kehtaako omakotitalosta tarjota 100 000e vähemmän kuin pyyntö?

Vierailija kirjoitti:

"Onpas siinä jätetty pyyntihintaan ilmaa. Välittäjillä on arvosta yleensä aika hyvä näppituntuma, eivätkä he mielellään haaskaa aikaa sellaiseen että markkinointi avattaisiin jollain täysin epärealistisella hinnalla. "

 

Jos välittäjillä on hyvä näppituntuma "oikeasta hinnasta", miksi myyntiajat ovat nykyään järjestään kuukausia tai jopa vuosia? Ei kohteen hintapyyntö voi olla oikea jos se ei vastaa todellista markkinatilannetta. 

Nyt menee kaupaksi joko ihan poikkeuksellisen haluttu kohde tai sitten sellainen joka on hinnoiteltu riittävän agressiivisesti. 

Myyntiajat ovat hyvänäkin aikana ihan helposti kuukausia, ei se vielä mitään tarkoita. Jo pelkästään pankit hidastaa myyntiä nykyään ihan huomattavasti. Sinäkö myisit paniikissa heti ensimmäiselle köyhälle houkalle joka tarjoaa puolta hintaa? 

Asuntojen ja talojen hinnoittelu perustuu nykyään aivan liikaa ajatukseen jossa "minun pitäisi saada tästä ainakin X euroa". Minkään asian hinta ei voi perustua myyjän rahantarpeeseen vaan ostajan haluun maksaa jotain. 

Riippuu alkuhinnasta. Tuossa lähellä myytiin talo, josta pyydettiin 1,5 miljoonaa. Varmaan on tingitty sen satatonnia ainakin.

"Myyntiajat ovat hyvänäkin aikana ihan helposti kuukausia, ei se vielä mitään tarkoita. Jo pelkästään pankit hidastaa myyntiä nykyään ihan huomattavasti. Sinäkö myisit paniikissa heti ensimmäiselle köyhälle houkalle joka tarjoaa puolta hintaa? "

Jos asuntoni olisi myynnissä vaikka 6 kk ilman yhtään tarjousta tai tarjoukset olisivat kymmeniä prosentteja pienempiä kuin hintapyyntö, on aika selvää että hinta ei ole kohdallaan.

Seuraan itse aktiivisesti asuntoilmoituksia koska pohdin asunnon vaihtoa ja valtavasti roikkuu asuntoja siellä vuoden tai pidempään. Hinta hilautuu alas jonkun tonnin tai ehkä kymppitonnin mutta ei sen enempää.

Vierailija kirjoitti:

Mun on vaikea ymmärtää sellaisia jotka oikeasti olisivat kiinnostuneita jostain kohteesta mutta lähtevät sitten ihan pellelinjalle. Siinä menee kaikki mahdollisuudet saada se haluamansa. Itse myin joku aika sitten auton itse. Kaikenlaisia ritsantarjoajia ja ihan naurettavien tarjousten tekijöitä kyllä riitti, mutta auto meni sellaiselle joka ei lähtenyt pelleilemään. 

Se mitä kukin kokee pelletarjoukseksi on hyvin suhteellista. Olin muinoin katsomassa asuntoa, jonka pyyntihinta oli 172000€.  Halusin jättää tarjouksen 167000€. Välittäjä piti tätä niin naurettavana, ettei suostunut välittämään tarjoustani myyjälle. 

Ainahan sitä kannattaa puolet tarjota mitä pyydetään. Jokainen tarjoo sen minkä katsoo kohteen arvoksi omasta mielestään ja mitä löytyy lompakosta. Ei se myyjän miei siitä pahoitu. Tarjous vaan hylätään. 

Vierailija kirjoitti:

Asuntojen ja talojen hinnoittelu perustuu nykyään aivan liikaa ajatukseen jossa "minun pitäisi saada tästä ainakin X euroa". Minkään asian hinta ei voi perustua myyjän rahantarpeeseen vaan ostajan haluun maksaa jotain. 

