Lue keskustelun säännöt.
HS: Psykiatri levitti vuosia lääkeyhtiön viestiä masennuksesta – ”Suren, että olin osallinen”
02.09.2026 |
Lääkeyhtiöt maksoivat psykiatri Eila Sailakselle siitä, että hän opetti lääkäreitä tunnistamaan masennusta. Nyt yli 600 000 suomalaista käyttää masennuslääkkeitä, ja Sailas kokee syyllisyyttä.
Yksi tärkeä syy diagnoosien tulvaan on voimakas valistusviestintä, jota lääkeyhtiöt buustaavat.
”Suomessa reseptilääkkeiden markkinointi suoraan kuluttajille on kielletty. Siksi on parempi keskittyä markkinoimaan psykiatrisia diagnooseja”,
”Olin aika sukkelasanainen. Luulen, että sen takia minua pyydettiin. Ei siksi, että olisin ollut erityisen viisas, osaava tai tieteellisesti meritoitunut.”
”Suren, että olen ollut osallinen tässä muutoksessa. En osannut silloin ryhtyä pohtimaan, mitä masennus on ja mitä se ei ole”, Sailas tunnustaa.
Masennuksen ja ahdistuksen takia lääkäriin tulevat potilaat tarvitsisivat usein ongelmiinsa muunlaista apua, Sailas sanoo. He ovat kokeneet epäonnea, rahapulaa ja ihmissuhdevaikeuksia.
Diagnoosin ja lääkkeet he kuitenkin yleensä saavat. Muuta ei lääkärillä ole antaa.
Mielenterveys | Psykiatri levitti vuosia lääkeyhtiön viestiä masennuksesta – ”Suren, että olin osallinen”
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monimutkainen juttu. Lääkkeet voivat auttaa pois masennuksen alhosta, mutta paraneeko masennus jos sen taustasyyt pysyvät?
Tunnen pari ihmistä joilla on diagnooseja jos jonkinmoisia. On ahdistusta, paniikkihäiriötä, masennusta ja keskittymishäiriötä. Molempia yhdistää se, että diagnoosit ovat tulleet sen jälkeen kun ovat ns. kusseet omiin muroihinsa oikein kunnolla. Molemmilla peliongelma, toinen on virallisesti alkoholisti ja toisella viinaa menee myös aivan liikaa. Raha-asiat täysin epätoivoisessa solmussa, asunnot ovat täynnä jätettä. Toinen käy välillä töissä, toinen on ollut työttömänä vuosia. Molemmat eristäytyneet ystävistään melkein kokonaan.
Auttaako se lopulta paljoakaan, että näille määrätään lisää vahvoja masennuslääkkeitä kotiin viemisiksi? Uskon että ei.
Niin, mutta ei auttaisi myöskään sekään, että ei saisi lääkettä. Heillä olsii edelleen samat ongelmat, mutta entistä pahempi olo.
En sinänsä ole mikään tosi pro masennuslääke, minustakin lääkkeitä syödään ihan liikaa näihin juttuihin nykyään, olipa kyseessä ADHD tai masennus. Mutta ei se ihan niin mene, että elämänsä sössinyt ihminen sieltä kyllä kivasti ryhdistäytyisi, kun vaan lääkkeet otettaisiin pois. Suurin osa olisi vaan entistä surkeampia entisessä tilanteessaan, ja osa voisi päätyä jopa itsetuhoon.
Sitten voi joutua loppuikänsä - esim 50 vuotta, käyttämään näitä Kela-korvattavia masennuslääkkeitä, koska itse ongelma ei itsestään poistu. Esimerkkeinä huono parisuhde tai talousongelmat.
Kalliiksi tämäkin vaihtoehto tulee.Elämä on. Ratkaisuksi ongelmaan voisi ehdottaa vapaaehtoisia kuolemanpartioita terminoimaan kaikki masentuneet, ADHD:t ja etenkin kela-korvattavien masennuslääkkeiden popsijat. Pakotetun eutanasian osaston hommiin löytyisi varmasti halukkaita sadisteja ihan harrastuspohjalta.
Säästettäisiin niin perkeleesti rahaa.
Tai vaihtoehtoisesti poistamaan kaikki ne, jotka täyttävät tiettyjen b-klusterin persoonallisuushäiriöiden diagnostiset kriteerit.
Nämä kun aiheuttavat muille masennuslääkkeiksi kutsuttujen valmisteiden käytön tarpeen.Tuossa on pointtia pahimpien sosiopaattien kohdalla. Kuitenkaan kaikki kusipäät eivät ole persoonallisuushäiriöisiä, eivätkä kaikki persoonallisuushäiriöiset ole kusipäitä. Ja kusipäitä on paljon, ja moneen sorttiin. Suurin osa ihmisistä jollain tasolla.
Ongelman juurisyyt esim. työpaikoilla ovat usein kahden b-klusterin persoonallisuushäiriön omaavien henkilöiden aiheuttamia. Jos yksi kiusattu kuolee, tulee hänen tilalleen uusi työntekijä, jolle sama henkilö tekee samat temput kuin tälle ensimmäiselle.
Kun ongelman juurisyytä ei hoideta pois, joutuvat muut syömään lääkkeitä. Tähän tarvitaan muutos ja työterveyshuollon osaamista tulee hyödyntää enemmän.Ei kiusaaminen ole lähimainkaan ainoa syy siihen, että ihmiset masentuvat. Ja toisekseen, useimmat ihmiset ovat kiusaajia jollain tasolla.
