Mikä ihmeen järki siinä on, että joutuu maksamaan perintöveroa asunnosta, johon leski jää asumaan?
Siis ei minulla mitään lesken asumista vastaan ole, sehän on lakisääteinen oikeus, mutta minkä v:n takia minun pitää maksaa veroa jostain, mikä ei todellisuudessa ole minun hallussa?
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhäistä tässä kohtaa neuvoa sinua, mutta ehkä jotain muita vois auttaa: kannattaa vanhempien testamentata asuntonsa siten, että jälkeläiset eivät peri asuntoa toisen vanhemman kuoltua vaan vasta molempien kultua, jolloin vältetään mainitsemasi välitila, jossa perit puolet asunnosta muttet voi sitä myydä tai hankkia vuokratuloa.
Ei se vaikuta lesken asumisoikeuteen mitään. Leskellä on ikuinen asumisoikeus ilmaiseksi, vaikka ei omistaisi asunnosta yhtään mitään.
Ei vaikuta lesken asumisoikeuteen, mutta jos asunto siirtyy testamentilla kokonaan leskelle, ei lasten tarvitse maksaa asunnosta perintöveroja eikä asunnon remonttikuluja niin kauan kuin leski elää. Mahdolliset perintöverot asunnosta 1. puolison kuoltua maksaa leski, mutta lesken tarvitsee maksaa perintöveroa vasta, jos perinnön arvo on vähintään 120 000 e. Lisäksi lesken mahdollisesti saama tasinko on verotonta.
Miten tämä liittyy ketjun aiheeseen? Ketju koskee tilanteita, joissa leski ei peri mitään, niin kiin normaalia on. Hyvin usein erityisesti uusperheissä leski ei myöskään omista asunnosta mitään.
Puhu sitten uusperheestä.
Terveisiä Vauva.fi:n ”Aihe vapaa” -osaston lankoja varten! Tämä kuvailemasi tilanne on klassinen juridis-emotionaalinen miinakenttä, josta riittää keskustelufoorumeilla satojen viestien ketjuja.
Kuten palstan henkeen kuuluu, tiivistetään fakta ja sen jälkeen pureudutaan siihen, miksi tämä nimenomainen aihe nostaa aina kierroksia.
1. Tilastofakta palstalle: "Ei löydy Tilastokeskukselta"
Virallista prosenttilukua tai lukumäärää näistä "0 % omistavista uusperheleskistä" ei ole olemassa. Tilastokeskus ei yhdistä perhetilastoissaan kiinteistörekisterin omistustietoja, tehtyjä avioehtoja ja sitä, kenen lapsia kuolinpesässä on osakkaana.
Lisäksi virallinen tilasto kadottaa uusperheet heti, kun nuorinkin lapsi täyttää 18 vuotta – sen jälkeen he ovat tilastoissa vain "lapsettomia aviopareja", vaikka perhesuhdekiemurat olisivat elossa.
2. Miksi tämä on Vauva.fi-keskustelujen ikiliikkuja?
Vaikka tilastoa ei ole, ilmiö on huomattavan yleinen ja herättää raivoa molemmin puolin (”vaimonpuolet” vs. ”miehen ekat lapset”). Tyypillinen skenaario etenee näin:
Mies omistaa omakotitalon/asunnon, johon uusperheen äiti muuttaa omien lastensa kanssa.
Tehdään avioehto, jotta miehen omaisuus (ja talo) säilyy puhtaasti hänen omille lapsilleen (eikä valu uuden vaimon lapsille).
Avioehdolla tai testamentilla ei voi sivuuttaa lesken asumisoikeutta pösilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tällaisessa tapauksessa hakeutua taloyhtiön hallitukseen ja laittaa käyntiin kaikki remontit, mitä voi: putkiremontti (perinteisellä tavalla, ei sukitus), parveke- ja julkisivuremontti, ikkunaremontti, kattoremontti.
Eiköhän se näillä lähde. Putkiremontin takia ei asunnossa voi asua lähes puoleen vuoteen. Hirveä pöly sen jälkeen asunnossa, vaikka kaikki olisi huolellisesti muovitettu.Leskellä on oikeus loppuikänsä ajan vuokrata asuntoa ja pitää vuokratulot itsellään.
Putkiremontissa olevassa asunnossa ei voi asua. Julkisivuremontissa oleva talo on paketissa parhaimmillaan koko kesän.
