Lue keskustelun säännöt.
Ulkomailla lääkäriksi opiskelevien määrä räjähtänyt
04.09.2026 |
Varmin tieto heidän lukumäärästään on 1216 – mittaushistorian ennätys – mutta todennäköisesti luku on suurempi.
Neljä suomalaisten keskuudessa suosituinta maata ovat Latvia, Romania, Viro ja Ruotsi.
Latviassa yhden lukuvuoden hinta on noin 12000–13000 euroa.
Kuusivuotinen lääketieteen tutkinto maksaa lukukausimaksujen osalta Virossa yhteensä noin 79 200 euroa.
https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/ennatysmaara-suomalaisia-op…
Kommentit (119)
Suomessa koulutettiin aika pitkään 500-550 lääkäriä vuodessa. 1990-luvun laman aikoihin otettiin vähemmän opiskelijoita parin vuoden aikana kun lääkäreitä oli työttömän enimmillään 700.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen läääkärikoulutusta on lisätty vähitelleen ja nyt sisäänotto on 826 uutta opiskelijaa vuodessa. Siihen päälle tulevat vielä ulkomailla opiskelleet suomalaiset joita on noin tiedekunnan verran eli uusia lääkäriopiskelijoita on aloittanut joka vuosi noin tuhat.
Eläkkeelle siirtyy lääkäreitä noin 500-550 vuodessa joten luulisi että jossain vaiheessa lääkäreitä koulutetaan liikaa. Omassa työpaikassa oli vielä pari vuotta sitten pulaa erikoislääkäreistä mutta ei enää. Jatkossa nuoret erikoislääkärit saattavat joutua hakemaan töitä vähän kauempaa eli töitä ei välttämättä löydy omasta yliopistosairaalasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se meiltä ole pois... mutta voisi melkein väittää että koulutuspaikkojen määrä kotimaassa on pielessä jos omalla koulutuksella ei saada lääkäreitä tarpeeksi
Kiitos lääkäriliitolle tästä.
Lääkäriliitto on huolehtinut siitä, että lääkäreitä ei ole liikaa, päinvastoin. Tosin opiskelijoille kuulemani mukaan kerrotaan, että lääkäreitä on tarpeeksi, mutta he sijoittuvat väärin. Syy siihen on palkkataso. Syrjäseuduille houkutellaan vastavalmistuneita lääkäreitä jopa 8000 euron palkalla (tieto muutaman vuoden takaa, mitähän on nyt). Niissä kaupungeissa, joissa lääkäreitä koulutetaan, on heitä liikaakin. Yliopistosairaaloissa lääkäreiden palkat eivät ole huipussa edes kymmenien vuoden kokemuksella. Se jää selvästi alle tuon 8000 euron. Erikoistumisvaiheessa (johon menee useampi vuosi) palkka jää jopa alle 4000 euron. Siksi yleis- ja erikoislääkäreitä menee paljon yksityiselle puolelle. Kaikille ei riitä siellä asiakkaita. Ne, joilla niitä riittää, esim. suositut hammaslääkärit, hankkivat niin hyvin, että voivat tehdä nelipäiväistä viikkoa ja pitää paljon lomia. Toisaalta on isoissakin kaupungeissa esim. hammaslääkäreitä, joille ei kilpailun vuoksi riitä asiakkaita, heitä voi olla vain kaksi päivässä. Asiakaspulan huomaa siitä, että ajan voi varata jo samalle tai seuraavalle päivälle. Olen ihmetellyt, yritetäänkö se kokoaikaisen lääkärin tulo sitten hankkia vähemmillä asiakkailla, kun yhden hampaan implanttikin saattaa maksaa 4500 euroa.
Onko lääkärin työ hirveän paljon vaativampaa kuin esim. käräjätuomarin, mutta palkka on tupla? Toisaalta Lääkäriliitto on siinä oikeassa, että kunhan suuret ikäluokat poistuvat (kuulostaa pahalta sanoa näin, mutta tottahan se on parinkymmenen vuoden sisään), ei lääkäreitä tarvita läheskään nykyistä määrää nykyisellä väestökehityksellä, ja nyt koulutettavat lääkärit ovat silloin työelämässä. Koulutusmääriä olisi pitänyt nostaa jo ajat sitten ja ehkä nyt vähentää.
