Lue keskustelun säännöt.
Veropetoksesta epäilyllä Jari-Matti Latvalalla oli Monacossa 27m2 asunto. Pitäisikö uskoa että miljonääri asuisi pienessä koirankopissa?
01.09.2026 |
Sellaista se on kun ei osaa pitää instaa kiinni vaan pitää leuhkia miljonäärielämällä.
Tarkkaa syytä siihen, mikä sai Verohallinnon juuri Latvalan kimppuun, ei ole julkistettu
Tiedossa oleva tapahtumaketju on tämä:
- Elokuussa/syksyllä 2018 Verohallinto aloitti Latvalasta ensin niin sanotun yleisen verotarkastustutkimuksen. Se muuttui nopeasti henkilökohtaiseksi verotarkastukseksi, jossa ryhdyttiin selvittämään hänen todellisia Suomessa ja ulkomailla viettämiään päiviä.
- Latvala itse sanoi eilen 31.8.2026, että hän epäilee yhden syyn olleen hänen ja Maisa Torpan runsas julkisuus. Heistä oli paljon lehtijuttuja, joissa heidän yhteisestä elämästään Suomessa kerrottiin varsin avoimesti. Latvala sanoi: "ehkä se herätti silloin tietynlaista kiinnostusta."
- Tämä on uskottava mahdollinen hälytysmerkki, koska esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaastattelua käytetään nyt syyttäjän todistusaineistona. Latvala puhui siinä heidän Suomessa sijainneesta asunnostaan "kotina". Hän myös osti vuonna 2016 omakotitalon pääkaupunkiseudulta itsensä ja Torpan käyttöön.
On myös pitkään liikkunut huhu, että Maisa Torppa olisi ilmiantanut Latvalan Verohallinnolle. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Latvala itse sanoo, ettei usko Torpan tehneen ilmiantoa, eikä syyttäjän aineistosta selviä, mikä alun perin käynnisti tutkinnan.
Kun Verohallinto sitten kiinnostui asiasta, verkko vedettiin todella tiukaksi. Latvalan olinpaikkoja rekonstruoitiin pankki- ja luottokorttiostoista, lentotiedoista, osoitteista, vakuutuksista, ajoneuvoista sekä K- ja S-ryhmän kanta-asiakaskorteista. Mukana oli jopa Torpan rinnakkaisbonuskortti, jota Latvala oli käyttänyt Suomessa.
Lisäksi Verohallinto sai Telialta Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Telia oli luovuttanut tiedot erehdyksessä, eikä Verohallinnolla ollut oikeutta saada niitä. Kaksi verotarkastajaa sai tästä vuonna 2025 sakkotuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli todennäköisin julkisiin tietoihin sopiva selitys on: Latvala oli virallisesti Monacossa verovelvollinen, mutta samalla hänen julkisesta elämästään näkyi paljon Suomessa asumiseen viittaavia asioita, kuten suomalainen koti, suomalainen puoliso ja paljon Suomessa oleskelua. Verohallinto poimi hänet tarkempaan tarkastukseen, ja vasta sen jälkeen kortti-, lento-, puhelin- ym. aineistosta alettiin rakentaa päivä päivältä kuvaa siitä, missä hän todella oli.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Latvala oli jo vuonna 2013 hyväksytty Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Siksi vuoden 2018 kysymys ei ollut "tiesikö verottaja Monacosta?", vaan miksi se alkoi viisi vuotta myöhemmin epäillä, ettei Monaco enää vastannut hänen elämänsä tosiasiallista keskusta. Juuri tuohon alkuperäiseen sysäykseen ei ainakaan vielä ole tullut julkista viranomaisvastausta.
Kommentit (2257)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Niin, tuo sen vastaus on pelkkää liirumlaarumia.
Se on täysin oikea vastaus tohon turautukseen. Kukaan jaksa sadatta kertaa sanoa samoja asioita tyypille, joka ei vain tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Miten sä et tajua mitä sulle sanotaan? Viikkotolkulla useampi sulle tätä selittänyt ja edelleenkään ei mene jakeluun.
Kerro, mitä minä en tajua. Mikä tekstissäni on väärin? Osaatko perustella? Luulen, tai oikeastaan olen varma, että et osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Se on juuri näin. Keskustelu on täynnä uskomatonta väittelyä, josta on asiantuntemus kaukana.
Latvalaa syytetään törkeästä veropetoksesta. Sen tietävät kaikki ja tästä varmaan kaikki ovat samaa mieltä, joten siitä on turha jauhaa sen enempää.
Sitten asia, jota aika monet eivät tunnu ymmärtävän, ja se mistä täällä on väitelty. Verovelvollisuus on Latvalan oikeudenkäynnin kynnyskysymys ja siihen liittyen on esitetty todistusaineistoa oikeudessa. Tuota aineistoa käydään oikeudessa läpi jotta oikeus voi esikysymyksenä ratkaista, oliko Latvala yleisesti verovelvollinen niin kuin syyttäjä väittää. Tuo pitää ratkaista jokaiselle verovuodelle erikseen. Ilman yleistä verovelvollisuutta syytteeltä putoaa pohja pois ja siksi tuo kysymys on niin ratkaiseva oikeudenkäynnin kannalta. Ennen verovelvollisuuden selvittämisestä on ihan turhaa puhua tahallisuudesta, koska sillä ei ole merkitystä ilman yleistä verovelvollisuutta.
