Ulkomailla lääkäriksi opiskelevien määrä räjähtänyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Suomessa koulutusjärjestelmä ja pääsykokeet varmistaa sen, että opiskelemaan pääsevät ne parhaat taustastaan riippumatta. Onko se sitten parempi, että varakkaiden perheiden lahjattomat vesat käyvät hakemassa ostotutkinnon muualta?"

 

Tuskinpa noihin lahjattomia nuoria menee koska eivät he läpäisisi vaativia kursseja muuallakaan.

Lähinnä tuonne menee sellaisia jotka ovat lahjakkaita mutta ovat juuri ja juuri jääneet täällä ulkopuolelle.

No enpä tiedä. Tutun lapsi siellä on, tuskin olisi samoilla C:n papereilla ihan äkkiä Suomessa lääkikseen päässyt. Karsinnassa saa pisteitä mm. motivaatiokirjeestä, fysiikkaa ei esimerkiksi tarvinnut osata olenkaan niin kuin täkäläisessä pääsykokeessa. 

Kyllä kyllä. Sitä fysiikkaa täytyy oppia viimeistään ensimmäisten vuosien aikana muiden kurssivaatimusten lisäksi. Parin ekan vuoden jälkeen on tenttejä, jotka on läpäistävä. Muuten päättyy opinnot lopullisesti siihen ja alanvaihto edessä. Jatkaa ei voi muussakaan yliopistossa.

- Saksasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se meiltä ole pois... mutta voisi melkein väittää että koulutuspaikkojen määrä kotimaassa on pielessä jos omalla koulutuksella ei saada lääkäreitä tarpeeksi

Kiitos lääkäriliitolle tästä.

Lääkäriliitto on huolehtinut siitä, että lääkäreitä ei ole liikaa, päinvastoin. Tosin opiskelijoille kuulemani mukaan kerrotaan, että lääkäreitä on tarpeeksi, mutta he sijoittuvat väärin. Syy siihen on palkkataso. Syrjäseuduille houkutellaan vastavalmistuneita lääkäreitä jopa 8000 euron palkalla (tieto muutaman vuoden takaa, mitähän on nyt). Niissä kaupungeissa, joissa lääkäreitä koulutetaan, on heitä liikaakin. Yliopistosairaaloissa lääkäreiden palkat eivät ole huipussa edes kymmenien vuoden kokemuksella. Se jää selvästi alle tuon 8000 euron. Erikoistumisvaiheessa (johon menee useampi vuosi) palkka jää jopa alle 4000 euron. Siksi yleis- ja erikoislääkäreitä menee paljon yksityiselle puolelle. Kaikille ei riitä siellä asiakkaita. Ne, joilla niitä riittää, esim. suositut hammaslääkärit, hankkivat niin hyvin, että voivat tehdä nelipäiväistä viikkoa ja pitää paljon lomia. Toisaalta on isoissakin kaupungeissa esim. hammaslääkäreitä, joille ei kilpailun vuoksi riitä asiakkaita, heitä voi olla vain kaksi päivässä. Asiakaspulan huomaa siitä, että ajan voi varata jo samalle tai seuraavalle päivälle. Olen ihmetellyt, yritetäänkö se kokoaikaisen lääkärin tulo sitten hankkia vähemmillä asiakkailla, kun yhden hampaan implanttikin saattaa maksaa 4500 euroa.

 

Onko lääkärin työ hirveän paljon vaativampaa kuin esim. käräjätuomarin, mutta palkka on tupla? Toisaalta Lääkäriliitto on siinä oikeassa, että kunhan suuret ikäluokat poistuvat (kuulostaa pahalta sanoa näin, mutta tottahan se on parinkymmenen vuoden sisään), ei lääkäreitä tarvita läheskään nykyistä määrää nykyisellä väestökehityksellä, ja nyt koulutettavat lääkärit ovat silloin työelämässä. Koulutusmääriä olisi pitänyt nostaa jo ajat sitten ja ehkä nyt vähentää.

 

Minulla on paljon lääkäreitä lähipiirissä, sekä nuoria että vanhoja, ja luvut ovat heidän kertomiaan.

