Mikä ihmeen järki siinä on, että joutuu maksamaan perintöveroa asunnosta, johon leski jää asumaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi, että se osuus talosta tai jopa koko talo tulee sinun omistukseesi, ei sen lesken.

Niinpä. Kiva maksella verot ja remontit pahimmillaan vuosikymmenten ajat kun iskän uusi puoliso asuu siinä leskenoikeudella. Saattaapa jopa ottaa uuden puolison asumaan kanssaan. Siinäpä sitten siinä sinun talossasi asuu kaksi sinulle vierasta ihmistä ja tulevat lompakollesi kun mitä tahansa pitää remontoida. 

Sitäkö se sinun isäsi oikeasti halusi sinulle? 

Tutulla kävi just näin. Leski nuorempi kuin perilliset. Sitten jos luopuu on luovuttava kaikesta, ihan kaijesta. Ei saa ottaa edes sitä arvovaasia. Ei voi luopua vain siitä talosta. Sekä kun on lapsia ei voi luopua pelkällä omalla ilmoituksella. 

Olkaa soseuta onnellisia että me on maksettu perintöverot, muut kulut ja,sen lisäksi kiinteistöverot, sekä kunnallistekniikan parannuksesta tuli lasku, mutta tappiolle jäädään kun purkukuntoon päässeen talon tontti myydään. Taloa ei voitu pelastaa ja iso remontti vasta kallis oliskon ollut. 

Tuliko hyvä mieli kun kotiäiti ja opiskelija maksoivat aikoinaan veroa heill  tulevasta kuluerästä? 

Vierailija kirjoitti:

Päätä nyt jo, ap

1. haluatko maksaa itsesi kipeäksi perintöveroa vai 2. päästä vähemmällä lesken hallintaoikeuden avulla 😂

Nämä eivät ole voimassa yhtä aikaa, ap.

Perinnön arvon pitää olla satoja tuhansia, että vero olisi kymppitonneja.  Hallintaoikeusvähennys  on ihan huomattava ja sitä suurempi, mitä nuorempi leski.

Haluan maksaa verot heti ja myydä minulle turhan asunto-omaisuuden heti pois nimistäni. Eli vaihtoehto 1.

Ensinnäkin kannattaa huolehtia, että kuolinpesässä on helposti realisoitavaa omaisuutta tai selvää rahaa veroja varten, tämä on kohteliasta perijöitä kohtaan. Toiseksi, sen lesken kanssa kannattaa puhua, ei hän varmaankaan halua olla liikaa vaivaksi. Leski voi muuttaa tai vaikka maksaa perintöveroa perijän puolesta (mieluiten tietenkin alle lahjaveron määrän).

Vierailija kirjoitti:

Tässä aina jää mainitsematta että leski omistaa siitä 'perijälle kuuluvasta' omaisuudesta osan. Jotenkin ihmeellisestä syystä.

Ei leski siitä omista mitään. Olet näköjään tietämätön ja kun asian oikea laita kirkastuu sinulle, olet yhtä vihainen muin muutkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä uskomaton pykälä. Voit joutua maksamaan kymmeniä tuhansia asunnosta, jossa asuu toinen ihminen pahimmillaan kymmeniä vuosia.

No et joudu. Suurtn osa Suomen asuntokannasta on niin halpaa, ettei perijä maksa senttiäkään veroa.

Lisäksi lesken hallintaoikeus pienentää veroa.

On se järki, ettei leski joudu omasta kodistaan maantielle, Veeti. 

Itse perin 50% ok-talosta v. 2014 ja maksoin perintöveroa 800€. Kun isästä aika jättää, perin vielä 25% enkä maksa veroa ollenkaan. 

Leski vastaa asunnon  kuluista hallintoaikanaan. 

Elätä itse itsesi äläkä kärky siinä, ahne ihmispaska.

Leski maksaa käyttökuluista, mutta ei jostain sadan tonnin putkirempasta.

