HS: Rikkaiden deittipalvelut kuratoivat täydellisiä kumppaneita

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo poikkeaa deittimaailmasta kaikkialla paitsi palvelun hinnan osalta?

Tuolla kuvat pitää paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Lika barn leker bäst?

Millainen pari sinusta jutun miehelle sopisi? Itse mietin, että deittipalvelun naisen olisi ehkä syytä keskustella realiteeteista tai asiakastyytyväisyys alkaa laskea vankkumattomaltakin optimistilta. 

Jutun aihehan on itse asiassa järjestetty avioliitto, naimakaupat. Intiassa puoliso valitaan kastin, varakkuuden ja ulkonäön perusteella ja apuna käytetään siihen värvättyä toimistoa tai kirjeenvaihtoilmoituksia. Paitsi jos ei ole mihinkään tuollaiseen varaa.  Ap

Vierailija kirjoitti:

Miehelle ei ole isompaa merkitystä sille, että nainen on valmistunut sieltä tai täältä, työskentelee blaadi blaadi, ura blaa, tms.

Mies arvostaa naisellisuutta ja luonnetta.

Violettitukkainen fittmössa menee hylkyyn olipa ura ja koulutus mitä tahansa.

Amerikassa koulutettu ja menestynyt mies ei todellakaan ota muuta puolisoa kuin vähintään yhtä koulutettua, ja juuri oikeasta yliopistosta. Usa on luokkayhteiskunta. Ja se näkyy vahvasti parisuhteissa. 

Tottakai se näkyy myös Suomessa, korkeasti koulutettu mies pariutuu korkeasti koulutetun naisen kanssa. Mutta Usassa tätä ei millään lailla edes peitellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä silti löydy ketään.

Niin, mies oli myös ymmärtänyt yhden syyn miksi hän saa pakit eli kun hän on lyhyt, on tuon kaltaisella naisella yleensä yhtä korkeat vaatimukset miehen ulkonäölle kuin hänellä itsellään on naiselle. Hän siis ei ole tarpeeksi komea, sitä toistuva kemian puuttuminen tarkoittaa suomeksi. En itse edes lähtisi treffeille noin lyhyen kanssa, jos olisin sinkku. Ellei mies olisi sellainen, jonka jo tunnen ja joka on jo aiemmin osoittanut olevansa oikealla tavalla maskuliininen. Ap

Niin. Minun mieheni on kanssani samanpituinen, n. 168 cm. Tapasimme yhteisen ammattimme kautta. 

Eikö tuonkin Pascarellin vai mikä olikaan kannattaisi katsella ympärilleen siellä töissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai sillä jutun miehellä ollut mitään vaatimusta puolison varakkuudesta? Mä en ainakaan huomannut sellaista mainittavan. 

Puolison piti olla hyvästä perheestä, huippuyliopiston käynyt ja ammatissa, jossa tienaa paljon. Eli varakas. Ap

Jutun miehen kriteerit täyttävä nainen on hyvin todennäköisesti varakas, mutta ei välttämättä. Esim. hänen lapsuudenperheessä ei välttämättä ole erityisen varakas, hänellä voi olla itsellään huomattavan iso opintolaina, palkka voi arvostetusta ammatistaan huolimatta olla varsin maan pinnalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä silti löydy ketään.

Niin, mies oli myös ymmärtänyt yhden syyn miksi hän saa pakit eli kun hän on lyhyt, on tuon kaltaisella naisella yleensä yhtä korkeat vaatimukset miehen ulkonäölle kuin hänellä itsellään on naiselle. Hän siis ei ole tarpeeksi komea, sitä toistuva kemian puuttuminen tarkoittaa suomeksi. En itse edes lähtisi treffeille noin lyhyen kanssa, jos olisin sinkku. Ellei mies olisi sellainen, jonka jo tunnen ja joka on jo aiemmin osoittanut olevansa oikealla tavalla maskuliininen. Ap

Niin. Minun mieheni on kanssani samanpituinen, n. 168 cm. Tapasimme yhteisen ammattimme kautta. 

Eikö tuonkin Pascarellin vai mikä olikaan kannattaisi katsella ympärilleen siellä töissä?

Sehän oli katsonut hammaslääkäriään sillä silmällä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä silti löydy ketään.