Ja vielä asumisesta. Tässä tapauksessa on kyse tuloverolain mukaisesta asumisesta eikä osoitteeseen liittyvästä asumisesta. Asuminen Suomessa tarkoittaa yleistä verovelvollisuutta. Suomin-päivien laskenta ja muut todisteet liittyvät tuon asumisen todistamiseen.
Hallinto-oikeus ei liity menossa olevaan prosessiin millään tavalla ja sitä on aika turha sotkea tähän keskusteluun. Sen aika on sitten, jos tulee tarvetta muuttaa verotuspäätöstä käräjäoikeuden päätökseen vedoten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Onko joku sanonut ettei ratkaise osana tuomiotaan? Ei ole.
Täällä on kerrottu ne faktat moneen kertaan miten se sen arvionsa (ratkaisunsa esikysymyksenä) tekee. Olet ainut, joka sinne väliin tunkee noita irrallisia ”Ratkaisee ensin, koska verottaja sitä ja tätä” ja ”Ei voinut olla yksittäisinä vuosina verovelvollinen” -juttujasi.
Hitto sä olet raskas tapaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Se on juuri näin. Keskustelu on täynnä uskomatonta väittelyä, josta on asiantuntemus kaukana.
Latvalaa syytetään törkeästä veropetoksesta. Sen tietävät kaikki ja tästä varmaan kaikki ovat samaa mieltä, joten siitä on turha jauhaa sen enempää.
Sitten asia, jota aika monet eivät tunnu ymmärtävän, ja se mistä täällä on väitelty. Verovelvollisuus on Latvalan oikeudenkäynnin kynnyskysymys ja siihen liittyen on esitetty todistusaineistoa oikeudessa. Tuota aineistoa käydään oikeudessa läpi jotta oikeus voi esikysymyksenä ratkaista, oliko Latvala yleisesti verovelvollinen niin kuin syyttäjä väittää. Tuo pitää ratkaista jokaiselle verovuodelle erikseen. Ilman yleistä verovelvollisuutta syytteeltä putoaa pohja pois ja siksi tuo kysymys on niin ratkaiseva oikeudenkäynnin kannalta. Ennen verovelvollisuuden selvittämisestä on ihan turhaa puhua tahallisuudesta, koska sillä ei ole merkitystä ilman yleistä verovelvollisuutta.
Ja vielä asumisesta. Tässä tapauksessa on kyse tuloverolain mukaisesta asumisesta eikä osoitteeseen liittyvästä asumisesta. Asuminen Suomessa tarkoittaa yleistä verovelvollisuutta. Suomin-päivien laskenta ja muut todisteet liittyvät tuon asumisen todistamiseen.
Hallinto-oikeus ei liity menossa olevaan prosessiin millään tavalla ja sitä on aika turha sotkea tähän keskusteluun. Sen aika on sitten, jos tulee tarvetta muuttaa verotuspäätöstä käräjäoikeuden päätökseen vedoten.
Kaikki tuo puitaisiin hallinto-oikeudessa, jollei kyseessä olisi petossyyte. Se on se pointti tässä. Rikosoikeudessa noita päiviä ja asumista tarkastellaan nimenomaan sen petoksen näkökulmasta ja se verovelvollisuus on vain esikysymys.
Jauhat tätä samaa stnan kelaa koko ajan etkä edes tajua, että kukaan ei ole ymmärtänyt mitään väärin vaan sinä puhut asiasta väärin sanoessasi, että siellä nyt puidaan sitä Latvalan verovelvollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Onko joku sanonut ettei ratkaise osana tuomiotaan? Ei ole.
Täällä on kerrottu ne faktat moneen kertaan miten se sen arvionsa (ratkaisunsa esikysymyksenä) tekee. Olet ainut, joka sinne väliin tunkee noita irrallisia ”Ratkaisee ensin, koska verottaja sitä ja tätä” ja ”Ei voinut olla yksittäisinä vuosina verovelvollinen” -juttujasi.
Hitto sä olet raskas tapaus.
Et osannut poimia tekstistä virheellistä kohtaa ja perustella, miksi se olisi virheellinen. Mistäköhän se johtuu? Siihen voi olla kaksi syytä: asiantuntemus ei riitä tai siinä ei ole virheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Sitä ei oöe vielä ratkaistu ja yksi istuntopäivä jäljellä? Oikeus ei anna siitä erillistä ratkaisua kuule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Onko joku sanonut ettei ratkaise osana tuomiotaan? Ei ole.
Täällä on kerrottu ne faktat moneen kertaan miten se sen arvionsa (ratkaisunsa esikysymyksenä) tekee. Olet ainut, joka sinne väliin tunkee noita irrallisia ”Ratkaisee ensin, koska verottaja sitä ja tätä” ja ”Ei voinut olla yksittäisinä vuosina verovelvollinen” -juttujasi.
Hitto sä olet raskas tapaus.
Et osannut poimia tekstistä virheellistä kohtaa ja perustella, miksi se olisi virheellinen. Mistäköhän se johtuu? Siihen voi olla kaksi syytä: asiantuntemus ei riitä tai siinä ei ole virheitä.