Muuta realistista vaihtoehtoa ei ole kuin paremmat lääkkeet(jotka tietysti sitten päihteiksi laskettaisiin) ja jokin mahdollinen paljon ihmistä viisaampi tekoälyhoito.
Kaikkiin ongelmiin on olemassa rakentava ratkaisu. Ja se ei ole (pelkästään) jokin lääke. Ihminen tarvitsee ihmisen neuvoja, rakentavaa keskustelua, vaihtoehtojen kartoitusta. Nyt on liian monta luukkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten SSRI lääkkeet ovat ylipäätään päässeet markkinoille. Nyt myöhemmissä tutkimuksissa on todettu, että potilailla lumelääkkeen teho on noin 40% ja SSRIn 50%. Voiko tuollainen ero olla oikeasti niin merkitsevä, että lääkkeen voidaan arvioida olevan tehokas ja sen on saanut laittaa masennuslääkkeenä myyntiin? Saatiinko alkuperäisissä tutkimuksissa isompi ero plasebon ja lääkkeen vaikutukselle? Vai vääristeltiinkö silloin tutkimustuloksia?
On niistä myös ihan oikeata apua toisille. Minulla on kokemusta, onko sinulla?
Varmasti on ollut apua monille. Mutta niin olisi näiden uusien tutkimusten mukaan ollut myös lumelääkkeestä. Lähes yhtä moni sai saman avun plasebosta kuin lääkkeestä.
Voin 100% varmuudella kertoa, että en olisi saanut saamaani hyötyä mistään lumelääkkeistä. Mutta en sinällään epäile etteikö jonkun toisen kohdalla voisi näin ollakin, toisenlaisiin oireisiin.
Et voi sanoa.
Ohis
Kyllä muuten voin. Sinä taas et voi sanoa kun et tiedä miten ja millaisiin oireisiin edes viittasin. Kusipää.
Kyllä sä voit sanoa mitä haluat. Mutta tosiasia on, että emme saa koskaan tietää, olisitko saanut avun myös jostain lumelääkkeestä. Nyt myöhemmin on tutkimuksissa todettu (tai tuotu julkiseksi), etteivät nämä lääkkeet auta juurikaan sen enempää kuin lumelääkkeet. Näitä käytetään ihan valtavasti ja näillä on haittavaikutuksia, mutta teho ei vaikuta olevan kovin hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten SSRI lääkkeet ovat ylipäätään päässeet markkinoille. Nyt myöhemmissä tutkimuksissa on todettu, että potilailla lumelääkkeen teho on noin 40% ja SSRIn 50%. Voiko tuollainen ero olla oikeasti niin merkitsevä, että lääkkeen voidaan arvioida olevan tehokas ja sen on saanut laittaa masennuslääkkeenä myyntiin? Saatiinko alkuperäisissä tutkimuksissa isompi ero plasebon ja lääkkeen vaikutukselle? Vai vääristeltiinkö silloin tutkimustuloksia?
On niistä myös ihan oikeata apua toisille. Minulla on kokemusta, onko sinulla?
Varmasti on ollut apua monille. Mutta niin olisi näiden uusien tutkimusten mukaan ollut myös lumelääkkeestä. Lähes yhtä moni sai saman avun plasebosta kuin lääkkeestä.
Voin 100% varmuudella kertoa, että en olisi saanut saamaani hyötyä mistään lumelääkkeistä. Mutta en sinällään epäile etteikö jonkun toisen kohdalla voisi näin ollakin, toisenlaisiin oireisiin.
Ei sitä voi oman kokemuksen pohjalta todeta. Ymmärrätkö sinä edes plasebokontrollia ja sokkoutuksen ideaa? Koehenkilöt eivät tiedä, kumpaa syövät, koska usko lääkkeen tehoon voi niin rajusti vaikuttaa jopa ihan biologisellakin tasolla lääkkeen tehoon. On tutkimuksia, joissa ihmiset jotka luulivat syövänsä flueksetiinia mutta söivätkin plaseboa hyötyivät hoidosta enemmän, kuin ne jotka söivät oikeaa flueksetiinia ja arvasivat sen. Plasebo voi toimia osin ehdollistumisen kautta niin, että ihminen oppii yhdistämään hoidon tiettyyn vasteeseen. Aivot pystyvät luonnollisesti itse säätelemään tiettyjen välittäjäaineiden tasoja, ja ehdollistumisen kautta oppimaan tuottamaan tiettyä tunnetilaa/neurokemiallista vastetta.
Kyllä voi. En ole mm. koskaan nähnyt yhdenkään narkkarin saavan säväreitä Concertan rinnakkaistuotteista - samoin olen nähnyt miten Concerta lakkaa kokonaan vaikuttamasta kun nisti on popsinut sitä liian kauan putkeen, tunnetun reaktion seurauksena - ei paljoa auttaneet siinä placebot. (Se nisti en sitten ollut minä)
Miksi pitää jauhaa paskaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten SSRI lääkkeet ovat ylipäätään päässeet markkinoille. Nyt myöhemmissä tutkimuksissa on todettu, että potilailla lumelääkkeen teho on noin 40% ja SSRIn 50%. Voiko tuollainen ero olla oikeasti niin merkitsevä, että lääkkeen voidaan arvioida olevan tehokas ja sen on saanut laittaa masennuslääkkeenä myyntiin? Saatiinko alkuperäisissä tutkimuksissa isompi ero plasebon ja lääkkeen vaikutukselle? Vai vääristeltiinkö silloin tutkimustuloksia?