Eihän lääkärin palkkaa kannata verrata tuomarin palkkaan, vaan lääkärin palkkoihin muissa maissa. Yhdysvalloissa lääkäri on miljonääri. Täällä lääkäri saa heikoimmillaan jonkun 6000/kk. Lääkäreiden määrä Suomessa ei ole ongelma, mutta lääkäreistä on pulaa niissä osa-alueissa, jonne lääkärit eivät halua mennä. Pienemmät paikkakunnat eivät kiinnosta lääkäreitä ja terveyskeskustyö koetaan liian kuormittavana. Lääkäri jää siellä yksin ja työhön on sisällytetty liikaa sihteerin työtä. Yksityisellä ammatinharjoittajana lääkäri pystyy keskittymään juuri siihen potilastyöhön, johon hänet on koulutettu. 

Jos verrataan esim. Saksan palkkoihin, oli siellä lääkärien palkat ainakin vajaa 10 vuotta sitten melko heikot verrattuna Suomen palkkoihin. Siksi sieltä hakeutui lääkäreitä parempien palkkojen perässä Sveitsiin. 
USA:ssa on myös tuomareiden ja asianajajien palkat hyvät. Minulla ei ole faktaa, miten ne vertautuvat siellä lääkäreiden palkkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa koulutettiin aika pitkään 500-550 lääkäriä vuodessa. 1990-luvun laman aikoihin otettiin vähemmän opiskelijoita parin vuoden aikana kun lääkäreitä oli työttömän enimmillään 700. 

Vuosituhannen vaihteen jälkeen läääkärikoulutusta on lisätty vähitelleen ja nyt sisäänotto on 826 uutta opiskelijaa vuodessa. Siihen päälle tulevat vielä ulkomailla opiskelleet suomalaiset joita on noin tiedekunnan verran eli uusia lääkäriopiskelijoita on aloittanut joka vuosi noin tuhat. 

Eläkkeelle siirtyy lääkäreitä noin 500-550 vuodessa joten luulisi että jossain vaiheessa lääkäreitä koulutetaan liikaa. Omassa työpaikassa oli vielä pari vuotta sitten pulaa erikoislääkäreistä mutta ei enää. Jatkossa nuoret erikoislääkärit saattavat joutua hakemaan töitä vähän kauempaa eli töitä ei välttämättä löydy omasta yliopistosairaalasta. 

Lääkäripula vaivaa syrjäisiä kuntia, joissa vanhukset menehtyvät nopeasti muutaman vuoden sisällä. Pian ei tarvita niin paljon keikkalääkäreitä hurjilla palkkioilla. Kun pikkukunnat katoavat, katoaa myös keinotekoinen lääkäreiden palkkahoukuttelu pöpelikköön.

Vierailija kirjoitti:

"Eläkkeelle siirtyy lääkäreitä noin 500-550 vuodessa joten luulisi että jossain vaiheessa lääkäreitä koulutetaan liikaa."

 

Toisaalta taas koko ajan kasvava vanhusväestön määrä lisää tarvetta lääkäreille.

Toisaalta hyvinvointialueilla on rahapula joka tulee jatkumaan lähivuosina. Omassa työpaikassa leikkausjonot on purettu mutta toki vielä kestää ennen kuin pääsee kaihileikkaukseen tai saa tekonivelen. Yksi kirurgi sanoi että ennen hankalassa leikkauksessa oli erikoislääkäri ja erikoistuva mutta nyt kaksi erikoislääkäriä ja yksi erikoistuvat eli ei ole pulaa työntekijöistä. Toisaalta jollain erikoisalalla on työntekijäpulaa kun se ei ole syystä tai toisesta kiinnostava. Aina on toki ollut jonoa suosituille aloille kuten plastiikkakirurgia ja lastentaudit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa koulutettiin aika pitkään 500-550 lääkäriä vuodessa. 1990-luvun laman aikoihin otettiin vähemmän opiskelijoita parin vuoden aikana kun lääkäreitä oli työttömän enimmillään 700. 

Vuosituhannen vaihteen jälkeen läääkärikoulutusta on lisätty vähitelleen ja nyt sisäänotto on 826 uutta opiskelijaa vuodessa. Siihen päälle tulevat vielä ulkomailla opiskelleet suomalaiset joita on noin tiedekunnan verran eli uusia lääkäriopiskelijoita on aloittanut joka vuosi noin tuhat. 