Ne on poimittu sulle jo. Mitä hyödytti? Ei mitään. Tulit toistamaan ne uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Sitä ei oöe vielä ratkaistu ja yksi istuntopäivä jäljellä? Oikeus ei anna siitä erillistä ratkaisua kuule.
Mitä tarkoitat? Luuletko, että oikeus käsittelee esikysymystä, mutta ei anna ratkaisua siitä? Luuletko, että siellä esitetään todisteita siihen liittyen ihan huvin vuoksi? Ymmärrätkö itsekään, miten typerä väitteesi on?
Se on totta, että siitä ei anneta mitään erillistä välituomiota kesken oikeudenkäynnin. Ajallisesti kaikki asiat (verovelvollisuus, tahallisuus) käsitellään oikeussalissa samalla kertaa. Sen jälkeen oikeus vetäytyy kirjoittamaan lopputuomiota, ja silloin verovelvollisuus ratkaistaan tuomarin päässä ensisijaisena kysymyksenä. Tuo ratkaisu kirjataan takuulla tuomioon sen perusteluihin. Ei sitä voi jättää ilmaan roikkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Sitä ei oöe vielä ratkaistu ja yksi istuntopäivä jäljellä? Oikeus ei anna siitä erillistä ratkaisua kuule.
Kato kun tässä vasta esikysymystä puidaan kuulr ja sitten ne petoskäräjät on joskus myöhemmin 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Sitä ei oöe vielä ratkaistu ja yksi istuntopäivä jäljellä? Oikeus ei anna siitä erillistä ratkaisua kuule.
Mitä tarkoitat? Luuletko, että oikeus käsittelee esikysymystä, mutta ei anna ratkaisua siitä? Luuletko, että siellä esitetään todisteita siihen liittyen ihan huvin vuoksi? Ymmärrätkö itsekään, miten typerä väitteesi on?
Se on totta, että siitä ei anneta mitään erillistä välituomiota kesken oikeudenkäynnin. Ajallisesti kaikki asiat (verovelvollisuus, tahallisuus) käsitellään oikeussalissa samalla kertaa. Sen jälkeen oikeus vetäytyy kirjoittamaan lopputuomiota, ja silloin verovelvollisuus ratkaistaan tuomarin päässä ensisijaisena kysymyksenä. Tuo ratkaisu kirjataan takuulla tuomioon sen perusteluihin. Ei sitä voi jättää ilmaan roikkumaan.
Juu u, erillinen tuomio tarkoittaisi erillistä tuomiota. Tottakai se kirjataan tuomioon, se on esikysymys. Mikähän on pointtisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Sitä ei oöe vielä ratkaistu ja yksi istuntopäivä jäljellä? Oikeus ei anna siitä erillistä ratkaisua kuule.
Mitä tarkoitat? Luuletko, että oikeus käsittelee esikysymystä, mutta ei anna ratkaisua siitä? Luuletko, että siellä esitetään todisteita siihen liittyen ihan huvin vuoksi? Ymmärrätkö itsekään, miten typerä väitteesi on?
Se on totta, että siitä ei anneta mitään erillistä välituomiota kesken oikeudenkäynnin. Ajallisesti kaikki asiat (verovelvollisuus, tahallisuus) käsitellään oikeussalissa samalla kertaa. Sen jälkeen oikeus vetäytyy kirjoittamaan lopputuomiota, ja silloin verovelvollisuus ratkaistaan tuomarin päässä ensisijaisena kysymyksenä. Tuo ratkaisu kirjataan takuulla tuomioon sen perusteluihin. Ei sitä voi jättää ilmaan roikkumaan.
Juu u, erillinen tuomio tarkoittaisi erillistä tuomiota. Tottakai se kirjataan tuomioon, se on esikysymys. Mikähän on pointtisi?
En ole missään vaiheessa puhunut mistään eri tuomiosta vaan verovelvollisuuden ratkaisemisesta esikysymyksenä. Mistä tuon keksit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Sitä ei oöe vielä ratkaistu ja yksi istuntopäivä jäljellä? Oikeus ei anna siitä erillistä ratkaisua kuule.
Mitä tarkoitat? Luuletko, että oikeus käsittelee esikysymystä, mutta ei anna ratkaisua siitä? Luuletko, että siellä esitetään todisteita siihen liittyen ihan huvin vuoksi? Ymmärrätkö itsekään, miten typerä väitteesi on?
Se on totta, että siitä ei anneta mitään erillistä välituomiota kesken oikeudenkäynnin. Ajallisesti kaikki asiat (verovelvollisuus, tahallisuus) käsitellään oikeussalissa samalla kertaa. Sen jälkeen oikeus vetäytyy kirjoittamaan lopputuomiota, ja silloin verovelvollisuus ratkaistaan tuomarin päässä ensisijaisena kysymyksenä. Tuo ratkaisu kirjataan takuulla tuomioon sen perusteluihin. Ei sitä voi jättää ilmaan roikkumaan.
Juu u, erillinen tuomio tarkoittaisi erillistä tuomiota. Tottakai se kirjataan tuomioon, se on esikysymys. Mikähän on pointtisi?
