45 päivässä 10 kiloa pois ilman liikunnan lisäämistä

Vierailija kirjoitti:

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa ei voi laihtua nopeasti vaikka olisi lääkitys. Hitaasti voi. Se vain syö hermoja.

Miksi se syö hermoja? Jos kuvittelet laihtumisen olevan nopeaa, se on jo ensimmäinen epäonnistumisesi laihduttamisessa.

Et sinä lihonut hetkessä, et myöskään tule menettämään ylipainoa hetkessä.

Ja mikään ihmedieetti ei myöskään saa sua laihduttamaan nopeammin, jos sulla on kilpirauhasen vajaatoiminta.

Maaseudulla on kalastettu ja syöty omia eläimiä/metsästetty 1900 luvulla runsaasti. Sokeri- ja vehnäjauholeipomukset ovat arkipäiväistyneet ehkä joskus 1960 luvulla. Ja eikö silloin alettukin lihoa herkuttelun kasvaessa. Toki kaikki liittyy kaikkeen: kyllä se fyysinen työ on tietysti hillinnyt kansan painonnousua. Alkoholikulutus oma lukunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itse aloitin juuri Pomroyn Nopean aineenvaihdunnan dieetin, jossa syödään hiilareitakin. Kuudessa päivässä on pudonnut 1,4 kiloa ja mikä tärkeintä, vaihtarimaha on lähtenyt pois. Tämä ei kuulosta paljolta, mutta se on minun tapauksessani poikkeuksellista, sillä kahteen vuoteen en ole saanut millään dieetillä, edes sillä ketolla, pudotettua grammaakaan. 

Toissa talvena olin kolme viikkoa ketolla, paino ei tippunut yhtään, yöunet kyllä huonontuivat. Viime talvena olin 3 kuukautta pätkäpaastolla, mitään ei tapahtunut. Sitten olin 4 viikkoa 5:2 paastolla, yhtään ei lähtenyt painoa. Sitten olin vhh:lla 70g hh/vrk 3 viikkoa, ei mitään vaikutusta. Tästä dieetistä en ole laskenut hiilareita enkä kaloreita, enkä aio laskeakaan, kun paino on kerran lähtenyt putoamaan. Mutta johtopäätökseni on, että aiemmin söin aivan liian vähän, siksi keho ei päästänyt rasvoista irti. Nyt syön kolme ateriaa ja kaksi välipalaa päivässä, eli kaksi syömiskertaa kertaa enemmän kuin ennen.

N52

Jotkut sanovat, että keto ei toimi, jos kortisolit eli stressihormonit ovat koholla. Oliko sinun kohdalla näin?

Häiriintyneet insuliini, kortisoli ja leptiini pitää korjata ensin, oli metodi mikä tahansa. Se ottaa tilasta riippuen muutamasta viikosta kuukausiin. Korkea insuliini ja insuliiniresistenssi eivät päästä rasvaa palamaan, vaan keho näivettyy kalorirajoituksella. Tosi usein puhutaan säästöliekistä, vaikka oikeasti on kyseessä vakava sairaus insuliiniresistenssi. Oireet ovat väsymys, lihominen, ainainen nälkä, napostelun tarve ja makeanhimo ja kaikenlainen motivaation puute sekä tarkkaavaisuushäiriöt. Fyysiset merkit ovat keskivartalolihavuus ja alaraajojen heikkeneminen, nivusten tummuminen (kainalot) varsiluomet, kasvojen punoitus ja iho-oireet...

Insuliini korvaantuu syömällä vhh.

Kortisoli korvaantuu rauhoittamalla stressin. 
Miten leptiini korjataan?

Insuliini korjaantuu muuten kaikista parhaiten lihaksia kasvattamalla.

Ei onnistu jos aineenvaihdunta on rikki, kaikki ponnistelu inhottaa jo ajatuksena. Miten iso osa liikuntavihasta johtuu jo tästä? Eikä tämä hetkessä muutukaan, siihenhän nuo valmennukset tarpeellisuutensa perustavat. Tottakai moni onnistuu ilmankin niitä oppimaan uudet tavat.

Mikä aineenvaihdunta? Herran jestas sentään. Ihmisten aineenvaihdunta toimii ihan normaalisti, kun juo vettä eikä ole joku maksa paskana.

Jos on hidas rasvanpoltto niin se johtuu lihasten puutteesta. Lihakset polttavat kehossa kaikista eniten kaloreita. Mitä vähemmän lihasmassaa, sitä vähemmän kulutat kaloreita päivässä. Joka kerta kun laihdut, kadotat myös hitusen lihasmassaa. Jos et tee lihastreeniä, päivittäinen kulutuksesi on alhaisempi kuin aikaisemmin.

