Lue keskustelun säännöt.
HS: Rikkaiden deittipalvelut kuratoivat täydellisiä kumppaneita
29.08.2026 |
Joko tästä on keskusteltu? Aika huima tarina lähes nelikymppisestä 166 cm miehestä, joka maksaa deittipalvelulle runsaskätisesti siitä, että etsisi hänelle tarkasti kuratoidun huippuyliopistosta valmistuneen kauniin johtajan, juristin tai lääkärin puolisoksi... Esiteltiin myös muita vastaavia tapauksia. Yhden vaatimuksiin kuului, että naisen tulee olla hoikka, isorintainen, puhua mandariinikiinaa ja ehdottomasti ei kiinnostunut taiteen tekemisestä.
Amerikkalaisten omituisuus on kyllä ihan omaa luokkaansa.
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Varakkaampia miehiä tapaillessa olen oppinut sen verran, että luonne ei muutu varallisuuden myötä. Hyvä luonne tulee muista asioista, kuin rahasta. Hyväluonteisella voi olla rahaa, mutta jos et ole tavannut häntä kirkon hyväntekeväisyystyössä, luonne on todennäköisesti samaa luokkaa kuin niillä muillakin miehillä siitä huolimatta, minkä arvoisella autolla hän ajaa ja millaista kelloa käyttää.
Itse varoisin ehkä ennemmin kirkon hyväntekeväisyystyössä tavattua miestä kuin niitä muita ;) Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jo kerta toisensa torjutuksi tuleminen ja epäonnistuminenkin aiheuttaa asioita, joista ehkä olisi syytä keskustella psykoterapeutin kanssa.
Ihmiset sietävät pakkeja aika eri kapasiteetilla. Joku lannistuu tai suuttuu siitä, ettei saa ekaan työhakemukseen vastausta tai yksi nainen sanoo, ettei ollut kemiaa. Huippumallin elämässä saattaa olla 30 koekuvausta ja vain yksi tilaus työlle. Pitkälti siis itsetunnosta ja resilienssistä kiinni.
Jokaisesta kohtaamisesta kuitenkin oppii jotain. Itse opin lopulta, että on täysin katastrofaalinen idea tavata tuntematon mies sillä oletuksella, että miehellä on päässään joku romanttinen odotus.
Mitä tarkoitat viimeisellä lauseella?
Viittasin lainaamallasi lauseella jutun mieheen siitä näkökulmasta, että hän on sijoittanut jo aika paljon rahaa ilman tulosta. Hän oli miettinyt pituuttaan ja varmasti muitakin asioita, jotka hänessä voisivat olla ns. pielessä. Tuskinpa hän muuten olisi ammatissa, jossa toimii, mutta omaa itseä ei kukaan pysty objektiivisesti havainnoimaan. Todennäköisesti selitykset, joita hän itselleen keksii, ovat enemmän tai vähemmän hakoteillä. Muilla ihmisillä on iso rooli siinä miten hyvin realiteeteissa pysytään - oli asia mikä hyvänsä. Se että ajattelee olevansa yksin tarkkanäköinen, on hybristä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs siinä on keskustelemista? Rahalla saa ja hevosella pääsee, niin kuin aina ennenkin. Rikkailla on aina enemmän vaihtoehtoja, ei välttämättä hyviä, mutta kuitenkin vaihtoehtoja.
Jutun aihe oli se, että kalliista palvelusta huolimatta puolisoa ei välttämättä löydy ja deittailu turhauttaa. Ap
Rahallakaan ei saa, jos vaatimukset ovat liian yli oman tason. (Tai prostituoidun voi saada, mutta sitä ei tässä haettu, vaan naisella piti olla yhtä paljon rahaa... Vitsi mikä luuseri.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä silti löydy ketään.
Niin, mies oli myös ymmärtänyt yhden syyn miksi hän saa pakit eli kun hän on lyhyt, on tuon kaltaisella naisella yleensä yhtä korkeat vaatimukset miehen ulkonäölle kuin hänellä itsellään on naiselle. Hän siis ei ole tarpeeksi komea, sitä toistuva kemian puuttuminen tarkoittaa suomeksi. En itse edes lähtisi treffeille noin lyhyen kanssa, jos olisin sinkku. Ellei mies olisi sellainen, jonka jo tunnen ja joka on jo aiemmin osoittanut olevansa oikealla tavalla maskuliininen. Ap
Niin. Minun mieheni on kanssani samanpituinen, n. 168 cm. Tapasimme yhteisen ammattimme kautta.
Eikö tuonkin Pascarellin vai mikä olikaan kannattaisi katsella ympärilleen siellä töissä?Sehän oli katsonut hammaslääkäriään sillä silmällä
Ja mennyt turhaan oikomahoitoon kuin jossain Frasierin jaksossa. Tavallaan söpöä, mutta aikuinen kysyisi suoraan treffeille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sillä jutun miehellä ollut mitään vaatimusta puolison varakkuudesta? Mä en ainakaan huomannut sellaista mainittavan.