En ole missään vaiheessa puhunut mistään eri tuomiosta vaan verovelvollisuuden ratkaisemisesta esikysymyksenä. Mistä tuon keksit?
No kuule kun sä laitat noita sun listojasi ja 1),2),3) juttujasi, niin niistä kyllä huokuu se että sä puhut tästäkin asiasta omana tuomionaan. Kun sanot vieläpä, että se on ratkaisematta, onko ihme että se tulkitaan noin?
Mista tuntuu, että sä olet janut ihan itse itsesi tilanteeseen, jossa luulet osoittavasi toisen virheen siellä missä sitä ei ole, koska kuvittelet jonkun sanoneen jotain ja sulla on tarve tulla oikaisemaan. Se sun oikaisu vaan on aina ihan himpun pielessä 🤷
Semmoinen Instassa saattaisi kiinnostaa kuin confidentlyincorrect
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Se on juuri näin. Keskustelu on täynnä uskomatonta väittelyä, josta on asiantuntemus kaukana.
Latvalaa syytetään törkeästä veropetoksesta. Sen tietävät kaikki ja tästä varmaan kaikki ovat samaa mieltä, joten siitä on turha jauhaa sen enempää.
Sitten asia, jota aika monet eivät tunnu ymmärtävän, ja se mistä täällä on väitelty. Verovelvollisuus on Latvalan oikeudenkäynnin kynnyskysymys ja siihen liittyen on esitetty todistusaineistoa oikeudessa. Tuota aineistoa käydään oikeudessa läpi jotta oikeus voi esikysymyksenä ratkaista, oliko Latvala yleisesti verovelvollinen niin kuin syyttäjä väittää. Tuo pitää ratkaista jokaiselle verovuodelle erikseen. Ilman yleistä verovelvollisuutta syytteeltä putoaa pohja pois ja siksi tuo kysymys on niin ratkaiseva oikeudenkäynnin kannalta. Ennen verovelvollisuuden selvittämisestä on ihan turhaa puhua tahallisuudesta, koska sillä ei ole merkitystä ilman yleistä verovelvollisuutta.
Ja vielä asumisesta. Tässä tapauksessa on kyse tuloverolain mukaisesta asumisesta eikä osoitteeseen liittyvästä asumisesta. Asuminen Suomessa tarkoittaa yleistä verovelvollisuutta. Suomin-päivien laskenta ja muut todisteet liittyvät tuon asumisen todistamiseen.
Hallinto-oikeus ei liity menossa olevaan prosessiin millään tavalla ja sitä on aika turha sotkea tähän keskusteluun. Sen aika on sitten, jos tulee tarvetta muuttaa verotuspäätöstä käräjäoikeuden päätökseen vedoten.
Kaikki tuo puitaisiin hallinto-oikeudessa, jollei kyseessä olisi petossyyte. Se on se pointti tässä. Rikosoikeudessa noita päiviä ja asumista tarkastellaan nimenomaan sen petoksen näkökulmasta ja se verovelvollisuus on vain esikysymys.
Jauhat tätä samaa stnan kelaa koko ajan etkä edes tajua, että kukaan ei ole ymmärtänyt mitään väärin vaan sinä puhut asiasta väärin sanoessasi, että siellä nyt puidaan sitä Latvalan verovelvollisuutta.
"Rikosoikeudessa noita päiviä ja asumista tarkastellaan nimenomaan sen petoksen näkökulmasta"
Tämä väite on väärin. Päiviä ja asumista tarkastellaan tuloverolain näkökulmasta. Petos tarkoittaa sitä, että ihminen välttää veroa antamalla vääriä tietoja tai salaamalla jotain. Mutta et voi tietää, onko jokin tieto salattu laittomasti (petos), ellet ensin tiedä, oliko ihmisellä edes velvollisuutta kertoa sitä tietoa. Päivien ja asumisen tarkastelu on puhdasta vero-oikeutta. Rikosoikeus ei voi luoda omaa "petosasumisen" määritelmää, vaan sen on käytettävä tuloverolain pykäliä selvittääkseen, syntyikö verovelvollisuus.
"se verovelvollisuus on vain esikysymys"
Vähättelet esikysymyksen merkitystä. Esikysymys ei tarkoita toissijaista tai pientä asiaa. Se tarkoittaa välttämätöntä pohjaedellytystä. Tässä oikeudenkäynnissä se ei ole vain esikysymys, vaan koko oikeudenkäynnin ratkaisevin asia.
"sinä puhut asiasta väärin sanoessasi, että siellä nyt puidaan sitä Latvalan verovelvollisuutta"
Väität, että minä olen väärässä, kun sanon siellä puitavan verovelvollisuutta, mutta kuitenkin myönnät, että siellä puidaan päiviä ja asumista. Tässä on looginen ristiriita. Tuloverolain mukaan Suomessa asuminen ja oleskelupäivät ovat ne kriteerit, joista yleinen verovelvollisuus muodostuu. Ei niitä päiviä ja asumista siellä oikeudessa huvikseen käydä läpi. Niitä puidaan nimenomaan siksi, että yritetään selvittää, oliko Latvala yleisesti verovelvollinen. Päivien puiminen on verovelvollisuuden puimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Se on juuri näin. Keskustelu on täynnä uskomatonta väittelyä, josta on asiantuntemus kaukana.