No jaa, periaatteessa näin, mutta käytännössä asiaan vaikuttaa myös se, kuinka kipeä tarve myyjällä on saada asunto kaupaksi nopeasti. Aina kun hoetaan että nyt on ostajan markkinat ja nyt kannattaa ostaa, huomiotta jää se, että valinnan varaa on aika vähän, koska markkinoilta puuttuvat kaikki ne, joiden ei ole ihan pakko myydä. Hinnoittelun logiikka ei siis ole sama kuin vaikka päivittäistavarakaupassa. 

Tietysti. Voit tarjota mitä haluat. 

"Mun on vaikea ymmärtää sellaisia jotka oikeasti olisivat kiinnostuneita jostain kohteesta mutta lähtevät sitten ihan pellelinjalle"

Minun taas ei. Olen vuosien varrella käynyt katsomassa useita kohteita jotka ovat olleet sinällään kiinnostavia mutta niissä on ollut joitain minun kannaltani selkeitä puutteita tai ongelmia hintaan nähden. Olisin valmis ne hyväksymään jos hinta olisi huomattavan edullinen mutta täydellä hinnalla en kohdetta ostaisi. 

Silloin olen saattanut tehdä tarjouksen jossa tämä on huomioitu. Useimmiten ne eivät mene läpi mutta yhden sellaisen kohteen olen saanut. Säästynyt summa meni sitten niiden puutteiden korjaamiseen (puuttunut kylpyhuone yläkerrassa ja autokatos).

Me tarjottiin viime vuonna ok-talosta 75000 alle hintapyynnön ja kaupat tehtiin 70000 alle hintapyynnön. Talon hintaluokka oli +-300000. Tässä kaupassa ratkaisi muut asiat kuin hinta, eli pystyttiin tekemään kaupat ensin ja annettiin myyjille vielä puoli vuotta aikaa muuttaa pois. Myyjät tykkäsivät kun pystyivät etsimään kaikessa rauhassa uutta asuntoa ja maksamaan sen käteisellä. Tarjouksen yhteydessä mainittiin välittäjälle, että ollaan todella joustavia muuttoajankohdan suhteen ja uskon että se oli ratkaiseva tekijä. Kun kaupat tehtiin, niin kauppakirjaan kirjattiin tarkasti myös, että myyjille jäi hallintaoikeus muuttopäivään saakka ja vaadittiin kattava vakuutus.

"Aina kun hoetaan että nyt on ostajan markkinat ja nyt kannattaa ostaa, huomiotta jää se, että valinnan varaa on aika vähän, koska markkinoilta puuttuvat kaikki ne, joiden ei ole ihan pakko myydä. Hinnoittelun logiikka ei siis ole sama kuin vaikka päivittäistavarakaupassa. "

Totta. Ainoa jolla kauppa kuitenkin lähtee oikeasti vetämään on se että aletaan hyväksyä niitä pienempiä tarjouksia. Jos hintaodotukset eivät kohtaa, markkina ei toimi ja kauppamäärät jäävät pieniksi.

Ihmiset jumittavat asunnoissa jotka eivät heille sovi koska halutaan väkisin saada tietty hinta.

Vierailija kirjoitti:

"Myyntiajat ovat hyvänäkin aikana ihan helposti kuukausia, ei se vielä mitään tarkoita. Jo pelkästään pankit hidastaa myyntiä nykyään ihan huomattavasti. Sinäkö myisit paniikissa heti ensimmäiselle köyhälle houkalle joka tarjoaa puolta hintaa? "

 

Jos asuntoni olisi myynnissä vaikka 6 kk ilman yhtään tarjousta tai tarjoukset olisivat kymmeniä prosentteja pienempiä kuin hintapyyntö, on aika selvää että hinta ei ole kohdallaan.

Seuraan itse aktiivisesti asuntoilmoituksia koska pohdin asunnon vaihtoa ja valtavasti roikkuu asuntoja siellä vuoden tai pidempään. Hinta hilautuu alas jonkun tonnin tai ehkä kymppitonnin mutta ei sen enempää.