Jos sua inhottaa "ponnistelu" niin ehkä kyse on enemmänkin omasta asenteesta liikuntaa kohteen tai vastaavasti siitä, että olet antanut lihaksiesi surkastua niin paljon, ettet ylipäätänsä jaksa hirveästi liikkua. Ja siksi kalorinkulutuksesi on pienempi, kuin muilla. Siihen ei mikään Keto auta, vaan lihastreeni.

Oletko tietoinen siitä miten yleinen rasvamaksa on? Tai yleistynyt ainakin. Omituista käskeä joku rankasti ylipainoinen puntteja nostamaan. Kyllä se paino lähtee sillä millä se tulikin eli suun kautta  ja lihaksia tehdään vähän myöhemmin. Toki paljon riippuu siitä paljonko ylipainoa on.

Insuliiniresistenssi liittyy energia-aineenvaihduntaan. Se voimattomuus on ihan todellista, ei mitään asennevelttoutta tai laiskuutta.

Vierailija kirjoitti:

Ortoreksia ei ole tervettä, ap.

Siis sitähän tolla ei kyllä ole, jos luulee ketoilun olevan kellekään terveellistä.

Kun yläkoulussa laihdutin tuolla tahdilla niin kuukautiset jäi pois, tukka tippui päästä ja lopetin pelleilyn kun pyörryin suorilta jaloilta. Puoli kiloa viikossa on terve tahti.

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla on kalastettu ja syöty omia eläimiä/metsästetty 1900 luvulla runsaasti. Sokeri- ja vehnäjauholeipomukset ovat arkipäiväistyneet ehkä joskus 1960 luvulla. Ja eikö silloin alettukin lihoa herkuttelun kasvaessa. Toki kaikki liittyy kaikkeen: kyllä se fyysinen työ on tietysti hillinnyt kansan painonnousua. Alkoholikulutus oma lukunsa.

Miksi et edes jaksa googlettaa vähän historiaa, kuin että vedät vaan mututuntumalta miten se Suomen historiassa meni?

Suomessa lihan käytäntö oli vähäistä, koska sen säilyvyys ei ollut parhainta. Pääsäännöllisesi syötiin niitä, mitkä säilyivät pitkään, eli peruna, sipuli ja leipä. Maitoa säilytettiin ja muunnettiin sitten piimäksi tai voiksi. Liha oli kallista eikä sitä mitkään köyhät tai edes keskitasoisset saaneet kuin harvakseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketolla tippuu hyvin paino, mutta ei se auta sitten lopettaa kun tavoite on saavutettu niin kun minkä tahansa kuurin lopettaa ja palaa entiseen niin palaa paino takaisin, samoin käy lääkekuurillakin laihduttaneille.

Keton kuuluu olla elämäntapamuutos ja pysyvä ruokavalio. Lihavuusleikkauskaan ei pelasta ilman tapamuutoksia. Epäterveellinen einesten, lisäaineiden ja höttöhiilarien syöminen ei ole mikään normaali.

Atkins, joka oli kardiologi, piti ketoosiin tähtäävää ruokavaliota vain elimistön resetointivaiheen ruokavaliona. Alussa oli kahden viikon induktiojakso 20g hiilareilla, sen jälkeen hyviä hiilareita lisättiin 5-10g viikossa, kunnes tuli eteen tilanne, että paino ei enää tippunut. Siinä oli kunkin potilaan oma hiilariraja, vähän pakkia ja laihtuminen jatkui jälleen. Hänen potilaansa olivat siis sydänsairaita ihmisiä, jotka laihtuivat menestyksellisesti vhh:lla.

Syy tähän hiilareitten lisäämiseen johtuu siitä, että lisämunuaiset ja kilpirauhanen ovat aika kovilla, jos ketoosi kestää pitkiä jaksoja kerrallaan. Joillekin sopii vähemmät hiilarit ja toisille pitää olla enemmän, jotta terveys säilyy. Nämä ovat hyvin yksilöllisiä asioita.

Mun hiilarit on kasvisten ja hedelmien lisäksi kaurapuuroa, täysjyväistä kauraleipää ja täysjyväpastaa, joita syön desin annoksina, leipää yhden palan päivässä. Ei mitään ultraprosessoitua, ei mättöä, leivoksia, pullaa, pitsaa, hampurilaisia, 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itse aloitin juuri Pomroyn Nopean aineenvaihdunnan dieetin, jossa syödään hiilareitakin. Kuudessa päivässä on pudonnut 1,4 kiloa ja mikä tärkeintä, vaihtarimaha on lähtenyt pois. Tämä ei kuulosta paljolta, mutta se on minun tapauksessani poikkeuksellista, sillä kahteen vuoteen en ole saanut millään dieetillä, edes sillä ketolla, pudotettua grammaakaan. 