Latvalaa syytetään törkeästä veropetoksesta. Sen tietävät kaikki ja tästä varmaan kaikki ovat samaa mieltä, joten siitä on turha jauhaa sen enempää.
Sitten asia, jota aika monet eivät tunnu ymmärtävän, ja se mistä täällä on väitelty. Verovelvollisuus on Latvalan oikeudenkäynnin kynnyskysymys ja siihen liittyen on esitetty todistusaineistoa oikeudessa. Tuota aineistoa käydään oikeudessa läpi jotta oikeus voi esikysymyksenä ratkaista, oliko Latvala yleisesti verovelvollinen niin kuin syyttäjä väittää. Tuo pitää ratkaista jokaiselle verovuodelle erikseen. Ilman yleistä verovelvollisuutta syytteeltä putoaa pohja pois ja siksi tuo kysymys on niin ratkaiseva oikeudenkäynnin kannalta. Ennen verovelvollisuuden selvittämisestä on ihan turhaa puhua tahallisuudesta, koska sillä ei ole merkitystä ilman yleistä verovelvollisuutta.
Ja vielä asumisesta. Tässä tapauksessa on kyse tuloverolain mukaisesta asumisesta eikä osoitteeseen liittyvästä asumisesta. Asuminen Suomessa tarkoittaa yleistä verovelvollisuutta. Suomin-päivien laskenta ja muut todisteet liittyvät tuon asumisen todistamiseen.
Hallinto-oikeus ei liity menossa olevaan prosessiin millään tavalla ja sitä on aika turha sotkea tähän keskusteluun. Sen aika on sitten, jos tulee tarvetta muuttaa verotuspäätöstä käräjäoikeuden päätökseen vedoten.
Kaikki tuo puitaisiin hallinto-oikeudessa, jollei kyseessä olisi petossyyte. Se on se pointti tässä. Rikosoikeudessa noita päiviä ja asumista tarkastellaan nimenomaan sen petoksen näkökulmasta ja se verovelvollisuus on vain esikysymys.
Jauhat tätä samaa stnan kelaa koko ajan etkä edes tajua, että kukaan ei ole ymmärtänyt mitään väärin vaan sinä puhut asiasta väärin sanoessasi, että siellä nyt puidaan sitä Latvalan verovelvollisuutta."Rikosoikeudessa noita päiviä ja asumista tarkastellaan nimenomaan sen petoksen näkökulmasta"
Tämä väite on väärin. Päiviä ja asumista tarkastellaan tuloverolain näkökulmasta. Petos tarkoittaa sitä, että ihminen välttää veroa antamalla vääriä tietoja tai salaamalla jotain. Mutta et voi tietää, onko jokin tieto salattu laittomasti (petos), ellet ensin tiedä, oliko ihmisellä edes velvollisuutta kertoa sitä tietoa. Päivien ja asumisen tarkastelu on puhdasta vero-oikeutta. Rikosoikeus ei voi luoda omaa "petosasumisen" määritelmää, vaan sen on käytettävä tuloverolain pykäliä selvittääkseen, syntyikö verovelvollisuus.
"se verovelvollisuus on vain esikysymys"
Vähättelet esikysymyksen merkitystä. Esikysymys ei tarkoita toissijaista tai pientä asiaa. Se tarkoittaa välttämätöntä pohjaedellytystä. Tässä oikeudenkäynnissä se ei ole vain esikysymys, vaan koko oikeudenkäynnin ratkaisevin asia.
"sinä puhut asiasta väärin sanoessasi, että siellä nyt puidaan sitä Latvalan verovelvollisuutta"
Väität, että minä olen väärässä, kun sanon siellä puitavan verovelvollisuutta, mutta kuitenkin myönnät, että siellä puidaan päiviä ja asumista. Tässä on looginen ristiriita. Tuloverolain mukaan Suomessa asuminen ja oleskelupäivät ovat ne kriteerit, joista yleinen verovelvollisuus muodostuu. Ei niitä päiviä ja asumista siellä oikeudessa huvikseen käydä läpi. Niitä puidaan nimenomaan siksi, että yritetään selvittää, oliko Latvala yleisesti verovelvollinen. Päivien puiminen on verovelvollisuuden puimista.
Ei vttu sun kanssasi 😂
Niitä ei tarvitsisi rikosoikeudessa käydä läpi ollenkaan, jos syyte ei olisi niiden väärin ilmoittamisesta tai Latvalan kohdalla siitä tosiasiallisesta asumisesta. He olisivat hallinto-oikeudessa puimassa niitä päiviä. Miksi ihmeessä rikosoikeutta kiinnostaisi Latvalan verovelvollisuus itsessään?
Mä luulen, että sun kannattaa nyt ihan oikeasti miettiä mitä sä sanot. Varmaan haet ihan oikeaa asiaa, mutta argumentointisi sakkaa ja pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa olla niin monta varmana esitettyä väitettä, että laitetaan ne kerralla järjestykseen.
1. Verotuspäätös ei siirrä näyttötaakkaa Latvalalle
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Rikosasiassa syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat. Tuomitseminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
KKO 2024:34 vahvistaa myös veropetosasiassa tämän aivan normaalin rikosprosessin lähtökohdan.
