Omaisten velvollisuudet liittyen vanhuksiin?
Sain puhelun liittyen tätiini. Hän on 87v ja kaaduttuaan hän on ollut leikkauksessa ja sen jälkeen siirtymässä ainakin toipumisen ajaksi palveluasumiseen. Kuulin nämä asiat fysioterapeutilta, joka soitti. Kun ihmettelin, onko hänellä lupa kertoa tätini terveystietoja minulle, hän sanoi minun olevan tätini kontaktihenkilönä terveystiedoissa. Ja hänen puhelunsa koski sitä, että omaisen velvollisuus on hakea tädille suunnitellut apuvälineet apuvälinelainaamosta ja viedä ne tädin asumisyksikköön ennen päivä x, jolloin hän tulee opastamaan tätiä niiden käytössä. Kerroin, että.olen kuullut tädistä viimeksi 7kk sitten, asun 250km päässä ja minulla ei ole aikomusta kuljetella apuvälineitä. Fysioterapeutti pahoitteli, että apuvälineiden noudot ja palautukset eivät kuulu fysioterapeutin, vaan omaisten vastuulle. Toistin, että en aio mitään noutaa ja haluan että tietoni poistetaan tädin terveystiedoista. Fysioterapeutti pahoitteli, että hän ei voi tehdä muutosta ja kysyi, että perutaanko fysioterapiakäynti tädin luo. Sanoin, että en aio kommentoida mitenkään etäisen tätini terveysasioita ja päätin puhelun.
Haluaisin kuulla, mitä kaikkea muuta voi kuulua "omaisen" vastuulle? Olin tästä aivan ällikällä lyöty ja pelkään, että pian tulee lisää yhteydenottoja.
Kommentit (765)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna mun piti tuurata työkaveria, että hän saa toimitettua iäkkään äitinsä lääkkeet sairaalaan. Luulin jo hetken, että mua narutetaan tekemään tuplavuoro turhaan, mutta niin se vaan oli että sairaalassa ei ole ihmiselle lääkkeitä. Työkaveria ajoi ensi 200km äitinsä asunnolle ja 80km siitä sairaalaan ja sitten siitä kotiin. Päivän reissu.
Eikö tuolla äidillä ollut yhtään ystävää/naapuria jota olisi voinut lääkkeet sairaalaan viedä.
Normaalisti lääkkeet annetaan aina sairaalan puolesta ja vain jos kyseessä on todella harvinainen tai erikoinen lääke sitä voidaan pyytää omaista tuomaan kotoa. Muuten sekin yritetään hankkia äkkiä sairaalan kautta. Ihan herää kysymys, että mihin sairaalaan lääkkeet on pitänyt viedä?
vai onko sinua sittenkin kusetettu.
Kyllä sairaalassa on ihmiselle lääke.
Todennäköisesti niillä ystävillä ja naapureilla ei ole hänen avaintaan eikä kenenkään kotiin saa murtautua. Työnantajat suhtautuvat hyvin nihkeästi, jos joku sanoo lähtevänsä päiväksi hoitamaan naapurin asioita.
Kuten sanottua, lääkkeet tulee oikeastaan aina sairaalasta. Mikä lie harvinainen lääke sitten ollut tuossa käytössä, se ei viestistä selvinnyt, mutta muuten ei niitä lääkkeitä tarvitse kenenkään sinne sairaalalle kyyrätä. Siellä sairaanhoitaja jakaa lääkkeet, eikä niitä todellakaan jaeta potilaan omista lääkkeistä vaan sairaalan lääkevarastosta.
Jännä juttu tuo, että aina tulisi sairaalasta. Ollaan viety kaikille neljälle hoidettavalle sekä lisäksi naapurille lääkkeet sairaalaan. Myös itse jouduin omani ottamaan sinne mukaan useampana kertana. Vantaa, Porvoo, Lahti, Mäntsälä ja Espoo alueina. Ei siellä sairaaloissa kyllä niitä heti ole antaa, mitä kotona käyttävät. Eikä todellakaan ole ollut mitään erikoisuuksia lääkitykset kenelläkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä olisi työttömille ihan oiva työ, josta yhteiskunta voisi maksaa palkkaa. Tulisi omainen hoidettua ja työtön työllistyisi. On ihan kunnon työtä. Kovaa, aliarvostettua työtä. Nyt ei saa omainen olla edes henkilökohtaisena avustajana läheiselle, vaan avustajan tulee olla ulkopuolinen. Ei tämä tietty ehkä kaikilla toimi, mutta on niitäkin perheitä, joissa toimisi tosi hyvin.
Koska tuo on muuttunut? Ettei saisi olla. Vantaalla 2018 sossut nimenomaan yritti saada mua äitini avustajaksi väkisin. Olin töissä ja opiskelin sekä olin itse satunnaisesti avustajana työsuhteisena toiselle. Kamala taistelu oli saada äidille se oikea ulkopuolinen avustaja, koska sehän maksoi rahaa kaupungille. Äitikin sanoi, että tytär pysyy tyttärenä ja hän haluaa omaa elämäänsä elää.