Puolison piti olla hyvästä perheestä, huippuyliopiston käynyt ja ammatissa, jossa tienaa paljon. Eli varakas. Ap
Jutun miehen kriteerit täyttävä nainen on hyvin todennäköisesti varakas, mutta ei välttämättä. Esim. hänen lapsuudenperheessä ei välttämättä ole erityisen varakas, hänellä voi olla itsellään huomattavan iso opintolaina, palkka voi arvostetusta ammatistaan huolimatta olla varsin maan pinnalla.
Totta. Myös asuminen hyvällä alueella New Yorkissa ja muuallakin on kallista. Itse sain jutun perusteella sen käsityksen, että etsitään nimenomaan varakasta naista, samanlaista kuin tämä mies itse on tai ainakin esittää olevansa. Itse asiassa mietin voisiko mies olla amerikkalainen versio miehestä, joka pelkää naisen olevan lompakkoloinen, koska hän ei esittänyt amerikkalaista unelmaa naisesta, joka hoitaa lapset ja kodin, vaan etsi "tienaajaa". Tällainen mielikuva itselleni jäi. Ap
Olen asunut vuosia Usassa nimenomaan menestyjien alueella. Puolisot on kyllä poikkeuksetta samasta puusta, eli eliittikoulujen a-tyypin persoonia. Puoliso (joissain perheissä myös Usassa isä) on usein kotona. Ei aina. Mutta sitten nämä a-tyypin puolisot suorittavat sitä kotonaoloa. Vanhempainyhdistykset kouluissa hoituu ammattimaisesti lakimiesäitien toimesta, äitien korisottelu koulun tapahtumassa on kuin ammattiurheilijoita katsoisi, ja Halloween-koristelusta tehdään ammattimaista. Suomalainen nainen (vaikka itsekin akateeminen) kokee siinä helposti olonsa vähän hitaaksi.
Mielenkiintoista. Miten ne paikalliset naiset siellä on oppineet ne kaikki monipuolisen oloiset taitonsa, mitkä eivät liity heidän ammatteihinsa? Kuulostaa kyllä melkoiselta koko elämän suorittamiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sillä jutun miehellä ollut mitään vaatimusta puolison varakkuudesta? Mä en ainakaan huomannut sellaista mainittavan.
Puolison piti olla hyvästä perheestä, huippuyliopiston käynyt ja ammatissa, jossa tienaa paljon. Eli varakas. Ap
Jutun miehen kriteerit täyttävä nainen on hyvin todennäköisesti varakas, mutta ei välttämättä. Esim. hänen lapsuudenperheessä ei välttämättä ole erityisen varakas, hänellä voi olla itsellään huomattavan iso opintolaina, palkka voi arvostetusta ammatistaan huolimatta olla varsin maan pinnalla.
Totta. Myös asuminen hyvällä alueella New Yorkissa ja muuallakin on kallista. Itse sain jutun perusteella sen käsityksen, että etsitään nimenomaan varakasta naista, samanlaista kuin tämä mies itse on tai ainakin esittää olevansa. Itse asiassa mietin voisiko mies olla amerikkalainen versio miehestä, joka pelkää naisen olevan lompakkoloinen, koska hän ei esittänyt amerikkalaista unelmaa naisesta, joka hoitaa lapset ja kodin, vaan etsi "tienaajaa". Tällainen mielikuva itselleni jäi. Ap
Olen asunut vuosia Usassa nimenomaan menestyjien alueella. Puolisot on kyllä poikkeuksetta samasta puusta, eli eliittikoulujen a-tyypin persoonia. Puoliso (joissain perheissä myös Usassa isä) on usein kotona. Ei aina. Mutta sitten nämä a-tyypin puolisot suorittavat sitä kotonaoloa. Vanhempainyhdistykset kouluissa hoituu ammattimaisesti lakimiesäitien toimesta, äitien korisottelu koulun tapahtumassa on kuin ammattiurheilijoita katsoisi, ja Halloween-koristelusta tehdään ammattimaista. Suomalainen nainen (vaikka itsekin akateeminen) kokee siinä helposti olonsa vähän hitaaksi.
Toinen kysymys unohtui. Onko USA:n ulkopuolella hyvään ammattiin yliopistossa opiskellut nainen tai mies paikallisten menestyjien mielestä liian huono parisuhteeseen heidän kanssaan (esim. suomalainen (erikois)lääkäri tai juristi)? Vai pitäisikö siinäkin olla joku nimekäs huippuyliopisto?
- aiempi kysyjä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo kerta toisensa torjutuksi tuleminen ja epäonnistuminenkin aiheuttaa asioita, joista ehkä olisi syytä keskustella psykoterapeutin kanssa.