On niistä myös ihan oikeata apua toisille. Minulla on kokemusta, onko sinulla?
Varmasti on ollut apua monille. Mutta niin olisi näiden uusien tutkimusten mukaan ollut myös lumelääkkeestä. Lähes yhtä moni sai saman avun plasebosta kuin lääkkeestä.
Voin 100% varmuudella kertoa, että en olisi saanut saamaani hyötyä mistään lumelääkkeistä. Mutta en sinällään epäile etteikö jonkun toisen kohdalla voisi näin ollakin, toisenlaisiin oireisiin.
Et voi sanoa.
Ohis
Kyllä muuten voin. Sinä taas et voi sanoa kun et tiedä miten ja millaisiin oireisiin edes viittasin. Kusipää.
Kyllä sä voit sanoa mitä haluat. Mutta tosiasia on, että emme saa koskaan tietää, olisitko saanut avun myös jostain lumelääkkeestä. Nyt myöhemmin on tutkimuksissa todettu (tai tuotu julkiseksi), etteivät nämä lääkkeet auta juurikaan sen enempää kuin lumelääkkeet. Näitä käytetään ihan valtavasti ja näillä on haittavaikutuksia, mutta teho ei vaikuta olevan kovin hyvä.
Haista jo vi**u idiootti. Kyse on hyvin huomattavista fyysisistä reaktioista, saletisti en olisi kokenut mitään vastaavaa millään placeboilla.
"Mulla on lähipiirissä ihmisiä jotka on aloittaneet masennuslääkityksen esim parisuhdeongelmien tai toksisen työympäristön takia.
Minusta on ihan käsittämätöntä että tällaisiin tilanteisiin suostuvat lääkärit määräämään lääkkeitä, kun ongelma on täysin sen ihmisen elämäntilanteessa."
Ikävä kyllä noiden elämäntilanne- asioiden muuttaminen ei ole aina mahdollista. Yleensä on yritetty jo, turhaan.
Kokemusta on, omakohtaista.
Mielialalääke helpotti sen verran vointia ja jaksamista että onnistuin lopettamaan hyväksikäyttävän parisuhteen ja siirtymään pois liian kuormittavasta työpaikasta. Työpsykologin pari käyntiä oli yhtä tyhjän kanssa, ja pitempään terapiaan ei olisi ollut edes varaa joten ne oli jätettävä pois laskuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monimutkainen juttu. Lääkkeet voivat auttaa pois masennuksen alhosta, mutta paraneeko masennus jos sen taustasyyt pysyvät?
Tunnen pari ihmistä joilla on diagnooseja jos jonkinmoisia. On ahdistusta, paniikkihäiriötä, masennusta ja keskittymishäiriötä. Molempia yhdistää se, että diagnoosit ovat tulleet sen jälkeen kun ovat ns. kusseet omiin muroihinsa oikein kunnolla. Molemmilla peliongelma, toinen on virallisesti alkoholisti ja toisella viinaa menee myös aivan liikaa. Raha-asiat täysin epätoivoisessa solmussa, asunnot ovat täynnä jätettä. Toinen käy välillä töissä, toinen on ollut työttömänä vuosia. Molemmat eristäytyneet ystävistään melkein kokonaan.
Auttaako se lopulta paljoakaan, että näille määrätään lisää vahvoja masennuslääkkeitä kotiin viemisiksi? Uskon että ei.
Niin, mutta ei auttaisi myöskään sekään, että ei saisi lääkettä. Heillä olsii edelleen samat ongelmat, mutta entistä pahempi olo.
En sinänsä ole mikään tosi pro masennuslääke, minustakin lääkkeitä syödään ihan liikaa näihin juttuihin nykyään, olipa kyseessä ADHD tai masennus. Mutta ei se ihan niin mene, että elämänsä sössinyt ihminen sieltä kyllä kivasti ryhdistäytyisi, kun vaan lääkkeet otettaisiin pois. Suurin osa olisi vaan entistä surkeampia entisessä tilanteessaan, ja osa voisi päätyä jopa itsetuhoon.
Sitten voi joutua loppuikänsä - esim 50 vuotta, käyttämään näitä Kela-korvattavia masennuslääkkeitä, koska itse ongelma ei itsestään poistu. Esimerkkeinä huono parisuhde tai talousongelmat.
Kalliiksi tämäkin vaihtoehto tulee.Elämä on. Ratkaisuksi ongelmaan voisi ehdottaa vapaaehtoisia kuolemanpartioita terminoimaan kaikki masentuneet, ADHD:t ja etenkin kela-korvattavien masennuslääkkeiden popsijat. Pakotetun eutanasian osaston hommiin löytyisi varmasti halukkaita sadisteja ihan harrastuspohjalta.
Säästettäisiin niin perkeleesti rahaa.
Tai vaihtoehtoisesti poistamaan kaikki ne, jotka täyttävät tiettyjen b-klusterin persoonallisuushäiriöiden diagnostiset kriteerit.
