.
Kuitenkin autismi on ennenkaikkea sitä autistin omaa kokemusta. Autismihan on pitkälti poikkeavuutta aisti-informaation vastaanottamisessa ja prosessoinnissa. Se, millaisina ulkoapäin havaittavina piirteinä ja oireina asia ilmenee, on hyvin vaihtelevaa.
Tuo on juuri sitä keittiöpsykologiapuppua. Joka toinen löytää nykyään itsestään esim. aistiyliherkän tai kivalla tavalla omituisen.
No missään nimessä ei ole keittiöpsykologiapuppua, että autismi on poikkeavaa aisti-informaation vastaanottamista ja prosessointia.
Tää juttu synapsien karsiutumisesta valottaa asiaa aika hyvin.
Ihmiset ovat nykyään äärimmäisen vähätteleviä, pisteliäitä ja pahantahtoisia sekä ylimielisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko kun koko parin sadan oppilaan koulussa oli 1 ADHD?
Oli varmaan enemmänkin, mutta opettajilla oli kuria ja auktoriteettia sen verran, että villeimpienkin takamus pysyi oppitunnilla penkissä ja turhat mölinät mahassa.
Ongelma on siinä, että se kuri saatiin aikaan menetelmillä joita ei enää hyväksytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua raivostuttaa, että kaikki introvertit joilla on mielenterveyden kanssa haasteita, lokeroidaan autismin kirjon laatikkoon. En halua loukata kenenkään tunteita, mutta onneksi omalla polillani on todettu että en ole autisti, ja he ovat sanoneet autismin kirjon olevan tietynlaista kehitysvammaisuutta. Tämän olen ymmärtänyt myös tautiopin kirjallisuutta lukiessani, retrospektiivisesti.
Missä maailmassa tällaista tehdään? Kun todellinen ongelmahan on täysin päinvastainen, eli autismia ei meinata suostua tutkimaan, jos henkilö esim. osaa katsoa silmiin. Ja annetaan autisteille vääriä mielenterveysdiagnooseja sen sijaan.
Tässä tulee vastaan juuri se ongelma, joka johtuu siitä, että maallikot ovat alkaneet tulkita psykiatrian lukitusjärjestelmää ja löytäneet sieltä itsensä. Autismi-käsitteenä luokitellaan kliinisesti merkittävien poikkeamien perusteella eikä ihmisen oman kokemuksen. Vain koulutettu ammattilainen voi tulkita riittävät poikkeamat.
Kuitenkin autismi on ennenkaikkea sitä autistin omaa kokemusta. Autismihan on pitkälti poikkeavuutta aisti-informaation vastaanottamisessa ja prosessoinnissa. Se, millaisina ulkoapäin havaittavina piirteinä ja oireina asia ilmenee, on hyvin vaihtelevaa.
Tuo on juuri sitä keittiöpsykologiapuppua. Joka toinen löytää nykyään itsestään esim. aistiyliherkän tai kivalla tavalla omituisen.
No missään nimessä ei ole keittiöpsykologiapuppua, että autismi on poikkeavaa aisti-informaation vastaanottamista ja prosessointia.
Tää juttu synapsien karsiutumisesta valottaa asiaa aika hyvin.
Näinpä.
Mä en käsitä, miksi se, että ihmiset saa neuropsykiatrisia diagnooseja, provosoi niin paljon niitä, joita asia ei mitenkään kosketa ja jotka ei asiasta mitään tiedä?
Vierailija kirjoitti:
Mä en käsitä, miksi se, että ihmiset saa neuropsykiatrisia diagnooseja, provosoi niin paljon niitä, joita asia ei mitenkään kosketa ja jotka ei asiasta mitään tiedä?
Jonkinlainen narsismi tai muut tunne-elämän häiriöt?
Kuitenkin autismi on ennenkaikkea sitä autistin omaa kokemusta. Autismihan on pitkälti poikkeavuutta aisti-informaation vastaanottamisessa ja prosessoinnissa. Se, millaisina ulkoapäin havaittavina piirteinä ja oireina asia ilmenee, on hyvin vaihtelevaa.