Huomioikaa myös tämä:
Hoitovastike, sähkö, vesi, lämmitys jää leskelle maksettaviksi.
Jos asunnosta on osuus rahoitusvastiketta eli laina taloyhtiölle. Tämän maksavat perilliset. Voi olla tuhat euroa kuukaudessa.
Jos perilliset omistavat koko asunnon voi sitä yrittää myydä, mutta leski saa edelleen asua. Tämän vuoksi ei usein mene kaupaksi ellei joku huippu haluttu asunto.
Vierailija kirjoitti:
Huomioikaa myös tämä:
Hoitovastike, sähkö, vesi, lämmitys jää leskelle maksettaviksi.
Jos asunnosta on osuus rahoitusvastiketta eli laina taloyhtiölle. Tämän maksavat perilliset. Voi olla tuhat euroa kuukaudessa.
Jos perilliset omistavat koko asunnon voi sitä yrittää myydä, mutta leski saa edelleen asua. Tämän vuoksi ei usein mene kaupaksi ellei joku huippu haluttu asunto.
Nämä kustannukset jyvitetään vastikkeisiin vasta remontin valmistuttua, kun todelliset kustannukset ovat selvillä. Asunto on helpoin myydä silloin kun putkiremontti on juuri tehty, mutteivät remonttikustannukset vielä näy rahotusvastikkeessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhäistä tässä kohtaa neuvoa sinua, mutta ehkä jotain muita vois auttaa: kannattaa vanhempien testamentata asuntonsa siten, että jälkeläiset eivät peri asuntoa toisen vanhemman kuoltua vaan vasta molempien kultua, jolloin vältetään mainitsemasi välitila, jossa perit puolet asunnosta muttet voi sitä myydä tai hankkia vuokratuloa.
Ei se vaikuta lesken asumisoikeuteen mitään. Leskellä on ikuinen asumisoikeus ilmaiseksi, vaikka ei omistaisi asunnosta yhtään mitään.
Ei vaikuta lesken asumisoikeuteen, mutta jos asunto siirtyy testamentilla kokonaan leskelle, ei lasten tarvitse maksaa asunnosta perintöveroja eikä asunnon remonttikuluja niin kauan kuin leski elää. Mahdolliset perintöverot asunnosta 1. puolison kuoltua maksaa leski, mutta lesken tarvitsee maksaa perintöveroa vasta, jos perinnön arvo on vähintään 120 000 e. Lisäksi lesken mahdollisesti saama tasinko on verotonta.
Niin että kannattaa testamentata koko asunto puolisolle, joka ei ole perillisten vanhempi.
Olipa aivopieru.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhäistä tässä kohtaa neuvoa sinua, mutta ehkä jotain muita vois auttaa: kannattaa vanhempien testamentata asuntonsa siten, että jälkeläiset eivät peri asuntoa toisen vanhemman kuoltua vaan vasta molempien kultua, jolloin vältetään mainitsemasi välitila, jossa perit puolet asunnosta muttet voi sitä myydä tai hankkia vuokratuloa.
Ei se vaikuta lesken asumisoikeuteen mitään. Leskellä on ikuinen asumisoikeus ilmaiseksi, vaikka ei omistaisi asunnosta yhtään mitään.
Ei vaikuta lesken asumisoikeuteen, mutta jos asunto siirtyy testamentilla kokonaan leskelle, ei lasten tarvitse maksaa asunnosta perintöveroja eikä asunnon remonttikuluja niin kauan kuin leski elää. Mahdolliset perintöverot asunnosta 1. puolison kuoltua maksaa leski, mutta lesken tarvitsee maksaa perintöveroa vasta, jos perinnön arvo on vähintään 120 000 e. Lisäksi lesken mahdollisesti saama tasinko on verotonta.
Niin että kannattaa testamentata koko asunto puolisolle, joka ei ole perillisten vanhempi.
Olipa aivopieru.
Tämä voi olla ihan järkevää silloin, jos on oletettavissa, että asunnosta aiheutuu lesken elinaikana niin paljon kustannuksia, että asunnon jäljellä oleva arvo lesken kuoltua ei kata niitä + perintöveroa.
Tämä voi olla myös ihan järkevää silloin, kun leski on lasten toinen vanhempi. Lasten ei tarvitse maksaa perintöveroja eikä asunnon remonttikuluja ennen kuin leski kuolee.