Nämä kun aiheuttavat muille masennuslääkkeiksi kutsuttujen valmisteiden käytön tarpeen.Tuossa on pointtia pahimpien sosiopaattien kohdalla. Kuitenkaan kaikki kusipäät eivät ole persoonallisuushäiriöisiä, eivätkä kaikki persoonallisuushäiriöiset ole kusipäitä. Ja kusipäitä on paljon, ja moneen sorttiin. Suurin osa ihmisistä jollain tasolla.
Ongelman juurisyyt esim. työpaikoilla ovat usein kahden b-klusterin persoonallisuushäiriön omaavien henkilöiden aiheuttamia. Jos yksi kiusattu kuolee, tulee hänen tilalleen uusi työntekijä, jolle sama henkilö tekee samat temput kuin tälle ensimmäiselle.
Kun ongelman juurisyytä ei hoideta pois, joutuvat muut syömään lääkkeitä. Tähän tarvitaan muutos ja työterveyshuollon osaamista tulee hyödyntää enemmän.Ei kiusaaminen ole lähimainkaan ainoa syy siihen, että ihmiset masentuvat. Ja toisekseen, useimmat ihmiset ovat kiusaajia jollain tasolla.
Muuta realistista vaihtoehtoa ei ole kuin paremmat lääkkeet(jotka tietysti sitten päihteiksi laskettaisiin) ja jokin mahdollinen paljon ihmistä viisaampi tekoälyhoito.
Kaikkiin ongelmiin on olemassa rakentava ratkaisu. Ja se ei ole (pelkästään) jokin lääke. Ihminen tarvitsee ihmisen neuvoja, rakentavaa keskustelua, vaihtoehtojen kartoitusta. Nyt on liian monta luukkua.
Joo, lycka till vaan. Montako miljardia sijoitetaan mm. kaikkiin tarvittaviin ammattilaisiin ja terapeutteihin jotka pitää kouluttaa tarkoitusta varten?
Tiedetty jo ajat sitten. Siksi en mennyt lääkärille, hoidan ihan itse. Tiedän kyllä senkin ettei kaikille sovi, eikä kaikki siihen kykene. Mitä enemmän on itsetutkiskellut ja tutustunut omaan päänsisäiseen elämään ja fyysisiin reaktioihin masennuksen ja ahdistuksen kanssa, sitä paremmin olen vuosien varrella oppimaan pärjäämään sen kanssa. Oikeastaan olen oppinut mikä on minusta kiinni ja mikä on ympäristöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monimutkainen juttu. Lääkkeet voivat auttaa pois masennuksen alhosta, mutta paraneeko masennus jos sen taustasyyt pysyvät?
Tunnen pari ihmistä joilla on diagnooseja jos jonkinmoisia. On ahdistusta, paniikkihäiriötä, masennusta ja keskittymishäiriötä. Molempia yhdistää se, että diagnoosit ovat tulleet sen jälkeen kun ovat ns. kusseet omiin muroihinsa oikein kunnolla. Molemmilla peliongelma, toinen on virallisesti alkoholisti ja toisella viinaa menee myös aivan liikaa. Raha-asiat täysin epätoivoisessa solmussa, asunnot ovat täynnä jätettä. Toinen käy välillä töissä, toinen on ollut työttömänä vuosia. Molemmat eristäytyneet ystävistään melkein kokonaan.
Auttaako se lopulta paljoakaan, että näille määrätään lisää vahvoja masennuslääkkeitä kotiin viemisiksi? Uskon että ei.
Niin, mutta ei auttaisi myöskään sekään, että ei saisi lääkettä. Heillä olsii edelleen samat ongelmat, mutta entistä pahempi olo.
En sinänsä ole mikään tosi pro masennuslääke, minustakin lääkkeitä syödään ihan liikaa näihin juttuihin nykyään, olipa kyseessä ADHD tai masennus. Mutta ei se ihan niin mene, että elämänsä sössinyt ihminen sieltä kyllä kivasti ryhdistäytyisi, kun vaan lääkkeet otettaisiin pois. Suurin osa olisi vaan entistä surkeampia entisessä tilanteessaan, ja osa voisi päätyä jopa itsetuhoon.
Sitten voi joutua loppuikänsä - esim 50 vuotta, käyttämään näitä Kela-korvattavia masennuslääkkeitä, koska itse ongelma ei itsestään poistu. Esimerkkeinä huono parisuhde tai talousongelmat.
Kalliiksi tämäkin vaihtoehto tulee.Elämä on. Ratkaisuksi ongelmaan voisi ehdottaa vapaaehtoisia kuolemanpartioita terminoimaan kaikki masentuneet, ADHD:t ja etenkin kela-korvattavien masennuslääkkeiden popsijat. Pakotetun eutanasian osaston hommiin löytyisi varmasti halukkaita sadisteja ihan harrastuspohjalta.
Säästettäisiin niin perkeleesti rahaa.
Tai vaihtoehtoisesti poistamaan kaikki ne, jotka täyttävät tiettyjen b-klusterin persoonallisuushäiriöiden diagnostiset kriteerit.