Minulla on paljon lääkäreitä lähipiirissä, sekä nuoria että vanhoja, ja luvut ovat heidän kertomiaan.
Vierailija kirjoitti:
"Suomessa koulutusjärjestelmä ja pääsykokeet varmistaa sen, että opiskelemaan pääsevät ne parhaat taustastaan riippumatta."
Käytännössä sisään päässeet ovat aina käyneet erilaisia kalliita valmennuskursseja.
Lääkikseen voi ihan hyvin päästä ilman valmennuskurssia.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa koulutettiin aika pitkään 500-550 lääkäriä vuodessa. 1990-luvun laman aikoihin otettiin vähemmän opiskelijoita parin vuoden aikana kun lääkäreitä oli työttömän enimmillään 700.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen läääkärikoulutusta on lisätty vähitelleen ja nyt sisäänotto on 826 uutta opiskelijaa vuodessa. Siihen päälle tulevat vielä ulkomailla opiskelleet suomalaiset joita on noin tiedekunnan verran eli uusia lääkäriopiskelijoita on aloittanut joka vuosi noin tuhat.
Eläkkeelle siirtyy lääkäreitä noin 500-550 vuodessa joten luulisi että jossain vaiheessa lääkäreitä koulutetaan liikaa. Omassa työpaikassa oli vielä pari vuotta sitten pulaa erikoislääkäreistä mutta ei enää. Jatkossa nuoret erikoislääkärit saattavat joutua hakemaan töitä vähän kauempaa eli töitä ei välttämättä löydy omasta yliopistosairaalasta.
Sisäänottoa on tosiasiallisesti nostettu, mutta edelleen jotkut jankkaavat tästä miten lääkäriliitto estää. Jos jotain valhetta toistaa tarpeeksi monta kertaa, se alkaa kuulostaa todelta.
Hyvä veto nuorilta. Mutta rahaa on oltava. Ja onhan sitä riittävän monilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa pärjää vaan kun ei tee työtä, kun ei opiskele, kun ei harrasta mitään, ei perusta perhettä, ei asu missään, ei käy missään, ei osta mitään. Onhan se nähty miten sellainen ihminen saa kaiken kelasta ja sossusta, ja paremmat olot on vangeillakin, on katto päänpäällä ja ruokaa tulee monesti päivässä.
Kansalaiset jotka aikanaan on veroja maksaneet ovat heitteillä kuten vanhukset ja sairaat... kaikki loputkin varat otetaan, ei mihinkään, ei heidän rahoillaan he saa mitään vastinetta. On rangaistus syntyä suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Tästä on tullut väylä pappa betalar -lapsille joilla ei ole kapasiteettia läpäistä Suomen yliopistojen seulaa.
Osa pyrkii edelleen useita kertoja sisään ennen kuin pääsee. Jos tämä on ongelma niin siitä vaan rajoittamaan. Et voi valita lääkäriäsi sen perusteella onko hän pyrkinyt sisäön kerran vai viisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkomailla opiskelevien määrä on vähän noussut mutta tilanne ei ole räjähtänyt käsiin. 1216 nostaa opintotukea eli lisäksi saattaa olla opiskelijoita jotka eivät sitä enää saa. Lääkäriopinnot kestävät kuusi vuotta joten uusia opiskelijoita aloittaa noin 200. Vuosia sitten kirjoitettiin että uusia opiskelijoita aloittaa ulkomaisissa lääkärikouluissa tiedekunnan verran eli noin 150 vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Sieltä ulkomaisesta lääkiksestä lentää aika pian pihalle, jos kursseja ei suorita hyväksytysti, joten ihan ostotutkinnosta ei ole kyse
Tämä, ainakin siellä oppii hyvin stressinsietokykyä ja tenttejä on todella paljon, suullisia ja kirjallisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveri opettaa virulogia helsingin yliopistossa. Hänellä on kursseja joissa ei ainuttakaan suomalaista. Eli Suomalaiset opiskelee ulkomailla ja ulkomaalaiset täällä. Ei järkee. Opetuskielen pitäisi olla suomi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se meiltä ole pois... mutta voisi melkein väittää että koulutuspaikkojen määrä kotimaassa on pielessä jos omalla koulutuksella ei saada lääkäreitä tarpeeksi
Kiitos lääkäriliitolle tästä.