Niin, mies oli myös ymmärtänyt yhden syyn miksi hän saa pakit eli kun hän on lyhyt, on tuon kaltaisella naisella yleensä yhtä korkeat vaatimukset miehen ulkonäölle kuin hänellä itsellään on naiselle. Hän siis ei ole tarpeeksi komea, sitä toistuva kemian puuttuminen tarkoittaa suomeksi. En itse edes lähtisi treffeille noin lyhyen kanssa, jos olisin sinkku. Ellei mies olisi sellainen, jonka jo tunnen ja joka on jo aiemmin osoittanut olevansa oikealla tavalla maskuliininen. Ap

Niin. Minun mieheni on kanssani samanpituinen, n. 168 cm. Tapasimme yhteisen ammattimme kautta. 

Eikö tuonkin Pascarellin vai mikä olikaan kannattaisi katsella ympärilleen siellä töissä?

Minkä ikäisinä tapasitte miehesi kanssa? Minusta jutun Mr. P:n yksi isoimmista ongelmista on se, että hän on pahasti myöhässä. Suurin osa sopivan ikäisistä eli suurin piirtein samanikäisistä on jo naimisissa. Ja loput ovat hänen laillaan jumissa jollain tapaa mahdottomissa toiveissaan, jotka eivät vastaa heidän omia speksejään, jos ylipäätään ovat kiinnostuneita perheen perustamisesta. Se että haarukoidaan jo aivan random-naisia treffeille kuulosti jo epätoivoiselta - ja ammattitaidottomalta mitä tulee deittifiksaajaan. 

Ei pituus ole ongelma. Kyllä sitä voi kompensoida tai löytää naisen, joka nimenomaan ei halua pitkää miestä. Mutta "sitä jotain" pitää kuitenkin olla. Jo kerta toisensa torjutuksi tuleminen ja epäonnistuminenkin aiheuttaa asioita, joista ehkä olisi syytä keskustella psykoterapeutin kanssa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lika barn leker bäst?

Millainen pari sinusta jutun miehelle sopisi? Itse mietin, että deittipalvelun naisen olisi ehkä syytä keskustella realiteeteista tai asiakastyytyväisyys alkaa laskea vankkumattomaltakin optimistilta. 

 

Jutun aihehan on itse asiassa järjestetty avioliitto, naimakaupat. Intiassa puoliso valitaan kastin, varakkuuden ja ulkonäön perusteella ja apuna käytetään siihen värvättyä toimistoa tai kirjeenvaihtoilmoituksia. Paitsi jos ei ole mihinkään tuollaiseen varaa.  Ap

Tiktokissa on näiden palvelujen järjestäjiä ja yleensä heidän juttunsa tulevat siitä, että miehet ovat näissä palveluissa ihan yhtä delusionaalisia kuin niiden ulkopuolellakin. Täysin epärealistiset vaatimukset ja niin julkea asenne, ettei kukaan nainen suostu tapailemaan heitä, vaikka täyttäisikin kriteerit.

Aika iso osa suhteista lienee perustuvan tietämättömyyteen siitä, mitä kumppani oikeasti on. Naisena kun itse nostin riman vihdoin sille korkeudelle, mitä minä haluan ja ansaitsen, sulhaspooli kaventui aivan naurettavan pieneksi sen osalta, mitä itse kelpuutan. Edes miettimättä sitä, kelpaanko itse noille miehille. No joka tapauksessa tuo oli silti elämäni paras päätös ja elämänlaatuni on vain noussut nousemistaan sen myötä. Vähän kuin veisi roskat, joiden ei ole tajunnut olevan roskia, ulos pois haisemasta. Kivempi se tyhjässä ja siistissä kodissa on olla kuin roskaisessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai sillä jutun miehellä ollut mitään vaatimusta puolison varakkuudesta? Mä en ainakaan huomannut sellaista mainittavan. 

Puolison piti olla hyvästä perheestä, huippuyliopiston käynyt ja ammatissa, jossa tienaa paljon. Eli varakas. Ap

Jutun miehen kriteerit täyttävä nainen on hyvin todennäköisesti varakas, mutta ei välttämättä. Esim. hänen lapsuudenperheessä ei välttämättä ole erityisen varakas, hänellä voi olla itsellään huomattavan iso opintolaina, palkka voi arvostetusta ammatistaan huolimatta olla varsin maan pinnalla. 