Nämä kun aiheuttavat muille masennuslääkkeiksi kutsuttujen valmisteiden käytön tarpeen.Tuossa on pointtia pahimpien sosiopaattien kohdalla. Kuitenkaan kaikki kusipäät eivät ole persoonallisuushäiriöisiä, eivätkä kaikki persoonallisuushäiriöiset ole kusipäitä. Ja kusipäitä on paljon, ja moneen sorttiin. Suurin osa ihmisistä jollain tasolla.
Ongelman juurisyyt esim. työpaikoilla ovat usein kahden b-klusterin persoonallisuushäiriön omaavien henkilöiden aiheuttamia. Jos yksi kiusattu kuolee, tulee hänen tilalleen uusi työntekijä, jolle sama henkilö tekee samat temput kuin tälle ensimmäiselle.
Kun ongelman juurisyytä ei hoideta pois, joutuvat muut syömään lääkkeitä. Tähän tarvitaan muutos ja työterveyshuollon osaamista tulee hyödyntää enemmän.Ei kiusaaminen ole lähimainkaan ainoa syy siihen, että ihmiset masentuvat. Ja toisekseen, useimmat ihmiset ovat kiusaajia jollain tasolla.
Muuta realistista vaihtoehtoa ei ole kuin paremmat lääkkeet(jotka tietysti sitten päihteiksi laskettaisiin) ja jokin mahdollinen paljon ihmistä viisaampi tekoälyhoito.
Kaikkiin ongelmiin on olemassa rakentava ratkaisu. Ja se ei ole (pelkästään) jokin lääke. Ihminen tarvitsee ihmisen neuvoja, rakentavaa keskustelua, vaihtoehtojen kartoitusta. Nyt on liian monta luukkua.
Joo, lycka till vaan. Montako miljardia sijoitetaan mm. kaikkiin tarvittaviin ammattilaisiin ja terapeutteihin jotka pitää kouluttaa tarkoitusta varten?
Lyrica till?
Ne on olemassa jo - ainoastaan organisointia vailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten SSRI lääkkeet ovat ylipäätään päässeet markkinoille. Nyt myöhemmissä tutkimuksissa on todettu, että potilailla lumelääkkeen teho on noin 40% ja SSRIn 50%. Voiko tuollainen ero olla oikeasti niin merkitsevä, että lääkkeen voidaan arvioida olevan tehokas ja sen on saanut laittaa masennuslääkkeenä myyntiin? Saatiinko alkuperäisissä tutkimuksissa isompi ero plasebon ja lääkkeen vaikutukselle? Vai vääristeltiinkö silloin tutkimustuloksia?
On niistä myös ihan oikeata apua toisille. Minulla on kokemusta, onko sinulla?
Varmasti on ollut apua monille. Mutta niin olisi näiden uusien tutkimusten mukaan ollut myös lumelääkkeestä. Lähes yhtä moni sai saman avun plasebosta kuin lääkkeestä.
Voin 100% varmuudella kertoa, että en olisi saanut saamaani hyötyä mistään lumelääkkeistä. Mutta en sinällään epäile etteikö jonkun toisen kohdalla voisi näin ollakin, toisenlaisiin oireisiin.
Et voi sanoa.
Ohis
Kyllä muuten voin. Sinä taas et voi sanoa kun et tiedä miten ja millaisiin oireisiin edes viittasin. Kusipää.
Älä suotta hermostu, en tarkoittanut pahaa. Plasebokokeet nyt vaan perustuvat siihen, ettei ihminen voi tietää kumpaa lääkettä sai. Ja mielellä on valtava vaikutus sekä psyykeen että kehoon, se on todistettu jo sen miljoona kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että suurin osa masennus ja ahdistusdiagnoosin saaneista paranisi välittömästi, jos saisi millin tilille ja/tai voisi palautua 18 vuoden ikään, jossa kaikki omat mokat on vielä tekemättä. Enkä tarkoita tätä ilkeilyksi.
Tämä!
Tosin vielä jäisi jäljelle kroonisesta kivusta kärsivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten SSRI lääkkeet ovat ylipäätään päässeet markkinoille. Nyt myöhemmissä tutkimuksissa on todettu, että potilailla lumelääkkeen teho on noin 40% ja SSRIn 50%. Voiko tuollainen ero olla oikeasti niin merkitsevä, että lääkkeen voidaan arvioida olevan tehokas ja sen on saanut laittaa masennuslääkkeenä myyntiin? Saatiinko alkuperäisissä tutkimuksissa isompi ero plasebon ja lääkkeen vaikutukselle? Vai vääristeltiinkö silloin tutkimustuloksia?
On niistä myös ihan oikeata apua toisille. Minulla on kokemusta, onko sinulla?
Varmasti on ollut apua monille. Mutta niin olisi näiden uusien tutkimusten mukaan ollut myös lumelääkkeestä. Lähes yhtä moni sai saman avun plasebosta kuin lääkkeestä.
Voin 100% varmuudella kertoa, että en olisi saanut saamaani hyötyä mistään lumelääkkeistä. Mutta en sinällään epäile etteikö jonkun toisen kohdalla voisi näin ollakin, toisenlaisiin oireisiin.