Toissa talvena olin kolme viikkoa ketolla, paino ei tippunut yhtään, yöunet kyllä huonontuivat. Viime talvena olin 3 kuukautta pätkäpaastolla, mitään ei tapahtunut. Sitten olin 4 viikkoa 5:2 paastolla, yhtään ei lähtenyt painoa. Sitten olin vhh:lla 70g hh/vrk 3 viikkoa, ei mitään vaikutusta. Tästä dieetistä en ole laskenut hiilareita enkä kaloreita, enkä aio laskeakaan, kun paino on kerran lähtenyt putoamaan. Mutta johtopäätökseni on, että aiemmin söin aivan liian vähän, siksi keho ei päästänyt rasvoista irti. Nyt syön kolme ateriaa ja kaksi välipalaa päivässä, eli kaksi syömiskertaa kertaa enemmän kuin ennen.

N52

Jotkut sanovat, että keto ei toimi, jos kortisolit eli stressihormonit ovat koholla. Oliko sinun kohdalla näin?

Häiriintyneet insuliini, kortisoli ja leptiini pitää korjata ensin, oli metodi mikä tahansa. Se ottaa tilasta riippuen muutamasta viikosta kuukausiin. Korkea insuliini ja insuliiniresistenssi eivät päästä rasvaa palamaan, vaan keho näivettyy kalorirajoituksella. Tosi usein puhutaan säästöliekistä, vaikka oikeasti on kyseessä vakava sairaus insuliiniresistenssi. Oireet ovat väsymys, lihominen, ainainen nälkä, napostelun tarve ja makeanhimo ja kaikenlainen motivaation puute sekä tarkkaavaisuushäiriöt. Fyysiset merkit ovat keskivartalolihavuus ja alaraajojen heikkeneminen, nivusten tummuminen (kainalot) varsiluomet, kasvojen punoitus ja iho-oireet...

Insuliini korvaantuu syömällä vhh.

Kortisoli korvaantuu rauhoittamalla stressin. 
Miten leptiini korjataan?

Insuliini korjaantuu muuten kaikista parhaiten lihaksia kasvattamalla.

Ei onnistu jos aineenvaihdunta on rikki, kaikki ponnistelu inhottaa jo ajatuksena. Miten iso osa liikuntavihasta johtuu jo tästä? Eikä tämä hetkessä muutukaan, siihenhän nuo valmennukset tarpeellisuutensa perustavat. Tottakai moni onnistuu ilmankin niitä oppimaan uudet tavat.

Mikä aineenvaihdunta? Herran jestas sentään. Ihmisten aineenvaihdunta toimii ihan normaalisti, kun juo vettä eikä ole joku maksa paskana.

Jos on hidas rasvanpoltto niin se johtuu lihasten puutteesta. Lihakset polttavat kehossa kaikista eniten kaloreita. Mitä vähemmän lihasmassaa, sitä vähemmän kulutat kaloreita päivässä. Joka kerta kun laihdut, kadotat myös hitusen lihasmassaa. Jos et tee lihastreeniä, päivittäinen kulutuksesi on alhaisempi kuin aikaisemmin.

Jos sua inhottaa "ponnistelu" niin ehkä kyse on enemmänkin omasta asenteesta liikuntaa kohteen tai vastaavasti siitä, että olet antanut lihaksiesi surkastua niin paljon, ettet ylipäätänsä jaksa hirveästi liikkua. Ja siksi kalorinkulutuksesi on pienempi, kuin muilla. Siihen ei mikään Keto auta, vaan lihastreeni.

Oletko tietoinen siitä miten yleinen rasvamaksa on? Tai yleistynyt ainakin. Omituista käskeä joku rankasti ylipainoinen puntteja nostamaan. Kyllä se paino lähtee sillä millä se tulikin eli suun kautta  ja lihaksia tehdään vähän myöhemmin. Toki paljon riippuu siitä paljonko ylipainoa on.

Oletko tietoinen, että lihas kuluttaa kaikista eniten kaloreita koko kehossa? Kolme kertaa enemmän, kuin rasva?

Rankasti ylipainoisella joka ei istu kaikkia päiviä kotona ikinä liikkumatta pitäisi olla jo ennestään lihasmassaa. Ja yleisesti isojen ihmisten on kaikista helpoin kasvattaa lihaksia, koska heillä on sitä rasvaa ympärillä antamassa energiaa niille lihaksille, että ne kasvavat.

Kyllä, paino lähtee sen mukaan mitä suuhun laittaa, mutta on paljon helpompi laihduttaa, kun voi syödä enemmän, kun kehosi kuluttaa enemmän, kuin syödä tosi pienesti joka päivä, kun ne lihakset puuttuu kehosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laihtuminen on puhasta matikkaa. 9000 kcal kun kulutat, lähtee yksi kilo. Aloitin siivoustyön. Mun ikäinen ja painonen ihminen kuluttaa siinä sen verran, että 1,5 viikkoa töissä ja paljon proteiinia, niin tippuu aina yksi kilo (niitä riittää!) ens alkuun. Käytännössä siis liikun työkseni. 