Ei. Leski ei voi laillisesti vuokrata asumisoikeuden alaista asuntoa muile, jos perilliset on omistajis. Jos Leskelä on asunto mihin voi muuttaa asumisoikeus raukeaa eikä leskellä ole mitään oikeutta asuntoon. Jos noin on tehty, silloin on rikottu lakia ja owrollisten oikeutta. Leski voi joutua pulittamaan vuokratulot perilliselle jos on tällaiseen vilppiin ryhtynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhäistä tässä kohtaa neuvoa sinua, mutta ehkä jotain muita vois auttaa: kannattaa vanhempien testamentata asuntonsa siten, että jälkeläiset eivät peri asuntoa toisen vanhemman kuoltua vaan vasta molempien kultua, jolloin vältetään mainitsemasi välitila, jossa perit puolet asunnosta muttet voi sitä myydä tai hankkia vuokratuloa.
Ei se vaikuta lesken asumisoikeuteen mitään. Leskellä on ikuinen asumisoikeus ilmaiseksi, vaikka ei omistaisi asunnosta yhtään mitään.
Ei vaikuta lesken asumisoikeuteen, mutta jos asunto siirtyy testamentilla kokonaan leskelle, ei lasten tarvitse maksaa asunnosta perintöveroja eikä asunnon remonttikuluja niin kauan kuin leski elää. Mahdolliset perintöverot asunnosta 1. puolison kuoltua maksaa leski, mutta lesken tarvitsee maksaa perintöveroa vasta, jos perinnön arvo on vähintään 120 000 e. Lisäksi lesken mahdollisesti saama tasinko on verotonta.
Niin että kannattaa testamentata koko asunto puolisolle, joka ei ole perillisten vanhempi.
Olipa aivopieru.
Anoppini vähensi miehensä omistusosuutta asunnosta ottamalla oman äitinsä osakkaaksi asuntoon. Tästä seurasi, että appiukon ensimmäisessä avioliitossa syntyneellä lapsella oli vähemmän perittävää.
Hyvä tietysti meille, mutta ikävä hänelle, joka joutui lapsipuolen asemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä uskomaton pykälä. Voit joutua maksamaan kymmeniä tuhansia asunnosta, jossa asuu toinen ihminen pahimmillaan kymmeniä vuosia.
No et joudu. Suurtn osa Suomen asuntokannasta on niin halpaa, ettei perijä maksa senttiäkään veroa.
Lisäksi lesken hallintaoikeus pienentää veroa.
On se järki, ettei leski joudu omasta kodistaan maantielle, Veeti.
Itse perin 50% ok-talosta v. 2014 ja maksoin perintöveroa 800€. Kun isästä aika jättää, perin vielä 25% enkä maksa veroa ollenkaan.
Leski vastaa asunnon kuluista hallintoaikanaan.
Elätä itse itsesi äläkä kärky siinä, ahne ihmispaska.
Nytkö köyhä onkin kommunistin mielestä ihmispaska? Ainoastaan varakas ihminen voi sosialistin mielestä periä asuntoja?
Ei, vaan ihminen, joka kuola valuen odottaa toisen kuolemaa saadakseen itselleen rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä uskomaton pykälä. Voit joutua maksamaan kymmeniä tuhansia asunnosta, jossa asuu toinen ihminen pahimmillaan kymmeniä vuosia.
No et joudu. Suurtn osa Suomen asuntokannasta on niin halpaa, ettei perijä maksa senttiäkään veroa.
Lisäksi lesken hallintaoikeus pienentää veroa.
On se järki, ettei leski joudu omasta kodistaan maantielle, Veeti.
Itse perin 50% ok-talosta v. 2014 ja maksoin perintöveroa 800€. Kun isästä aika jättää, perin vielä 25% enkä maksa veroa ollenkaan.
Leski vastaa asunnon kuluista hallintoaikanaan.
Elätä itse itsesi äläkä kärky siinä, ahne ihmispaska.
Leski maksaa käyttökuluista, mutta ei jostain sadan tonnin putkirempasta.
Sen maksaa omistajat, leski on yksi omistaja, yleensä puolet, samoin kuin ne kaksi perillistä, molemmilla neljännes. .
Leski ei yleensä ole omistaja lainkaan.
Normaalisti kyllä on, mutta yleensä perijät eivät käsitä tätä.