Totta. Myös asuminen hyvällä alueella New Yorkissa ja muuallakin on kallista. Itse sain jutun perusteella sen käsityksen, että etsitään nimenomaan varakasta naista, samanlaista kuin tämä mies itse on tai ainakin esittää olevansa. Itse asiassa mietin voisiko mies olla amerikkalainen versio miehestä, joka pelkää naisen olevan lompakkoloinen, koska hän ei esittänyt amerikkalaista unelmaa naisesta, joka hoitaa lapset ja kodin, vaan etsi "tienaajaa". Tällainen mielikuva itselleni jäi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lika barn leker bäst?

Millainen pari sinusta jutun miehelle sopisi? Itse mietin, että deittipalvelun naisen olisi ehkä syytä keskustella realiteeteista tai asiakastyytyväisyys alkaa laskea vankkumattomaltakin optimistilta. 

 

Jutun aihehan on itse asiassa järjestetty avioliitto, naimakaupat. Intiassa puoliso valitaan kastin, varakkuuden ja ulkonäön perusteella ja apuna käytetään siihen värvättyä toimistoa tai kirjeenvaihtoilmoituksia. Paitsi jos ei ole mihinkään tuollaiseen varaa.  Ap

Tiktokissa on näiden palvelujen järjestäjiä ja yleensä heidän juttunsa tulevat siitä, että miehet ovat näissä palveluissa ihan yhtä delusionaalisia kuin niiden ulkopuolellakin. Täysin epärealistiset vaatimukset ja niin julkea asenne, ettei kukaan nainen suostu tapailemaan heitä, vaikka täyttäisikin kriteerit.

Aika iso osa suhteista lienee perustuvan tietämättömyyteen siitä, mitä kumppani oikeasti on. Naisena kun itse nostin riman vihdoin sille korkeudelle, mitä minä haluan ja ansaitsen, sulhaspooli kaventui aivan naurettavan pieneksi sen osalta, mitä itse kelpuutan. Edes miettimättä sitä, kelpaanko itse noille miehille. No joka tapauksessa tuo oli silti elämäni paras päätös ja elämänlaatuni on vain noussut nousemistaan sen myötä. Vähän kuin veisi roskat, joiden ei ole tajunnut olevan roskia, ulos pois haisemasta. Kivempi se tyhjässä ja siistissä kodissa on olla kuin roskaisessa.

Oletko siis Yhdysvalloissa? Ap

Jo kerta toisensa torjutuksi tuleminen ja epäonnistuminenkin aiheuttaa asioita, joista ehkä olisi syytä keskustella psykoterapeutin kanssa.

Ihmiset sietävät pakkeja aika eri kapasiteetilla. Joku lannistuu tai suuttuu siitä, ettei saa ekaan työhakemukseen vastausta tai yksi nainen sanoo, ettei ollut kemiaa. Huippumallin elämässä saattaa olla 30 koekuvausta ja vain yksi tilaus työlle. Pitkälti siis itsetunnosta ja resilienssistä kiinni.

Jokaisesta kohtaamisesta kuitenkin oppii jotain. Itse opin lopulta, että on täysin katastrofaalinen idea tavata tuntematon mies sillä oletuksella, että miehellä on päässään joku romanttinen odotus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lika barn leker bäst?

Millainen pari sinusta jutun miehelle sopisi? Itse mietin, että deittipalvelun naisen olisi ehkä syytä keskustella realiteeteista tai asiakastyytyväisyys alkaa laskea vankkumattomaltakin optimistilta. 

 

Jutun aihehan on itse asiassa järjestetty avioliitto, naimakaupat. Intiassa puoliso valitaan kastin, varakkuuden ja ulkonäön perusteella ja apuna käytetään siihen värvättyä toimistoa tai kirjeenvaihtoilmoituksia. Paitsi jos ei ole mihinkään tuollaiseen varaa.  Ap

Tiktokissa on näiden palvelujen järjestäjiä ja yleensä heidän juttunsa tulevat siitä, että miehet ovat näissä palveluissa ihan yhtä delusionaalisia kuin niiden ulkopuolellakin. Täysin epärealistiset vaatimukset ja niin julkea asenne, ettei kukaan nainen suostu tapailemaan heitä, vaikka täyttäisikin kriteerit.