*7000-7500kcal per kilo 

 

Älä valehtele.

Rasvan energiamäärä on vakio, kuten proteiinin ja hiilihydraatinkin, rasvakilossa on 9000 kcal. Se pudotetun kilon n. 7000-7500 kcal tulee siitä, että siihen lasketaan aina myös lihasta, jossa on noin 4000 kcal/kg. Jos onnistut jotenkin pudottamaan pelkkää rasvaa, kyllä se rasvakilo vaatii sen 9000 kcal:n vajeen. Tämä on kirjatietoa, mutta voin arvata että tähänhän tullaan taas alapeukuttamaan faktoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itse aloitin juuri Pomroyn Nopean aineenvaihdunnan dieetin, jossa syödään hiilareitakin. Kuudessa päivässä on pudonnut 1,4 kiloa ja mikä tärkeintä, vaihtarimaha on lähtenyt pois. Tämä ei kuulosta paljolta, mutta se on minun tapauksessani poikkeuksellista, sillä kahteen vuoteen en ole saanut millään dieetillä, edes sillä ketolla, pudotettua grammaakaan. 

Toissa talvena olin kolme viikkoa ketolla, paino ei tippunut yhtään, yöunet kyllä huonontuivat. Viime talvena olin 3 kuukautta pätkäpaastolla, mitään ei tapahtunut. Sitten olin 4 viikkoa 5:2 paastolla, yhtään ei lähtenyt painoa. Sitten olin vhh:lla 70g hh/vrk 3 viikkoa, ei mitään vaikutusta. Tästä dieetistä en ole laskenut hiilareita enkä kaloreita, enkä aio laskeakaan, kun paino on kerran lähtenyt putoamaan. Mutta johtopäätökseni on, että aiemmin söin aivan liian vähän, siksi keho ei päästänyt rasvoista irti. Nyt syön kolme ateriaa ja kaksi välipalaa päivässä, eli kaksi syömiskertaa kertaa enemmän kuin ennen.

N52

Jotkut sanovat, että keto ei toimi, jos kortisolit eli stressihormonit ovat koholla. Oliko sinun kohdalla näin?

Häiriintyneet insuliini, kortisoli ja leptiini pitää korjata ensin, oli metodi mikä tahansa. Se ottaa tilasta riippuen muutamasta viikosta kuukausiin. Korkea insuliini ja insuliiniresistenssi eivät päästä rasvaa palamaan, vaan keho näivettyy kalorirajoituksella. Tosi usein puhutaan säästöliekistä, vaikka oikeasti on kyseessä vakava sairaus insuliiniresistenssi. Oireet ovat väsymys, lihominen, ainainen nälkä, napostelun tarve ja makeanhimo ja kaikenlainen motivaation puute sekä tarkkaavaisuushäiriöt. Fyysiset merkit ovat keskivartalolihavuus ja alaraajojen heikkeneminen, nivusten tummuminen (kainalot) varsiluomet, kasvojen punoitus ja iho-oireet...

Insuliini korvaantuu syömällä vhh.

Kortisoli korvaantuu rauhoittamalla stressin. 
Miten leptiini korjataan?

Minulla ei ole eikä ollut insuliiniresistenssiä, eikä myöskään rasvamaksaa. Ylipainoa ei ole paljon, nyt enää 5 kiloa, mutta pointti on, että kaikilla keto ei ole vastaus painonpudotukseen.  Liikuntaa ja punttia harrastan säännöllisesti, sekään ei ole vaikuttanut painoon mitenkään. Ongelmana oli liian vähän syöminen siksi, ettei ole nälkä. Siis päinvastainen tilanne kuin leptiiniresistenssi. No, tällä Pomroyn systeemillä tuo ongelma on korjaantunut alle viikossa.

N52

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itse aloitin juuri Pomroyn Nopean aineenvaihdunnan dieetin, jossa syödään hiilareitakin. Kuudessa päivässä on pudonnut 1,4 kiloa ja mikä tärkeintä, vaihtarimaha on lähtenyt pois. Tämä ei kuulosta paljolta, mutta se on minun tapauksessani poikkeuksellista, sillä kahteen vuoteen en ole saanut millään dieetillä, edes sillä ketolla, pudotettua grammaakaan. 

Toissa talvena olin kolme viikkoa ketolla, paino ei tippunut yhtään, yöunet kyllä huonontuivat. Viime talvena olin 3 kuukautta pätkäpaastolla, mitään ei tapahtunut. Sitten olin 4 viikkoa 5:2 paastolla, yhtään ei lähtenyt painoa. Sitten olin vhh:lla 70g hh/vrk 3 viikkoa, ei mitään vaikutusta. Tästä dieetistä en ole laskenut hiilareita enkä kaloreita, enkä aio laskeakaan, kun paino on kerran lähtenyt putoamaan. Mutta johtopäätökseni on, että aiemmin söin aivan liian vähän, siksi keho ei päästänyt rasvoista irti. Nyt syön kolme ateriaa ja kaksi välipalaa päivässä, eli kaksi syömiskertaa kertaa enemmän kuin ennen.