Ihmiset sietävät pakkeja aika eri kapasiteetilla. Joku lannistuu tai suuttuu siitä, ettei saa ekaan työhakemukseen vastausta tai yksi nainen sanoo, ettei ollut kemiaa. Huippumallin elämässä saattaa olla 30 koekuvausta ja vain yksi tilaus työlle. Pitkälti siis itsetunnosta ja resilienssistä kiinni.
Jokaisesta kohtaamisesta kuitenkin oppii jotain. Itse opin lopulta, että on täysin katastrofaalinen idea tavata tuntematon mies sillä oletuksella, että miehellä on päässään joku romanttinen odotus.
Mitä tarkoitat viimeisellä lauseella?
Viittasin lainaamallasi lauseella jutun mieheen siitä näkökulmasta, että hän on sijoittanut jo aika paljon rahaa ilman tulosta. Hän oli miettinyt pituuttaan ja varmasti muitakin asioita, jotka hänessä voisivat olla ns. pielessä. Tuskinpa hän muuten olisi ammatissa, jossa toimii, mutta omaa itseä ei kukaan pysty objektiivisesti havainnoimaan. Todennäköisesti selitykset, joita hän itselleen keksii, ovat enemmän tai vähemmän hakoteillä. Muilla ihmisillä on iso rooli siinä miten hyvin realiteeteissa pysytään - oli asia mikä hyvänsä. Se että ajattelee olevansa yksin tarkkanäköinen, on hybristä. Ap
Sitä, että jos tapaa miehen lähtökohtaisesti sellaisissa puitteissa, missä mies odottaa romantiikkaa tai arvioi sinua sellaiseen rooliin, se ei ole hyvä tai mukava tilanne, eikä tuota hyviä tuloksia. Kuitenkin nämä ihmiset ovat olleet jollain tasolla mielenkiintoisia, kenen kanssa olen treffeille päätynyt. Se vaan, että jos mies on niillä treffeillä tatti pystyssä tai arvioi minua kuin lihakarjaa synnyttäjäksi hänen lapselleen noin esimerkiksi, tuo lähtökohta on jo niin sairas, ettei sellaisesta voi syntyä mitään tervettä.
Terveet ihmissuhteet syntyvät epäintentionaalisesti elämän ja jumalan johdatuksessa. Yhteisten kiinnostusten tai vaikkapa keskustelunaiheiden kautta. Ei niin, että minäpä tilaan naisen kuin pitsan jostain apista tai palveluntarjoajalta. Sellainen ei ole tervettä vaan kuluttavaa. Ihminen on kauppatavara, väline, eikä ihminen. Hän on olemassa elämässäsi täyttämässä jotain sinun tarvettasi, eikä siksi, että ihmisyyttä tulee rakastaa ja täyttää oma velvollisuutensa jumalaa ja ihmiskuntaa kohtaan vaikkapa sitten aviomiehenä tai vaimona.
Ehkäpä tuon miehen oppiläksy on, että rakkaus ei yksinkertaisesti tule rahalla. Joitakin asioita ei voi ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs siinä on keskustelemista? Rahalla saa ja hevosella pääsee, niin kuin aina ennenkin. Rikkailla on aina enemmän vaihtoehtoja, ei välttämättä hyviä, mutta kuitenkin vaihtoehtoja.
Jutun aihe oli se, että kalliista palvelusta huolimatta puolisoa ei välttämättä löydy ja deittailu turhauttaa. Ap
Rahallakaan ei saa, jos vaatimukset ovat liian yli oman tason. (Tai prostituoidun voi saada, mutta sitä ei tässä haettu, vaan naisella piti olla yhtä paljon rahaa... Vitsi mikä luuseri.)
En tunne kyseistä keissiä, mutta kommentoin tuota pituusasiaa. Noh ihmiset nyt eivät ole karjaa, mutta jos ajatellaan että olisivat, niin miehellä ja naisella kuuluu olla 15cm pituusero samalla pituusgeenillä. Jos mies on oman pituisensa naisen kanssa, hän pariutuu siis jo geneettisesti reippaasti ylöspäin. Se että mies vaatii tällaista geneettistä upgreidiä JA että nainen on parisuhteessa mies sekä nainen samanaikaisesti eli tasaveroinen bread winner on oppikirjaesimerkki miesten delusionaalisista vaatimuksista ja täydellisestä sokeudesta omalle heikkoudelleen. Hehän eivät voi edes synnyttää, eli ovat siinä mielessä biologisesti aivan auttamattomassa altavastaajan asemassa kaikessa lisääntymiseen liittyvässä. Parisuhde ja avioliitto ovat perustuneet siihen, että nainen synnyttää ja mies hoitaa muut työt, koska ei voi synnyttää. Se että mies yhtäkkiä vaatiikin naisen tekevän synnyttämisen lisäksi miehen työt JA olevan vielä kaiken lisääksi miehelle geneettinen upgrade on täysin posketonta röykeyttä ja tuollainen tyyppi ansaitseekin menettää rahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä silti löydy ketään.
Taitaa vähintään kerran viikossa olla uusi pano.