Omaishoitaja on omainen, mutta harvemmin henkilökohtaiseksi avustajaksi hyväksytään omainen. Poikkeuksia voi tietenkin olla, mutta ei se kyllä mikään käytäntö ole, että omainen toimiin henkilökohtaisena avustajana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna mun piti tuurata työkaveria, että hän saa toimitettua iäkkään äitinsä lääkkeet sairaalaan. Luulin jo hetken, että mua narutetaan tekemään tuplavuoro turhaan, mutta niin se vaan oli että sairaalassa ei ole ihmiselle lääkkeitä. Työkaveria ajoi ensi 200km äitinsä asunnolle ja 80km siitä sairaalaan ja sitten siitä kotiin. Päivän reissu.
Eikö tuolla äidillä ollut yhtään ystävää/naapuria jota olisi voinut lääkkeet sairaalaan viedä.
Normaalisti lääkkeet annetaan aina sairaalan puolesta ja vain jos kyseessä on todella harvinainen tai erikoinen lääke sitä voidaan pyytää omaista tuomaan kotoa. Muuten sekin yritetään hankkia äkkiä sairaalan kautta. Ihan herää kysymys, että mihin sairaalaan lääkkeet on pitänyt viedä?
vai onko sinua sittenkin kusetettu.
Kyllä sairaalassa on ihmiselle lääke.
Todennäköisesti niillä ystävillä ja naapureilla ei ole hänen avaintaan eikä kenenkään kotiin saa murtautua. Työnantajat suhtautuvat hyvin nihkeästi, jos joku sanoo lähtevänsä päiväksi hoitamaan naapurin asioita.
Kuten sanottua, lääkkeet tulee oikeastaan aina sairaalasta. Mikä lie harvinainen lääke sitten ollut tuossa käytössä, se ei viestistä selvinnyt, mutta muuten ei niitä lääkkeitä tarvitse kenenkään sinne sairaalalle kyyrätä. Siellä sairaanhoitaja jakaa lääkkeet, eikä niitä todellakaan jaeta potilaan omista lääkkeistä vaan sairaalan lääkevarastosta.
Jännä juttu tuo, että aina tulisi sairaalasta. Ollaan viety kaikille neljälle hoidettavalle sekä lisäksi naapurille lääkkeet sairaalaan. Myös itse jouduin omani ottamaan sinne mukaan useampana kertana. Vantaa, Porvoo, Lahti, Mäntsälä ja Espoo alueina. Ei siellä sairaaloissa kyllä niitä heti ole antaa, mitä kotona käyttävät. Eikä todellakaan ole ollut mitään erikoisuuksia lääkitykset kenelläkään.
Enpä tiedä sitten, koskaan en ole joutunut sairaalaan viemään omia lääkeitä. Ja, kun olin itse TK:ssa töissä sairaanhoitajat jakoivat lääkkeet ja ne haettiin tk:n lääkevarastosta. Ei potilailla omia lääkkeitä mukana ollut. Se olisi ollutkin aika sotkua, jos sairaanhoitajan olisi pitänyt jakaa jokaisen potilaan omia lääkeitä. Kuka edes olisi ehtinyt vahtia, miten ja milloin ne mummot ja papat olisi ne lääkkeensä ottaneet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein oikeudet ja velvollisuudet on jotenkin kytketty toisiinsa. Suostumme johonkin sopimukseen, jossa saamme jotain annamme jotain. Tässä teemassa on hieman hankalaa tavoittaa tuota kytköstä. Omaisille on oikeus kieltäytyä. Vanhuksilla on oikeus itsemääräämisoikeuteen eli käytännössä kieltäytymiseen. Siinäpä se taitaakin olla.
Itsemääräämisoikeuteen ihan kaikilla sisältyy myös velvollisuus ja vastuu itsestä ja omista päätöksistä.
Totta. Mutta meiän Isä kieltäytyi kaikesta ulkopuoliselta avulta kun äiti kuoli. Ei kuitenkaan pystynyt itsestään saati talosta huolta pitämään.
Lopulta otettiin valta ja pääsi/joutui vanhainkotiin.
Ehkä hyvä, ehkä ei.
Koska tuo on muuttunut? Ettei saisi olla. Vantaalla 2018 sossut nimenomaan yritti saada mua äitini avustajaksi väkisin. Olin töissä ja opiskelin sekä olin itse satunnaisesti avustajana työsuhteisena toiselle. Kamala taistelu oli saada äidille se oikea ulkopuolinen avustaja, koska sehän maksoi rahaa kaupungille. Äitikin sanoi, että tytär pysyy tyttärenä ja hän haluaa omaa elämäänsä elää.