Eihän 6 kk myyntiaika tarkoita, ettei yhtään tarjousta olisi jätetty. Meillä oli talo myynnissä 4 kk, vaikka ensimmäinen hyväksytty ostotarjous tuli viikon sisällä. Kaupat kaatuivat kun ilmeni että ostajalla oli lähtenyt vähän ennenaikaisesti keulimaan eikä pankki myöntänytkään riittävästi lainaa. Seuraavan kanssa jumpattiin hintaa ja kuntotarkastusta ja pankin siunausta yhteensä kaksi kuukautta. Tämä on kaikki ihan tavanomaista ja puoli vuotta on nykyään lyhyt aika. Toki jos se puoli vuotta oikeasti menee niin että edes yhtäkään yhteydenottoa ei tule niin hintaa on liikaa tai asunto on jossain susirajalla eikä liiku millään hinnalla. 

Miksei kehtaisi, seuraavan kerran kun myynnissä alennat hintaa vielä parilla kymppitonnilla. 

Ei ole mitään järkeä hyväksyä ehdotettua hintaa, jos ei kelpaa niin ei sitten. Jos ei mene myyntiin monen vuoden aikana tarjoamasi jatkuvasi aleneva tarjous nappaa ennemmin tai myöhemmin jos ei muita ostajia. 

Vierailija kirjoitti:

Riippuu alkuhinnasta. Tuossa lähellä myytiin talo, josta pyydettiin 1,5 miljoonaa. Varmaan on tingitty sen satatonnia ainakin.

Tuommoisestakin voi ihan hyvin jättää 84000e tarjouskin. Onneksi suomessa myyjät ei ole samalla tavalla vangissa kun asuntovelasta ei pääse eroon jättämällä koti pankille. 

Kuka idi ootti edes harkitsee ostavansa puolenmiljoonan omakotitalon Venäjän naapurimaasta? Tulee mieleen sähköauton omistaja jonka omaisuuden arvo alenee jo ostohetkellä. Lopuksi siitä tulee ongelmajätettä kuten kaikista suomalaisista omistusasunnoista tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Asuntojen ja talojen hinnoittelu perustuu nykyään aivan liikaa ajatukseen jossa "minun pitäisi saada tästä ainakin X euroa". Minkään asian hinta ei voi perustua myyjän rahantarpeeseen vaan ostajan haluun maksaa jotain. 

Myyjä elää 'uudiskohteen' illuusiossa, maksoin markkinan ollessa kuumimmillaan tästä näin paljon, ja nyt vieläkin 5 vuoden jälkeen minun on saatava siitä vähintään sama hinta, vaikka ne ovatkin tulleet alas reilusti yli 25 prosentiakin ja olen paskonut jo vuosia nurkkiin tekemättä mitään korjauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Myyntiajat ovat hyvänäkin aikana ihan helposti kuukausia, ei se vielä mitään tarkoita. Jo pelkästään pankit hidastaa myyntiä nykyään ihan huomattavasti. Sinäkö myisit paniikissa heti ensimmäiselle köyhälle houkalle joka tarjoaa puolta hintaa? "

 

Jos asuntoni olisi myynnissä vaikka 6 kk ilman yhtään tarjousta tai tarjoukset olisivat kymmeniä prosentteja pienempiä kuin hintapyyntö, on aika selvää että hinta ei ole kohdallaan.

Seuraan itse aktiivisesti asuntoilmoituksia koska pohdin asunnon vaihtoa ja valtavasti roikkuu asuntoja siellä vuoden tai pidempään. Hinta hilautuu alas jonkun tonnin tai ehkä kymppitonnin mutta ei sen enempää.

Eihän 6 kk myyntiaika tarkoita, ettei yhtään tarjousta olisi jätetty. Meillä oli talo myynnissä 4 kk, vaikka ensimmäinen hyväksytty ostotarjous tuli viikon sisällä. Kaupat kaatuivat kun ilmeni että ostajalla oli lähtenyt vähän ennenaikaisesti keulimaan eikä pankki myöntänytkään riittävästi lainaa. Seuraavan kanssa jumpattiin hintaa ja kuntotarkastusta ja pankin siunausta yhteensä kaksi kuukautta. Tämä on kaikki ihan tavanomaista ja puoli vuotta on nykyään lyhyt aika. Toki jos se puoli vuotta oikeasti menee niin että edes yhtäkään yhteydenottoa ei tule niin hintaa on liikaa tai asunto on jossain susirajalla eikä liiku millään hinnalla. 

