Helsinki laittanut pyöräilyyn jo 200 miljoonaa, milloin väylät ovat oikein valmiita?

800 miljoonaa joukkoliikennesiltoihin. Ovathan ne hienoja, mutta eivät kovin käytännöllisiä. Sillä rahalla olisi esimerkiksi ratkaissut pahimpien lähiöiden ghettoutumisongelman purkamalla ghetoimmat talot ja rakentamalla jotain muuta tilalle. Mutta kaupungin valtapuolueet ilmeisesti tykkäävät segregaatiosta ja pyöräilystä

Vierailija kirjoitti:

Onko ap laskenut myös sen, että paljonko Helsinki on samana aikana laittanut a) jalkakäytäviin ja b) ajoratoihin?

Veikkaanpa, että molempiin noista on kulunut moninkertainen summa verrattuna pyöräilyyn. Erityisesti ajoratoihin laitettu summa liikkunee miljardeissa euroissa.

Ajoratoihin pitääkin mennä moninkertainen määrä. Ajoradoilla sentään kuljetetaan tavaroita ja liikutellaan sairaita ihmisiä ja joukkoliikennettä.

Kertoo pyöräilijöiden äärimmäisestä typeryydestä edes verrata noita ikään kuin samanarvoisina, varsinkin kun monessa paikassa pyöräilijänkin paikka on siellä ajoradan reunassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En näe, että jäätävät baanat olisi oikeasti tärkeitä. Ihan tavallisia KAKSISUUNTAISIA lähiöiden pyöräteitä kannattaisi kehittää sujuviksi niin, että ei tule mitään jatkuvia kadun ylittämisiä tai pyörätien muuttumista kävelytieksi ja takaisin. Tähän ei edes välttämättä mene rahaa uusia liikennemerkkejä enempää.

Ne lähiöiden jalkakäytäväpyörätiet olisi syytä poistaa ja siirtää pyöräilijät ajoradalla ajamaan. Ajoneuvon paikka on ajoradalla eikä kävelijöiden joukossa.

Miksi olisi? Ennen vihreiden sekoilua pyörät ja kävelijät mahtuivat oikein hyvin samalle yhdistetylle ja kaksisuuntaiselle väylälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne pyörätiet saattaa alkaa ja loppua mistä sattuu. Niissä on ihan älyttömiä ratkaisuja. Haluaisin todella tietää ketkä niitä suunnittelee, ja mitä niitten päässä oikein liikkuu.

Tätä juuri tarkoitin. Jatkuvasti on vaihdettava kadunpuolta, esimerkiksi Mechelininkatu on rempattu jo monta kertaa ja silti ne väylät menee miten sattuu.

Onpa kamalaa! Mitenkä onnistuu pyöräilijältä puolen vaihtaminen? Arvaan, että huonosti. Kuningaspyöräilijän ei tietysti ikinä pitäisi joutua vaihtamaan puolta, se on niin kuormittavaa. Mutta onneksi olette itse ratkaisseet asian pyöräilemällä jalkakäytävällä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi Etelä-Haagassa ei edelleenkään ole pyörätietä? Koko matkan Pohjois-Haagan rajalta (Valkea talo) K-kaupan kautta paloasemalle joutuu ajamaan autotiellä.

Siksi koska siellä ei tarvita sellaista. Pyöräteitä tarvitaan vain sellaisissa paikoissa missä ajoradalla on vähintään 40 km/h nopeusrajoitus ja samaan aikaan vilkas autoliikenne.

30 km/h -kaduilla ja hiljaisilla kaduilla turvallisin ja tarkoituksenmukaisin paikka pyöräilijöille on ajorata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ap laskenut myös sen, että paljonko Helsinki on samana aikana laittanut a) jalkakäytäviin ja b) ajoratoihin?

Veikkaanpa, että molempiin noista on kulunut moninkertainen summa verrattuna pyöräilyyn. Erityisesti ajoratoihin laitettu summa liikkunee miljardeissa euroissa.

Ajoratoihin pitääkin mennä moninkertainen määrä. Ajoradoilla sentään kuljetetaan tavaroita ja liikutellaan sairaita ihmisiä ja joukkoliikennettä.

Kertoo pyöräilijöiden äärimmäisestä typeryydestä edes verrata noita ikään kuin samanarvoisina, varsinkin kun monessa paikassa pyöräilijänkin paikka on siellä ajoradan reunassa. 