N52

Jotkut sanovat, että keto ei toimi, jos kortisolit eli stressihormonit ovat koholla. Oliko sinun kohdalla näin?

Häiriintyneet insuliini, kortisoli ja leptiini pitää korjata ensin, oli metodi mikä tahansa. Se ottaa tilasta riippuen muutamasta viikosta kuukausiin. Korkea insuliini ja insuliiniresistenssi eivät päästä rasvaa palamaan, vaan keho näivettyy kalorirajoituksella. Tosi usein puhutaan säästöliekistä, vaikka oikeasti on kyseessä vakava sairaus insuliiniresistenssi. Oireet ovat väsymys, lihominen, ainainen nälkä, napostelun tarve ja makeanhimo ja kaikenlainen motivaation puute sekä tarkkaavaisuushäiriöt. Fyysiset merkit ovat keskivartalolihavuus ja alaraajojen heikkeneminen, nivusten tummuminen (kainalot) varsiluomet, kasvojen punoitus ja iho-oireet...

Insuliini korvaantuu syömällä vhh.

Kortisoli korvaantuu rauhoittamalla stressin. 
Miten leptiini korjataan?

Insuliini korjaantuu muuten kaikista parhaiten lihaksia kasvattamalla.

Ei onnistu jos aineenvaihdunta on rikki, kaikki ponnistelu inhottaa jo ajatuksena. Miten iso osa liikuntavihasta johtuu jo tästä? Eikä tämä hetkessä muutukaan, siihenhän nuo valmennukset tarpeellisuutensa perustavat. Tottakai moni onnistuu ilmankin niitä oppimaan uudet tavat.

Mikä aineenvaihdunta? Herran jestas sentään. Ihmisten aineenvaihdunta toimii ihan normaalisti, kun juo vettä eikä ole joku maksa paskana.

Jos on hidas rasvanpoltto niin se johtuu lihasten puutteesta. Lihakset polttavat kehossa kaikista eniten kaloreita. Mitä vähemmän lihasmassaa, sitä vähemmän kulutat kaloreita päivässä. Joka kerta kun laihdut, kadotat myös hitusen lihasmassaa. Jos et tee lihastreeniä, päivittäinen kulutuksesi on alhaisempi kuin aikaisemmin.

Jos sua inhottaa "ponnistelu" niin ehkä kyse on enemmänkin omasta asenteesta liikuntaa kohteen tai vastaavasti siitä, että olet antanut lihaksiesi surkastua niin paljon, ettet ylipäätänsä jaksa hirveästi liikkua. Ja siksi kalorinkulutuksesi on pienempi, kuin muilla. Siihen ei mikään Keto auta, vaan lihastreeni.

Ymmärrätkö ollenkaan miten hitaasti lihasmassa kasvaa? Puhutaan parista sadasta grammasta vuodessa ilman aineita. Keto on hyvä ruokavalio myös voimaharjoitteluun.

Mikä on aloittajan aloituspaino? Miksi tähän ei ole vastattu?

Mikäänhän ei pakota olemaan vhhlla tai ketolla loputtoman jäykästi. Voi alkaa lisätä papuja, kylmää perunaa ja vaikka jotain kvinoaa/ohraa lisukkeeksi kun on saanut halutun painon. Ihan sekä kokeillakseen miten vaikuttaa että vaihteluna. 

En usko palaavani enää aamupuuron tai leivän syöjäksi mutta joskus voisi olla kiva syödä vaikka ohrauunipuuroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla on kalastettu ja syöty omia eläimiä/metsästetty 1900 luvulla runsaasti. Sokeri- ja vehnäjauholeipomukset ovat arkipäiväistyneet ehkä joskus 1960 luvulla. Ja eikö silloin alettukin lihoa herkuttelun kasvaessa. Toki kaikki liittyy kaikkeen: kyllä se fyysinen työ on tietysti hillinnyt kansan painonnousua. Alkoholikulutus oma lukunsa.

Miksi et edes jaksa googlettaa vähän historiaa, kuin että vedät vaan mututuntumalta miten se Suomen historiassa meni?

Suomessa lihan käytäntö oli vähäistä, koska sen säilyvyys ei ollut parhainta. Pääsäännöllisesi syötiin niitä, mitkä säilyivät pitkään, eli peruna, sipuli ja leipä. Maitoa säilytettiin ja muunnettiin sitten piimäksi tai voiksi. Liha oli kallista eikä sitä mitkään köyhät tai edes keskitasoisset saaneet kuin harvakseen.