2. Käräjäoikeus ei ole sidottu Verohallinnon ratkaisuun
Tämä ei ole mielipide vaan KKO:n oikeuskäytäntöä.
KKO 2004:58 toteaa nimenomaisesti, ettei yleinen tuomioistuin ole rikosasiassa sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun ratkaisuun.
Verotuspäätöksellä voi olla painava todistusarvo. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin sitovuus.
Rikostuomioistuimen pitää itse ratkaista ne vero-oikeudelliset kysymykset, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö.
Tämä ei tarkoita, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen. Tätä eroa on tässä selitetty jo aika monta kertaa.
3. Verovelvollisuuden arviointi ei rajoitu siihen, laskiko Verohallinto päivät väärin
On väitetty, että puolustus voisi horjuttaa verovelvollisuutta lähinnä osoittamalla Verohallinnon laskeneen Suomen-päivät väärin.
Ei pidä paikkaansa.
Oleskelupäivien tosiasiallinen määrä on yksi kysymys. Toinen on se, mitä oikeudellisia johtopäätöksiä tosiseikoista voidaan tehdä.
Tuloverolain asumissääntö ei ole kaava ”yli 183 päivää kalenterivuodessa = yleisesti verovelvollinen”.
Laissa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta. Tilapäiset poissaolot eivät välttämättä katkaise oleskelua, tarkastelu ei ole sidottu kalenterivuoteen ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti muodostavat oman perusteensa.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
4. Samoja tosiseikkoja voidaan arvioida eri oikeudellisissa kysymyksissä
Ketjussa on esitetty sekä että rikosoikeus ”ei tutki samoja tosiseikkoja” että että se selvittää ”samoilla faktoilla” tahallisuutta.
Jälkimmäinen on lähempänä totuutta.
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Sama todiste voi olla merkityksellinen useammassa oikeudellisessa kysymyksessä.
Sä puhut edelleen ihan paskaa. Veroista ja verovelvollisuudesta ja erikseen petoksesta ja rikosoikeudesta jne. Jos sä syötät AIlle kysymyksen tai väitteen kerrallaan, tolta se näyttää. Kun se ei osaa yhdistää asioita oikein.
Onpa taitavasti argumentoitu ja hyvin perusteltu vastakommentti
Ei noihin mitään vasta-argumenttia tarvitse, kun ne on yksittäinen asia, johon vastaus on haettu AIlla. Kyllä, jos puhutaan yleisesti vain tuosta oleskelusta, ei sillä ole väliä miksi siitä puhutaan. Mutta, jos tajuaa, että kyse on rikosoikeudesta, sillä on paljonkin väliä. Kaikki nuo on nyt yhdestä kommentista irroitettu lause, johon jostain syystä tuo tapaus hyökkää. Ei niillä ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun agenda on joko ragebait tai sitten oma ego. Kun siihen vielä yhdistää aika perustavanlaatuisen väärinkäsityksen, keskustelu on melko mahdotonta.
Jätit edelleen kertomatta, mikä kirjoituksessa oli väärin ja mikä se perustavanlaatuinen väärinkäsitys on. Huutelet vain jotain kertomatta, mitä huutelet.
Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Eli ensin selvitetään tosiseikat ja sen jälkeen sovelletaan niihin lakia. Laskin ei yksin ratkaise oikeuskysymystä.
? Laskin ja Suomi-päivät rikosoikeudessa?
Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.
Siinä nyt muutama ja tämän jälkeen en aio osallistua teidän elimen venyttelyyn ja egobuustiinne.
Olet itse väärässä.
1) Väite, että ”puolustuksella pitäisi olla verovelvollisuuden kumoava todiste”, ei kuvaa rikosprosessin näyttötaakkaa oikein.
Kyllä kuvaa, koska rikosoikeudessa verovelvollisuus on esikysymys.
Verovelvollisuus on esikysymys, mutta näyttö menee aina niin päin, että syyttäjän pitää näyttää syyte toteen. Puolustuksen ei tarvitse näyttää mitään. Puolustus yrittää tietenkin kumota syyttäjän väitteitä, mutta se ei tarkoita, että puolustuksen pitäisi näyttää olevansa syytön. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee myös esikysymykseen. Jos syyttäjä ei pysty näyttämään esikysymystä eli verovelvolisuutta toteen, verovelvollisuutta ei ole ollut.
2) Verohallinnon aikaisempi päätös on tietenkin merkittävää aineistoa, mutta se ei tee Latvalasta rikosoikeudellisesti ”syyllistä kunnes toisin todistetaan”.
Ei päätä eikä häntää.
Verohallinnon päätös on hallinnollinen päätös eikä kelpaa sellaisenaan rikosoikeudessa muuta kuin todisteena. Syyttäjän pitää näyttää verovelvollisuus toteen.
3) Jos ratkaistaan esimerkiksi missä Latvala oli tiettynä päivänä, tapahtuma ei muutu toiseksi sen perusteella, käytetäänkö sitä näyttönä asumisesta, veroilmoituksen oikeellisuudesta vai tahallisuudesta.