Entä jalkakäytävät? Turhia varmaan nekin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En näe, että jäätävät baanat olisi oikeasti tärkeitä. Ihan tavallisia KAKSISUUNTAISIA lähiöiden pyöräteitä kannattaisi kehittää sujuviksi niin, että ei tule mitään jatkuvia kadun ylittämisiä tai pyörätien muuttumista kävelytieksi ja takaisin. Tähän ei edes välttämättä mene rahaa uusia liikennemerkkejä enempää.

Ne lähiöiden jalkakäytäväpyörätiet olisi syytä poistaa ja siirtää pyöräilijät ajoradalla ajamaan. Ajoneuvon paikka on ajoradalla eikä kävelijöiden joukossa.

Miksi olisi? Ennen vihreiden sekoilua pyörät ja kävelijät mahtuivat oikein hyvin samalle yhdistetylle ja kaksisuuntaiselle väylälle.

Mitä nyt koko ajan valitetaan siitä, että kävelytiellä ajavat pyöräilijät tulevat risteyksiin ja liittymiin kuin puskista ja, että spandexohjukset ajavat mummot ja taaperot kumoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Etelä-Haagassa ei edelleenkään ole pyörätietä? Koko matkan Pohjois-Haagan rajalta (Valkea talo) K-kaupan kautta paloasemalle joutuu ajamaan autotiellä.

Siksi koska siellä ei tarvita sellaista. Pyöräteitä tarvitaan vain sellaisissa paikoissa missä ajoradalla on vähintään 40 km/h nopeusrajoitus ja samaan aikaan vilkas autoliikenne.

30 km/h -kaduilla ja hiljaisilla kaduilla turvallisin ja tarkoituksenmukaisin paikka pyöräilijöille on ajorata.

Mikä logiikka tässäkin on? Pyörät kulkevat 10-20 km/h, autot tuollaisella tiellä 30 - 50 km/h. Ihan riittävän iso nopeusero tekemään kulkemisen vaaralliseksi.

Vierailija kirjoitti:

En näe, että jäätävät baanat olisi oikeasti tärkeitä. Ihan tavallisia KAKSISUUNTAISIA lähiöiden pyöräteitä kannattaisi kehittää sujuviksi niin, että ei tule mitään jatkuvia kadun ylittämisiä tai pyörätien muuttumista kävelytieksi ja takaisin. Tähän ei edes välttämättä mene rahaa uusia liikennemerkkejä enempää.

Perinteinen tapa "kehittää" pyöräilyä onkin ollut se, että jalkakäytävät kyltitetään pyöräteiksi. Tosielämässä jalkakäytävällä pyöräily ei kuitenkaan muutu fiksuksi siten, että jalkakäytävän virallinen status vaihtuu pyörätieksi. Ihan yhtä vaarallinen pyöräilypaikka se on silti.

Sitä paitsi kun osa niistä jalkakäytävän näköisistä on kyltitetty pyöräteiksi ja osa ei, niin lopulta kukaan ei tiedä, että pitääkö pyöräilijöiden käyttäytyä liikenteessä kuin kävelijä vai kuin ajoneuvo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Etelä-Haagassa ei edelleenkään ole pyörätietä? Koko matkan Pohjois-Haagan rajalta (Valkea talo) K-kaupan kautta paloasemalle joutuu ajamaan autotiellä.

Siksi koska siellä ei tarvita sellaista. Pyöräteitä tarvitaan vain sellaisissa paikoissa missä ajoradalla on vähintään 40 km/h nopeusrajoitus ja samaan aikaan vilkas autoliikenne.

30 km/h -kaduilla ja hiljaisilla kaduilla turvallisin ja tarkoituksenmukaisin paikka pyöräilijöille on ajorata.

Niin.

Mutta kun se Etelä-Haagan läpi kulkeva päätie ei ole "hiljainen katu".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ap laskenut myös sen, että paljonko Helsinki on samana aikana laittanut a) jalkakäytäviin ja b) ajoratoihin?

Veikkaanpa, että molempiin noista on kulunut moninkertainen summa verrattuna pyöräilyyn. Erityisesti ajoratoihin laitettu summa liikkunee miljardeissa euroissa.

Ajoratoihin pitääkin mennä moninkertainen määrä. Ajoradoilla sentään kuljetetaan tavaroita ja liikutellaan sairaita ihmisiä ja joukkoliikennettä.