Sitä ette naiset näytä ymmärtävän että on olemassa miehiä jotka panee ympäriinsä koska voivat. Ei kaikkia miehiä kiinnosta joku lauma räkänokkia ja jäkättävä akka kotona.
Joo ei hän varmasti ole yksin ellei niin halua. Välillä tuntuu että naiset eivät oikein ymmärrä että rahalla on älytön vaikutus naisiin ei siinä ole enään merkitystä miehen pituudella tai hiuksilla.
Ei rikkaalla naiselle ole mitään merkitystä miehen rikkaudella. Sellainen nainen hakee lapsilleen hyviä geenejä.
Sitten taas on ne golddiggerit, joita kiinnostaa pääasiassa raha. Näiden lapset ovat pääosin surullisia tapauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin vuosituhannen vaihteessa USA:ssa vajaat 12 vuotta Bostonissa Massachusettsissa. Varakkaiden ja rikkaidenkin asuinalueella, Lexingtonissa, työpaikka oli vieressä ja sain valita asuinalueeni. Kyllä tuli aika nopeasti selväksi, että varakkuus on vain yksi asia, jonka on oltava kunnossa, kyllä Uuden Englannin vanha raha arvostaa (tai arvosti ainakin silloin) enemmän sivistystä. Mitä enemmän rahaa, sitä enemmän hyväntekeväisyyttä yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo kerta toisensa torjutuksi tuleminen ja epäonnistuminenkin aiheuttaa asioita, joista ehkä olisi syytä keskustella psykoterapeutin kanssa.
Ihmiset sietävät pakkeja aika eri kapasiteetilla. Joku lannistuu tai suuttuu siitä, ettei saa ekaan työhakemukseen vastausta tai yksi nainen sanoo, ettei ollut kemiaa. Huippumallin elämässä saattaa olla 30 koekuvausta ja vain yksi tilaus työlle. Pitkälti siis itsetunnosta ja resilienssistä kiinni.
Jokaisesta kohtaamisesta kuitenkin oppii jotain. Itse opin lopulta, että on täysin katastrofaalinen idea tavata tuntematon mies sillä oletuksella, että miehellä on päässään joku romanttinen odotus.
Mitä tarkoitat viimeisellä lauseella?
Viittasin lainaamallasi lauseella jutun mieheen siitä näkökulmasta, että hän on sijoittanut jo aika paljon rahaa ilman tulosta. Hän oli miettinyt pituuttaan ja varmasti muitakin asioita, jotka hänessä voisivat olla ns. pielessä. Tuskinpa hän muuten olisi ammatissa, jossa toimii, mutta omaa itseä ei kukaan pysty objektiivisesti havainnoimaan. Todennäköisesti selitykset, joita hän itselleen keksii, ovat enemmän tai vähemmän hakoteillä. Muilla ihmisillä on iso rooli siinä miten hyvin realiteeteissa pysytään - oli asia mikä hyvänsä. Se että ajattelee olevansa yksin tarkkanäköinen, on hybristä. Ap
Sitä, että jos tapaa miehen lähtökohtaisesti sellaisissa puitteissa, missä mies odottaa romantiikkaa tai arvioi sinua sellaiseen rooliin, se ei ole hyvä tai mukava tilanne, eikä tuota hyviä tuloksia. Kuitenkin nämä ihmiset ovat olleet jollain tasolla mielenkiintoisia, kenen kanssa olen treffeille päätynyt. Se vaan, että jos mies on niillä treffeillä tatti pystyssä tai arvioi minua kuin lihakarjaa synnyttäjäksi hänen lapselleen noin esimerkiksi, tuo lähtökohta on jo niin sairas, ettei sellaisesta voi syntyä mitään tervettä.
Terveet ihmissuhteet syntyvät epäintentionaalisesti elämän ja jumalan johdatuksessa. Yhteisten kiinnostusten tai vaikkapa keskustelunaiheiden kautta. Ei niin, että minäpä tilaan naisen kuin pitsan jostain apista tai palveluntarjoajalta. Sellainen ei ole tervettä vaan kuluttavaa. Ihminen on kauppatavara, väline, eikä ihminen. Hän on olemassa elämässäsi täyttämässä jotain sinun tarvettasi, eikä siksi, että ihmisyyttä tulee rakastaa ja täyttää oma velvollisuutensa jumalaa ja ihmiskuntaa kohtaan vaikkapa sitten aviomiehenä tai vaimona.
Ehkäpä tuon miehen oppiläksy on, että rakkaus ei yksinkertaisesti tule rahalla. Joitakin asioita ei voi ostaa.
Kiitos tarkennuksesta. Arvelinkin, että taustalla on jokin isompi ajatuskuvio.
