Lue keskustelun säännöt.
Veropetoksesta epäilyllä Jari-Matti Latvalalla oli Monacossa 27m2 asunto. Pitäisikö uskoa että miljonääri asuisi pienessä koirankopissa?
01.09.2026 |
Sellaista se on kun ei osaa pitää instaa kiinni vaan pitää leuhkia miljonäärielämällä.
Tarkkaa syytä siihen, mikä sai Verohallinnon juuri Latvalan kimppuun, ei ole julkistettu
Tiedossa oleva tapahtumaketju on tämä:
- Elokuussa/syksyllä 2018 Verohallinto aloitti Latvalasta ensin niin sanotun yleisen verotarkastustutkimuksen. Se muuttui nopeasti henkilökohtaiseksi verotarkastukseksi, jossa ryhdyttiin selvittämään hänen todellisia Suomessa ja ulkomailla viettämiään päiviä.
- Latvala itse sanoi eilen 31.8.2026, että hän epäilee yhden syyn olleen hänen ja Maisa Torpan runsas julkisuus. Heistä oli paljon lehtijuttuja, joissa heidän yhteisestä elämästään Suomessa kerrottiin varsin avoimesti. Latvala sanoi: "ehkä se herätti silloin tietynlaista kiinnostusta."
- Tämä on uskottava mahdollinen hälytysmerkki, koska esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaastattelua käytetään nyt syyttäjän todistusaineistona. Latvala puhui siinä heidän Suomessa sijainneesta asunnostaan "kotina". Hän myös osti vuonna 2016 omakotitalon pääkaupunkiseudulta itsensä ja Torpan käyttöön.
On myös pitkään liikkunut huhu, että Maisa Torppa olisi ilmiantanut Latvalan Verohallinnolle. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Latvala itse sanoo, ettei usko Torpan tehneen ilmiantoa, eikä syyttäjän aineistosta selviä, mikä alun perin käynnisti tutkinnan.
Kun Verohallinto sitten kiinnostui asiasta, verkko vedettiin todella tiukaksi. Latvalan olinpaikkoja rekonstruoitiin pankki- ja luottokorttiostoista, lentotiedoista, osoitteista, vakuutuksista, ajoneuvoista sekä K- ja S-ryhmän kanta-asiakaskorteista. Mukana oli jopa Torpan rinnakkaisbonuskortti, jota Latvala oli käyttänyt Suomessa.
Lisäksi Verohallinto sai Telialta Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Telia oli luovuttanut tiedot erehdyksessä, eikä Verohallinnolla ollut oikeutta saada niitä. Kaksi verotarkastajaa sai tästä vuonna 2025 sakkotuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli todennäköisin julkisiin tietoihin sopiva selitys on: Latvala oli virallisesti Monacossa verovelvollinen, mutta samalla hänen julkisesta elämästään näkyi paljon Suomessa asumiseen viittaavia asioita, kuten suomalainen koti, suomalainen puoliso ja paljon Suomessa oleskelua. Verohallinto poimi hänet tarkempaan tarkastukseen, ja vasta sen jälkeen kortti-, lento-, puhelin- ym. aineistosta alettiin rakentaa päivä päivältä kuvaa siitä, missä hän todella oli.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Latvala oli jo vuonna 2013 hyväksytty Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Siksi vuoden 2018 kysymys ei ollut "tiesikö verottaja Monacosta?", vaan miksi se alkoi viisi vuotta myöhemmin epäillä, ettei Monaco enää vastannut hänen elämänsä tosiasiallista keskusta. Juuri tuohon alkuperäiseen sysäykseen ei ainakaan vielä ole tullut julkista viranomaisvastausta.
Kommentit (2257)
Vierailija kirjoitti:
Jotta oikeus voi tutkia ”Syyllistyikö Latvala veropetokseen vuonna 2014 ollessaan verottajan mukaan yleisesti verovelvollinen?”, sen pitää ensin tutkia ”Oliko Latvala vuonna 2014 yleisesti verovelvollinen?”
Ja niin se tutkiikin, mutta todisteet ovat erilaiset. Käytännössä puolustuksen pitäisi osoittaa verottajan virhe, mitä se ei pysty tekemään, ei sitten millään.