Kertoo pyöräilijöiden äärimmäisestä typeryydestä edes verrata noita ikään kuin samanarvoisina, varsinkin kun monessa paikassa pyöräilijänkin paikka on siellä ajoradan reunassa. 

Entä jalkakäytävät? Turhia varmaan nekin?

Tietenkään jalkakäytävät eivät ole turhia. Mutta pyörätiet usein ovat, koska pyörä on ajoneuvo ja sitä voi mennä polkemaan muun ajoneuvoliikenteen sekaan. Niin ennen tehtiin eikä ollut ongelmia.

Jännä, että tuollaisissa 20000 asukkaan kaupungeissa on toimivat pyörätiet joka puolella, mutta Helsingin lähiöissä (jotka ovat kuin pieni kaupunki) pyörällä kulkemiseen tarvitaan jokin sudenpentujen käsikirja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Etelä-Haagassa ei edelleenkään ole pyörätietä? Koko matkan Pohjois-Haagan rajalta (Valkea talo) K-kaupan kautta paloasemalle joutuu ajamaan autotiellä.

Siksi koska siellä ei tarvita sellaista. Pyöräteitä tarvitaan vain sellaisissa paikoissa missä ajoradalla on vähintään 40 km/h nopeusrajoitus ja samaan aikaan vilkas autoliikenne.

30 km/h -kaduilla ja hiljaisilla kaduilla turvallisin ja tarkoituksenmukaisin paikka pyöräilijöille on ajorata.

Mikä logiikka tässäkin on? Pyörät kulkevat 10-20 km/h, autot tuollaisella tiellä 30 - 50 km/h. Ihan riittävän iso nopeusero tekemään kulkemisen vaaralliseksi.

Kävelijät 5 km/h, pyöräilijät ja kevyet sähköajoneuvot 25 km/h (alamäessä 30 km/h), suurin osa moottoriajoneuvoista 30 km/h ja jotkut ylinopeutta ajavat moottoriajoneuvot yli 30 km/h.

Kävelijän ja pyöräilijän nopeusero on paljon suurempi kuin pyöräilijän ja moottoriajoneuvon nopeusero. Mm. tästä syystä laissa on määritelty polkupyörät ajoneuvoiksi. Pyöräilijän liikkumistapa (esim. ajolinja) on myös paljon lähempänä vaikkapa mopoa kuin mitä kävelijää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Etelä-Haagassa ei edelleenkään ole pyörätietä? Koko matkan Pohjois-Haagan rajalta (Valkea talo) K-kaupan kautta paloasemalle joutuu ajamaan autotiellä.

Siksi koska siellä ei tarvita sellaista. Pyöräteitä tarvitaan vain sellaisissa paikoissa missä ajoradalla on vähintään 40 km/h nopeusrajoitus ja samaan aikaan vilkas autoliikenne.

30 km/h -kaduilla ja hiljaisilla kaduilla turvallisin ja tarkoituksenmukaisin paikka pyöräilijöille on ajorata.

Niin.

Mutta kun se Etelä-Haagan läpi kulkeva päätie ei ole "hiljainen katu".

Etelä-Haagan läpi kulkevalla päätiellä (Vihdintie) on ns. talouskaistat joita käyttää kiinteistöille menevä liikenne ja polkupyöräily. Siellä on turvallista pyöräillä koska ne on erotettu "pääkaistoista" missä on vilkas autoliikenne.

Vierailija kirjoitti:

Jännä, että tuollaisissa 20000 asukkaan kaupungeissa on toimivat pyörätiet joka puolella, mutta Helsingin lähiöissä (jotka ovat kuin pieni kaupunki) pyörällä kulkemiseen tarvitaan jokin sudenpentujen käsikirja.

Ei pikkukaupungeissa ole toimivia pyöräteitä. Siellä on jalkakäytävänomaiset väylät katujen reunoilla joista osa on kyltitetty pyöräteiksi ja osa ei, yleensä aika sattumanvaraisella tavalla.

Kun helsinkilläiset pelastivat auton alle liukuneen tytön nostamalla kimpassa autoa pois hänen päältäänm, niin iltapaska uutisoi, miten hämmästyttävästi suomalaiset toimivat. Olisin lukenut sen uutisen, vaikka eivät oli suomalaisten käyttäytymsitä ihmetelleetkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Etelä-Haagassa ei edelleenkään ole pyörätietä? Koko matkan Pohjois-Haagan rajalta (Valkea talo) K-kaupan kautta paloasemalle joutuu ajamaan autotiellä.

