Lapseni aloitti yliopistossa, tunnen onnistuneeni kasvatuksessa

Onnea, ap! On syytä olla ylpeä.

Mun tytär valmistuu ihan kohta. Tienasi jo harjoittelussa enemmän kuin minä nyt, vaikka olen itsekin akateeminen

Vierailija kirjoitti:

 

Minun lapseni ei koskaan päässyt yliopistoon, mutta onneksi suoritti kaksoistutkinnon ja nyt on ollut vakituisessa työssä paremmalla palkalla kuin olisi ollut maisterina. Myös muilla lapsillani on ammatti ja työ, ja koen onnistuneeni kasvattajana. Heistäkin yksi on kokki, ja työtä kyllä riittäisi.

Eikö sinua harmita lasten puolesta akateemisen sivistyksen jääminen väliin? Maailma on kuitenkin paljon muutakin kuin kokkaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Minun lapseni ei koskaan päässyt yliopistoon, mutta onneksi suoritti kaksoistutkinnon ja nyt on ollut vakituisessa työssä paremmalla palkalla kuin olisi ollut maisterina. Myös muilla lapsillani on ammatti ja työ, ja koen onnistuneeni kasvattajana. Heistäkin yksi on kokki, ja työtä kyllä riittäisi.

Eikö sinua harmita lasten puolesta akateemisen sivistyksen jääminen väliin? Maailma on kuitenkin paljon muutakin kuin kokkaamista.

Miksi sinulla on noin suppea ajatusmaailma?

Työtön maisteri hukkaputkeen.  Tulin juuri kokouksesta,  jossa hahmoteltiin aloja ja alueita, joissa kuntapuolella voidaan tekijöitä korvata tekoälyllä -28 alkaen.

Huikea ura edessä naistutkijana?

Ja kun valmistuu sieltä niin sinun ansiontahasi se on, hän ei olisi yhtään mitään ilman sinua.

Vierailija kirjoitti:

Sinun ikioma projektisihan lapsesi on. Kaikki hänen onnistumisensa ovat sinun onnistumisiasi, mutta hänen epäonnistumisensa ovat hänen omaa syytään.

Olen eri, mutta pidän lapsen kasvatusta projektina. Joka päivä pitää tehdä töitä tuloksen eteen. Mitä ikinä itse valitsee tulevaisuudelleen myöhemmin, annettava sellaiset eväät että valinnanvaraa on paljon. Oli sitten kyseessä opinnot, työ, asuinpaikka tai puoliso. Ettei tyydy vaan on itsetuntoa ja rohkeutta mennä sinne minne haluaa. 

Elin itse hyvinkin ahdistunutta elämää yliopistoajan. Nyt vanhoja yliopistokavereita ärsyttää, että pärjään niin hyvin. Rauha ei löydy pelkästä koulutuksesta