Eläkkeelle siirtyy lääkäreitä noin 500-550 vuodessa joten luulisi että jossain vaiheessa lääkäreitä koulutetaan liikaa. Omassa työpaikassa oli vielä pari vuotta sitten pulaa erikoislääkäreistä mutta ei enää. Jatkossa nuoret erikoislääkärit saattavat joutua hakemaan töitä vähän kauempaa eli töitä ei välttämättä löydy omasta yliopistosairaalasta. 

Lääkäripula vaivaa syrjäisiä kuntia, joissa vanhukset menehtyvät nopeasti muutaman vuoden sisällä. Pian ei tarvita niin paljon keikkalääkäreitä hurjilla palkkioilla. Kun pikkukunnat katoavat, katoaa myös keinotekoinen lääkäreiden palkkahoukuttelu pöpelikköön.

Vuokralääkärifirmojen kulta-aika on jo mennyt. Monet yhteispäivystykset eivät enää tarvitse firmojen palveluksia ollenkaan. Paikoittain on varmasti lääkäripulaa ainakin syrjäseudulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se meiltä ole pois... mutta voisi melkein väittää että koulutuspaikkojen määrä kotimaassa on pielessä jos omalla koulutuksella ei saada lääkäreitä tarpeeksi

Kiitos lääkäriliitolle tästä.

Lääkäriliitto on huolehtinut siitä, että lääkäreitä ei ole liikaa, päinvastoin. Tosin opiskelijoille kuulemani mukaan kerrotaan, että lääkäreitä on tarpeeksi, mutta he sijoittuvat väärin. Syy siihen on palkkataso. Syrjäseuduille houkutellaan vastavalmistuneita lääkäreitä jopa 8000 euron palkalla (tieto muutaman vuoden takaa, mitähän on nyt). Niissä kaupungeissa, joissa lääkäreitä koulutetaan, on heitä liikaakin. Yliopistosairaaloissa lääkäreiden palkat eivät ole huipussa edes kymmenien vuoden kokemuksella. Se jää selvästi alle tuon 8000 euron. Erikoistumisvaiheessa (johon menee useampi vuosi) palkka jää jopa alle 4000 euron. Siksi yleis- ja erikoislääkäreitä menee paljon yksityiselle puolelle. Kaikille ei riitä siellä asiakkaita. Ne, joilla niitä riittää, esim. suositut hammaslääkärit, hankkivat niin hyvin, että voivat tehdä nelipäiväistä viikkoa ja pitää paljon lomia. Toisaalta on isoissakin kaupungeissa esim. hammaslääkäreitä, joille ei kilpailun vuoksi riitä asiakkaita, heitä voi olla vain kaksi päivässä. Asiakaspulan huomaa siitä, että ajan voi varata jo samalle tai seuraavalle päivälle. Olen ihmetellyt, yritetäänkö se kokoaikaisen lääkärin tulo sitten hankkia vähemmillä asiakkailla, kun yhden hampaan implanttikin saattaa maksaa 4500 euroa.

 

Onko lääkärin työ hirveän paljon vaativampaa kuin esim. käräjätuomarin, mutta palkka on tupla? Toisaalta Lääkäriliitto on siinä oikeassa, että kunhan suuret ikäluokat poistuvat (kuulostaa pahalta sanoa näin, mutta tottahan se on parinkymmenen vuoden sisään), ei lääkäreitä tarvita läheskään nykyistä määrää nykyisellä väestökehityksellä, ja nyt koulutettavat lääkärit ovat silloin työelämässä. Koulutusmääriä olisi pitänyt nostaa jo ajat sitten ja ehkä nyt vähentää.

 

Minulla on paljon lääkäreitä lähipiirissä, sekä nuoria että vanhoja, ja luvut ovat heidän kertomiaan.