Oletko kuullut suolalihasta? Palvaamisesta? Lihan kuivaamisesta ja makkaran teosta? Ei esi-isämme avuttomia olleet. Mistään kaupasta ostettu kun itse kasvatettiin tai pyydettiin. Miten tämä on päässyt näin unohtumaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös nämä KETO-hihhulit eivät vieläkään kykene vastaamaan siihen, että jos hiilihydraatit olisivat niin pahasta, niin miksi esim. Japanissa on yhtä terveellisintä ja hoikinta kansaa, vaikka siellä syödään paljon hiilihydraatteja. Japanissa esim. terveyden heikkeneminen ja lihominen on alkanut vasta sitten, kun länsimainen pikaruoka rantautui sinne ja niiden jättimäiset kaloripommit.

Japanissa kuten Suomessakin lihominen on alkanut vasta ns. länsimaisella ruokavaliolla. Siihen kuuluvat vääränlaiset rasvat (siemenöljyt, margariini) ja höttöhiilarit ja sokeri. Hiilarit eivät ole kenenkään mielestä ongelma niin kauan kuin keho niitä kestää. Suomessakaan peruna ja leipä ei ollut ongelma ennen kuin hylättiin voi ja läski ja alettiin syömään sokerijugurtteja, keksejä ja pullaa. Japanilaiset ovat aina pitäneet rasvaisesta lihasta ja siellä yhä oikein kasvatetaan mahdollisimman rasvaista possua ja nautaa. Suurin ero terveyteen tulee kuitenkin heidän merkittävästi suuremmasta meren elävien syömisestään. Japsit eivät ole samanlaisia voikkoleivän pupeltajia kuin finnet.

Täällä on kyllä aina syöty pullaa. Maaseudulla raskasta työtä tekevillä miehilläkin alkoi vatsa kasvaa iän myötä. Toki valtaosa oli normaalipainoisia.

Kaikkea on nykyisin liikaa. Jopa hedelmät=hedelmäsokeri on epäterveellistä siinä mittakaavassa, mitä nykyihminen niitä syö.

Eri ihmiset reagoivat eri tavoin makrojen suhteisiin. Itse en laihdu grammaakaan ketolla. Enkå millään muullakaan dieetillä, ellei vrk kalorit ole kuukausikaupalla 700-900. Ylipainoa on erittäin paljon, bmi yli 35. Verensokeri on aina ollut hyvä, myös pitkä sokeri, kortisoliarvo on matala. Olen pirteä ja virkeä. Nälkää en tunne, ja kylläiseksi tulen nopeasti. Vähäisetkin hiilarit laittavat ahmimaan. Keto vie täysin yöunet ja lihasvoimat, enkä ole yli 3 kuukautta pystynyt jatkamaan ketoa. En tiedä mitä tekisin tilanteelle. 

Vatsa alkoi miehilä usein kasvaa alkoholin ylikulutuksen takia, ei suinkaan ruuan takia. Alkoholin jatkuva juominen tuhoaa maksan, mikä aiheuttaa nesteen keräytymise n siihen vastan ympärille. Siitä johtuen historiassa näkee miehiä, jolla iso maha, mutta ohuet kädet ja jalat.

Hedelmäsokeri ei ole epäterveellistä. Et voi lihoa hedelmillä, jos olet kalorivajeesssa.

Jos sun pitää syödä mukamas vain 900 kaloria päivässä että laihdut, niin todennäköisesti lasket kalorisi todella väärin. Yksi suurimmat kompastuskivet kalorivajeelle on se, ettei osata laskea kaloreita oikein ja toinen on se, ettei olla rehellisiä. Niin kauan kun ei ole rehellinen etenkin itselle omista syömisistä, ei tule laihtumaankaan.

Jos on hormonit sekaisin, niin oikeasti tarvitaan tosi matalia kaloreita.

Mitkä hormonit?

Jos sulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, tarvitset silloin lääkkeitä, jotka palauttavat kilpirauhasten toiminnan normaaliksi.

Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Löydettiin, kun olin 42 v. Bmi:ni oli 22-23, kuten koko sen astisen elämäni. 

Olen tämän palstalla kertonut aiemminkin:

Viidenkympin alla paino alkoi nousta. Vähensin syömistä. Paino nousi. Lisäsin liikuntaa. Paino nousi. Vähensin taas syömistä. Lisäsin kasviksia. Vähensin makeaa. Paino nousi. Hain hormonikorvaushoidon, en laihtunut, bmi oli 27. 

Nyt olen  57-vuotias. 

Alkuvuodesta luin, että estrogeenin väheneminen tekee ihmisen altitiiksi insuliinireistenssille. Päätin vähentää hiillareita. Lähinnä niin, että lopetin pastan ja myslin syönnin ja kaikki lisätytyt sokerit. Perunaa ja leipää otan, jos ei ole muuta lisuketta tarjolla, ja silloin vain max desin. Leipää tai leipomotuotteita en ole koskaan oikein syönytkään. 