Tulee kuitenkin mieleen, että naimakaupat eli järjestetty avioliitto on ollut historiallisesti ja "jumalan syntymisenkin" aikoihin se normaali tapa avioitua ja perustaa perhe, eikö? Romeot ja Juliat taas usein päätyivät erilaisiin katastrofeihin. Onnellisissa tapauksissa järjestetyssäkin avioliitossa oltiin mielistytty toinen toisiinsa, mutta silti kyseessä oli sukujen välinen taloudellinen sopimus ja aie tuottaa hyviä jälkeläisiä.
Ts. deittipuhemies/nainen ei ehkä olekaan niin kaukaa haettua kuin äkkiseltään tuntuu, kun asiaa tarkastellaan historian valossa.
Mitä tulee noihin mielikuviisi siitä mitä miehen päässä treffien aikana tapahtuu, niin ne ovat sinun mielesi heijastuksia. Itse en ole sitä mieltä, että puolison tai rakkauden etsiminen tarkoituksellisesti olisi pahaksi, vaikka joissain tapauksissa se tosiaan voi olla ja on kuluttavaa. Kukaan ei halua kokea olevansa kauppatavaraa, ei se sinun treffikumppanisikaan. Ja usein molemmilla lienee pelkoja kelpaamisesta, sopivuudesta ja toisaalta myös pettymyksiä mitä paikalle saapuvaan ehdokkaaseen tulee.
Tämä voi olla huuhaata, mutta on tullut sellainen tuntuma, että deittikuvioihin usein jäävät pitkiksi ajoiksi ne, joilla on jokin vaikeus tavata kumppaneita muualla. Eli juuri heille keinotekoinen vieraan ihmisen tapaaminen on haastavaa. Toisaalta tuntemattoman tapaaminen muissa yhteyksissä sisältää periaatteessa ihan samat vaikeudet. Samaa arviointia ja kyttäilyähän se silloinkin on eikä välttämättä edes tiedä onko toinen varattu.
Ehkä näitä juttuja liikaa ajattelemalla saisi vain aivonsa solmuun, jos olisin sinkku. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Aika iso osa suhteista lienee perustuvan tietämättömyyteen siitä, mitä kumppani oikeasti on."
Mitä tällä tarkoitat? En ymmärtänyt.
Roskavertauksen ymmärsin hyvin. Unelmasi siis muuttuivat ikään kuin roskiksi, jotka veit pois haisemasta. Ja on varmasti totta, että kun tullaan hyvin korkealle ammatillisessa hierarkiassa, älykkyydessä ja ollaan varakkaita, kosmopoliitteja jne. tulee deittailu todella paljon vaikeammaksi. Sen vuoksi, että kyllähän kumppanilla pitäisi olla kosketuspintaa elämäntavan kokonaisuuteen. Elämäntyyli on vain liian erilainen. Ap
Ei, vaan miehet muuttuivat roskiksi, jotka vein pois haisemasta. Olin hyväksynyt miehet ja parisuhteen tavallaan itsestäänselvyytenä osaksi elämää siitä huolimatta, pidinkö oikeasti miehistä kollektiivina, yksittäisestä miehestä tai edes koko parisuhteen konseptista. Sitten kun istuin alas miettimään asiaa totesin, että en pidä 99,5% miehistä, enkä pidä parisuhdetta hyvänä rakenteena elämälle, en halua sellaista elämääni itse asiassa ollenkaan.
Eli miehet menivät roskiin, parisuhde meni roskiin. Tilalle tuli avioliitto ja sen tasoiset miehet, joita voisin kuvitella siihen kanssani. Joita on todella vähän. En siis ole naimisissa. Mutta kun nousin itse sille tasolle mitä ansaitsen, enkä tyytynyt enää keskinkertaisuuteen, oma elämäni kohosi tuolle tasolle ihan vaan sillä, että vein ne huonot miehet ja parisuhdeajattelun pois.
Se on hyvä ettei kaltaisesi narsisti ole parisuhteessa tai avioliitossa.
Vierailija kirjoitti:
Asuin vuosituhannen vaihteessa USA:ssa vajaat 12 vuotta Bostonissa Massachusettsissa. Varakkaiden ja rikkaidenkin asuinalueella, Lexingtonissa, työpaikka oli vieressä ja sain valita asuinalueeni. Kyllä tuli aika nopeasti selväksi, että varakkuus on vain yksi asia, jonka on oltava kunnossa, kyllä Uuden Englannin vanha raha arvostaa (tai arvosti ainakin silloin) enemmän sivistystä. Mitä enemmän rahaa, sitä enemmän hyväntekeväisyyttä yms.
Luulen, että ns. vanha raha on globaalisti kaikkialla aika samanlaista. Raha ei saa näkyä väärällä tavalla, sivistys kylläkin - siis sillä väärällä, arrogantilla tavalla. Amerikkalaiset ovat kuitenkin aina muita oudompia ;) Hörhöimmät hörhöt ovat amerikkalaisista varakkaista vanhan rahan perheistä niin että saa miettiä: miten tuohon ikään ei ole oppinut tuon enempää, kaikesta matkustelusta ja älystä huolimatta? On kasvettu kulttuurissa, joka opettaa olemaan irrallaan realiteeteista ja sitä pidetään hyveenä? Rauha, rakkaus, Karvisen Oskukoiramainen naiivi optimismi... Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs siinä on keskustelemista? Rahalla saa ja hevosella pääsee, niin kuin aina ennenkin. Rikkailla on aina enemmän vaihtoehtoja, ei välttämättä hyviä, mutta kuitenkin vaihtoehtoja.