Eihän lääkärin palkkaa kannata verrata tuomarin palkkaan, vaan lääkärin palkkoihin muissa maissa. Yhdysvalloissa lääkäri on miljonääri. Täällä lääkäri saa heikoimmillaan jonkun 6000/kk. Lääkäreiden määrä Suomessa ei ole ongelma, mutta lääkäreistä on pulaa niissä osa-alueissa, jonne lääkärit eivät halua mennä. Pienemmät paikkakunnat eivät kiinnosta lääkäreitä ja terveyskeskustyö koetaan liian kuormittavana. Lääkäri jää siellä yksin ja työhön on sisällytetty liikaa sihteerin työtä. Yksityisellä ammatinharjoittajana lääkäri pystyy keskittymään juuri siihen potilastyöhön, johon hänet on koulutettu. 

Jos verrataan esim. Saksan palkkoihin, oli siellä lääkärien palkat ainakin vajaa 10 vuotta sitten melko heikot verrattuna Suomen palkkoihin. Siksi sieltä hakeutui lääkäreitä parempien palkkojen perässä Sveitsiin. 
USA:ssa on myös tuomareiden ja asianajajien palkat hyvät. Minulla ei ole faktaa, miten ne vertautuvat siellä lääkäreiden palkkoihin.

Jossain vaiheessa saksalaisia lääkäreitä tuli Suomeen ruotsinkielisille seuduille kun ilmeisesti kotimaassa ei ollut töitä tarjolla. Ruotsin kielen saksalaiset oppivat helposti kun ovat jossain määrin sukulaiskieliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se meiltä ole pois... mutta voisi melkein väittää että koulutuspaikkojen määrä kotimaassa on pielessä jos omalla koulutuksella ei saada lääkäreitä tarpeeksi

Kiitos lääkäriliitolle tästä.

Lääkäriliitto on huolehtinut siitä, että lääkäreitä ei ole liikaa, päinvastoin. Tosin opiskelijoille kuulemani mukaan kerrotaan, että lääkäreitä on tarpeeksi, mutta he sijoittuvat väärin. Syy siihen on palkkataso. Syrjäseuduille houkutellaan vastavalmistuneita lääkäreitä jopa 8000 euron palkalla (tieto muutaman vuoden takaa, mitähän on nyt). Niissä kaupungeissa, joissa lääkäreitä koulutetaan, on heitä liikaakin. Yliopistosairaaloissa lääkäreiden palkat eivät ole huipussa edes kymmenien vuoden kokemuksella. Se jää selvästi alle tuon 8000 euron. Erikoistumisvaiheessa (johon menee useampi vuosi) palkka jää jopa alle 4000 euron. Siksi yleis- ja erikoislääkäreitä menee paljon yksityiselle puolelle. Kaikille ei riitä siellä asiakkaita. Ne, joilla niitä riittää, esim. suositut hammaslääkärit, hankkivat niin hyvin, että voivat tehdä nelipäiväistä viikkoa ja pitää paljon lomia. Toisaalta on isoissakin kaupungeissa esim. hammaslääkäreitä, joille ei kilpailun vuoksi riitä asiakkaita, heitä voi olla vain kaksi päivässä. Asiakaspulan huomaa siitä, että ajan voi varata jo samalle tai seuraavalle päivälle. Olen ihmetellyt, yritetäänkö se kokoaikaisen lääkärin tulo sitten hankkia vähemmillä asiakkailla, kun yhden hampaan implanttikin saattaa maksaa 4500 euroa.

 

Onko lääkärin työ hirveän paljon vaativampaa kuin esim. käräjätuomarin, mutta palkka on tupla? Toisaalta Lääkäriliitto on siinä oikeassa, että kunhan suuret ikäluokat poistuvat (kuulostaa pahalta sanoa näin, mutta tottahan se on parinkymmenen vuoden sisään), ei lääkäreitä tarvita läheskään nykyistä määrää nykyisellä väestökehityksellä, ja nyt koulutettavat lääkärit ovat silloin työelämässä. Koulutusmääriä olisi pitänyt nostaa jo ajat sitten ja ehkä nyt vähentää.

 

Minulla on paljon lääkäreitä lähipiirissä, sekä nuoria että vanhoja, ja luvut ovat heidän kertomiaan.

