Luulin, että yhdessä asuminen tarkoittaisi kotitöiden jakamista

Tästähän on tutkimus. Onnellisimpia ovat sinkkunaiset, toiseksi onnellisimpia avioliitossa elävät miehet, kolmanneksi onnellisimpia sinkkumiehet, ja onnettomimpia naimisissa olevat naiset. Ihan itse voi tehdä valinnan.

N57

nainenhan se on se, joka päättää, että ryhdytäänkö parisuhteeseen, eli miksi valitsette valittajat näitä epäkelpoja kumppaneiksenne? mikä niissä viehättää? 

Jos et halua olla kotiorja lopun elämääsi niin laita lusikat heti vaan jakoon. Tuo ei tuosta muutu eikä parane. Onneksi tuli esille ennen lasten hankintaa. Tuo ei ole hyvä ja tasapainoinen parisuhde. Parisuhde ei kuulu olla sietämistä ja hampaiden kiristelyä. Kaikki parisuhteet eivät vain toimi vaikka kuinka haluaisi, silloin kannattaa myöntää tappionsa ja lähteä etsimään parempaa. Hyviä parisuhteita on todellakin olemassa.

Näyttää siltä, että naiset ovat sokeimpia valitsemaan ns. "hyviä" miehiä kumppaneiksi ja miehet naisia.

Vierailija kirjoitti:

Näyttää siltä, että naiset ovat sokeimpia valitsemaan ns. "hyviä" miehiä kumppaneiksi ja miehet naisia.

Niin. No jos ajattelen vaikka itseäni, niin en minä miehenä tapaa tuoda julki miten teen kotiaskareita ja puuhia. - Niistä kertominen vaikka sitten treffikumppanille tuntuisi jotenkin "vähän" vaivaannuttavalta. Enempi -olen kai hölmä ja sinisilmäinen- kun näin koen niiden tekeminen ja huolehtiminen ovat yleisiä lähtökohtia, joit amolemmat parisuhteessa tekisivät. Ei välttämättä aina fifti -fifti mutta enimmäkseen niin, että kumpaisenkaan ei tarvitsisi kärvistellä kotona siksi, että joutusi yksin kantamaan vastuun askareista ja velvotteistam jotka, ainakin minsua kuuluisivat arisuhteessa molempien vastuulle. 

Mutta lieneekö tällaiset tuumailut nyt sitten osa syynä siihen, että olen ja olen sinkkuna. Tuskin. Silti ihan liian usein saa kyllä lukea kirjoituksia, joissa vasttuu niistä askareista ja puuhista jne., jotka itse olen luullut suhteessa jaettavan ja kannettavan vastuuta ydessä on jäänyt ihan liian paljon toisen harteille. 

Vaan ei kai minun parisuhdekumppansiat edelleen toisinaan haaveilevana tämän vuosk alkaa korostamaan, että teen kostiaskareita ja puuhia. Kun en niitä tähänkään asti ole tehnyt siksi, että niiden kautta kuvitteksin ketään hurmaavani tai saavan mahdollsiuuden parisuhteeseen, vaan oikeastaan vain siksi, että minusta nyt vain on mukavampi elää siistissä kodissa ta kulkea ja käyttää puhtaita vaatteita; joista toki osaksi huolehtii pesula.

Ikisinkku mies 40+    

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiasia on että mies pärjää siivoamattomassa kodissa vaikka vuoden, nainen ei päivääkään.

Ne on niitä näkemyseroja jotka on hyvä ratkaista jo ennen kuin alkaa miehen kanssa samaan asentopaikkaan.

M

No tietenkin. Mut harva mies ilmoittaa seurusteluvaiheessa, että mä en sitten muuten siivoa tai tee mitään kotitöitä, joa muutetaan saman katon alle.

Puhumattakaan siitä, että kun ihmiset tulee kylään ja kotona on sotku, niin ei mies siitä saa arvostelua osakseen, vaan kyllä se niin menee, että ihmiset, varsinkin miehen suku, ajattelee naisen olevan huono huolehtimaan kodistaan. Ei se vaikuta miehen maineeseen mitenkään.

Kyllähän miestä arvostellaan siinä samalla, että miksi on mennyt huonon ja laiskan naisen ottamaan puolisokseen. Tokkopa on laiska eukko sängyssäkään lahnaa parempi.