Käytännössä tilanne olisi erilainen, jos Latvala olisi kantajana hallinto-oikeudessa ja verottajan virheen osoittamiseksi riittäisi epäselvät ohjeet. Tällöin oikeus voisi todeta, että Latvalan laskemat päivät tulee tulkita oikeiksi. Nyt kun mukana on rikossyyte, puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste, enää ei riitä ne epäselvät ohjeet syynä virheelliseen laskentaan.
Toki puolustus edelleen pyrkii niillä Latvalan laskennoilla osoittamaan myös sitä verovelvollisuutta, mutta koska se on jo todettu verottajan taholta virheelliseksi, niin aika tekemätön paikka. Mutta kuten jo joku sanoi, ehkä tässä ollaan nyt todistamassa sitä maailman kahdeksatta ihmettä ja rikosoikeus vie maton syyttäjän alta jo lähtökohtaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotta oikeus voi tutkia ”Syyllistyikö Latvala veropetokseen vuonna 2014 ollessaan verottajan mukaan yleisesti verovelvollinen?”, sen pitää ensin tutkia ”Oliko Latvala vuonna 2014 yleisesti verovelvollinen?”
Ja niin se tutkiikin, mutta todisteet ovat erilaiset. Käytännössä puolustuksen pitäisi osoittaa verottajan virhe, mitä se ei pysty tekemään, ei sitten millään.
Esitit edellisen kommentin faktana ja tämän mielipiteenä. Fakta meni väärin, mutta mielipide voi olla mitä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta oikeus voi tutkia ”Syyllistyikö Latvala veropetokseen vuonna 2014 ollessaan verottajan mukaan yleisesti verovelvollinen?”, sen pitää ensin tutkia ”Oliko Latvala vuonna 2014 yleisesti verovelvollinen?”
Ja niin se tutkiikin, mutta todisteet ovat erilaiset. Käytännössä puolustuksen pitäisi osoittaa verottajan virhe, mitä se ei pysty tekemään, ei sitten millään.Esitit edellisen kommentin faktana ja tämän mielipiteenä. Fakta meni väärin, mutta mielipide voi olla mitä vaan.
Ai tämän?
Ei se tutki samoja tosiseikkoja, koska kysymyskin on ihan eri. ”Oliko Latvala vuonna 2014 yleisesti verovelvollinen?” Vs. ”Syyllistyikö Latvala veropetokseen vuonna 2014 ollessaan verottajan mukaan yleisesti verovelvollinen?”
Ihan on kuule faktaa.
Rikosoikeudessa arvioidaan, voiko epäselvä viranomaisohje poistaa rikosoikeudellisen vastuun. Verottaja katsoi faktojen pohjalta mitä tapahtui ja määräsi verot, kun taas rikosoikeus selvittää samoilla faktoilla, miksi niin tapahtui ja ylittikö toiminta rikollisen tahallisuuden kynnyksen.
Tämä kysymys: ’Syyllistyikö Latvala veropetokseen vuonna 2014 ollessaan verottajan mukaan yleisesti verovelvollinen?’ ei voi olla rikosoikeuden lähtökohta. Rikosoikeudelle ei riitä, että verottaja on katsonut verovelvollisuuden syntyneen — sen täytyy ratkaista verovelvollisuus itse rikosoikeudellisena esikysymyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä kysymys: ’Syyllistyikö Latvala veropetokseen vuonna 2014 ollessaan verottajan mukaan yleisesti verovelvollinen?’ ei voi olla rikosoikeuden lähtökohta. Rikosoikeudelle ei riitä, että verottaja on katsonut verovelvollisuuden syntyneen — sen täytyy ratkaista verovelvollisuus itse rikosoikeudellisena esikysymyksenä.
Ja ratkaiseekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä kysymys: ’Syyllistyikö Latvala veropetokseen vuonna 2014 ollessaan verottajan mukaan yleisesti verovelvollinen?’ ei voi olla rikosoikeuden lähtökohta. Rikosoikeudelle ei riitä, että verottaja on katsonut verovelvollisuuden syntyneen — sen täytyy ratkaista verovelvollisuus itse rikosoikeudellisena esikysymyksenä.
Kyllä se on lähtökohta, koska rikosoikeudelta ei kysytä oliko Latvala verovelvollinen, koska se ei ole rikosoikeudellinen kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Tämä kysymys: ’Syyllistyikö Latvala veropetokseen vuonna 2014 ollessaan verottajan mukaan yleisesti verovelvollinen?’ ei voi olla rikosoikeuden lähtökohta. Rikosoikeudelle ei riitä, että verottaja on katsonut verovelvollisuuden syntyneen — sen täytyy ratkaista verovelvollisuus itse rikosoikeudellisena esikysymyksenä.