Rikosoikeudessa on kyse nimenomaan vain tahallisuudesta.Ei pidä paikkaansa. Kerroit itsekin, että verovelvollisuus on esikysymys. Ilman ratkaisua siihen, ei ole voinut tapahtua rikosta. Koska myös esikysymys pitää ratkaista, tässä oikeudenkäynnissä ei ole kyse pelkästään tahallisuudesta. Tässä on kyse myös siitä, oliko Latvala verovelvollinen vai ei.
1. Ja mistäs Latvala on syytettynä?
2. Viitaten kohtaan 1. mitä syyttäjän pitää näyttää toteen? Ei todellakaan verovelvollisuutta, mikä on edelleen esikysymys. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Jos argumenttisi on, että rikosoikeus voisi näyttää että Latvala ei olisikaan ollut yleisesti verovelvollinen, miten se tapahtuisi?
3. BS. Rikosoikeus ja esikysymys kannattaa nyt tarkistaa kun se on koko ajan sulla virheellisesti argumentoitu.
-eriSinäkin olet väärässä. Syyttäjän on näytettävä toteen kaikki rikoksen tunnusmerkistön palaset. Siihen kuuluu hyvin oleellisena osana verovelvollisuus, koska ilman sitä törkeää veropetosta ei ole voinut tapahtua. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen vaan päinvastoin pitää osoittaa, että hän oli yleisest i verovelvollinen. Jos syyttäjä ei pysty osoittamaan, että hän oli yleisesti verovelvollinen, siitä seuraa automaattisesti, että hän ei ollut sitä.
Voisitko täsmentää miten rikosoikeus ja esikysymys on virheellisesti argumentoitu?
Teet sen ihan itse koko ajan. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa. Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi. Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Sulla menee tässä kokoajan sekaisin nuo verovuodet ja sitten se mistä Latvalaa rikosoikeudessa syytetään.Syyttäjän ei tarvitse osoittaa Latvalan verovelvollisuutta mitenkään muutoin kuin rikosoikeuden ja syytteen näkökulmasta. Sitä esikysymys tarkoittaa.
Mitä oikein ajat takaa? Miten muuten syyttäjä sen osoittaisi kuin "syytteen näkökulmasta"? Syyte nimenomaan nojaa siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Siksi tuomioistuimen on ratkaistava tämä vero-oikeudellinen kysymys ennen kuin se voi ratkaista rikoskysymyksen. Se ei tarkoita, että sitä tarvitsi todistaa yhtään vähemmän.
Mikäli se toteaisi Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina vuosina, siihen pitää olla ihan erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa pitäisi.
Tuloverolaki on on täysin sama sekä hallinto-oikeudelle että käräjäoikeudelle. Kriteerit sille, kuka on yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen , ovat samat molemmissa oikeuksissa. Ero ei ole syissä tai kriteereissä, vaan rikosoikeuden huomattavasti korkeammassa näyttökynnyksessä. Väite siitä, että verovelvollisuudelle pitäisi olla rikosoikeudessa erilainen syy kuin hallinto-oikeudessa, on väärin.
Ja siksi syyttäjä pyrkii osoittamaan sen lisäksi, että jo Suomi-päivien ylitys teki hänestä yleisesti verovelvollisen NOINA VUOSINA, Latvala on itseasiassa asunut Suomessa.
Tässä myönnät itsekin, että syyttäjä pyrkii osoittamaan Latvalan olleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa asuminen ja Suomi-päivien laskenta eivät ole rikosoikeudesta erillisiä asioita, vaan ne ovat juuri ne kriteerit, joilla tuloverolain mukainen asuminen ja sitä kautta verovelvollisuus muodostuu. Ei voi olla niin, että tuloverolain mukaan ei asu Suomessa, mutta on silti yleisesti verovelvollinen. Henkilö joko asuu tai ei asu Suomessa ja on sen mukaan joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.
Ja Latvala on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja joinakin vuosina silti yleisesti verovelvollinen. Ja se ei ole rikos. Jos tästä nyt olisi kyse, nuo ei istuisi rikosoikeutta.
Et vaan tajua. Siinä ei ole mitään rikollista onko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Mahdollinen rikos liittyy väärien tietojen antamiseen tai tietojen antamatta jättämiseen. Pointti vaan on se, että tuota rikosta ei ole voinut tapahtua ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi verovelvollisuus pitää ratkaista ensin. Sitä ei ole vielä ratkaistu. Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että verottajan tekemä ratkaisu riittää sihen. Kun ei vaan riitä. Rikosoikeuden pitää ratkaista se itsenäisesti.
Se on juuri näin. Keskustelu on täynnä uskomatonta väittelyä, josta on asiantuntemus kaukana.
Latvalaa syytetään törkeästä veropetoksesta. Sen tietävät kaikki ja tästä varmaan kaikki ovat samaa mieltä, joten siitä on turha jauhaa sen enempää.
Sitten asia, jota aika monet eivät tunnu ymmärtävän, ja se mistä täällä on väitelty. Verovelvollisuus on Latvalan oikeudenkäynnin kynnyskysymys ja siihen liittyen on esitetty todistusaineistoa oikeudessa. Tuota aineistoa käydään oikeudessa läpi jotta oikeus voi esikysymyksenä ratkaista, oliko Latvala yleisesti verovelvollinen niin kuin syyttäjä väittää. Tuo pitää ratkaista jokaiselle verovuodelle erikseen. Ilman yleistä verovelvollisuutta syytteeltä putoaa pohja pois ja siksi tuo kysymys on niin ratkaiseva oikeudenkäynnin kannalta. Ennen verovelvollisuuden selvittämisestä on ihan turhaa puhua tahallisuudesta, koska sillä ei ole merkitystä ilman yleistä verovelvollisuutta.