Ei sitä voi oman kokemuksen pohjalta todeta. Ymmärrätkö sinä edes plasebokontrollia ja sokkoutuksen ideaa? Koehenkilöt eivät tiedä, kumpaa syövät, koska usko lääkkeen tehoon voi niin rajusti vaikuttaa jopa ihan biologisellakin tasolla lääkkeen tehoon. On tutkimuksia, joissa ihmiset jotka luulivat syövänsä flueksetiinia mutta söivätkin plaseboa hyötyivät hoidosta enemmän, kuin ne jotka söivät oikeaa flueksetiinia ja arvasivat sen. Plasebo voi toimia osin ehdollistumisen kautta niin, että ihminen oppii yhdistämään hoidon tiettyyn vasteeseen. Aivot pystyvät luonnollisesti itse säätelemään tiettyjen välittäjäaineiden tasoja, ja ehdollistumisen kautta oppimaan tuottamaan tiettyä tunnetilaa/neurokemiallista vastetta.
Kyllä voi. En ole mm. koskaan nähnyt yhdenkään narkkarin saavan säväreitä Concertan rinnakkaistuotteista - samoin olen nähnyt miten Concerta lakkaa kokonaan vaikuttamasta kun nisti on popsinut sitä liian kauan putkeen, tunnetun reaktion seurauksena - ei paljoa auttaneet siinä placebot. (Se nisti en sitten ollut minä)
Miksi pitää jauhaa paskaa?
Minusta tuntuu, ettet täysin ymmmärtänyt tuota viestiä. Totta kai siinä kohtaa kun syö oikeaa lääkettä, joka toisin kuin placebo, aiheuttaa myös niitä vieroitusoireita, huomaa eron näissä. Tuossa oli pointtina se, ettet voi elää samaa elämää kahdessa eri todellisuudessa, eli nyt kun olet saanut ssri-lääkkeistä, et voi kuitenkaan tietää olisitko saanut saman avun jollain muulla hoitomuodolla tai jopa sillä placebolla. Kukaan ei kiellä sinulta sitä, että olet saanut apua, joten asiasta ei tarvitse tulistua.
Lisäksi, näin pitkän linjan nistinä oman kokemukseni mukaan päihdekäytössä Ritalin oli huomattavasti kysytynpää kuin Concerta. Eikä tämä analogia ADHD-lääkkeistä muutenkaan oikein toimi, koska niillä on päihdyttäviä vaikutuksia, toisin kuin ssri-lääkkeillä. Niiden kohdalla siis placebo ei luonnollisesti toimi niitä päihteenä käyttävälle henkilölle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monimutkainen juttu. Lääkkeet voivat auttaa pois masennuksen alhosta, mutta paraneeko masennus jos sen taustasyyt pysyvät?
Tunnen pari ihmistä joilla on diagnooseja jos jonkinmoisia. On ahdistusta, paniikkihäiriötä, masennusta ja keskittymishäiriötä. Molempia yhdistää se, että diagnoosit ovat tulleet sen jälkeen kun ovat ns. kusseet omiin muroihinsa oikein kunnolla. Molemmilla peliongelma, toinen on virallisesti alkoholisti ja toisella viinaa menee myös aivan liikaa. Raha-asiat täysin epätoivoisessa solmussa, asunnot ovat täynnä jätettä. Toinen käy välillä töissä, toinen on ollut työttömänä vuosia. Molemmat eristäytyneet ystävistään melkein kokonaan.
Auttaako se lopulta paljoakaan, että näille määrätään lisää vahvoja masennuslääkkeitä kotiin viemisiksi? Uskon että ei.
Niin, mutta ei auttaisi myöskään sekään, että ei saisi lääkettä. Heillä olsii edelleen samat ongelmat, mutta entistä pahempi olo.
En sinänsä ole mikään tosi pro masennuslääke, minustakin lääkkeitä syödään ihan liikaa näihin juttuihin nykyään, olipa kyseessä ADHD tai masennus. Mutta ei se ihan niin mene, että elämänsä sössinyt ihminen sieltä kyllä kivasti ryhdistäytyisi, kun vaan lääkkeet otettaisiin pois. Suurin osa olisi vaan entistä surkeampia entisessä tilanteessaan, ja osa voisi päätyä jopa itsetuhoon.
Sitten voi joutua loppuikänsä - esim 50 vuotta, käyttämään näitä Kela-korvattavia masennuslääkkeitä, koska itse ongelma ei itsestään poistu. Esimerkkeinä huono parisuhde tai talousongelmat.
Kalliiksi tämäkin vaihtoehto tulee.Elämä on. Ratkaisuksi ongelmaan voisi ehdottaa vapaaehtoisia kuolemanpartioita terminoimaan kaikki masentuneet, ADHD:t ja etenkin kela-korvattavien masennuslääkkeiden popsijat. Pakotetun eutanasian osaston hommiin löytyisi varmasti halukkaita sadisteja ihan harrastuspohjalta.
Säästettäisiin niin perkeleesti rahaa.
Ohis, mutta tässä tapauksessa säästäminen tarkoittaisi ymmärtääkseni sitä, että hoidettaisiin ongelma kuntoon pitkäaikaisen lääkitsemisen sijasta.
Vi**u mikä vitsi. Tunnen useampiakin ihmisiä, jotka eivät ole menneet yhtään parempaan vuosikausien kalliiden terapioidenkaan jälkeen. Puhumattakaan, että niitä terapeutteja riittäisi kaikille tarvitsijoille. Vieläpä jotain osaavia terapeutteja - enkä edes tiedä millä kertoimella pitäisi kertoa sen teoreettisen utopistisen vaihtoehdon hintaa. Ihmeen trollausta taas.