Tämä. Meillä oli talo oikotiellä puolisen vuotta, vaikka hyväksyttiin tarjous jo toisesta näytöstä kahden myyntiviikon jälkeen. Sen jälkeen tehtiin kuntotarkastus ja rakenteiden avausta ja ostajat ehtivät vielä myydä oman asuntonsakin ennenkuin kauppakirja lopulta allekirjoitettiin. Kun ilmoitus poistui netistä niin kaksi henkilöä oli soittanut perään välittäjälle ja kyselleet, että miksi se ei ole enää myynnissä ja että odottivat hinnan pudotusta.

Vierailija kirjoitti:

Mikä kehtaamisasia tämä taas oikein on? Voit soittaa välittäjälle ja kertoa oman näkemyksesi hinnasta ja jos se on naurettavan alhainen, hän kyllä kertoo sen sinulle ettekä etene kirjalliseen ostotarjoukseen. Hyvin yksinkertaista. 

Välittäjä ottaa tarjouksen vastaan ja välittää sen myyjälle. Välittäjän asia ei ole bännätä tarjousta. Voi kertoa oman mielipiteensä tarjouksesta mutta se on siinä.

Riippuu hintapyynnöstä ja alueesta. Kyllä nykyään on paljon arvokkaitakin kohteita myynnissä, joissa hintapyyntö on jäänyt aivan liian korkeaksi. Itse lähtisin edelleen tarjoamaan vähan vähemmän kuin olen valmis maksamaan, jos ostaja ei hyväksy tai tee vastatarjousta se on hänen asiansa. Muutaman kerran on nähnyt, että kaupat ovat jääneet pienestä kiinni ja lopulta myyjä ei todennäköisesti ole saanut sitä, mitä olisin tarjonnut, kun hintapyyntö on tippunut alle mun aiemman tarjouksen. Uudestaan ei tuossa tilanteessa kannata tarjota mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hinta on kerrottu ilmoituksessa, persaukiset älköön vaivautuko.

Tämä. Ai että jos joku köyhä tulisi minun talostani omia tarjouksiaan esittämään niin hänet saatettaisiin ulos naurunremakan säestyksellä :D

No velaksihan se asunto on aina tullut ostettua, ainakin osittain. Ensimmäisen talon esitteli välittäjä ja kun talo oli hiukan iso ja korot korkealla niin teimme meille kohtuullisen tarjouksen joka oli noin 15% alle pyynnin. Aikaa kului ja olimme jo unohtaneet koko asian ja etsimme sopivaa taloa edelleen kun omistajat soittivat ja tarjosivat taloaan vielä edullisemmin jos kiinnostaa. Neuvoteltiin ja kaupat tehtiin. Seuraavassa elämässä kunta myi rahapulassaan omistamiaan asuntoja. Saunallinen, isolla terassilla varustettu tilava rivarikolmio kotipaikan naapurissa kiinnosti. Kunnan edustaja esitteli asunnon. Pintaremonttia vaati. Taas tarjosin noin 15% alempaa hintaa ja peruste oli remontin tarve. Soittivat kunnasta muutaman päivän päästä että ok. Viimeisen talon ostin perikunnalta ja sain asua "ilmaiseksi" mökissä toista vuottaennenkuin paperit saatiin tehtyä. Ainahan voi hinnoista neuvotella, myyjällä ja ostajalla voi olla aivan erilaiset näkemykset myytävän kohteen arvosta. Tämänkin asunnon hintaa kysyin vuokraemännältä muttan en lämmennyt koska pyynti oli hiukan korkea. Onneksi, isoja remontteja on tehty ja on vielä tulossa joten vuokralle jääminen oli viisasta. Vuokra on noussut kerran ja aika vähän. Varsinkin maaseudulla ja kunnissa on asuntojen hinnat laskeneet huomattavasti näin Etelä- Suomessakin. Olihan se yhteen aikaan ihmeellistä että muutaman vuoden asuttua asunnosta sai huomattavasti paremman hinnan kuin ostaessa. Kiva tietysti kun sattui pari kertaa omalle kohdalle.