Kannattaako säästää eläkepäiviä varten vai matkustella ja elää paremmin nuorempana?
Pohdin tätä nelikymppisenä naisena. Mulle olis realistista säästää joka vuosi n 10 000e. Oon silti alkanut kyseenalaistaa tämän järkevyyden. Mitä jos ei esim terveys enää kestä yli 65v matkailua tai muuta "mukavaa elämää"? Eikö olisi järkevämpi nyt kun on vielä voimissaan niin kaukolomailla ja toteuttaa haaveita?
Ja ne jotka voi huoletta sekä elää leveästi että sijoittaa, älkää vaivautuko kerskumaan. Kysyn vastaavassa tilanteessa kuin itse olevilta.
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä noita päälle 65v vuotiaita saa enää ainakaan pitkälle lennolle lähtemään vaikka rahaa olis. sanoin että mentäis porukalla tapaamaan siskoani joka asuu kaukomailla, niin eivät voi lähteä kun on kaikenlaisia kolotuksia yms.
Siis mitä ihmettä? Minä en saa 85-vuotiasta äitiäni enää lähtemään pitkälle lennolle, ainakaan mihinkään kovin kuumaan paikkaan, sillä hän ei enää kestä hyvin kuumaa. Mutta 65 nyt ei ole ikä eikä mikään. Moni jatkaa reissutöissäkin vielä yli seitsemänkymppiseksi.
Joo no mun vanhemmat molemmat ei pysty enää pitkiä lentoja, isälläni selkävikaa nyt on 65v pian, istuu vähän aikaa ja alkaa kolottaa. Äidilläni huonot jalat, suonikohjuja yms. Jalkoja alkaa särkeä kuumassa. Isän vaimolla nivelrikkoa, kävely sattuu...
Vierailija kirjoitti:
Kuka jaksaa eläkeläisenä istua 10 tunnin tai pitempiä lentoja? Minä en jaksa nytkään työikäisenä, joten tyydyn Euroopan sisäisiin matkoihin. Kuumiin Etelä-Euroopan maihin talvikautena.
Jopas on pessimistinen käsitys. Kyllä minä olen matkustanut pidemmälle nimenomaan isovanhempien kanssa. Ukki oli kova Florida-fani. Onneksi ehdin käydä heidän kanssaan kahdesti. Ensimmäisellä kerralla olin 18-vuotias ja sain matkan yo-lahjaksi. Toisella kertaa olin 25 v. Ukki oli 75 v. (koska meillä oli ikäeroa kuukaudelleen 50 vuotta) ja mummo oli 73 v. Oli kevät, huhtikuuta. Lämpötila oli oikein sopiva, noin 25 astetta ja jonain päivänä Miamissa vähän lämpimämpi. Pari viikkoa vietettiin siellä. Minä en osaa golfata, mutta olin parina päivänä mukana kentällä. Kaikki toimi oikein hyvin, ja lennot myös sujuivat kivasti.
Mä kyllä reissaisin nuorempana. Itse sairastuin kroonisesti ja nyt en jaksa kävellä, matkustaa kauas ym. Eläkkeeseen on vielä 10v aikaa ja sinne asti tuskin selviän.
Teen vielä osa-aikaistöitä kotoa ja käytän kaikki rahat nyt ja heti kaikkeen kivaan, sisustin kotini kauniisti (koska olen jumissa täällä), ostan kalliita vaatteita ja käyn välillä lyhyillä luksuslomilla jossain lähellä. Valitsen aina jonkun kauniin historiallisen hotellin vaikka se on kallista. Syön hyvin. Tiedän etten ole täällä enää kauan.
Matkustelu on aivan liian yliarvostettua ja turhaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se terveys on paljon kiinni itsestä. Kun alkaa pitää terveydestään huolta, niin ei tarvitse pelätä raihnaista vanhuutta ja hoivakotiin joutumista.
Paremman terveyden kanssa siellä töissäkin jaksaa paremmin. Mutta ei silti ehkä ihan kaikkia paukkuja kannata laittaa eläkepäiviin. Pitää löytää sellainen tasapaino, missä arki tuntuu hyvältä, eikä kaikkia unelmia lykätä tulevaisuuteen.
Erityisesti naisille lihakset on tärkeä ja paras eläkevakuutus vanhuuden varalle
Hyvin pitkälti totta. Silti syövät ja piilevät geneettiset sairaudet voivat iskeä kuin salama tyhjältä taivaalta.
Monet syövät on metabolisia. Kun ruokavalio on kunnossa ja edes kerran vuodessa paastoaa kolme päivää, niin ei tarvitse kauheasti syöpiä pelätä.
Jos joku ei-metabolinen syöpä iskee, niin hyvä terveys auttaa sietämään ne rankat hoidot paremmin.