Lääkäriliitto on huolehtinut siitä, että lääkäreitä ei ole liikaa, päinvastoin. Tosin opiskelijoille kuulemani mukaan kerrotaan, että lääkäreitä on tarpeeksi, mutta he sijoittuvat väärin. Syy siihen on palkkataso. Syrjäseuduille houkutellaan vastavalmistuneita lääkäreitä jopa 8000 euron palkalla (tieto muutaman vuoden takaa, mitähän on nyt). Niissä kaupungeissa, joissa lääkäreitä koulutetaan, on heitä liikaakin. Yliopistosairaaloissa lääkäreiden palkat eivät ole huipussa edes kymmenien vuoden kokemuksella. Se jää selvästi alle tuon 8000 euron. Erikoistumisvaiheessa (johon menee useampi vuosi) palkka jää jopa alle 4000 euron. Siksi yleis- ja erikoislääkäreitä menee paljon yksityiselle puolelle. Kaikille ei riitä siellä asiakkaita. Ne, joilla niitä riittää, esim. suositut hammaslääkärit, hankkivat niin hyvin, että voivat tehdä nelipäiväistä viikkoa ja pitää paljon lomia. Toisaalta on isoissakin kaupungeissa esim. hammaslääkäreitä, joille ei kilpailun vuoksi riitä asiakkaita, heitä voi olla vain kaksi päivässä. Asiakaspulan huomaa siitä, että ajan voi varata jo samalle tai seuraavalle päivälle. Olen ihmetellyt, yritetäänkö se kokoaikaisen lääkärin tulo sitten hankkia vähemmillä asiakkailla, kun yhden hampaan implanttikin saattaa maksaa 4500 euroa.
Onko lääkärin työ hirveän paljon vaativampaa kuin esim. käräjätuomarin, mutta palkka on tupla? Toisaalta Lääkäriliitto on siinä oikeassa, että kunhan suuret ikäluokat poistuvat (kuulostaa pahalta sanoa näin, mutta tottahan se on parinkymmenen vuoden sisään), ei lääkäreitä tarvita läheskään nykyistä määrää nykyisellä väestökehityksellä, ja nyt koulutettavat lääkärit ovat silloin työelämässä. Koulutusmääriä olisi pitänyt nostaa jo ajat sitten ja ehkä nyt vähentää.
Minulla on paljon lääkäreitä lähipiirissä, sekä nuoria että vanhoja, ja luvut ovat heidän kertomiaan.
Eihän lääkärin palkkaa kannata verrata tuomarin palkkaan, vaan lääkärin palkkoihin muissa maissa. Yhdysvalloissa lääkäri on miljonääri. Täällä lääkäri saa heikoimmillaan jonkun 6000/kk. Lääkäreiden määrä Suomessa ei ole ongelma, mutta lääkäreistä on pulaa niissä osa-alueissa, jonne lääkärit eivät halua mennä. Pienemmät paikkakunnat eivät kiinnosta lääkäreitä ja terveyskeskustyö koetaan liian kuormittavana. Lääkäri jää siellä yksin ja työhön on sisällytetty liikaa sihteerin työtä. Yksityisellä ammatinharjoittajana lääkäri pystyy keskittymään juuri siihen potilastyöhön, johon hänet on koulutettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikää ihme. Suomessa on vaikea päästä opiskelemaan ja opinnot maksavat enemmän.
Mafia täällä on määrännyt kuinka moni pääsee opiskelemaan lääkäriksi onneksi maailmaa muuttuu.