Tätä on nyt takana 5 kuukautta ja olen laihtunut 4 kiloa. Ensimmäisen kerran kahdeksaan vuoteen. Vaikka en oikeastaan ”laihduta”.

Koska syömismääräni ovat samat, elän kaikilta muilta osin samalla tavalla kuin ennen, syön jopa 80 % suklaata ja pähkinöitä joka päivä (ennen en syönyt suklaata lainkaan, nyt pyrin tällä kontrolloimaan, ettei tule makeanhimoa) -  niin pakkohan tässä on jokin hormonijuttu olla takana. On se sitten insuliinireisistenssi, estrogeenin väheneminen tai kilppari. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä on aloittajan aloituspaino? Miksi tähän ei ole vastattu?

Ehkä aloittaja on ainoa joka sen tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Painon pudottaminen on helppoa, jos paino on tullut yhdestä selkeästä ruoka-aineesta. Oli se sitten sipsit tai juomat. Kun sen poistaa, niin paino putoaa. Mutta mitä kun syö jo lähtökohtaisesti terveellisesti. Ja mitä kun on vaihdevuosi-ikäinen. 

Kymmenen vuotta kokeilin kaikkia jippoja ja liikuntaa, mutta vasta hiilareita vähentämällä sain itse painon laskemaan normaalipainon puolelle. Söin muuten ihan samalla tavalla, pääosin samaa ruokaa ja yhtä paljon, mutta korvasin esim.  leivän siemennäkkärillä, riisin ja pastan parsa- ja kukkakaalilla ja vehnäjauhon mantelijauholla. Lisätty sokeri pois kokonaan. En edes ketoillut, vaan pyrin pitämään hiilarit 70-100. Se riitti.

Mitä tarkoitti käytännössä sinulla "lisätty sokeri pois"?

Lähinnä sitä, että lopetin karkin syönnin. Sitä söin ennen ehkä 100-150  gr viikossa.

 Ja kaikki leipominen ja jälkiruoat lähti tietty pois, vaikka en niitä usein syönytkään.

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla on kalastettu ja syöty omia eläimiä/metsästetty 1900 luvulla runsaasti. Sokeri- ja vehnäjauholeipomukset ovat arkipäiväistyneet ehkä joskus 1960 luvulla. Ja eikö silloin alettukin lihoa herkuttelun kasvaessa. Toki kaikki liittyy kaikkeen: kyllä se fyysinen työ on tietysti hillinnyt kansan painonnousua. Alkoholikulutus oma lukunsa.

Lihominen alkoi tilastoissa vasta 1980-luvulla ravitsemussuositusten myötä. Lihomisen siemen kylvettiin siis ensin kouluihin, päiväkoteihin ja neuvolaan. Ja mitä luonnottomammiksi suositukset ovat menneet, sitä enemmän on lihottu. Vain joka toisella metabolia kestää suositusruuat. Kun metabolia pettää, insuliinit ovat koholla ja lihominen on alkanut, sitä on käytännössä mahdoton pysäyttää. Insuliini aiheuttaa jatkuvan nälän ja vaikkapa pastaa voi syödä moninkertaisesti tarpeeseen nähden. Osaa porukasta tämä ei koske, vaan pasta ja riisi toimii ihan hyvin, eikä nälkä vaivaa. Vakavasti ylipainoisten kannattaa ketoa kokeilla. Etenkin sellaista ketoa, jossa karsitaan ultraprosessoitu ruoka täysin pois ja syödään kasviksia, marjoja ja laadukkaita proteiineja ja rasvoja. Sillä voi päästä diabeteksestä ja verenpainelääkkeistä eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös nämä KETO-hihhulit eivät vieläkään kykene vastaamaan siihen, että jos hiilihydraatit olisivat niin pahasta, niin miksi esim. Japanissa on yhtä terveellisintä ja hoikinta kansaa, vaikka siellä syödään paljon hiilihydraatteja. Japanissa esim. terveyden heikkeneminen ja lihominen on alkanut vasta sitten, kun länsimainen pikaruoka rantautui sinne ja niiden jättimäiset kaloripommit.

Japanissa kuten Suomessakin lihominen on alkanut vasta ns. länsimaisella ruokavaliolla. Siihen kuuluvat vääränlaiset rasvat (siemenöljyt, margariini) ja höttöhiilarit ja sokeri. Hiilarit eivät ole kenenkään mielestä ongelma niin kauan kuin keho niitä kestää. Suomessakaan peruna ja leipä ei ollut ongelma ennen kuin hylättiin voi ja läski ja alettiin syömään sokerijugurtteja, keksejä ja pullaa. Japanilaiset ovat aina pitäneet rasvaisesta lihasta ja siellä yhä oikein kasvatetaan mahdollisimman rasvaista possua ja nautaa. Suurin ero terveyteen tulee kuitenkin heidän merkittävästi suuremmasta meren elävien syömisestään. Japsit eivät ole samanlaisia voikkoleivän pupeltajia kuin finnet.