Juu u, näin on.
Kun käräjäoikeus ratkaisee verorikosasiassa esikysymyksenä sen, oliko vastaaja verovelvollinen tai paljonko hänellä oli verotettavaa tuloa, tämä ratkaisulla ei ole itsenäistä oikeusvoimaa pääasian (rikosasian) ulkopuolella. Se on voimassa vain kyseisen rikosjutun ratkaisemista varten. Eli rikosoikeus vastaa kysymykseen ”Oliko Latvalan teko rikos”. Jos se toteaa, että rikosta ei edes ole voinut tapahtua, koska ei ollut edes yleisesti verovelvollinen, se toteaa sen todisteen pohjalta. Ja tässä kohtaa se todiste olisi ”verottaja laskenut päivät väärin”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
5. Vapauttava tuomio ei automaattisesti tarkoita, että Latvala todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi
Tämäkin kannattaa pitää tarkkana.
Syyte voidaan hylätä esimerkiksi siksi, ettei tahallisuutta tai veron välttämistarkoitusta pystytä näyttämään.
KKO 2024:34 on tästä hyvä esimerkki. Ulkomaisia tuloja oli jätetty ilmoittamatta ja veroakin oli jäänyt määräämättä, mutta syyte hylättiin, koska vaadittua veron välttämistarkoitusta ei pystytty näyttämään riittävän varmasti.
Siis:
syyte hylätään automaattisesti verotus väärin.
Jos taas syyte hylätään sillä perusteella, ettei Latvala ollut kyseisten ulkomaisten tulojen osalta Suomessa verovelvollinen väitetyllä tavalla, vaikutus hänen verotusasiaansa olisi luonnollisesti aivan toisenlainen.
6. Rajoitettu verovelvollisuus ei tarkoita ”ei veroja Suomeen”
Rajoitetusti verovelvollinenkin voi joutua maksamaan Suomeen veroa Suomesta saaduista tuloista.
Siksi pelkkä lause ”Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen” ei vielä kerro, paljonko hänen veroistaan olisi ollut aiheettomia.
Ratkaisevaa olisi, mitä tuloja asia koskee.
7. Veronpalautukset eivät tule automaattisesti rikostuomiosta
Rikostuomioistuin ei yleensä samalla määräyksellä kumoa Latvalan vanhoja verotuspäätöksiä ja käske Verohallintoa maksamaan rahat takaisin.
Verotuspäätöksen muuttamiseen on omat hallinnolliset menettelynsä.
Jos normaali muutoksenhakuaika on edelleen avoinna tai aikanaan aloitettu muutoksenhaku on vireillä, asia kulkee sitä kautta.
Jos päätös on jo lainvoimainen ja normaalit määräajat ovat umpeutuneet, asia voi edellyttää esimerkiksi päätöksen purkamista KHO:ssa. Purku ei ole automaattinen ja sillä on omat edellytyksensä ja määräaikansa.
Lisäksi verotusmenettelylaissa on erityissäännöksiä rikosasiaan liittyvästä verotuksen oikaisusta. Niitäkään ei voi soveltaa Latvalaan sokkona tietämättä, millä perusteella hänen eri verovuosiaan koskevat päätökset on tehty.
Siksi varma väite ”hän vain hakee verot takaisin hallinto-oikeudesta” menee monta askelta liian pitkälle.
8. Hallinto-oikeuskin tutkii tosiseikkoja
Sekään ei pidä paikkaansa, että hallinto-oikeus vain lukisi käräjäoikeuden ratkaisun eikä enää arvioisi asiaan liittyviä tosiseikkoja.
Hallintotuomioistuimen tehtävä on selvittää asia riittävästi. Se voi ottaa vastaan kirjallista näyttöä, järjestää suullisen käsittelyn ja kuulla todistajia.
Se, kuinka paljon rikostuomion havaintoja käytännössä jouduttaisiin arvioimaan uudelleen, riippuu siitä, mistä asiasta verovalituksessa olisi kyse.
9. KKO ja KHO ovat eri tuomioistuimia ja eri prosesseja
Rikosasia kulkee käräjäoikeudesta hovioikeuteen ja mahdollisesti KKO:hon.