Kyllä,Lääkäriliiton nimellä oleva.
"Eläkkeelle siirtyy lääkäreitä noin 500-550 vuodessa joten luulisi että jossain vaiheessa lääkäreitä koulutetaan liikaa."
Toisaalta taas koko ajan kasvava vanhusväestön määrä lisää tarvetta lääkäreille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumma miten lääkäriliitto on vuosikymmeniä pystynyt estämään lääkärikoulutuksen lisäämisen Suomessa. Eihän sen pitäisi olla mahdollisista, mutta niin se vain on.
Ja tiedoksi niille, jotka eivät tiedä: lääkäriliitto lobbaa koulutuspaikkojen lisäämistä vastaan siksi, ETTÄ HALUAVAT PITÄÄ LÄÄKÄREIDEN PALKAT KORKEINA. Kun lääkäreistä on pulaa, pysyvät palkatkin korkeina. Mistään muusta siinä ei ole kysymys.
1990-luvulla oli lääkäreitä työttömänä jopa 700. Yksi vuosikurssi valmistui huonoon aikaan ja osa valmistuneista taisi vaihtaa jopa alaa. Terveyskeskuksissa kirjoitettiin määräaikaisia työsopimuksia maanantaista seuraavan viikon perjantaiin jne. eli aikamoista kyykyttämistä silloin harrastettiin. Silloin taisi lääkäritilanne olla hyvä syrjäseuduillakin.
Eläkeiässä on noin 550 lääkäriä vuosittain joten nykyinen koulutusmäärä Suomessa 826 opiskelijaa vuosittain pitäisi riittää. Siihen päälle tulevat suomalaiset jotka aloittavat opintonsa ulkomailla sekä tänne muuttaneet ulkomaalaiset lääkärit. Lääkäreistä suurin osa tekee töitä julkisella sektorilla ja palkat ovat työehtosopimusten mukaiset. Palkat eivät todellakaan laske vaikka lääkäreitä koulutettaisiin liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikää ihme. Suomessa on vaikea päästä opiskelemaan ja opinnot maksavat enemmän.
Eikä pelkästään opinnot, opiskelija-asunnot ovat kiven alla ja jäätävän kalliita.
Opinnot ei edelleenkään maksa. Asuminen on kallista muuallakin Euroopassa, etenkin pääkaupungeissa.
No ei todellakaan ole kallista asua Tartossa tai Rigassa, Romaniasta puhumattakaan.
Riippuu siitä minkä tason asunnon hyväksyy. Jos haluaa Suomen tasoa niin ei sitä edullisesti löydy. Tartto on toisekseen kallistunut paljon viime vuosina, hintataso on enää kymmenisen prosenttia halvempi kuin joku Oulu tai Kuopio.
Rigassa? Tarkoittanet Riikaa?
Oulu ainakin on halpa paikka asua. Ja mitä ihmettä on Suomen tasoinen asuminen? 25 neliön opiskelujakuutio 60-luvulla rakennetussa talossa? Minä ihmeen kehitysmaana sä Viroa tai Latviaa pidät? Rīgan seudulla, keskustan ulkopuolella elää suomalaisittain todella leveästi halutessaan.
Kyllä ne asuntolat on aika karmeita (Romaniasta puhumattakaan), esimerkiksi lämmintä vettä saattaa suihkussa riittää vain pariksi minuutiksi ja talvella joutui ostamaan sähköpattereita lisälämmöksi.
Kuvitteletko, että opiskelijat asuvat jossain asuntoloissa, kun lähtevät lääkisopintoihin ulkomaille? Kyllä ne asunnot kuule vuokrataan yleensä ihan yksityisiltä vuokranantajilta. Esim. Tartossa todella kivoja ja hyvänkokosia asuntoja saatavilla hieman Suomen hintatasoa alemmilla hinnoilla. Jotkut suomalaiset toki saattavat niihin oppilaitoksen asuntoloihinkin (jotka on kämäsiä, kyllä) päätyä, mut heitä on aika harvassa. Tyypillisempää on, että asuntoloissa asuu muualta kuin Suomesta tulleet kansainväliset opiskelijat...