Jutun aihe oli se, että kalliista palvelusta huolimatta puolisoa ei välttämättä löydy ja deittailu turhauttaa. Ap
Rahallakaan ei saa, jos vaatimukset ovat liian yli oman tason. (Tai prostituoidun voi saada, mutta sitä ei tässä haettu, vaan naisella piti olla yhtä paljon rahaa... Vitsi mikä luuseri.)
En tunne kyseistä keissiä, mutta kommentoin tuota pituusasiaa. Noh ihmiset nyt eivät ole karjaa, mutta jos ajatellaan että olisivat, niin miehellä ja naisella kuuluu olla 15cm pituusero samalla pituusgeenillä. Jos mies on oman pituisensa naisen kanssa, hän pariutuu siis jo geneettisesti reippaasti ylöspäin. Se että mies vaatii tällaista geneettistä upgreidiä JA että nainen on parisuhteessa mies sekä nainen samanaikaisesti eli tasaveroinen bread winner on oppikirjaesimerkki miesten delusionaalisista vaatimuksista ja täydellisestä sokeudesta omalle heikkoudelleen. Hehän eivät voi edes synnyttää, eli ovat siinä mielessä biologisesti aivan auttamattomassa altavastaajan asemassa kaikessa lisääntymiseen liittyvässä. Parisuhde ja avioliitto ovat perustuneet siihen, että nainen synnyttää ja mies hoitaa muut työt, koska ei voi synnyttää. Se että mies yhtäkkiä vaatiikin naisen tekevän synnyttämisen lisäksi miehen työt JA olevan vielä kaiken lisääksi miehelle geneettinen upgrade on täysin posketonta röykeyttä ja tuollainen tyyppi ansaitseekin menettää rahansa.
Mitä vtua tulikaan taas vaihteeksi luettua. Täällähän on oikeasti se ensimmäisellä sivulla jonkun mainitsema saksalainen rotutohtori paikalla pitämässä pseudotiede luentoaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä silti löydy ketään.
Niin, mies oli myös ymmärtänyt yhden syyn miksi hän saa pakit eli kun hän on lyhyt, on tuon kaltaisella naisella yleensä yhtä korkeat vaatimukset miehen ulkonäölle kuin hänellä itsellään on naiselle. Hän siis ei ole tarpeeksi komea, sitä toistuva kemian puuttuminen tarkoittaa suomeksi. En itse edes lähtisi treffeille noin lyhyen kanssa, jos olisin sinkku. Ellei mies olisi sellainen, jonka jo tunnen ja joka on jo aiemmin osoittanut olevansa oikealla tavalla maskuliininen. Ap
Niin. Minun mieheni on kanssani samanpituinen, n. 168 cm. Tapasimme yhteisen ammattimme kautta.
Eikö tuonkin Pascarellin vai mikä olikaan kannattaisi katsella ympärilleen siellä töissä?Sehän oli katsonut hammaslääkäriään sillä silmällä
Ja mennyt turhaan oikomahoitoon kuin jossain Frasierin jaksossa. Tavallaan söpöä, mutta aikuinen kysyisi suoraan treffeille.
Tuossa varmaan näkyy, että hänellä on vaikeuksia normaalissa kanssakäymisessä - kaikesta puheliaisuudestaan huolimatta? Siksi hän haluaa esiliinan deittipalvelusta? Eli piirtyy aika samanlainen kuva kuitenkin kuin muistakin hänenikäisistään ikisinkuista. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs siinä on keskustelemista? Rahalla saa ja hevosella pääsee, niin kuin aina ennenkin. Rikkailla on aina enemmän vaihtoehtoja, ei välttämättä hyviä, mutta kuitenkin vaihtoehtoja.
Jutun aihe oli se, että kalliista palvelusta huolimatta puolisoa ei välttämättä löydy ja deittailu turhauttaa. Ap
Rahallakaan ei saa, jos vaatimukset ovat liian yli oman tason. (Tai prostituoidun voi saada, mutta sitä ei tässä haettu, vaan naisella piti olla yhtä paljon rahaa... Vitsi mikä luuseri.)