Ja vielä asumisesta. Tässä tapauksessa on kyse tuloverolain mukaisesta asumisesta eikä osoitteeseen liittyvästä asumisesta. Asuminen Suomessa tarkoittaa yleistä verovelvollisuutta. Suomin-päivien laskenta ja muut todisteet liittyvät tuon asumisen todistamiseen.
Hallinto-oikeus ei liity menossa olevaan prosessiin millään tavalla ja sitä on aika turha sotkea tähän keskusteluun. Sen aika on sitten, jos tulee tarvetta muuttaa verotuspäätöstä käräjäoikeuden päätökseen vedoten.
Kaikki tuo puitaisiin hallinto-oikeudessa, jollei kyseessä olisi petossyyte. Se on se pointti tässä. Rikosoikeudessa noita päiviä ja asumista tarkastellaan nimenomaan sen petoksen näkökulmasta ja se verovelvollisuus on vain esikysymys.
Jauhat tätä samaa stnan kelaa koko ajan etkä edes tajua, että kukaan ei ole ymmärtänyt mitään väärin vaan sinä puhut asiasta väärin sanoessasi, että siellä nyt puidaan sitä Latvalan verovelvollisuutta."Rikosoikeudessa noita päiviä ja asumista tarkastellaan nimenomaan sen petoksen näkökulmasta"
Tämä väite on väärin. Päiviä ja asumista tarkastellaan tuloverolain näkökulmasta. Petos tarkoittaa sitä, että ihminen välttää veroa antamalla vääriä tietoja tai salaamalla jotain. Mutta et voi tietää, onko jokin tieto salattu laittomasti (petos), ellet ensin tiedä, oliko ihmisellä edes velvollisuutta kertoa sitä tietoa. Päivien ja asumisen tarkastelu on puhdasta vero-oikeutta. Rikosoikeus ei voi luoda omaa "petosasumisen" määritelmää, vaan sen on käytettävä tuloverolain pykäliä selvittääkseen, syntyikö verovelvollisuus.
"se verovelvollisuus on vain esikysymys"
Vähättelet esikysymyksen merkitystä. Esikysymys ei tarkoita toissijaista tai pientä asiaa. Se tarkoittaa välttämätöntä pohjaedellytystä. Tässä oikeudenkäynnissä se ei ole vain esikysymys, vaan koko oikeudenkäynnin ratkaisevin asia.
"sinä puhut asiasta väärin sanoessasi, että siellä nyt puidaan sitä Latvalan verovelvollisuutta"
Väität, että minä olen väärässä, kun sanon siellä puitavan verovelvollisuutta, mutta kuitenkin myönnät, että siellä puidaan päiviä ja asumista. Tässä on looginen ristiriita. Tuloverolain mukaan Suomessa asuminen ja oleskelupäivät ovat ne kriteerit, joista yleinen verovelvollisuus muodostuu. Ei niitä päiviä ja asumista siellä oikeudessa huvikseen käydä läpi. Niitä puidaan nimenomaan siksi, että yritetään selvittää, oliko Latvala yleisesti verovelvollinen. Päivien puiminen on verovelvollisuuden puimista.
Ei vttu sun kanssasi 😂
Niitä ei tarvitsisi rikosoikeudessa käydä läpi ollenkaan, jos syyte ei olisi niiden väärin ilmoittamisesta tai Latvalan kohdalla siitä tosiasiallisesta asumisesta. He olisivat hallinto-oikeudessa puimassa niitä päiviä. Miksi ihmeessä rikosoikeutta kiinnostaisi Latvalan verovelvollisuus itsessään?
Mä luulen, että sun kannattaa nyt ihan oikeasti miettiä mitä sä sanot. Varmaan haet ihan oikeaa asiaa, mutta argumentointisi sakkaa ja pahasti.
Ja tähän liittyy tuo, että puolustuksella pitäisi olla näyttöä-argumentti. Hänen Suomi-päivänsä ovat ylittyneet noina vuosina, joten hän on ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen ns. joka tapauksessa. Ainut mikä voisi johtaa rikostuomioistuimessa päätökseen ”Eipäs ollutkaan”, olisi jokin mikä todistaisi Latvalan sittenkin laskeneen ne päivät oikein. Mikäs se semmoinen olisi?
Latvalan kohdalla se esikysymys (vaikka sitä nyt sanoisi sitten kaiken ytimeksi) on todella kyllä noiden verotusvuosien kohdalla hyvin suoraviivainen toteamus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ohis mut eikö Musk asu minitalossa?
Ei asu. Pelkkä pr temppu.
Missä se asuu`?
Ootko ap tyhm.. Kun ne kortit ei kerro kuka niitä on käyttänyt, eli todistusarvo aivan nolla.
Niin, tuo sen vastaus on pelkkää liirumlaarumia.