Verotusasia kulkee verotuksen muutoksenhakumenettelyn kautta hallinto-oikeuteen ja mahdollisesti KHO:hon.
Se, että asia on iso ja julkisuudessa, ei tarkoita automaattisesti, että kumpikaan ylin oikeus ottaisi asian tutkittavakseen. Valituslupa tarvitaan normaalisti.
Ja nyt palataan siihen kaikkein yksinkertaisimpaan kysymykseen.
Jos joku edelleen väittää, että koska Verohallinto on jo pitänyt Latvalaa yleisesti verovelvollisena, puolustuksen tehtävä on rikosasiassa ”kumota” tuo lähtökohta, niin antakaa sille oikeuslähde.
Ei uusi selitys siitä, ettei verovelvollisuus itsessään ole rikos.
Ei uusi selitys siitä, ettei käräjäoikeus kumoa hallinnollista verotuspäätöstä.
Ei ”näinhän tämä menee”.
Oikeuslähde juuri sille väitteelle, että rikosasiassa näyttötaakka siirtyisi tässä kysymyksessä syyttäjältä vastaajalle.
Sitä tässä on pyydetty.
Kun sitä ei löydy, ehkä ongelma ei sittenkään ole siinä, etteivät muut ymmärrä riittävän yksinkertaista selitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nozto
Nozto2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Latvalan oikeudenkäynnin seuraava istuntopäivä siirtyy noin kuukauden päähän
Tämä ajojahti vain ihmetyttää kun verovelat on jo maksettu takaisin. Monestihan verottaja jää näissä nuolemaan näppejään. Herää kysymys onko oikeus lopulta enää sama kaikille? Voiko esim. julkkiksesta tulla oikeusoppineille pakkomielle joka pitää saada vankilaan kuin jokin ihme trophy tai yksisarvinen jota tavoitellaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä ajojahti vain ihmetyttää kun verovelat on jo maksettu takaisin. Monestihan verottaja jää näissä nuolemaan näppejään. Herää kysymys onko oikeus lopulta enää sama kaikille? Voiko esim. julkkiksesta tulla oikeusoppineille pakkomielle joka pitää saada vankilaan kuin jokin ihme trophy tai yksisarvinen jota tavoitellaan?
Onko sinusta oikein, että jäädessään kiinni verojen välttelystä, riittää kun maksaa vain pois ne verot, jotka olisi alun perin pitänyt maksaa? Eikä mitään muuta seurausta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ajojahti vain ihmetyttää kun verovelat on jo maksettu takaisin. Monestihan verottaja jää näissä nuolemaan näppejään. Herää kysymys onko oikeus lopulta enää sama kaikille? Voiko esim. julkkiksesta tulla oikeusoppineille pakkomielle joka pitää saada vankilaan kuin jokin ihme trophy tai yksisarvinen jota tavoitellaan?
Onko sinusta oikein, että jäädessään kiinni verojen välttelystä, riittää kun maksaa vain pois ne verot, jotka olisi alun perin pitänyt maksaa? Eikä mitään muuta seurausta?
Eikö verovelka ollut 3,7 milj. euroa ja hän maksoi 4,5 milj. euroa? Onhan siinä jo 800.000 euroa seurausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ajojahti vain ihmetyttää kun verovelat on jo maksettu takaisin. Monestihan verottaja jää näissä nuolemaan näppejään. Herää kysymys onko oikeus lopulta enää sama kaikille? Voiko esim. julkkiksesta tulla oikeusoppineille pakkomielle joka pitää saada vankilaan kuin jokin ihme trophy tai yksisarvinen jota tavoitellaan?
Onko sinusta oikein, että jäädessään kiinni verojen välttelystä, riittää kun maksaa vain pois ne verot, jotka olisi alun perin pitänyt maksaa? Eikä mitään muuta seurausta?
Eikö verovelka ollut 3,7 milj. euroa ja hän maksoi 4,5 milj. euroa? Onhan siinä jo 800.000 euroa seurausta.