Trollausta? Omituinen ajatusmalli.
Minä tiedän ihmisiä joille terapia on tuonut paljon apua. Älä siis suotta trollaile.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten SSRI lääkkeet ovat ylipäätään päässeet markkinoille. Nyt myöhemmissä tutkimuksissa on todettu, että potilailla lumelääkkeen teho on noin 40% ja SSRIn 50%. Voiko tuollainen ero olla oikeasti niin merkitsevä, että lääkkeen voidaan arvioida olevan tehokas ja sen on saanut laittaa masennuslääkkeenä myyntiin? Saatiinko alkuperäisissä tutkimuksissa isompi ero plasebon ja lääkkeen vaikutukselle? Vai vääristeltiinkö silloin tutkimustuloksia?
On niistä myös ihan oikeata apua toisille. Minulla on kokemusta, onko sinulla?
Varmasti on ollut apua monille. Mutta niin olisi näiden uusien tutkimusten mukaan ollut myös lumelääkkeestä. Lähes yhtä moni sai saman avun plasebosta kuin lääkkeestä.
Voin 100% varmuudella kertoa, että en olisi saanut saamaani hyötyä mistään lumelääkkeistä. Mutta en sinällään epäile etteikö jonkun toisen kohdalla voisi näin ollakin, toisenlaisiin oireisiin.
Et voi sanoa.
Ohis
Kyllä muuten voin. Sinä taas et voi sanoa kun et tiedä miten ja millaisiin oireisiin edes viittasin. Kusipää.
Älä suotta hermostu, en tarkoittanut pahaa. Plasebokokeet nyt vaan perustuvat siihen, ettei ihminen voi tietää kumpaa lääkettä sai. Ja mielellä on valtava vaikutus sekä psyykeen että kehoon, se on todistettu jo sen miljoona kertaa.
Juu, ihminenhän pystyy vaikka nousemaan tahdonvoimalla leijumaan ja lentää ulos ikkunasta toiseen maahan. Kristallihoidotkin on samperin kova juttu, ja pelkällä auringonvalolla pystyy elämään syömättä lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ohhoh. no milloinkahan alkavat kertoilla totuuksia vaikka kolesterooli vedätyksestä, tai vaikka elintarviketeollisuuden aiheuttamista kansantaudeista. esim. kevyttuote asiassa elintarvike-, ja lääketeollisuudessa liikkuu niin isot summat rahaa, ettei lääkärit uskalla kertoa totuuksia. nynnyjä kun ovat. se mitä luonto ei valmista, ei pidä syödäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten SSRI lääkkeet ovat ylipäätään päässeet markkinoille. Nyt myöhemmissä tutkimuksissa on todettu, että potilailla lumelääkkeen teho on noin 40% ja SSRIn 50%. Voiko tuollainen ero olla oikeasti niin merkitsevä, että lääkkeen voidaan arvioida olevan tehokas ja sen on saanut laittaa masennuslääkkeenä myyntiin? Saatiinko alkuperäisissä tutkimuksissa isompi ero plasebon ja lääkkeen vaikutukselle? Vai vääristeltiinkö silloin tutkimustuloksia?
On niistä myös ihan oikeata apua toisille. Minulla on kokemusta, onko sinulla?
Varmasti on ollut apua monille. Mutta niin olisi näiden uusien tutkimusten mukaan ollut myös lumelääkkeestä. Lähes yhtä moni sai saman avun plasebosta kuin lääkkeestä.
Voin 100% varmuudella kertoa, että en olisi saanut saamaani hyötyä mistään lumelääkkeistä. Mutta en sinällään epäile etteikö jonkun toisen kohdalla voisi näin ollakin, toisenlaisiin oireisiin.
Et voi sanoa.
Ohis
Kyllä muuten voin. Sinä taas et voi sanoa kun et tiedä miten ja millaisiin oireisiin edes viittasin. Kusipää.
Älä suotta hermostu, en tarkoittanut pahaa. Plasebokokeet nyt vaan perustuvat siihen, ettei ihminen voi tietää kumpaa lääkettä sai. Ja mielellä on valtava vaikutus sekä psyykeen että kehoon, se on todistettu jo sen miljoona kertaa.
Juu, ihminenhän pystyy vaikka nousemaan tahdonvoimalla leijumaan ja lentää ulos ikkunasta toiseen maahan. Kristallihoidotkin on samperin kova juttu, ja pelkällä auringonvalolla pystyy elämään syömättä lainkaan.
No rajansa kaikella, mutta kristallihoidoistakin varmasti on todellista apua niille jotka niihin uskovat. Se on juuri sitä plasebovaikutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten SSRI lääkkeet ovat ylipäätään päässeet markkinoille. Nyt myöhemmissä tutkimuksissa on todettu, että potilailla lumelääkkeen teho on noin 40% ja SSRIn 50%. Voiko tuollainen ero olla oikeasti niin merkitsevä, että lääkkeen voidaan arvioida olevan tehokas ja sen on saanut laittaa masennuslääkkeenä myyntiin? Saatiinko alkuperäisissä tutkimuksissa isompi ero plasebon ja lääkkeen vaikutukselle? Vai vääristeltiinkö silloin tutkimustuloksia?
On niistä myös ihan oikeata apua toisille. Minulla on kokemusta, onko sinulla?