Ei työssäkäyvällä ole aikaa nauttia elämästä ja matkustella. Itse pidin sapattivuoden kun se oli vielä mahdollista ja sitä en kadu vaikka se tulikin kalliiksi.
Vierailija kirjoitti:
Pitkiä lentoja ei jaksa enää eläkkeellä. Eikä enää kiinnostakaan. Matkusta nyt kun vielä voit. Käy New Yorkissa, Los Angelesissa, Kanadassa, Australiassa jne. Eläkkeellä sitten lähimatkat Euroopassa. Mutta ei se matkustelu välttämättä enää kiinnosta eläkkeellä ollenkaan. Näin on käynyt mulle. Onneksi tuli kaukomatkat tehtyä.
Joitain ei nuo mainitsemasi kohteet kiinnosta nuorempanakaan. Kaupungit ovat aivan hirveitä. Puoliksi pakotettuna jouduin Los Angelesiin, kun lapsuudenystävä meni siellä naimisiin ja elää muutoinkin siellä, puolisonsa ja lasten kanssa nykyisin. Liikaa väkeä, liikaa meteliä, kodittomia ihmisiä kaikkialla. Ruuhkat, aivan järkyttävät ruuhkat. Julkinen liikenne toimii joten kuten, mutta ei hyvin. Kävely on mahdottomuus, vaikka matkaa olisi 2 km, kun ei ole suunniteltu kävelijöille. Hyvää oli tietysti ruoka (kalliimmissa ravintoloissa) ja sää, lämmintä.
Australiassa kävin Melbournessa ex-miehen kanssa. Neljä vuodenaikaa yhdessä päivässä, siellä sanotaan, eikä ole tuulesta temmattu sanonta. Jos aamulla tuulee ja on kylmä, iltapäivällä saattaa tulla mitä vaan, sadetta tai aurinkoa, ja lämpötila vaihtelee. Kaksi kertaa yritettiin kuuluisalle torialueelle, toisella kertaa iski myrsky ja toisella kertaa rankkasade. Suomen kokoisen valtion määrä ihmisiä yhdessä kaupungissa. Se tarkoittaa, että esimerkiksi ravintoloihin olisi kannattanut tehdä pöytävaraukset jo Suomesta käsin, etenkin viikonlopun iltoihin. Lisäksi kuten suurkaupungeissa monesti, turistilta menee aikaa matkustaa kohteesta toiseen, eivät ole lähekkäin. Jos vielä menisin Australiaan, ei missään nimessä suurkaupunkiin.
Euroopassa on monelle ihan tarpeeksi näkemistä. Omia suosikkejani ovat Lissabon ja Kypros. Lissabonissa olen käynyt kolmesti ja aion mennä vielä uudelleen. Pariisi on myös viehättävä. Sehän on melko suuri, mutta tarkoitan keskustan aluetta, Pariisin kaupunkia, joka on kaunis ja monimuotoinen kohde. Skotlannissa ja Norjassa olen viihtynyt hyvin lomalla ja ulkoillut paljon luonnossa. Amsterdam on ihana keväällä. Madeira on myös upea kohde. Toki Euroopassakin on kohteita (kaupunkeja), joissa en ole viihtynyt lainkaan, kuten Varsova, Krakova, Bukarest ja Berliini.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne matkustelet kannattaa nuorempana, vaikka kyllähän moni pirteä 60v vielä matkustelee mutta lähipiiriistäni moni 65v ei enää jaksa tai edes enää kiinnosta mikä on ymmärrettävää. Ja sit yks sukulainen kuoli jo 63v juuri enne eläkeikää.
Piirejä ja lähipiirejä on monenlaisia. Minun piireissäni yli 80-vuotiaatkin ovat nauttineet matkustamisesta. Itselläni (65) matkat pitenevät pitenemistään ja matkakuume vaivaa väliaikoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se terveys on paljon kiinni itsestä. Kun alkaa pitää terveydestään huolta, niin ei tarvitse pelätä raihnaista vanhuutta ja hoivakotiin joutumista.
Paremman terveyden kanssa siellä töissäkin jaksaa paremmin. Mutta ei silti ehkä ihan kaikkia paukkuja kannata laittaa eläkepäiviin. Pitää löytää sellainen tasapaino, missä arki tuntuu hyvältä, eikä kaikkia unelmia lykätä tulevaisuuteen.
Erityisesti naisille lihakset on tärkeä ja paras eläkevakuutus vanhuuden varalle
Hyvin pitkälti totta. Silti syövät ja piilevät geneettiset sairaudet voivat iskeä kuin salama tyhjältä taivaalta.
Monet syövät on metabolisia. Kun ruokavalio on kunnossa ja edes kerran vuodessa paastoaa kolme päivää, niin ei tarvitse kauheasti syöpiä pelätä.
Jos joku ei-metabolinen syöpä iskee, niin hyvä terveys auttaa sietämään ne rankat hoidot paremmin.