Sen maksaa omistajat, leski on yksi omistaja, yleensä puolet, samoin kuin ne kaksi perillistä, molemmilla neljännes. . 

Putkiremontin maksaa kuolinpesä, ei yksittäinen osakas omasta pussistaan. [1, 2]

Vastuu ja maksaminen

Kuolinpesän varat: Putkiremontin kustannukset (kuten taloyhtiön perimät pääomavastikkeet tai remonttiosuudet) maksetaan aina ensisijaisesti kuolinpesän omista varoista. [1]

Osakkaiden vastuu: Jos kuolinpesällä ei ole rahaa, osakkaat joutuvat sopimaan rahoituksesta yhdessä. Osakkaat eivät kuitenkaan vastaa kuolinpesän veloista tai kuluista henkilökohtaisella omalla omaisuudellaan ennen perinnönjakoa, mutta pesän varat käytetään ensin. [1]

Päätökset: Remontista ja sen rahoituksesta päättäminen vaatii kuolinpesän osakkailta yksimielisyyttä tai yhteistä päätöstä, sillä jakamatonta pesää hallinnoidaan yhdessä. [1, 2]

Homma menee näin. Yksimielinen päätös. Te  päätitte maksaa yhdessä. Ei ollut pakko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päätä nyt jo, ap

1. haluatko maksaa itsesi kipeäksi perintöveroa vai 2. päästä vähemmällä lesken hallintaoikeuden avulla 😂

Nämä eivät ole voimassa yhtä aikaa, ap.

Perinnön arvon pitää olla satoja tuhansia, että vero olisi kymppitonneja.  Hallintaoikeusvähennys  on ihan huomattava ja sitä suurempi, mitä nuorempi leski.

Haluan maksaa verot heti ja myydä minulle turhan asunto-omaisuuden heti pois nimistäni. Eli vaihtoehto 1.

Myy osuutesi talosta leskelle. Varaudu kuitenkin maksamaan uusi perintövero jos aikanaan perit tämän leskenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lesken asumisoikeus ei kyllä ole mitenkään perusteltavissa oleva asia enää nykyisin. Avioliittolakia pitäisi muuttaa. 

Siis miten pitäisi muuttaa? Leski usein omistaa puolet asunnosta, hänelläkö ei olisi oikeutta enää asua asunnossa jonka omistaa puoliksi? Ja toisen puolikkaan omistaa kuolinpesä, jonka osakkaana voi olla vaikkapa lesken ja kuolleen oma lapsi. Veljeni kuoli sairauteen yllättäen noin 25-vuotiaana. Olisiko lesken pitänyt muuttaa pois asunnosta, jonka omista puoliksi? Ja olisiko alle vuoden ikäisen pienen lapsen jäädä asumaan, kun kerta on osa kuolinpesää ja siksi oikeutettu asumaan talossa?

Vai olisiko molempien pitänyt muuttaa pois, jotta asunto saadaan myytyä ja jaettua rahat. Ja jos jonkun mielestä on vaikea maksaa perintövero, kysykää miten alle yksi vuotias sen maksaa, etenkin kun perinnön varsinainen jakaminen ei ollut vielä tuolloin mahdollista.

Tässä ketjussa puhutaan tilanteista, jossa leski ei omista asunnosta yhtikäs mitään, mutta saa silti asua siinä ilmaiseksi kenties seuraavat 50 vuotta uusien vaihtuvien puolisoidensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi, kun laki sanoo näin. Ja lakia pitää noudattaa ilman että siitä erikseen huomautetaan.

Lakia voisi päivittää, niin että vero tulee maksuun siinä vaiheessa kun asunto siirtyy perinnönsaajan haltuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Mutta on se minustakin jotenkin väärin, kun eräs tuttu jäi asumaan nelikympisenä Hgin keskustaan, kun puoliso ja asunnon omistaja kuoli. Siinä ehtii perilliset maksamaan monta putkiremppaa ja itsekin  jo kuolla. 