Täällä on kyllä aina syöty pullaa. Maaseudulla raskasta työtä tekevillä miehilläkin alkoi vatsa kasvaa iän myötä. Toki valtaosa oli normaalipainoisia.

Kaikkea on nykyisin liikaa. Jopa hedelmät=hedelmäsokeri on epäterveellistä siinä mittakaavassa, mitä nykyihminen niitä syö.

Eri ihmiset reagoivat eri tavoin makrojen suhteisiin. Itse en laihdu grammaakaan ketolla. Enkå millään muullakaan dieetillä, ellei vrk kalorit ole kuukausikaupalla 700-900. Ylipainoa on erittäin paljon, bmi yli 35. Verensokeri on aina ollut hyvä, myös pitkä sokeri, kortisoliarvo on matala. Olen pirteä ja virkeä. Nälkää en tunne, ja kylläiseksi tulen nopeasti. Vähäisetkin hiilarit laittavat ahmimaan. Keto vie täysin yöunet ja lihasvoimat, enkä ole yli 3 kuukautta pystynyt jatkamaan ketoa. En tiedä mitä tekisin tilanteelle. 

Vatsa alkoi miehilä usein kasvaa alkoholin ylikulutuksen takia, ei suinkaan ruuan takia. Alkoholin jatkuva juominen tuhoaa maksan, mikä aiheuttaa nesteen keräytymise n siihen vastan ympärille. Siitä johtuen historiassa näkee miehiä, jolla iso maha, mutta ohuet kädet ja jalat.

Hedelmäsokeri ei ole epäterveellistä. Et voi lihoa hedelmillä, jos olet kalorivajeesssa.

Jos sun pitää syödä mukamas vain 900 kaloria päivässä että laihdut, niin todennäköisesti lasket kalorisi todella väärin. Yksi suurimmat kompastuskivet kalorivajeelle on se, ettei osata laskea kaloreita oikein ja toinen on se, ettei olla rehellisiä. Niin kauan kun ei ole rehellinen etenkin itselle omista syömisistä, ei tule laihtumaankaan.

Jos on hormonit sekaisin, niin oikeasti tarvitaan tosi matalia kaloreita.

Mitkä hormonit?

Jos sulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, tarvitset silloin lääkkeitä, jotka palauttavat kilpirauhasten toiminnan normaaliksi.

Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Löydettiin, kun olin 42 v. Bmi:ni oli 22-23, kuten koko sen astisen elämäni. 

Olen tämän palstalla kertonut aiemminkin:

Viidenkympin alla paino alkoi nousta. Vähensin syömistä. Paino nousi. Lisäsin liikuntaa. Paino nousi. Vähensin taas syömistä. Lisäsin kasviksia. Vähensin makeaa. Paino nousi. Hain hormonikorvaushoidon, en laihtunut, bmi oli 27. 

Nyt olen  57-vuotias. 

Alkuvuodesta luin, että estrogeenin väheneminen tekee ihmisen altitiiksi insuliinireistenssille. Päätin vähentää hiillareita. Lähinnä niin, että lopetin pastan ja myslin syönnin ja kaikki lisätytyt sokerit. Perunaa ja leipää otan, jos ei ole muuta lisuketta tarjolla, ja silloin vain max desin. Leipää tai leipomotuotteita en ole koskaan oikein syönytkään. 

Tätä on nyt takana 5 kuukautta ja olen laihtunut 4 kiloa. Ensimmäisen kerran kahdeksaan vuoteen. Vaikka en oikeastaan ”laihduta”.

Koska syömismääräni ovat samat, elän kaikilta muilta osin samalla tavalla kuin ennen, syön jopa 80 % suklaata ja pähkinöitä joka päivä (ennen en syönyt suklaata lainkaan, nyt pyrin tällä kontrolloimaan, ettei tule makeanhimoa) -  niin pakkohan tässä on jokin hormonijuttu olla takana. On se sitten insuliinireisistenssi, estrogeenin väheneminen tai kilppari. 

Onnittelut sinulle! Itselläni ei ole kilpirauhasessa vikaa, mutta sen allekirjoitan täydellä sydämellä, että kaloriteoria on aivan liian yksinkertaistettu malli lihomisesta ja laihtumisesta. Varsinkin meille yli 50v naisille energian vähentäminen ruokavaliosta tuottaa monesti vain lihaskatoa ja väsymystä, jopa lihomisen jatkumista. Ihmisen kroppa ei ole mikään petrimalja, vaan yksilöllinen kokonaisuus, jossa hormonien muutoksella on iso merkitys. Ja ravinnolla voi noihin vaikuttaa paljon.