Aika iso osa suhteista lienee perustuvan tietämättömyyteen siitä, mitä kumppani oikeasti on. Naisena kun itse nostin riman vihdoin sille korkeudelle, mitä minä haluan ja ansaitsen, sulhaspooli kaventui aivan naurettavan pieneksi sen osalta, mitä itse kelpuutan. Edes miettimättä sitä, kelpaanko itse noille miehille. No joka tapauksessa tuo oli silti elämäni paras päätös ja elämänlaatuni on vain noussut nousemistaan sen myötä. Vähän kuin veisi roskat, joiden ei ole tajunnut olevan roskia, ulos pois haisemasta. Kivempi se tyhjässä ja siistissä kodissa on olla kuin roskaisessa.

Oletko siis Yhdysvalloissa? Ap

En, vaan nuo tiktokaajat ovat. Kuuntelen yhdysvaltojen englantia sujuvasti täältä suomesta käsin.

Varakkaampia miehiä tapaillessa olen oppinut sen verran, että luonne ei muutu varallisuuden myötä. Hyvä luonne tulee muista asioista, kuin rahasta. Hyväluonteisella voi olla rahaa, mutta jos et ole tavannut häntä kirkon hyväntekeväisyystyössä, luonne on todennäköisesti samaa luokkaa kuin niillä muillakin miehillä siitä huolimatta, minkä arvoisella autolla hän ajaa ja millaista kelloa käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai sillä jutun miehellä ollut mitään vaatimusta puolison varakkuudesta? Mä en ainakaan huomannut sellaista mainittavan. 

Puolison piti olla hyvästä perheestä, huippuyliopiston käynyt ja ammatissa, jossa tienaa paljon. Eli varakas. Ap

Jutun miehen kriteerit täyttävä nainen on hyvin todennäköisesti varakas, mutta ei välttämättä. Esim. hänen lapsuudenperheessä ei välttämättä ole erityisen varakas, hänellä voi olla itsellään huomattavan iso opintolaina, palkka voi arvostetusta ammatistaan huolimatta olla varsin maan pinnalla. 

Totta. Myös asuminen hyvällä alueella New Yorkissa ja muuallakin on kallista. Itse sain jutun perusteella sen käsityksen, että etsitään nimenomaan varakasta naista, samanlaista kuin tämä mies itse on tai ainakin esittää olevansa. Itse asiassa mietin voisiko mies olla amerikkalainen versio miehestä, joka pelkää naisen olevan lompakkoloinen, koska hän ei esittänyt amerikkalaista unelmaa naisesta, joka hoitaa lapset ja kodin, vaan etsi "tienaajaa". Tällainen mielikuva itselleni jäi. Ap

Olen asunut vuosia Usassa nimenomaan menestyjien alueella. Puolisot on kyllä poikkeuksetta samasta puusta, eli eliittikoulujen a-tyypin persoonia. Puoliso (joissain perheissä myös Usassa isä) on usein kotona. Ei aina. Mutta sitten nämä a-tyypin puolisot suorittavat sitä kotonaoloa. Vanhempainyhdistykset kouluissa hoituu ammattimaisesti lakimiesäitien toimesta, äitien korisottelu koulun tapahtumassa on kuin ammattiurheilijoita katsoisi, ja Halloween-koristelusta tehdään ammattimaista. Suomalainen nainen (vaikka itsekin akateeminen) kokee siinä helposti olonsa vähän hitaaksi. 

"Aika iso osa suhteista lienee perustuvan tietämättömyyteen siitä, mitä kumppani oikeasti on."

Mitä tällä tarkoitat? En ymmärtänyt. 

Roskavertauksen ymmärsin hyvin. Unelmasi siis muuttuivat ikään kuin roskiksi, jotka veit pois haisemasta. Ja on varmasti totta, että kun tullaan hyvin korkealle ammatillisessa hierarkiassa, älykkyydessä ja ollaan varakkaita, kosmopoliitteja jne. tulee deittailu todella paljon vaikeammaksi. Sen vuoksi, että kyllähän kumppanilla pitäisi olla kosketuspintaa  elämäntavan kokonaisuuteen. Elämäntyyli on vain liian erilainen. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehelle ei ole isompaa merkitystä sille, että nainen on valmistunut sieltä tai täältä, työskentelee blaadi blaadi, ura blaa, tms.