Tuo ei ole seurausta vaan korkoa. Jos hän olisi sijoittanut tuon 3,7 miljoonaa, hän olisi hyvin voinut saada tuottoa 800 000.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ajojahti vain ihmetyttää kun verovelat on jo maksettu takaisin. Monestihan verottaja jää näissä nuolemaan näppejään. Herää kysymys onko oikeus lopulta enää sama kaikille? Voiko esim. julkkiksesta tulla oikeusoppineille pakkomielle joka pitää saada vankilaan kuin jokin ihme trophy tai yksisarvinen jota tavoitellaan?
Onko sinusta oikein, että jäädessään kiinni verojen välttelystä, riittää kun maksaa vain pois ne verot, jotka olisi alun perin pitänyt maksaa? Eikä mitään muuta seurausta?
Eikö verovelka ollut 3,7 milj. euroa ja hän maksoi 4,5 milj. euroa? Onhan siinä jo 800.000 euroa seurausta.
Normi korkoa. Jos tuo 3,7 miljoonaa oli sillävälin pörssiin sijoitettuna, niin latvala tienasi rutkasti yli 800 000 euroa sillä. Eli ei se mikään rangaistus ollut, vaan päinvastoihin, häntähän suorastaan palkittiin siitä että veropetoksella jätti maksamatta.
Veropetostuomio (toukokuu 2025)
Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi hänet törkeästä veropetoksesta 8 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Kyse oli Euroopan parlamentista saaduista tuloista vuosina 2020–2021, joita hän ei ilmoittanut veroilmoituksissa (noin 39 000 euron verot). Hän maksoi verot jälkikäteen. Hän kiisti syytteet ja piti tapausta ajojahtina, mutta tyytyi tuomioon.
Näinkin voi käydä. Tuossa ei edes ollut kyse suomipäivillä kusettamisesta. Oli selvä vanhinko ja noin pieni summa.
Latvala voi hyvinkin saada ne 3 vuotta ehdotonta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ajojahti vain ihmetyttää kun verovelat on jo maksettu takaisin. Monestihan verottaja jää näissä nuolemaan näppejään. Herää kysymys onko oikeus lopulta enää sama kaikille? Voiko esim. julkkiksesta tulla oikeusoppineille pakkomielle joka pitää saada vankilaan kuin jokin ihme trophy tai yksisarvinen jota tavoitellaan?
Onko sinusta oikein, että jäädessään kiinni verojen välttelystä, riittää kun maksaa vain pois ne verot, jotka olisi alun perin pitänyt maksaa? Eikä mitään muuta seurausta?
Eikö verovelka ollut 3,7 milj. euroa ja hän maksoi 4,5 milj. euroa? Onhan siinä jo 800.000 euroa seurausta.
Normi korkoa. Jos tuo 3,7 miljoonaa oli sillävälin pörssiin sijoitettuna, niin latvala tienasi rutkasti yli 800 000 euroa sillä. Eli ei se mikään rangaistus ollut, vaan päinvastoihin, häntähän suorastaan palkittiin siitä että veropetoksella jätti maksamatta.
Laksetaanpa. Karkea malli on jakaa 3,7 M€ tasan neljälle verovuodelle, eli 925 000 € vuodessa, ja olettaa, että jokainen erä olisi sijoitettu MSCI maailma indeksiin seuraavan vuoden alusta vuoden 2023 loppuun. Silloin:
Verovuotta vastaava 925 000 € erä
Arvo 2023 lopussa
Tuotto
sijoitus 2015 alusta
~2,20 M€
~1,28 M€
sijoitus 2016 alusta
~2,00 M€
~1,07 M€
sijoitus 2017 alusta
~1,80 M€
~0,88 M€
sijoitus 2018 alusta
~1,68 M€
~0,75 M€
Yhteensä
~7,68 M€
~3,98 M€
Eli tässä hypoteettisessa mallissa 3,7 miljoonan maksamatta jääneiden verojen pääoma olisi tuottanut maailmankin indeksissä noin 4 miljoonaa euroa ennen henkilökohtaisia veroja, kuluja ja todellisten maksupäivien huomioimista.
Jotta oikeus voi tutkia ”Syyllistyikö Latvala veropetokseen vuonna 2014 ollessaan verottajan mukaan yleisesti verovelvollinen?”, sen pitää ensin tutkia ”Oliko Latvala vuonna 2014 yleisesti verovelvollinen?”
Ja niin se tutkiikin, mutta todisteet ovat erilaiset. Käytännössä puolustuksen pitäisi osoittaa verottajan virhe, mitä se ei pysty tekemään, ei sitten millään.