Eihän lääkärin palkkaa kannata verrata tuomarin palkkaan, vaan lääkärin palkkoihin muissa maissa. Yhdysvalloissa lääkäri on miljonääri. Täällä lääkäri saa heikoimmillaan jonkun 6000/kk. Lääkäreiden määrä Suomessa ei ole ongelma, mutta lääkäreistä on pulaa niissä osa-alueissa, jonne lääkärit eivät halua mennä. Pienemmät paikkakunnat eivät kiinnosta lääkäreitä ja terveyskeskustyö koetaan liian kuormittavana. Lääkäri jää siellä yksin ja työhön on sisällytetty liikaa sihteerin työtä. Yksityisellä ammatinharjoittajana lääkäri pystyy keskittymään juuri siihen potilastyöhön, johon hänet on koulutettu. 

Jos verrataan esim. Saksan palkkoihin, oli siellä lääkärien palkat ainakin vajaa 10 vuotta sitten melko heikot verrattuna Suomen palkkoihin. Siksi sieltä hakeutui lääkäreitä parempien palkkojen perässä Sveitsiin. 
USA:ssa on myös tuomareiden ja asianajajien palkat hyvät. Minulla ei ole faktaa, miten ne vertautuvat siellä lääkäreiden palkkoihin.

Tuttu erikoislääkäri oli Amerikassa töissä pari vuotta sitten. Palkka oli jotain 360 000 dollaria vuodessa. Kolme kertaa oman palkkani verran. Siellä tuli varmasti paljon menoja kun koko perhe piti elättää mutta Suomessa verotus on aika ankaraa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mikää ihme. Suomessa on vaikea päästä opiskelemaan ja opinnot maksavat enemmän.

Eikä pelkästään opinnot, opiskelija-asunnot ovat kiven alla ja jäätävän kalliita.

Opinnot ei edelleenkään maksa. Asuminen on kallista muuallakin Euroopassa, etenkin pääkaupungeissa. 

No ei todellakaan ole kallista asua Tartossa tai Rigassa, Romaniasta puhumattakaan.

Riippuu siitä minkä tason asunnon hyväksyy. Jos haluaa Suomen tasoa niin ei sitä edullisesti löydy. Tartto on toisekseen kallistunut paljon viime vuosina, hintataso on enää kymmenisen prosenttia halvempi kuin joku Oulu tai Kuopio. 

 

Rigassa? Tarkoittanet Riikaa? 

Oulu ainakin on halpa paikka asua. Ja mitä ihmettä on Suomen tasoinen asuminen? 25 neliön opiskelujakuutio 60-luvulla rakennetussa talossa? Minä ihmeen kehitysmaana sä Viroa tai Latviaa pidät? Rīgan seudulla, keskustan ulkopuolella elää suomalaisittain todella leveästi halutessaan.

Kyllä ne asuntolat on aika karmeita (Romaniasta puhumattakaan), esimerkiksi lämmintä vettä saattaa suihkussa riittää vain pariksi minuutiksi ja talvella joutui ostamaan sähköpattereita lisälämmöksi. 

Selvä :D Hienoa että olet noin asiantunteva. En ole vieläkään moiseen törmännyt vuosien varrella, mutta tulen kyllä palstalle kertomaan että oikeassa olit. Kerro nyt vielä, että itäeurooppalaisessa lääkiksessä vilisee rottia ja oppilaat joutuvat käyttämään ulkovessaa.

Siis oletko itse asunut Romaniassa asuntolassa? Missä? Mun kummityttö on siellä. 

Suomalaisissa yliopistoissa opiskelevat nykyään enää ne, jotka joutuvat rahoittamaan elämänsä opintolainalla.

Vierailija kirjoitti:

Tästä on tullut väylä pappa betalar -lapsille joilla ei ole kapasiteettia läpäistä Suomen yliopistojen seulaa. 

Pappa betalar lasten väylä on preppauskurssit sisäänpääsytakuulla.

Suomessa taitaa valintaperuste edelleen olla aika paljon koulumenestysriippuvainen. Paljon pisteitä saa arvosanoista ja sitten se sosiaalinen osaaminen on toisarvoista. Muualla saattaa valintapeusteet olla erilaiset.