Vierailija kirjoitti:

Onko aloittaja asunut yksin aikaisemmin? Mimullakin oii ikisinkkukaveri, joka huokaili, että kumppani olisi mukava, kun sitten joku muukin voisi välillä laittaa tiskit. Sanoin, ettei tuohon tarpeeseen kyllä kannata miestä ottaa. Itsekään en enää huoli asua yhdessä, vaikka en kokonaan ole miesseurasta luopunutkaan.

Kyllä ja kohta asun taas. Eniten surettaa laatuajan ja flirtin väheneminen yhdessä asumisen seuraamuksena. En tiedä miten tässä kävi näin.

Mä oon todennut, että olisin tosi mielelläni kotirouva täydellä palkalla. Voisin hoitaa kodin ja laittaa ruoan. 

Mutta siihen elämään en enää ikinä suostu, että kävisin kokopäivätöissä ja hoitaisin sen lisäksi kahden aikuisen ihmisen velvollisuudet laskujen maksuista, kaupassakäynnistä, vieraiden hyysäämisestä,  taloyhtiön talkoisiin osallistumisesta, joka päiväisestä ruoanlaitosta ja siivouksesta ja ties vaikka mistä kissanristiäisistä jotka mies "unohti". Lapsia en onneksi tuohon hankkinut lisäksi, sen verran oli sentään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen siitä saa kun ulkonäkö on ainoa kriteeri kumppanin valinnassa.

Ei edes ollut... Piti olla niin normaali ja kiva mies tämän.

Tuollaisia ne normaalit kivat miehet ovat. Ja sellaisina pysyvätkin niin kauan, kun on sisko, äiti, vaimo, tytär tai hoitaja huolehtimassa. Et uskalla ottaa sitä riskiä, että muuttuisi tossukaksi tai pahimmassa tapauksessa muuttaisi pois paremman palvelun toivossa.

Elämä on valintoja. Sinä olet valinnut äidin roolin suhteessa tuohon kumppaniin. Muuttiko hän sinun luoksesi täysihoitoon? Älä vaan kerro, että sinä maksat asumiskulut, ruuan ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen siitä saa kun ulkonäkö on ainoa kriteeri kumppanin valinnassa.

Ei edes ollut... Piti olla niin normaali ja kiva mies tämän.

 

Tuollaisia ne normaalit kivat miehet ovat. Ja sellaisina pysyvätkin niin kauan, kun on sisko, äiti, vaimo, tytär tai hoitaja huolehtimassa. Et uskalla ottaa sitä riskiä, että muuttuisi tossukaksi tai pahimmassa tapauksessa muuttaisi pois paremman palvelun toivossa.

Elämä on valintoja. Sinä olet valinnut äidin roolin suhteessa tuohon kumppaniin. Muuttiko hän sinun luoksesi täysihoitoon? Älä vaan kerro, että sinä maksat asumiskulut, ruuan ym.

Maksetaan puoliksi.

Yhdessä asuminen tarkoittaa usein, että se siivoaa enemmän, jonka siisteyskäsitys on siistimpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttää siltä, että naiset ovat sokeimpia valitsemaan ns. "hyviä" miehiä kumppaneiksi ja miehet naisia.

Niin. No jos ajattelen vaikka itseäni, niin en minä miehenä tapaa tuoda julki miten teen kotiaskareita ja puuhia. - Niistä kertominen vaikka sitten treffikumppanille tuntuisi jotenkin "vähän" vaivaannuttavalta. Enempi -olen kai hölmä ja sinisilmäinen- kun näin koen niiden tekeminen ja huolehtiminen ovat yleisiä lähtökohtia, joit amolemmat parisuhteessa tekisivät. Ei välttämättä aina fifti -fifti mutta enimmäkseen niin, että kumpaisenkaan ei tarvitsisi kärvistellä kotona siksi, että joutusi yksin kantamaan vastuun askareista ja velvotteistam jotka, ainakin minsua kuuluisivat arisuhteessa molempien vastuulle. 

Mutta lieneekö tällaiset tuumailut nyt sitten osa syynä siihen, että olen ja olen sinkkuna. Tuskin. Silti ihan liian usein saa kyllä lukea kirjoituksia, joissa vasttuu niistä askareista ja puuhista jne., jotka itse olen luullut suhteessa jaettavan ja kannettavan vastuuta ydessä on jäänyt ihan liian paljon toisen harteille. 

