Vaikka olisi 100 000 euron säästöt, niin ne on hetkessä syöty, jos jää työttömäksi
Kommentit (244)
Vierailija kirjoitti:
Saahan sitä ensin ansiosidonnaista ja sitten peruspäivärahaa jne. Ei huolta. Ja usein myös jonkunlaisen pienen kultaisen matkalaukun potkujen yhteydessä. Kyllä sitä ehtii uuden työn löytämään, ennen kuin säästöihin tarvii kajota. Nythän talous jo kasvaa. Huolet pois ap.
Ja koska fiksu ihminen on mitoittanut kulutuksensa lähemmäs ansiosidoinnaista kuin nettopalkkaa, potkut tarkoittaa vaan että rahaa jää vähemmän säästöön. Siinä on vuosi aikaa mitoittaa kulutus sitten uudelleen.
Edelleen, säästyy kaikki työssäkäyntiin menevä raha, kaupassakin ehtii käydä jalkaisin tai pyörällä ja kokkailla kaikkea edullista perusruokaa joka vaatii pitkää muhittelua.
En tunne ketään joka olisi joutunut elämään säästöillään missään olosuhteissa. Ja kaikenlaista on tullut nähtyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saahan sitä ensin ansiosidonnaista ja sitten peruspäivärahaa jne. Ei huolta. Ja usein myös jonkunlaisen pienen kultaisen matkalaukun potkujen yhteydessä. Kyllä sitä ehtii uuden työn löytämään, ennen kuin säästöihin tarvii kajota. Nythän talous jo kasvaa. Huolet pois ap.
Talous kasvaa? Vai Menikö se jo ohi ? 🤣😂
Kannattaa seurata muutakin kuin TIKTOKIA... viimeiset 3 kuukautta tullut YHÄ ENEMMÄN uutisia ja tilastoja että talous on kääntynyt nousuun.... Valitettavasti 6 kk liian aikaisten demarien tavoitteisiin nähden.
No ei 100.000 riitä mihinkään. Käyn töissä, kohtuupalkka. Sain 60.000 ja puolessa vuodessa oli kaikki mennyt. Eikä harmaintaa aavistusta mihin.
Vierailija kirjoitti:
Me laskeskeltiin miehen kanssa, että jos molemmat olisi peruspäivärahalla, tarvittaisiin vuodessa n. 10 000 euroa ns. lisärahaa, jotta arki olisi edes vähän kohtuullista. Eli 100 000 e riittäisi kymmeneksi vuodeksi.
Jälleen näköjään kaksi idioottia jotka eivät tajua sijoittamisen päälle.
Minulla 100 000 euroa riittäisi noilla ehdoilla 17 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla summallahan pystyy elämään hyvin 60 vuotta.
100 000 : 60 = 1666,666666667
Kyllä. Tuolla summalla todellakin pystyy elämään vaikka 60 vuotta. Ihmiset vain ovat nykyään vähä-älyisiä tuhlareita joille mikään ei riitä.
Ai kun vuodessa saat 1666€, niin se riittää hyvin?
Jos raha on sijoitettuna, siitä saa noin 400€/kk inflaatiokorjattuna ikuisesti. Se on mukava lisä mihin tahansa muuhun tuloon. Mutta toki vielä parempi, jos sitä vähän kasvattaa. Jos ei vielä tarvitse sitä 400€/kk, potti kasvaa hyvin jo ihan itsestäänkin kun sen vaan jättää rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
100 000 eurolla pystyisin itse elämään oikein hyvin noin kahdeksan vuotta, eikä kyse olisi mistään pelkästä makaroni–ketsuppi-selviytymisestä. Kun asumiskulut ovat järkevät, ei ole velkaa eikä tarvitse jatkuvasti ostella kaikkea mahdollista, rahaa ei kulu läheskään niin paljon kuin monilla.
12 500 euroa vuodessa on reilu tonni kuukaudessa. Sillä pärjää mainiosti, kun osaa tehdä ruokaa itse, korjata tavaroita eikä kuvittele, että onnellisuus löytyy jatkuvasti uusista autoista, puhelimista ja ulkomaanmatkoista.
Ihmisillä on hyvin erilainen käsitys siitä, mitä "elää hyvin" tarkoittaa. Minulle se tarkoittaa rauhallista elämää, hyvää ruokaa, luontoa, harrastuksia ja vapautta – ei sitä, että rahaa pitää polttaa mahdollisimman nopeasti.
Tonnilla kuussa kyllä syökin ihan hyvin ja matkustaakin silloin tällöin. Jos siis puhutaan yhden ihmisen kuluista. Jos on lapsia, asia tietysti eri.
Minä, mieheni ja koiramme elämme mielestäni varsin keskiluokkaista elämää, eikä meillä silti mene elämiseen kuin maksimissaan 2000e/kk. Sisältä siis autohuollot ja Lapinreissun kerran vuodessa hyvässä mökissä jne. Vielä vähemmän kun asuntolaina on maksettu jouluun mennessä pois - melkein 10 vuotta etuajassa.