Mun kaveri aikanaan halusi lääkäriksi, huono yo-todistus joten ai päässyt lääkikseen. Tajusi lähteä ruotsiin, pääsi sisälle juurikin sillä, että pystyi toimimaan ihmisten kanssa ja hoiti hommia kylmähermoisesti. Nyt on sen varraan arvostettu ja osaava lääkäri, että pyydetään maailmalla konferensseihin ja koulutuksiin puhumaan ja opettamaan.

Onneksi keinoäly ja robotiikka siirtävät lääkärit kortistoon. Empatiantaso kasvaa tuhansiaprosentteja.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri opettaa virulogia helsingin yliopistossa. Hänellä on kursseja joissa ei ainuttakaan suomalaista. Eli Suomalaiset opiskelee ulkomailla ja ulkomaalaiset täällä. Ei järkee. Opetuskielen pitäisi olla suomi

Kv-opiskelijoille on usein omat kurssit. Mun virologian kurssilla ei ollut ainuttakaan ulkomaalaista. 

Mulle tullut sellainen ajatus, että ne, joita ei hyväksytä lääkikseen täällä Suomessa, niin menevät ulkomaille opiskelemaan. Miettinyt myös sitä, että minkä tasoisia lääkäreitä sitten sieltä jostain muualta valmistuu eli ihan sen opiskelijan oma älykkyys ja koulutuksen taso vaikkapa Romaniassa. 

Vierailija kirjoitti:

Mulle tullut sellainen ajatus, että ne, joita ei hyväksytä lääkikseen täällä Suomessa, niin menevät ulkomaille opiskelemaan. Miettinyt myös sitä, että minkä tasoisia lääkäreitä sitten sieltä jostain muualta valmistuu eli ihan sen opiskelijan oma älykkyys ja koulutuksen taso vaikkapa Romaniassa. 

On aika erikoista kuvitella, että näin lepsussa maassa kuin Suomi, valmistuisi parempia lääkäreitä. 

Taitaa myös Viron eläinlääkis olla yhä suositumpi 

"Entinen pika-aitajuoksija Annimari Kortteen, 38, elämässä puhaltaa uusia tuulia.

Korte kertoo päässeensä hiljattain opiskelemaan. Hän aloitti viime viikolla eläinlääkäriopinnot Virossa." 

"Miss Suomi Veera Grönlund opiskelee eläinlääkäriksi Viron Tartossa." 

Vierailija kirjoitti:

Taitaa myös Viron eläinlääkis olla yhä suositumpi 

 

"Entinen pika-aitajuoksija Annimari Kortteen, 38, elämässä puhaltaa uusia tuulia.

Korte kertoo päässeensä hiljattain opiskelemaan. Hän aloitti viime viikolla eläinlääkäriopinnot Virossa." 

 

"Miss Suomi Veera Grönlund opiskelee eläinlääkäriksi Viron Tartossa." 

Eläinlääkis:

"Koko 6-vuotisen koulutuksen lukukausimaksut ovat yhteensä noin 58 800 euroa (ilman asumis- ja elinkustannuksia)." 

Vierailija kirjoitti:

Kaveri opettaa virulogia helsingin yliopistossa. Hänellä on kursseja joissa ei ainuttakaan suomalaista. Eli Suomalaiset opiskelee ulkomailla ja ulkomaalaiset täällä. Ei järkee. Opetuskielen pitäisi olla suomi

virulogia ; D onko hänen tutkintonsa ulkomailta, Virosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa myös Viron eläinlääkis olla yhä suositumpi 

 

"Entinen pika-aitajuoksija Annimari Kortteen, 38, elämässä puhaltaa uusia tuulia.

Korte kertoo päässeensä hiljattain opiskelemaan. Hän aloitti viime viikolla eläinlääkäriopinnot Virossa." 

 

"Miss Suomi Veera Grönlund opiskelee eläinlääkäriksi Viron Tartossa." 

Eläinlääkis:

"Koko 6-vuotisen koulutuksen lukukausimaksut ovat yhteensä noin 58 800 euroa (ilman asumis- ja elinkustannuksia)." 

Tartossa voi asua halvassa opiskelija-asuntolassa, tulee halvemmaksi kuin Suomessa.