Ei paljoa innosta, vaikka hallintaoikeus pienentää vero aika lailla. 

Leski vastaa kuluusta. Onko sun tutut tyhmiä?

Asunnon omistaja maksaa putkiremontit, julkisivuremontit ja kattoremontit.

Leski omistaa asunnosta 0 %.

Vierailija kirjoitti:

Myöhäistä tässä kohtaa neuvoa sinua, mutta ehkä jotain muita vois auttaa: kannattaa vanhempien testamentata asuntonsa siten, että jälkeläiset eivät peri asuntoa toisen vanhemman kuoltua vaan vasta molempien kultua, jolloin vältetään mainitsemasi välitila, jossa perit puolet asunnosta muttet voi sitä myydä tai hankkia vuokratuloa.

Ei se vaikuta lesken asumisoikeuteen mitään. Leskellä on ikuinen asumisoikeus ilmaiseksi, vaikka ei omistaisi asunnosta yhtään mitään.

Käsittääkseni voit kieltäyty vastaanottamasta perintöä tällöin et joudu maksamaan mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Mutta on se minustakin jotenkin väärin, kun eräs tuttu jäi asumaan nelikympisenä Hgin keskustaan, kun puoliso ja asunnon omistaja kuoli. Siinä ehtii perilliset maksamaan monta putkiremppaa ja itsekin  jo kuolla. 

Ei paljoa innosta, vaikka hallintaoikeus pienentää vero aika lailla. 

Leski vastaa kuluusta. Onko sun tutut tyhmiä?

Asunnon omistaja maksaa putkiremontit, julkisivuremontit ja kattoremontit.

Leski omistaa asunnosta 0 %.

Jos niin surkeasti ettei leski omista ollenkaan niin sitten se vasta onkin oikeutettua että on edes mahdollisuus asua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lesken asumisoikeus ei kyllä ole mitenkään perusteltavissa oleva asia enää nykyisin. Avioliittolakia pitäisi muuttaa. 

Siis miten pitäisi muuttaa? Leski usein omistaa puolet asunnosta, hänelläkö ei olisi oikeutta enää asua asunnossa jonka omistaa puoliksi? Ja toisen puolikkaan omistaa kuolinpesä, jonka osakkaana voi olla vaikkapa lesken ja kuolleen oma lapsi. Veljeni kuoli sairauteen yllättäen noin 25-vuotiaana. Olisiko lesken pitänyt muuttaa pois asunnosta, jonka omista puoliksi? Ja olisiko alle vuoden ikäisen pienen lapsen jäädä asumaan, kun kerta on osa kuolinpesää ja siksi oikeutettu asumaan talossa?

Vai olisiko molempien pitänyt muuttaa pois, jotta asunto saadaan myytyä ja jaettua rahat. Ja jos jonkun mielestä on vaikea maksaa perintövero, kysykää miten alle yksi vuotias sen maksaa, etenkin kun perinnön varsinainen jakaminen ei ollut vielä tuolloin mahdollista.

Lesken olisi pitänyt ostaa toinenkin puolikas kuolinpesältä, tai myydä koko asumus jos ei halua tai pysty.

Ei missään muussakaan omistuksessa puolikkaan omistuksella saa hallinnoida 100 prosenttia maailman tappiin.

Siksi kannattaa tehdä keskinäinen omistusoikeustestamentti. 

Ei ikinä. Silloin leski voi hävittää koko omaisuuden.

Jos asia sinua vaivaa tai sinulla ei ole rahaa maksaa perintöveroa, niin luovu perinnöstä. Perintö on omaisuutta minkä saat laittamatta tikkua ristiin ja silti valitat.

Ongelmia varmasti enemmän uusperheissä. Leski jää asumaan puoliksi omistamaansa asuntoon (saa jäädä myös kokonaan vainajan omistamaan).  Perintöverot maksetaan vainjan kuolessa adunnon arvon mukaan, vaikka leski eläisi vielä kymmeniä vuosia.

