Lue keskustelun säännöt.
Veropetoksesta epäilyllä Jari-Matti Latvalalla oli Monacossa 27m2 asunto. Pitäisikö uskoa että miljonääri asuisi pienessä koirankopissa?
01.09.2026 |
Sellaista se on kun ei osaa pitää instaa kiinni vaan pitää leuhkia miljonäärielämällä.
Tarkkaa syytä siihen, mikä sai Verohallinnon juuri Latvalan kimppuun, ei ole julkistettu
Tiedossa oleva tapahtumaketju on tämä:
- Elokuussa/syksyllä 2018 Verohallinto aloitti Latvalasta ensin niin sanotun yleisen verotarkastustutkimuksen. Se muuttui nopeasti henkilökohtaiseksi verotarkastukseksi, jossa ryhdyttiin selvittämään hänen todellisia Suomessa ja ulkomailla viettämiään päiviä.
- Latvala itse sanoi eilen 31.8.2026, että hän epäilee yhden syyn olleen hänen ja Maisa Torpan runsas julkisuus. Heistä oli paljon lehtijuttuja, joissa heidän yhteisestä elämästään Suomessa kerrottiin varsin avoimesti. Latvala sanoi: "ehkä se herätti silloin tietynlaista kiinnostusta."
- Tämä on uskottava mahdollinen hälytysmerkki, koska esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaastattelua käytetään nyt syyttäjän todistusaineistona. Latvala puhui siinä heidän Suomessa sijainneesta asunnostaan "kotina". Hän myös osti vuonna 2016 omakotitalon pääkaupunkiseudulta itsensä ja Torpan käyttöön.
On myös pitkään liikkunut huhu, että Maisa Torppa olisi ilmiantanut Latvalan Verohallinnolle. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Latvala itse sanoo, ettei usko Torpan tehneen ilmiantoa, eikä syyttäjän aineistosta selviä, mikä alun perin käynnisti tutkinnan.
Kun Verohallinto sitten kiinnostui asiasta, verkko vedettiin todella tiukaksi. Latvalan olinpaikkoja rekonstruoitiin pankki- ja luottokorttiostoista, lentotiedoista, osoitteista, vakuutuksista, ajoneuvoista sekä K- ja S-ryhmän kanta-asiakaskorteista. Mukana oli jopa Torpan rinnakkaisbonuskortti, jota Latvala oli käyttänyt Suomessa.
Lisäksi Verohallinto sai Telialta Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Telia oli luovuttanut tiedot erehdyksessä, eikä Verohallinnolla ollut oikeutta saada niitä. Kaksi verotarkastajaa sai tästä vuonna 2025 sakkotuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli todennäköisin julkisiin tietoihin sopiva selitys on: Latvala oli virallisesti Monacossa verovelvollinen, mutta samalla hänen julkisesta elämästään näkyi paljon Suomessa asumiseen viittaavia asioita, kuten suomalainen koti, suomalainen puoliso ja paljon Suomessa oleskelua. Verohallinto poimi hänet tarkempaan tarkastukseen, ja vasta sen jälkeen kortti-, lento-, puhelin- ym. aineistosta alettiin rakentaa päivä päivältä kuvaa siitä, missä hän todella oli.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Latvala oli jo vuonna 2013 hyväksytty Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Siksi vuoden 2018 kysymys ei ollut "tiesikö verottaja Monacosta?", vaan miksi se alkoi viisi vuotta myöhemmin epäillä, ettei Monaco enää vastannut hänen elämänsä tosiasiallista keskusta. Juuri tuohon alkuperäiseen sysäykseen ei ainakaan vielä ole tullut julkista viranomaisvastausta.
Kommentit (2257)
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Mitähän sinä nyt oikein yrität selittää? Tuo mihin vastasit, ei ole minun kirjoitus, mutta minusta se on täyttä asiaa. Voisitko täsmentää, mikä muka on juridisesti väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ihan sivuhuomautuksena, että läheskään kaikki Monacossa asuvat miljonääriurheilijat eivät elä mitään luksuselämää. Maailman paras kilpapyöräilijä Tadej Pogačar asuu kihlattunsa, kilpapyöräilijä Urska Zigartin kanssa tavallisessa asunnossa Monacossa, heillä ei ole palvelijoita ja harjoituspyörät ovat kummallakin sisällä asunnossa. Tässä Tadej'n harjoituspyörä eri paikoissa asunnossa, Urska nähty myös pyöräilevän omalla pyörällään asunnossa. Tadej'n vuosipalkka on "vaatimattomat" 8 miljoonaa euroa vuodessa, sponsorisopimusten myötä hänen tuloikseen arvioidaan yhteensä 14 miljoonaa euroa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Mitähän sinä nyt oikein yrität selittää? Tuo mihin vastasit, ei ole minun kirjoitus, mutta minusta se on täyttä asiaa. Voisitko täsmentää, mikä muka on juridisesti väärin?
Se, että niistä unohtuu se tärkein, se miksi Latvala on syytettynä petoksesta ja että asiaa siksi puidaan rikosoikeudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Tuo jolla vastaat taitaa olla se joka käyttää tekoälyä ja on syöttänyt silne jonkun promptin kirjoittamaan provoa ja ragebaittia. Sekavasti ja epäselvästi argumentoi, kieltäytyy hyväksymästä perusasioita jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Kyllä hän kertoi ja ainut huutelija on tuo toinen, joka on ekoilta sivuilta asti spämmännyt ketjua.
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eri
Sinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.
Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Miten sä et tajua mitä sulle sanotaan? Viikkotolkulla useampi sulle tätä selittänyt ja edelleenkään ei mene jakeluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
No voihan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
No voihan.
Ja tämä on kerrottu sivulla yksi tai kaksi 😂
Oikeuslähde juuri sille väitteelle, että rikosasiassa näyttötaakka siirtyisi tässä kysymyksessä syyttäjältä vastaajalle.
Sitä tässä on pyydetty.
Si nyt sä käännät tän näin. ”En sanonut, en väittänyt” olikin jo käytetty 😂 Oot sä kyllä melkoinen venkoilija. Rikosasiassa näyttötaakka ei siirry syyttäjältä puolustukselle niin. Puolustuksen täytyy kuitenkin vastata syytöksiin, eikö ole jännä.
Onneksi täällä nyt on jo jokin sika sitten tämä asia selitetty oikeinkin, niin nuo sun yksittäiset AI:n läpi viedyt vastaukset irrallisiin kysymyksiin menettävät merkityksensä.