Siksi koska siellä ei tarvita sellaista. Pyöräteitä tarvitaan vain sellaisissa paikoissa missä ajoradalla on vähintään 40 km/h nopeusrajoitus ja samaan aikaan vilkas autoliikenne.

30 km/h -kaduilla ja hiljaisilla kaduilla turvallisin ja tarkoituksenmukaisin paikka pyöräilijöille on ajorata.

Niin.

Mutta kun se Etelä-Haagan läpi kulkeva päätie ei ole "hiljainen katu".

Etelä-Haagan läpi kulkevalla päätiellä (Vihdintie) on ns. talouskaistat joita käyttää kiinteistöille menevä liikenne ja polkupyöräily. Siellä on turvallista pyöräillä koska ne on erotettu "pääkaistoista" missä on vilkas autoliikenne.

Vihdintie on "ohikulkutie", eikä se kulje Etelä-Haagan läpi.

Etelä-Haagan läpi kulkeva päätie on Ilkantie-Tunnelitie-Kauppalantie.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ap laskenut myös sen, että paljonko Helsinki on samana aikana laittanut a) jalkakäytäviin ja b) ajoratoihin?

Veikkaanpa, että molempiin noista on kulunut moninkertainen summa verrattuna pyöräilyyn. Erityisesti ajoratoihin laitettu summa liikkunee miljardeissa euroissa.

Ajoratoihin pitääkin mennä moninkertainen määrä. Ajoradoilla sentään kuljetetaan tavaroita ja liikutellaan sairaita ihmisiä ja joukkoliikennettä.

Kertoo pyöräilijöiden äärimmäisestä typeryydestä edes verrata noita ikään kuin samanarvoisina, varsinkin kun monessa paikassa pyöräilijänkin paikka on siellä ajoradan reunassa. 

Entä jalkakäytävät? Turhia varmaan nekin?

Tietenkään jalkakäytävät eivät ole turhia. Mutta pyörätiet usein ovat, koska pyörä on ajoneuvo ja sitä voi mennä polkemaan muun ajoneuvoliikenteen sekaan. Niin ennen tehtiin eikä ollut ongelmia.

Juuri tuohon nykyään pyritään, että pyörällä ajetaan muun ajoneuvoliikenteen seassa. Mutta kaikkein vilkkaimmilla kaduilla se ei ole järkevää, ja siksi sinne tarvitaan pyörätiet tai pyöräkaistat. Pyöräteiden on hyvä olla ensi sijassa yksisuuntaisia, koska silloin pyöräliikenne toimii mahdollisimman samalla tavalla kuin muukin ajoneuvoliikenne ja siirtymät ajoradalta pyörätiellä ja takaisin ovat helppoja.

Mielenkiinnolla odotan tilastoa, montako pyöräilijää menee tunnissa Kruunuvuorensillalla marraskuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Etelä-Haagassa ei edelleenkään ole pyörätietä? Koko matkan Pohjois-Haagan rajalta (Valkea talo) K-kaupan kautta paloasemalle joutuu ajamaan autotiellä.

Siksi koska siellä ei tarvita sellaista. Pyöräteitä tarvitaan vain sellaisissa paikoissa missä ajoradalla on vähintään 40 km/h nopeusrajoitus ja samaan aikaan vilkas autoliikenne.

30 km/h -kaduilla ja hiljaisilla kaduilla turvallisin ja tarkoituksenmukaisin paikka pyöräilijöille on ajorata.

Niin.

Mutta kun se Etelä-Haagan läpi kulkeva päätie ei ole "hiljainen katu".

Etelä-Haagan läpi kulkevalla päätiellä (Vihdintie) on ns. talouskaistat joita käyttää kiinteistöille menevä liikenne ja polkupyöräily. Siellä on turvallista pyöräillä koska ne on erotettu "pääkaistoista" missä on vilkas autoliikenne.

Vihdintie on "ohikulkutie", eikä se kulje Etelä-Haagan läpi.

Etelä-Haagan läpi kulkeva päätie on Ilkantie-Tunnelitie-Kauppalantie.

Ne ovat hiljaisia katuja missä on rauhallinen autoliikenne. Siellä ei ole ongelmaa ajaa ajoradalla. Paitsi toki mahdollisesti niillä jotka eivät ole tottuneet käyttäytymään liikenteessä kuin ajoneuvot, mutta heidän olisi syytä opetella pois jalankulkijan roolista koska polkupyörä ei ole jalankulun apuväline vaan ajoneuvo.