En tunne kyseistä keissiä, mutta kommentoin tuota pituusasiaa. Noh ihmiset nyt eivät ole karjaa, mutta jos ajatellaan että olisivat, niin miehellä ja naisella kuuluu olla 15cm pituusero samalla pituusgeenillä. Jos mies on oman pituisensa naisen kanssa, hän pariutuu siis jo geneettisesti reippaasti ylöspäin. Se että mies vaatii tällaista geneettistä upgreidiä JA että nainen on parisuhteessa mies sekä nainen samanaikaisesti eli tasaveroinen bread winner on oppikirjaesimerkki miesten delusionaalisista vaatimuksista ja täydellisestä sokeudesta omalle heikkoudelleen. Hehän eivät voi edes synnyttää, eli ovat siinä mielessä biologisesti aivan auttamattomassa altavastaajan asemassa kaikessa lisääntymiseen liittyvässä. Parisuhde ja avioliitto ovat perustuneet siihen, että nainen synnyttää ja mies hoitaa muut työt, koska ei voi synnyttää. Se että mies yhtäkkiä vaatiikin naisen tekevän synnyttämisen lisäksi miehen työt JA olevan vielä kaiken lisääksi miehelle geneettinen upgrade on täysin posketonta röykeyttä ja tuollainen tyyppi ansaitseekin menettää rahansa.
Mitä vtua tulikaan taas vaihteeksi luettua. Täällähän on oikeasti se ensimmäisellä sivulla jonkun mainitsema saksalainen rotutohtori paikalla pitämässä pseudotiede luentoaan.
Heh, tässä todella tulee lisää todistusaineistoa. Ap
Mitä erinomaista miehellä itsessään on paitsi rahaa. Koulutetuilla hyvätaustaisilla naisilla on sitä itselläänkin, ei rahan tai statuksen vuoksi tarvitse vaivautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo kerta toisensa torjutuksi tuleminen ja epäonnistuminenkin aiheuttaa asioita, joista ehkä olisi syytä keskustella psykoterapeutin kanssa.
Ihmiset sietävät pakkeja aika eri kapasiteetilla. Joku lannistuu tai suuttuu siitä, ettei saa ekaan työhakemukseen vastausta tai yksi nainen sanoo, ettei ollut kemiaa. Huippumallin elämässä saattaa olla 30 koekuvausta ja vain yksi tilaus työlle. Pitkälti siis itsetunnosta ja resilienssistä kiinni.
Jokaisesta kohtaamisesta kuitenkin oppii jotain. Itse opin lopulta, että on täysin katastrofaalinen idea tavata tuntematon mies sillä oletuksella, että miehellä on päässään joku romanttinen odotus.
Mitä tarkoitat viimeisellä lauseella?
Viittasin lainaamallasi lauseella jutun mieheen siitä näkökulmasta, että hän on sijoittanut jo aika paljon rahaa ilman tulosta. Hän oli miettinyt pituuttaan ja varmasti muitakin asioita, jotka hänessä voisivat olla ns. pielessä. Tuskinpa hän muuten olisi ammatissa, jossa toimii, mutta omaa itseä ei kukaan pysty objektiivisesti havainnoimaan. Todennäköisesti selitykset, joita hän itselleen keksii, ovat enemmän tai vähemmän hakoteillä. Muilla ihmisillä on iso rooli siinä miten hyvin realiteeteissa pysytään - oli asia mikä hyvänsä. Se että ajattelee olevansa yksin tarkkanäköinen, on hybristä. Ap
Sitä, että jos tapaa miehen lähtökohtaisesti sellaisissa puitteissa, missä mies odottaa romantiikkaa tai arvioi sinua sellaiseen rooliin, se ei ole hyvä tai mukava tilanne, eikä tuota hyviä tuloksia. Kuitenkin nämä ihmiset ovat olleet jollain tasolla mielenkiintoisia, kenen kanssa olen treffeille päätynyt. Se vaan, että jos mies on niillä treffeillä tatti pystyssä tai arvioi minua kuin lihakarjaa synnyttäjäksi hänen lapselleen noin esimerkiksi, tuo lähtökohta on jo niin sairas, ettei sellaisesta voi syntyä mitään tervettä.
Terveet ihmissuhteet syntyvät epäintentionaalisesti elämän ja jumalan johdatuksessa. Yhteisten kiinnostusten tai vaikkapa keskustelunaiheiden kautta. Ei niin, että minäpä tilaan naisen kuin pitsan jostain apista tai palveluntarjoajalta. Sellainen ei ole tervettä vaan kuluttavaa. Ihminen on kauppatavara, väline, eikä ihminen. Hän on olemassa elämässäsi täyttämässä jotain sinun tarvettasi, eikä siksi, että ihmisyyttä tulee rakastaa ja täyttää oma velvollisuutensa jumalaa ja ihmiskuntaa kohtaan vaikkapa sitten aviomiehenä tai vaimona.
Ehkäpä tuon miehen oppiläksy on, että rakkaus ei yksinkertaisesti tule rahalla. Joitakin asioita ei voi ostaa.
Kiitos tarkennuksesta. Arvelinkin, että taustalla on jokin isompi ajatuskuvio.