Toisen puolen monesti omistaa mutta ei aina. On niitä tapauksia että ulkopuolinen leski on muuttanut velattomaan asuntoon. Mun mielestä nämä tapaukset pitäisi sulkea asumisoikeuden ulkopuolelle ja perillisille pitäisi olla oikeus periä vuokraa kun kerran kukujakin pitää maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on 10 vuotta aikaa maksaa se vero. Ja hallintaoikeus pienentää veroa
Lesken asumisoikeus ei ole hallintaoikeus, nämä ovat täysin eri asioita. Jos on testamentilla saatu hallintaoikeus, se pienentää veroa.
Lesken asumisoikeus = hallintaoikeus. Saat hallintaoikeusvähennyksen perintöveroosi, kun leski pidättää perintökaaren 3 luvun 1a pykälän mukaisen asumisoikeuden. Hallintaoikeusvähennyksen määrään vaikuttaa ikäkerroin, asunnon arvo ja vuosituottoprosentti (5%). Saman vähennyksen saa myös testamentissa määrätyllä hallintaoikeudella, mutta se voidaan määrätä esim. koko omaisuuteen, ei ainoastaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Voi jumalauta, että sinulla on vaikeaa.😂 Minulla ei ollut mitään ongelmia siinä, että omaisuuteni kasvoi äitini kuoltua. Maksoin perintöverot ja isäni jäi asumaan asuntoon. Silti olin rikkaampi kuin ennen äitini kuolemaa.
Millä maksoit perintöverot? Kaikilla kun ei ole tonneja tileillä lojumassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jumalauta, että sinulla on vaikeaa.😂 Minulla ei ollut mitään ongelmia siinä, että omaisuuteni kasvoi äitini kuoltua. Maksoin perintöverot ja isäni jäi asumaan asuntoon. Silti olin rikkaampi kuin ennen äitini kuolemaa.
Millä maksoit perintöverot? Kaikilla kun ei ole tonneja tileillä lojumassa.
Eiköhän sillä äidillä ollut muutakin perittävää omaisuutta kuin asunto.
Et maksa veroa koko arvosta, koska nimenomaan se lesken hallintaoikeus huomioidaan. Ehkäö oikea kysymyksesi olisi, huomioidaanko hallintaoikeus riittävästi veron määräytymisessä.
Ja voit maksaa veron pitkän ajan kuluessa. Lopultahan asunto jää sinulle ilman että olet tehnyt mitään sen saamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, olet äänestänyt niitä, joiden mielestä perintöveroa ei saa poistaa ja joiden mielestä kenelläkään ei saa olla enemmän kuin toisilla. Joten maksat nyt vaan iloisena ne verot jotta jotkut voivat loisia niilläkin rahoilla himassa. Ja äänestät seuraavalla kerralla oikein.
Ei minulla mitään perintöveroa vastaan ole, en ole tikkua ristiin laittanut vanhempieni omaisuuden eteen, mutta tuo lesken asuminen asunnossa voitaisiin jättää veron ulkopuolelle ja vero maksettaisiin kun asunto myydään.
Näin järkevästi naapurimaissamme, Ruotsissa ja Virossa toimitaan. Siellä maksetaan verot päältä vasta siinä vaiheessa ja siitä, kun konkreettisesti omaisuutta saadaan.
Leski, joka vain jää jatkamaan elämää yhteiseen asuntoon, ei rikastu vaan taviksista puheen ollen talous on tiukempaa, kun toinen on poissa. Siinä
surun keskellä tulee vielä taloudellistakin huolta ja murhetta. Ehtisihän valtio saada naapurimaiden tavoin omansa sittenkin, kun jälkimmäisestä aika jättää!
Miksi esim. KD ei ole ottanut tätä asiakseen?? Eikö siellä Isossa Kirjassa käsketä huolehtimaan, eikä riistämään orvoilta ja leskiltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä uskomaton pykälä. Voit joutua maksamaan kymmeniä tuhansia asunnosta, jossa asuu toinen ihminen pahimmillaan kymmeniä vuosia.
No et joudu. Suurtn osa Suomen asuntokannasta on niin halpaa, ettei perijä maksa senttiäkään veroa.
Lisäksi lesken hallintaoikeus pienentää veroa.
On se järki, ettei leski joudu omasta kodistaan maantielle, Veeti.