Ja miten oikein kuvittelette, että ulkomaille voi lähteä rahalla opiskelemaan ja vielä VALMISTUA noin vaan??
Esim. Tarton lääkiksessä on sen verran tiukkaa, että voit suorittaa saman pakollisen kurssin/ tentin max. 3 kertaa ja jos et pääse läpi, sut erotetaan yliopistosta. Opinnot loppuvat siihen. F+F+F = ULOS.
Jos tyhmyrit menisivät sinne vain rahalla, niin sehän tarkoittaisi, että tulisivat maitojunalla aika pikaisesti kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Ja miten oikein kuvittelette, että ulkomaille voi lähteä rahalla opiskelemaan ja vielä VALMISTUA noin vaan??
Esim. Tarton lääkiksessä on sen verran tiukkaa, että voit suorittaa saman pakollisen kurssin/ tentin max. 3 kertaa ja jos et pääse läpi, sut erotetaan yliopistosta. Opinnot loppuvat siihen. F+F+F = ULOS.
Jos tyhmyrit menisivät sinne vain rahalla, niin sehän tarkoittaisi, että tulisivat maitojunalla aika pikaisesti kotiin.
Näinpä. Tartossa on aivan eri tason paineet päästä läpi ja oikeasti oppia opetetut asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo summat on pikkurahoja, kun pääsee tienaamaan. Hyvä,että tutkinnon voi suorittaa muualla.
Mahtaako Romaniassa tai Latviassa opiskellut lääkäri olla kovin pätevä? Toki terveyskeskuslääkärinä pärjää kuka vaan.
Ulkomailla suoritettu tutkinto pitää hyväksyttää Valviralla. Joidenkin tutkintojen osalta edellytetään lisäkoulutusta (hallintoon liittyviä kursseja, hoitokäytännöt, harjoittelu tms.).
Valviraa ei taida enää olla olemassa vaan tilalle tuli Lupa- ja valvontavirasto. EU-alueella tehty lääkärin tutkinto hyväksytään ilman muuta eikä käsittääkseni tarvita mitään harjoittelua tai tenttejä tehdä. Lääkärin työt voi aloittaa julkisella sektorilla kun saanut tutkintonsa hyväksytettyä ja kaksi vuotta pitäisi töitä tehdä sekä muutama hallintokurssi käydä niin sitten voi toimia itsenäisesti yleislääkärinä eli ammatinharjoittajana. Ulkomaalaisilla on kielitaitovaatimus eli pitää käydä kielikokeessa. EU-alueen ulkopuolella kouluttautuneilla on pitkä tie saada lääkärintutkintonsa hyväksytettyä ja siihen kuuluu kolme tenttiä sekä harjoittelua.
Kiitos tarkennuksesta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miten oikein kuvittelette, että ulkomaille voi lähteä rahalla opiskelemaan ja vielä VALMISTUA noin vaan??
Esim. Tarton lääkiksessä on sen verran tiukkaa, että voit suorittaa saman pakollisen kurssin/ tentin max. 3 kertaa ja jos et pääse läpi, sut erotetaan yliopistosta. Opinnot loppuvat siihen. F+F+F = ULOS.
Jos tyhmyrit menisivät sinne vain rahalla, niin sehän tarkoittaisi, että tulisivat maitojunalla aika pikaisesti kotiin.
Näinpä. Tartossa on aivan eri tason paineet päästä läpi ja oikeasti oppia opetetut asiat.
Kyllä. Siihen päälle vielä mm. viron kielen opinnot, joka kuuluu pakollisena opintoihin.
Selvä :D Hienoa että olet noin asiantunteva. En ole vieläkään moiseen törmännyt vuosien varrella, mutta tulen kyllä palstalle kertomaan että oikeassa olit. Kerro nyt vielä, että itäeurooppalaisessa lääkiksessä vilisee rottia ja oppilaat joutuvat käyttämään ulkovessaa.