Varmasti on ollut apua monille. Mutta niin olisi näiden uusien tutkimusten mukaan ollut myös lumelääkkeestä. Lähes yhtä moni sai saman avun plasebosta kuin lääkkeestä.
Voin 100% varmuudella kertoa, että en olisi saanut saamaani hyötyä mistään lumelääkkeistä. Mutta en sinällään epäile etteikö jonkun toisen kohdalla voisi näin ollakin, toisenlaisiin oireisiin.
Ei sitä voi oman kokemuksen pohjalta todeta. Ymmärrätkö sinä edes plasebokontrollia ja sokkoutuksen ideaa? Koehenkilöt eivät tiedä, kumpaa syövät, koska usko lääkkeen tehoon voi niin rajusti vaikuttaa jopa ihan biologisellakin tasolla lääkkeen tehoon. On tutkimuksia, joissa ihmiset jotka luulivat syövänsä flueksetiinia mutta söivätkin plaseboa hyötyivät hoidosta enemmän, kuin ne jotka söivät oikeaa flueksetiinia ja arvasivat sen. Plasebo voi toimia osin ehdollistumisen kautta niin, että ihminen oppii yhdistämään hoidon tiettyyn vasteeseen. Aivot pystyvät luonnollisesti itse säätelemään tiettyjen välittäjäaineiden tasoja, ja ehdollistumisen kautta oppimaan tuottamaan tiettyä tunnetilaa/neurokemiallista vastetta.
Kyllä voi. En ole mm. koskaan nähnyt yhdenkään narkkarin saavan säväreitä Concertan rinnakkaistuotteista - samoin olen nähnyt miten Concerta lakkaa kokonaan vaikuttamasta kun nisti on popsinut sitä liian kauan putkeen, tunnetun reaktion seurauksena - ei paljoa auttaneet siinä placebot. (Se nisti en sitten ollut minä)
Miksi pitää jauhaa paskaa?
Minusta tuntuu, ettet täysin ymmmärtänyt tuota viestiä. Totta kai siinä kohtaa kun syö oikeaa lääkettä, joka toisin kuin placebo, aiheuttaa myös niitä vieroitusoireita, huomaa eron näissä. Tuossa oli pointtina se, ettet voi elää samaa elämää kahdessa eri todellisuudessa, eli nyt kun olet saanut ssri-lääkkeistä, et voi kuitenkaan tietää olisitko saanut saman avun jollain muulla hoitomuodolla tai jopa sillä placebolla. Kukaan ei kiellä sinulta sitä, että olet saanut apua, joten asiasta ei tarvitse tulistua.
Lisäksi, näin pitkän linjan nistinä oman kokemukseni mukaan päihdekäytössä Ritalin oli huomattavasti kysytynpää kuin Concerta. Eikä tämä analogia ADHD-lääkkeistä muutenkaan oikein toimi, koska niillä on päihdyttäviä vaikutuksia, toisin kuin ssri-lääkkeillä. Niiden kohdalla siis placebo ei luonnollisesti toimi niitä päihteenä käyttävälle henkilölle.
Ei asiassa ole sinänsä mitään eroa. itse näin kerran vierestä kun alkoholitonta viiniä juonut nainen oli umpihumalassa. Jostain syystä ei vain toiminut nistillä saman kaavan mukaan mikään aine, joka ei ollut luvattua tavaraa.
SSRI:llähän on kaikenlaisia erilaisia vaikutuksia ihmisessä - osan voi kuvitella, osan voivat aivot ja keho huijata ja osaa taas ei millään vitullakaan voi. Kokeile vaikka itse joskus, et siinä mitään menetä.
Aikuiset osaavat elää arkea. Nuorten epärealistiset haaveet saavat elämän sekaisin. Siihen apuna vain vaaralliset mömmöt. Myös vanhukset tainnutetaan kymmenillä lääkkeillä. Järki hoi!
Ssri lääkkeet on kyllä ihan saatanasta.
Mitä sen lääkärin sitten pitäisi tehdä jos masennuslääkkeet ei kelpaa? Ferritiinit ja kilpirauhastestit joo ja jos ei niissä mitään niin mitä se lääkäri voi konkreettisesti tehdä? Ei sinne kelaterapeutille ketä vaan lähetetä ja ei se lääkäri kotiin tule siivoamaan ja neuvomaan
Ei sitä voi oman kokemuksen pohjalta todeta. Ymmärrätkö sinä edes plasebokontrollia ja sokkoutuksen ideaa? Koehenkilöt eivät tiedä, kumpaa syövät, koska usko lääkkeen tehoon voi niin rajusti vaikuttaa jopa ihan biologisellakin tasolla lääkkeen tehoon. On tutkimuksia, joissa ihmiset jotka luulivat syövänsä flueksetiinia mutta söivätkin plaseboa hyötyivät hoidosta enemmän, kuin ne jotka söivät oikeaa flueksetiinia ja arvasivat sen. Plasebo voi toimia osin ehdollistumisen kautta niin, että ihminen oppii yhdistämään hoidon tiettyyn vasteeseen. Aivot pystyvät luonnollisesti itse säätelemään tiettyjen välittäjäaineiden tasoja, ja ehdollistumisen kautta oppimaan tuottamaan tiettyä tunnetilaa/neurokemiallista vastetta.