Itse perin 50% ok-talosta v. 2014 ja maksoin perintöveroa 800€. Kun isästä aika jättää, perin vielä 25% enkä maksa veroa ollenkaan.
Leski vastaa asunnon kuluista hallintoaikanaan.
Elätä itse itsesi äläkä kärky siinä, ahne ihmispaska.
Leski maksaa käyttökuluista, mutta ei jostain sadan tonnin putkirempasta.
Sen maksaa omistajat, leski on yksi omistaja, yleensä puolet, samoin kuin ne kaksi perillistä, molemmilla neljännes. .
Leski ei yleensä ole omistaja lainkaan.
Usein on.
Voin auttaa näitten arvottomien asuntojen kanssa. Riittää laittaa vaikka laittaa"huu" sähköpostiin: simo "tähän tulee piste" pollo "tähän tulee at" proton "tähän tulee piste" me niin laitan infoa tulemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhäistä tässä kohtaa neuvoa sinua, mutta ehkä jotain muita vois auttaa: kannattaa vanhempien testamentata asuntonsa siten, että jälkeläiset eivät peri asuntoa toisen vanhemman kuoltua vaan vasta molempien kultua, jolloin vältetään mainitsemasi välitila, jossa perit puolet asunnosta muttet voi sitä myydä tai hankkia vuokratuloa.
Ei se vaikuta lesken asumisoikeuteen mitään. Leskellä on ikuinen asumisoikeus ilmaiseksi, vaikka ei omistaisi asunnosta yhtään mitään.
Ei vaikuta lesken asumisoikeuteen, mutta jos asunto siirtyy testamentilla kokonaan leskelle, ei lasten tarvitse maksaa asunnosta perintöveroja eikä asunnon remonttikuluja niin kauan kuin leski elää. Mahdolliset perintöverot asunnosta 1. puolison kuoltua maksaa leski, mutta lesken tarvitsee maksaa perintöveroa vasta, jos perinnön arvo on vähintään 120 000 e. Lisäksi lesken mahdollisesti saama tasinko on verotonta.
Niin että kannattaa testamentata koko asunto puolisolle, joka ei ole perillisten vanhempi.
Olipa aivopieru.
Tämä voi olla ihan järkevää silloin, jos on oletettavissa, että asunnosta aiheutuu lesken elinaikana niin paljon kustannuksia, että asunnon jäljellä oleva arvo lesken kuoltua ei kata niitä + perintöveroa.
Tämä voi olla myös ihan järkevää silloin, kun leski on lasten toinen vanhempi. Lasten ei tarvitse maksaa perintöveroja eikä asunnon remonttikuluja ennen kuin leski kuolee.
Puolet avioliitoista päättyy eroon.
Vanhempien pitäisi pysytellä sinkkuna, tai ainakin asua uuden puolison kanssa eri osoitteissa, jotta tällainen ikävä lesken asumisoikeustilanne ei pääse syntymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tällaisessa tapauksessa hakeutua taloyhtiön hallitukseen ja laittaa käyntiin kaikki remontit, mitä voi: putkiremontti (perinteisellä tavalla, ei sukitus), parveke- ja julkisivuremontti, ikkunaremontti, kattoremontti.
Eiköhän se näillä lähde. Putkiremontin takia ei asunnossa voi asua lähes puoleen vuoteen. Hirveä pöly sen jälkeen asunnossa, vaikka kaikki olisi huolellisesti muovitettu.Leskellä on oikeus loppuikänsä ajan vuokrata asuntoa ja pitää vuokratulot itsellään.
Aina voi hakea pesänselvittäjää. Leskenoikeus ei voi pakottaa muita kuolinpesän osakkaita esimerkiksi velkaantumaan.
Leski muuten vastaa kaikista asumiskuluista, kuten vastikkeesta, sekä kaikista kodinkoneista ja tasonparannusremonteista (pl. taloyhtiöremontit),eikä voi remontoida asuntoa ilman muiden osakkaiden lupaa.
Tämä liittyy siten, että vielä elossa olevat avioparit voivat helpottaa lastensa tilannetta ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen tekemällä asunnosta (tai sen puolikkaasta, jos asunto omistetaan yhdessä) omistusoikeustestamentin leskelle. Tästä on hyötyä myös leskelle siinä, että hän voi halutessaan vapaasti myydä asunnon ja hankkia itselleen sopivamman ilman, että asiasta tarvitsee sopia lasten kanssa.