Osakehuoneistoissa voi tulla remontteja jotka taloyhtiön hallitus päättää. Nämä kulut lankeavat perijöille omistussuhteen mulaan. Vain hoitovastikkeen maksaa asuva leski.

oman vanhemman jäädessä asumaan maksavat herkemmin itse kaikki kulut. Uusperheissä usein vainajan lapset osuuden. Eikä omiaan saa takaisin, kun vihdoin olisi myynnin aika.

Itsellä uusperhe. Yritän kerryttää sijoitussalkkua jonka nyt jo aikuiset lapset perivät, vaikka puolisoni jäisi tähän asumaan kuollessani.  Muutettavissa helpommin rahaksi.  Yksi lapsista on yhteinen.

Vierailija kirjoitti:

Jos asia sinua vaivaa tai sinulla ei ole rahaa maksaa perintöveroa, niin luovu perinnöstä. Perintö on omaisuutta minkä saat laittamatta tikkua ristiin ja silti valitat.

Jos luopujalla on alaikäisiä lapsia perintö ja verot siirtyy heille. He eivät voi luopua. Siksi moni ei voi tätä hyödyntää.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä uskomaton pykälä. Voit joutua maksamaan kymmeniä tuhansia asunnosta, jossa asuu toinen ihminen pahimmillaan kymmeniä vuosia.

No et joudu. Suurtn osa Suomen asuntokannasta on niin halpaa, ettei perijä maksa senttiäkään veroa.

Lisäksi lesken hallintaoikeus pienentää veroa.

On se järki, ettei leski joudu omasta kodistaan maantielle, Veeti. 

Itse perin 50% ok-talosta v. 2014 ja maksoin perintöveroa 800€. Kun isästä aika jättää, perin vielä 25% enkä maksa veroa ollenkaan. 

Leski vastaa asunnon  kuluista hallintoaikanaan. 

Elätä itse itsesi äläkä kärky siinä, ahne ihmispaska.

Leskihän se on monissa tilanteissa se ahne. Kyse ei ole monestikaan perijän vanhemmista, eikä leski ole koskaan omistanut asunnosta mitään osuutta. Hän saa ikuisen asumisoikeuden vaikka 50 vuodeksi vieraiden ihmisten omistamaan asuntoon, esimerkiksi jo puolen vuoden avioliiton perusteella.

Jos niin surkeasti ettei leski omista ollenkaan niin sitten se vasta onkin oikeutettua että on edes mahdollisuus asua.

=> joo varmaa, sinähän asunnon omistajana olisit niiiin onnellinen, että leski saa asua 300 eurolla kuukaudessa Hgin keskustassa, kun sinä itse maksat samasta asunnosta 500 e kk remppakuluja.  Ai, että, kunhan leskellä on mukavaa!

Tarina muuten jatkuu: tuo leski on sittemmin pyöräyttänyt kaksi lastakin siihen asuntoon.

Mitä, jos vainajalta jää velkaa asunnosta? Kuka sen maksaa? Ei kai sentään lapset, vaikka leski asuisi?

Voiko leski lunastaa vain lainan osuuden vai pitääkö tällöin ostaa koko asunto? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Mutta on se minustakin jotenkin väärin, kun eräs tuttu jäi asumaan nelikympisenä Hgin keskustaan, kun puoliso ja asunnon omistaja kuoli. Siinä ehtii perilliset maksamaan monta putkiremppaa ja itsekin  jo kuolla. 

Ei paljoa innosta, vaikka hallintaoikeus pienentää vero aika lailla. 

Leski vastaa kuluusta. Onko sun tutut tyhmiä?

Ei välttämättä maksa. Selvitin juristilta ja on tulkinnanvaraista, pitääkö lesken maksaa edes asunnon vastiketta vai pitääkö perillisten maksaa sekin.