Mies arvostaa naisellisuutta ja luonnetta.

Violettitukkainen fittmössa menee hylkyyn olipa ura ja koulutus mitä tahansa.

Amerikassa koulutettu ja menestynyt mies ei todellakaan ota muuta puolisoa kuin vähintään yhtä koulutettua, ja juuri oikeasta yliopistosta. Usa on luokkayhteiskunta. Ja se näkyy vahvasti parisuhteissa. 

Tottakai se näkyy myös Suomessa, korkeasti koulutettu mies pariutuu korkeasti koulutetun naisen kanssa. Mutta Usassa tätä ei millään lailla edes peitellä. 

Ehkä tiedepiireissä, mutta uskovaisten keskuudessa naisen annetaan myös olla nainen eikä vaadita olevan synnyttävä homomies. Tuo naisten työvaatimus on ateistien syöpää. Italian malli taas toimii niin, että nainen opiskelee, mutta ei koskaan työskentele vaan omistautuu perheelle kun saa aviomiehen.

Aviomies on perinteisesti husband eli elättää naisen. Jos nainen työskentelee, nainen pitää nämä rahat.

Suomessa on iso ongelma, kun kukaan ei ole opettanut miehille mieheyttä, vaan miehet yrittävät olla suhteissa tyttöystävien rooleissa. Eivät edes poikaystävän, aviomieheydestä puhumattakaan, vaan tyttöystävän. Se on naurettavaa, eikä kukaan itseään kunnioittava nainen suostu sellaiseen.

Vierailija kirjoitti:

"Aika iso osa suhteista lienee perustuvan tietämättömyyteen siitä, mitä kumppani oikeasti on."

 

Mitä tällä tarkoitat? En ymmärtänyt. 

 

Roskavertauksen ymmärsin hyvin. Unelmasi siis muuttuivat ikään kuin roskiksi, jotka veit pois haisemasta. Ja on varmasti totta, että kun tullaan hyvin korkealle ammatillisessa hierarkiassa, älykkyydessä ja ollaan varakkaita, kosmopoliitteja jne. tulee deittailu todella paljon vaikeammaksi. Sen vuoksi, että kyllähän kumppanilla pitäisi olla kosketuspintaa  elämäntavan kokonaisuuteen. Elämäntyyli on vain liian erilainen. Ap

Että suhde toimii niin kauan kun osapuolet pitävät suunsa kiinni ja nainen ei ole tietoinen esim. siitä, miten mies puhuu ja toimii kaveriensa kanssa, tai miten mies ajattelee. Tavallaan tietoisesti sulkee silmänsä miesluonteelta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai sillä jutun miehellä ollut mitään vaatimusta puolison varakkuudesta? Mä en ainakaan huomannut sellaista mainittavan. 

Puolison piti olla hyvästä perheestä, huippuyliopiston käynyt ja ammatissa, jossa tienaa paljon. Eli varakas. Ap

Jutun miehen kriteerit täyttävä nainen on hyvin todennäköisesti varakas, mutta ei välttämättä. Esim. hänen lapsuudenperheessä ei välttämättä ole erityisen varakas, hänellä voi olla itsellään huomattavan iso opintolaina, palkka voi arvostetusta ammatistaan huolimatta olla varsin maan pinnalla. 

Totta. Myös asuminen hyvällä alueella New Yorkissa ja muuallakin on kallista. Itse sain jutun perusteella sen käsityksen, että etsitään nimenomaan varakasta naista, samanlaista kuin tämä mies itse on tai ainakin esittää olevansa. Itse asiassa mietin voisiko mies olla amerikkalainen versio miehestä, joka pelkää naisen olevan lompakkoloinen, koska hän ei esittänyt amerikkalaista unelmaa naisesta, joka hoitaa lapset ja kodin, vaan etsi "tienaajaa". Tällainen mielikuva itselleni jäi. Ap

Olen asunut vuosia Usassa nimenomaan menestyjien alueella. Puolisot on kyllä poikkeuksetta samasta puusta, eli eliittikoulujen a-tyypin persoonia. Puoliso (joissain perheissä myös Usassa isä) on usein kotona. Ei aina. Mutta sitten nämä a-tyypin puolisot suorittavat sitä kotonaoloa. Vanhempainyhdistykset kouluissa hoituu ammattimaisesti lakimiesäitien toimesta, äitien korisottelu koulun tapahtumassa on kuin ammattiurheilijoita katsoisi, ja Halloween-koristelusta tehdään ammattimaista. Suomalainen nainen (vaikka itsekin akateeminen) kokee siinä helposti olonsa vähän hitaaksi. 