Vaan ei kai minun parisuhdekumppansiat edelleen toisinaan haaveilevana tämän vuosk alkaa korostamaan, että teen kostiaskareita ja puuhia. Kun en niitä tähänkään asti ole tehnyt siksi, että niiden kautta kuvitteksin ketään hurmaavani tai saavan mahdollsiuuden parisuhteeseen, vaan oikeastaan vain siksi, että minusta nyt vain on mukavampi elää siistissä kodissa ta kulkea ja käyttää puhtaita vaatteita; joista toki osaksi huolehtii pesula.

Ikisinkku mies 40+    

Tällaiset asiat tulevat ilmi tapailuvaiheessa. Moni vain ei kiinnitä niihin huomiota, kun ovat niin hullaantuneet ja hormonimyrkyssä. Sitten kun tunteet tasaantuvat, alkaa arki näyttäytyä realistisempena. Pitää omata ripaus inhorealismia, että näkee alusta asti ihmiset sellaisena kuin he ovat. Se puolestaan tekee rakastumisesta vaikeampaa, koska toisen pitää olla oikeasti tärkeimmissä asioissa yhteensopiva.

Kuulostaa ihan äitini ja isäni suhteelta... Sain kyllä niin hirveän kuvan parisuhteista, että välillä mietin (vitsillä), onko se syy sille, miksen pidä miehistä.

Kumppanisi luuli yhdessä asumisen tarkoittavan sitä, että sinä jatkat samaa kuin hänen äitinsä.

Tämäköön nainen ei puhuta mitään kustannusten jakamisesta niin voi hyvin päätellä että tämäkin nainen maksattaa kaiken asumiseen liittyvän miehellä. Mutta niinhän se naisten kanssa menee että naiset haluaa että ne perinteisten sukupuoliroolien naisten vastuut muutetaan kikn että mies tekee vähintään ouolet niistä mutta ne perinteisten sukupuoliroolien miesten vastuut pysyy vieläkin vain miehen vastuulla eikö naisen kuulu niihin osallistua

Vierailija kirjoitti:

nainenhan se on se, joka päättää, että ryhdytäänkö parisuhteeseen, eli miksi valitsette valittajat näitä epäkelpoja kumppaneiksenne? mikä niissä viehättää? 

Oletko itse koskaan tavannut naista joka kantaisi vastuun edes omista päätöksistä ilman että yrittää kaataa sitä vastuuta miehen niskaan? Itse en ole 40 vuoden elämäni aikana tavannut kun naisia jotka on hengenvaarallisen allergisia vastuunkannolle

Vierailija kirjoitti:

Jos et halua olla kotiorja lopun elämääsi niin laita lusikat heti vaan jakoon. Tuo ei tuosta muutu eikä parane. Onneksi tuli esille ennen lasten hankintaa. Tuo ei ole hyvä ja tasapainoinen parisuhde. Parisuhde ei kuulu olla sietämistä ja hampaiden kiristelyä. Kaikki parisuhteet eivät vain toimi vaikka kuinka haluaisi, silloin kannattaa myöntää tappionsa ja lähteä etsimään parempaa. Hyviä parisuhteita on todellakin olemassa.

Tarkoitatko että parisuhteen ei kuulu osaa sietämistä ja hampaiden kiristelyä naisen osalta kun te naiset kuitenkin tuota mieheiltä aina vaaditte?

Vierailija kirjoitti:

Tehkää yhdessä niitä kotitöitä. 

Niin, että äitivaimo ottaa pikku apupojan kaveriksi tyhjentämään tiskikonetta ja viikkaamaan pyykkejä? 

Jos joku on miehekästä niin se, että mies tekee kotitöitä pyytämättä, tekemättä asiasta numeroa ja kinuamatta palkintoa. Että se kotitöihin tarttuminen on yhtä luonnollista kuin hengittäminen. Ja kun ne kotityöt sujuu ilman jatkuvaa kyselyä. 

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä asuminen tarkoittaa usein, että se siivoaa enemmän, jonka siisteyskäsitys on siistimpi.

Yhdessä asuminen tarkoittaa myös sitä, että se epäsiistimpi osapuoli ei sabotoi toiminnallaan sen siistimmän osapuolen yrityksiä pitää koti siistinä.