Toki meillä on pienehkö kämppä, mutta toisaalta on kesämökki myös. Autiotupatasoinen, että se oli kyllä halpa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me laskeskeltiin miehen kanssa, että jos molemmat olisi peruspäivärahalla, tarvittaisiin vuodessa n. 10 000 euroa ns. lisärahaa, jotta arki olisi edes vähän kohtuullista. Eli 100 000 e riittäisi kymmeneksi vuodeksi.
Sellaista ei enään ole, nykyään yleistuki joka käsittääkseni harkinnanvarainen.
Ei ole. Yleistuki on normityöttömälle tasan sama kuin työmarkkinatuki oli.
Kaikki on suhteellista, kun tuo 100 000 euroa olisi 33 kuukauden nettopalkan verran. Ilman mitään tukia ja menojen karsimista tuo siis kattaisi melkein kolme vuotta.
Itse olen työttömänä ja saan sen yleistuen. Se riittää juuri ja juuri kattamaan asumiskuluja ja ruokaa mutta puhelinlasku ja kaikki muu menee säästöistä. Pidin juuri kirppispöytää ja sieltä tuli lähes tonni joka riittää kattamaan pitkäksi aikaa puhelinlaskut ja lääkkeet. Mies maksaa enemmän. Meillä on myös kaksi lasta. Jos mieskin jäisi työttömäksi niin maksaisimme säästöistä asuntolainan jolloin asumiseen menisi alle 600€. Sitten toisella yleistuella söisimme. Mutta onhan se absurdia että eläisimme reippaasti alle ttukinormien vain sen takia että ollaan oltu niin säästäväisiä. Kuitenkin molemmilla on aina ollu pienet palkat eli se säästäminen on myös vaatinut epämukavuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
100 000 eurolla pystyisin itse elämään oikein hyvin noin kahdeksan vuotta, eikä kyse olisi mistään pelkästä makaroni–ketsuppi-selviytymisestä. Kun asumiskulut ovat järkevät, ei ole velkaa eikä tarvitse jatkuvasti ostella kaikkea mahdollista, rahaa ei kulu läheskään niin paljon kuin monilla.
12 500 euroa vuodessa on reilu tonni kuukaudessa. Sillä pärjää mainiosti, kun osaa tehdä ruokaa itse, korjata tavaroita eikä kuvittele, että onnellisuus löytyy jatkuvasti uusista autoista, puhelimista ja ulkomaanmatkoista.
Ihmisillä on hyvin erilainen käsitys siitä, mitä "elää hyvin" tarkoittaa. Minulle se tarkoittaa rauhallista elämää, hyvää ruokaa, luontoa, harrastuksia ja vapautta – ei sitä, että rahaa pitää polttaa mahdollisimman nopeasti.
Mitä sen 10 vuoden jälkeen? Olet 10 vuotta vanhempi etkä takuulla pääse enää töihin. Loppuelämä kurjuutta.
En tajua miksi pitäisi olla se 10v tumput suorina. Väitän että ahkeralle ja täyspäiselle löytyy tuona aikana jotain töitä.
Toinen asia: Sinulleko ei ole tulossa minkäänlaista perintöä?
="Mene töihin"-tyyppi ilmoittautui, kun ei mitään järkevää keksi keskusteluun.
No ei, tiedän että nyt on vaikea työllisyystilanne. Luit viestini syyllistävänä, vaikka tarkoitus oli olla rohkaiseva ja realistinen.
Oikeastiko olet sitä mieltä, että kymmenessä vuodessa ahkera ja täyspäinen ihminen ei takuulla saa töitä? Vaikea uskoa, ettei mitään.
Kun se ahkera ja täyspäinen ihminen vanhenee koko ajan ja työnantajille/rekrytoijille viisikymppinen on jo liian vanha.
Tähän kyllä täytyy tulla muutos, uskon että tuleekin kun ikäpolvet pienenee.
Lisäksi se, että yli 50v työllistyminen on tilastollisesti hieman hankalaa, ei tarkoita sitä että se olisi mahdotonta aina ja kaikille.
Yrittäjäksikin voi ruveta. Sellaisiakin tunnen. Koronan takia kuusikymppisenä alaa vaihtaneita jne.
Paras tapaus oli yksi tuttu, joka irtisanoutui työuupumuksen takia. Karenssin jälkeen se alkoi opiskella puutarhuriksi työttömyyskorvauksella, ajatteli lähinnä kuluttaa aikaa eläkettä odotellessa, ikää siis melkein 60.
No, opinnot jäi kesken kun eräästä isosta firmasta soitettiin ja rukoiltii sitä töihin ja luvattiin sen luokan palkka, että vain hullu olisi jättänyt menemättä, kun se uupumuskin oli hellittänyt.