Joo, ja pitää ajatella vain positiivisia ajatuksia ja pistää suoneen hopeavettä, niin kyllä syöpä lähtee! /s
Mun kumpikaan vanhempi ei kerennyt vanhuuseläkkeelle vaan menivät ennen aikojaan. Toinen meni saappaat jalassa yhdellä kertaa ja toinen pitkän sairauden kautta. Tuolla sairastuneelle oli hyvä terveysvakuutus niin ei edes tarvinnut rahoja hoitoihin vaan vakuutus kustansi hoidit yksityisellä ja silti menehtyi. Tämän vuoksi itse elän tässä ja nyt järkevästi ja niin että sitten jos ikinä vanhuuseläkkeelle pääsen niin silloin voin elää askeettisenmin. Koskaan ei voi tietää mikä kunto myöhemmin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sun iässä pääse vielä 65-vuotiaana eläkkeelle? Eläkeikää luultavasti nostetaan vielä vuosien varrella. Miten ajattelit työelämässä jaksaa, varsinkin jos omia säästöjä ei ole silloin?
Auttaako oikeasti omat säästöt siinä vaiheessa jos haluat aiemmin eläkkeelle? Eikö se mene niinpäin että et edes saa toimeentulotukea jos jäät töistä pois aiemmin ja on omia säästöjä? Ei säästöt auta sua saamaan eläkettä yhtään aiemmin.
Toimeentulotuki on niin pieni ja ankean elämän mahdollistava tuki, että kukaan järkevä ei tähtää sille joutuvansa.
Ja hyvä niin, ei ole tarkoituskaan, että ihmiset ensin törsäävät rahansa ja sitten ovat käsi ojossa tukia pyytämässä.
Vierailija kirjoitti:
Pitkiä lentoja ei jaksa enää eläkkeellä. Eikä enää kiinnostakaan. Matkusta nyt kun vielä voit. Käy New Yorkissa, Los Angelesissa, Kanadassa, Australiassa jne. Eläkkeellä sitten lähimatkat Euroopassa. Mutta ei se matkustelu välttämättä enää kiinnosta eläkkeellä ollenkaan. Näin on käynyt mulle. Onneksi tuli kaukomatkat tehtyä.
Miksi pitkät lennot ovat mielestäsi wörttejä nuorena, jos ne eivät ole sitä vanhana ja viisaampana? Jos kaukokohteet eivät ole matkustamisen arvoisia, miksi neuvot silti tuhlaamaan niihin pienen omaisuuden nuorena?
Sinun sijassasi ottaisin ajatuksiin aikalisän ja sijoittaisin tuon kymppitonnin vuoden ajan. Vuoden jälkeen miettisin asiaa uudelleen.
Itse olen päätynyt sijoittamaan, vaikkakin summa on noin puolet sinun vastaavasta ja ikääkin enemmän, kuin sinulla. Olen tyytyväinen omaan ratkaisuuni.
Kumpikin. Kohtuudella matkoja ja eläkesäästöt. Mutta jos ei sijoita vaikka metalliharkkoon tai hyvä asunto, rahan kurssi alenee.
Vierailija kirjoitti:
Valtio tulee kuppaamaan kaikki sun säästöt hoitomaksuihin.
Köyhän ei kannata säästää, jossain vaiheessa säästöt aina kostautuu. Toinen asia on jos olet ihan sikarikas niin sitten.
Omilla elämäntavoilla voi vaikuttaa paljon siihen missä kunnossa on vaikkapa 60-vuotiaana. Osalla on jo toinen jalka haudassa ja osalla on edessä vielä 20 tervettä vuotta. Olisi aika lyhytnäköistä elää vain tilipäivästä tilipäivään ilman että ei lainkaan suunnittelisi omaa tulevaisuuttaan. Täytyy olla aikamoinen pessimisti, jos uskoo jäävänsä huomenna auton alle eikä sen takia kannattaa ajatella yhtään pidemmälle.
No älä liity siihen samaan " Si' t kun " tai " Kun minä jään eläkkeelle"
Älä missään nimessä!
Moni on sanonut minulle , sellaisetkin joilla ois ollut vielä 29- vuotta kun ois saavuttanut iän, jolla voi jäädä eläkkeelle niin Kuolema korjasi pois.
Eikä Hän ollut ainoa, niin vain Kuolema korjasi satoa sellaisen vei , jolla eläkeikään siihenkin 60: een ikään kymmeniä vuosia.
Se opetti minulle itselleni, että ei pidä jäädä odottamaan eläke ikää, sitä ei välttämättä koskaan ,sitten tavoita voi Kuolla kupsashtaa.
Näin on , että Nyt kannattaa kun vain suinkin voi.
Joo iäkkäitä mielulijoita on ollut mutta aina kun on kyseessä Nuoresta, jolla Elämä on edessä käy näin se pysäyttää.