Tulee kuitenkin mieleen, että naimakaupat eli järjestetty avioliitto on ollut historiallisesti ja "jumalan syntymisenkin" aikoihin se normaali tapa avioitua ja perustaa perhe, eikö? Romeot ja Juliat taas usein päätyivät erilaisiin katastrofeihin. Onnellisissa tapauksissa järjestetyssäkin avioliitossa oltiin mielistytty toinen toisiinsa, mutta silti kyseessä oli sukujen välinen taloudellinen sopimus ja aie tuottaa hyviä jälkeläisiä.
Ts. deittipuhemies/nainen ei ehkä olekaan niin kaukaa haettua kuin äkkiseltään tuntuu, kun asiaa tarkastellaan historian valossa.
Mitä tulee noihin mielikuviisi siitä mitä miehen päässä treffien aikana tapahtuu, niin ne ovat sinun mielesi heijastuksia. Itse en ole sitä mieltä, että puolison tai rakkauden etsiminen tarkoituksellisesti olisi pahaksi, vaikka joissain tapauksissa se tosiaan voi olla ja on kuluttavaa. Kukaan ei halua kokea olevansa kauppatavaraa, ei se sinun treffikumppanisikaan. Ja usein molemmilla lienee pelkoja kelpaamisesta, sopivuudesta ja toisaalta myös pettymyksiä mitä paikalle saapuvaan ehdokkaaseen tulee.
Tämä voi olla huuhaata, mutta on tullut sellainen tuntuma, että deittikuvioihin usein jäävät pitkiksi ajoiksi ne, joilla on jokin vaikeus tavata kumppaneita muualla. Eli juuri heille keinotekoinen vieraan ihmisen tapaaminen on haastavaa. Toisaalta tuntemattoman tapaaminen muissa yhteyksissä sisältää periaatteessa ihan samat vaikeudet. Samaa arviointia ja kyttäilyähän se silloinkin on eikä välttämättä edes tiedä onko toinen varattu.
Ehkä näitä juttuja liikaa ajattelemalla saisi vain aivonsa solmuun, jos olisin sinkku. Ap
Järjestetty avioliitto on järkiliitto, missä esimerkiksi mies ei välttämättä koske naiseen kuin lastentekotarkoituksessa. Onhan sellainen todennäköisesti seesteisempi ja toimivampi, plus sitä vahtivat jatkuvasti myös suvut ja yhteisö, kuin himoon ja haluun perustuva suhde.
Kertomani ei perustu mielikuviini vaan kokemuksiini siitä, mitä miehet haluavat ja miten reagoivat, jos eivät saa haluamaansa. Deittailuelämää harrastin noin 15 vuotta, kunnes summasin oppini ja tulin päätelmään, että en halua parisuhdetta enkä pidä miehistä keskimäärin. Ja tapasin kyllä miehiä appien ulkopuolellakin, liikaakin, ja siksi pidättäydyin apeissa, koska livenä jatkuva lähestytyksi tuleminen oli kiusallista ja raskasta. Oli helpompi olla täysin sulkeutunut livenä ja deittiapissa arvioida, kenelle haluaa antaa mahdollisuuden. Livenä kun ne pakit ovat aika paljon raastavampia kuin se, ettei tule mätsiä jonkun kanssa.
Omasta mielestäni tuollainen ennakko-odotus ei vaan ole hyväksi millekään suhteelle, että sille asetetaan joku ennakko-odotus. Esimerkiksi järjestetty avioliitto sen sijaan toimii siksi, että siihen sitoudutaan ja antaudutaan. Nykymuotoisessa parisuhteessa tätä ei tapahdu, kukaan ei koskaan laita ns. koko painoaan suhteeseen vaan ollaan koko ajan jalka oven välissä, perustetaan mahdollisesti useampia perheitä, ja niin edelleen. Mielestäni tuollainen on liian raskasta ja erittäin huono lähtökohta minkäänlaiselle suhteelle. Ajattelen, että suhteen täytyy olla kaiken läpäisevä ja kestävä - sen täytyy olla nyt ja aina. Olen mieluummin yksin nyt, huomenna, tämän elämän ja vaikka seuraavankin, kuin että kelpuuttaisin enää näitä hedonistisia suhteita. En minä niitä nytkään valinnut, vaan ne olivat normi. Heti kun kyseenalaistin ja aloin pohtimaan, mitä itse asiassa itse haluan, arvostan ja millainen olen, ihanteellinen suhdemuoto muuttui täysin toisenlaiseksi. Sitä tarkoitan, että oma elämänlaatuni kohosi heittämällä, kun lakkasin vastaanottamasta sitä mitä tyrkytetään ja pakotetaan, ja olen mieluummin ilman.
Tämä deittipakotus, hedonismipakotus, seksimeemi, on kaikki aivopesua ja pakotusta, jota tulee mm. jenkkimedian kautta. Medioita ja malleja on muitakin, minkä lisäksi voi kuulostella itseään ja omaa sisäistä ääntään, joka voi poiketa vielä näistäkin.
Ok, kiitos tarkennuksesta. Ap