Ihminen työllistyy kyllä missä iässä hyvänsä jos on riittävästi riittävän spesifiä osaamista. Jos taas ei ole vuosikymmenten työuran jälkeen, sietää ollakin työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saahan sitä ensin ansiosidonnaista ja sitten peruspäivärahaa jne. Ei huolta. Ja usein myös jonkunlaisen pienen kultaisen matkalaukun potkujen yhteydessä. Kyllä sitä ehtii uuden työn löytämään, ennen kuin säästöihin tarvii kajota. Nythän talous jo kasvaa. Huolet pois ap.
Mä en kyllä saanut ansiosidonnaista enkä mitään "pientä kultaista matkalaukkua". Enkä löytänyt uutta työtä.
no se että et saanut ansiosidonnaista pidemmän työnteon jälkeen on ihan täysin omaa typeryyttäsi.
Raha ei tuo onnea, myisin kaupunkikämpän, muuttaisin mökille, tekisin itse huomattavasti enemmän kun kerran aikaa, kalastus, metsästys, pottumaa, elämä rauhoittuisi.
Melkoinen velttoileva lokki pitää olla, että ajattelee kuin ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyl tolla joku 5 vuotta pitäisi selvitä ihan kevyesti.
Siitä voi käyttää tuottoja noin 400€/kk ikuisesti. Ei sitä kannata käyttää pois vaan hyödyntää.
Ja jos ei nyt heti jää työttömäksi vaan pystyy kasvattamaan pottia, niin kohta se on jo 200 000 ja sitten 500 000. Pian sieltä voi ottaa koko loppuelämänsä ajan tukien verran rahaa ja silti potti vaan kasvaa itsestään.
Kiitos. Näitä juttuja on niin kiva lukea.
"no se että et saanut ansiosidonnaista pidemmän työnteon jälkeen on ihan täysin omaa typeryyttäsi. "
Ansiosidonnainen on kyllä heikentynyt viime aikoina niin radikaalisti että se ei enää pienemmillä tuloilla auta kun sen kolme kuukautta. Sen jälkeen leikattu ansiosidonnainen ei enää juuri poikkea työmarkkinatuesta.
"Ihminen työllistyy kyllä missä iässä hyvänsä jos on riittävästi riittävän spesifiä osaamista. "
Höpsistä. Monella hyvin spesifillä alalla työpaikkojen määrä laskee koko ajan jolloin niillä ei riitä mitenkään töitä kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Me laskeskeltiin miehen kanssa, että jos molemmat olisi peruspäivärahalla, tarvittaisiin vuodessa n. 10 000 euroa ns. lisärahaa, jotta arki olisi edes vähän kohtuullista. Eli 100 000 e riittäisi kymmeneksi vuodeksi.
Mielenkiintoista lukea että mitä tarvitsee kohtuulliseen elämään. Itse kun elänyt koko elämän vähällä. Minkälaista se on elää kohtuullista ns normaalia elämää?
T.Kelaloinen
Vierailija kirjoitti:
No ei 100.000 riitä mihinkään. Käyn töissä, kohtuupalkka. Sain 60.000 ja puolessa vuodessa oli kaikki mennyt. Eikä harmaintaa aavistusta mihin.
Kyllä rahan saa aina katoamaan. Jotkut kymmeniä ja taas kymmeniä miljoonia tienanneet urheilutähdet ovat onnistuneet polttamaan omaisuutensa muutamassa vuodessa. Mä pystyisin tarkalla taloudenpidolla tiputtamaan helposti omia kuukausittaisia menoja ainakin 30% ilman, että joutuisin elämään pimeässä kylmää kaurapuuroa syöden. En tee sitä nyt, koska haluan myös nauttia vähän elämästä ja silti jää rahaa säästöön.
Toki elämä voi myös jossain vaiheessa mennä niin, että ei auta muu kuin vetää vyö kireälle, mutta sitten yritetään tehdä niin. Asumiseen menee noin 250 euroa kuukaudessa (vastike + vakuutus ja sähkö), ravitsevaan itse tehtyyn ruokaan menisi tuolloin noin 300-350 euroa / kk. Eli nyt ollaan noin 600 eurossa ja asuminen + ruoka katettu. Ei ole tällä hetkellä mitään lääke- tai vastaavia kuluja, joten noin tonnilla pystyisin elämään normaalina kuukautena ihan ok. Eri asia sitten jos tulee hammaslääkärikäyntiä tai jääkaappi hajoaa.
Sitä voi laske paljon menee vuodessa nettona useamman hengen elämiseen, varsinkin jos ei velaton asunto. Ei tämä mikäön Intia ole.
Siitä voi käyttää tuottoja noin 400€/kk ikuisesti. Ei sitä kannata käyttää pois vaan hyödyntää.
Ja jos ei nyt heti jää työttömäksi vaan pystyy kasvattamaan pottia, niin kohta se on jo 200 000 ja sitten 500 000. Pian sieltä voi ottaa koko loppuelämänsä ajan tukien verran rahaa ja silti potti vaan kasvaa itsestään.