MIelenkiintoista. Ja melko kammottavaa :)  Minusta ei olisi asumaan Yhdysvalloissa, tulisin hulluksi siitä loputtomasta pirteydestä. Ruotsissakin tekee välillä tiukkaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

"Aika iso osa suhteista lienee perustuvan tietämättömyyteen siitä, mitä kumppani oikeasti on."

 

Mitä tällä tarkoitat? En ymmärtänyt. 

 

Roskavertauksen ymmärsin hyvin. Unelmasi siis muuttuivat ikään kuin roskiksi, jotka veit pois haisemasta. Ja on varmasti totta, että kun tullaan hyvin korkealle ammatillisessa hierarkiassa, älykkyydessä ja ollaan varakkaita, kosmopoliitteja jne. tulee deittailu todella paljon vaikeammaksi. Sen vuoksi, että kyllähän kumppanilla pitäisi olla kosketuspintaa  elämäntavan kokonaisuuteen. Elämäntyyli on vain liian erilainen. Ap

Ei, vaan miehet muuttuivat roskiksi, jotka vein pois haisemasta. Olin hyväksynyt miehet ja parisuhteen tavallaan itsestäänselvyytenä osaksi elämää siitä huolimatta, pidinkö oikeasti miehistä kollektiivina, yksittäisestä miehestä tai edes koko parisuhteen konseptista. Sitten kun istuin alas miettimään asiaa totesin, että en pidä 99,5% miehistä, enkä pidä parisuhdetta hyvänä rakenteena elämälle, en halua sellaista elämääni itse asiassa ollenkaan.

Eli miehet menivät roskiin, parisuhde meni roskiin. Tilalle tuli avioliitto ja sen tasoiset miehet, joita voisin kuvitella siihen kanssani. Joita on todella vähän. En siis ole naimisissa. Mutta kun nousin itse sille tasolle mitä ansaitsen, enkä tyytynyt enää keskinkertaisuuteen, oma elämäni kohosi tuolle tasolle ihan vaan sillä, että vein ne huonot miehet ja parisuhdeajattelun pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Aika iso osa suhteista lienee perustuvan tietämättömyyteen siitä, mitä kumppani oikeasti on."

 

Mitä tällä tarkoitat? En ymmärtänyt. 

 

Roskavertauksen ymmärsin hyvin. Unelmasi siis muuttuivat ikään kuin roskiksi, jotka veit pois haisemasta. Ja on varmasti totta, että kun tullaan hyvin korkealle ammatillisessa hierarkiassa, älykkyydessä ja ollaan varakkaita, kosmopoliitteja jne. tulee deittailu todella paljon vaikeammaksi. Sen vuoksi, että kyllähän kumppanilla pitäisi olla kosketuspintaa  elämäntavan kokonaisuuteen. Elämäntyyli on vain liian erilainen. Ap

Että suhde toimii niin kauan kun osapuolet pitävät suunsa kiinni ja nainen ei ole tietoinen esim. siitä, miten mies puhuu ja toimii kaveriensa kanssa, tai miten mies ajattelee. Tavallaan tietoisesti sulkee silmänsä miesluonteelta. 

Kirjoitat tuossa, että nainen ei ole tietoinen, mutta tietoisesti sulkee silmänsä - kumpaako siis tarkoitat? Minusta se on aika yleistä ihmisillä, että kuvitellaan muiden ajattelevan samalla tavalla kuin minä ajattelen. Se näkyy sinunkin tekstissäsi eli silloin realiteetit voivatkin olla illuusiota, oman mielen heijastusta. 

Asia mistä kirjoitat on tosi monisärmäinen eli osa ihmisistä esittää toisenlaista kuin on, osa ihmisistä ei taas pysty näkemään todellista puolisoa, vaikka kaikki todistusaineisto olisi päivittäin nenän edessä. Ehkä enemmän kirjoitit tuosta jälkimmäisestä? Ap