Lue keskustelun säännöt.
Syöminen lapsiperheissä - Miksi tämä on tällaista?
25.08.2026 |
Kesän aikana sain seurailla läheltä ja pidemmän aikaa useammankin lapsiperheen syömistouhua.
Kaikissa perheissä syöminen oli enemmän tai vähemmän härdelliä. Lapsia komennettiin koko ajan "istu paikallasi, älä potki tuolia, et saa vielä maitoa, et saa vielä leipää, syö nyt, ota vielä kaksi haarukallista, ota vielä yksi lusikallinen, pitää syödä vielä kolme lusikallista muuten et saa jäätelöä, vielä pitää jaksaa syödä vähän perunaa, istu paikallasi, otatko lisää porkkanaa, kyllä pitää porkkaakin ottaa..."
Siis vanhempien ja muidenkin huomio oli koko ajan lapsissa, he olivat ikään kuin koko ruokapöydän keskipiste. Miksi ihmeessä? Luulisi, että tuo jatkuva aikuisten tuijottaminen ja ohjeistaminen ja komentaminen vain lisäisivät sitä levotonta käytöstä?
En myöskään tajua ollenkaan, että jos viisi vuotias sanoo olevansa täynnä ja lopettamassa ruokailua, niin vanhemmat rupeavat hokemaan "pitää vielä ottaa kolme lusikallista, syö vielä riisi loppuun, leipä pitää syödä kokonaan..."
Eikö se lapsi itse tiedä, milloin on täynnä? Sotii kaikkea vastaan tuo kauhea tuputtaminen ja ruoalla kiristäminen.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hotelliaamiaisilla huomasi hyvin miten se säätäminen alkoi heti kun äiti tuli paikalle. Sitä ennen isä ja lapset söi ihan rauhassa.
Tältä se saattoi ulkopuolisesta näyttää. Totuus kuitenkin on, että jollei lapsi syö kunnolla kyseisellä aterialla, nälkä ja kiukku alkaa viimeistään parin tunnin kuluttua.
Meillä tämä "säätäminen" oli puhtaasti sitä, että määräsin aina hotelliaamiaisella syömään riittävästi proteiinia, jotta nälkä pysyisi poissa vähintään 3 - 4 tuntia. Muuten reissussa olosta ei olisi lasten kanssa tullut mitään.
On todella rasittavaa jos koko perhe on juuri syönyt, yksi huonosti syövä alkaa hetken päästä kitisemään nälkäänsä. Mun yksi poika oli tällainen. Siksi sitä yrittää vähän kannustaa siinä syömisessä. Matkoilla erityisen rasittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hotelliaamiaisilla huomasi hyvin miten se säätäminen alkoi heti kun äiti tuli paikalle. Sitä ennen isä ja lapset söi ihan rauhassa.
Tältä se saattoi ulkopuolisesta näyttää. Totuus kuitenkin on, että jollei lapsi syö kunnolla kyseisellä aterialla, nälkä ja kiukku alkaa viimeistään parin tunnin kuluttua.
Meillä tämä "säätäminen" oli puhtaasti sitä, että määräsin aina hotelliaamiaisella syömään riittävästi proteiinia, jotta nälkä pysyisi poissa vähintään 3 - 4 tuntia. Muuten reissussa olosta ei olisi lasten kanssa tullut mitään.
Lasten pakkosyöttäminen toivoisi kuuluvan jo menneisyyteen. Pakottaminen häiritsee lapsen kykyä tunnistaa oma nälkänsä ja kylläisyytensä ja ruokailusta tulee taistelutanner.
Jep. Tuputtajat vankilaan.
Sitähän se kurinpito on muutenkin nykyään. Vanhemmilla ei ole otetta lapsiin ja siksi homma muistuttaa lähinnä nalkuttamista missä vanhempi toistaa samoja asioista koko ajan ja lapsi taas tekee niin kuin huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun lapsia yrittää kasvattaa syömään edes jotenkuten oikein, niin sekään ei kelpaa. Sitten toisaalta kitistään kasvatuksen puutteesta.
Paras opetus on PIDÄ HUOLI OMISTA ASIOISTA.
Lapsen pakkosyöttäminen on oikein?
Juu silloin kun kasvattaja tietää, että puoli tuntia ruokailun jälkeen lapsi marisee taas nälkäänsä. Lapia on tullut kasvatettua sentään useampi ja kaikki metkut koettu.
Marinasta selviää kuuntelemalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun lapsia yrittää kasvattaa syömään edes jotenkuten oikein, niin sekään ei kelpaa. Sitten toisaalta kitistään kasvatuksen puutteesta.
Paras opetus on PIDÄ HUOLI OMISTA ASIOISTA.
Lapsella on oikeus hyvään ja kunnioittavaan kohteluun myös ruokapöydässä. Ruokailutilanteen muuttuminen taistelutantereeksi aiheuttaa lapselle ahdistusta ruokaa kohtaan. Ihmisen keho ja mieli muistaa pitkäaikaisesti lapsuudenaikaiset tapahtumat.
Kyllä sen tosiaan muistaa. 70-luvun päiväkodin ja sen suklaapuuron mikä piti niellä pakolla. Olisi voinut olla pelisilmää, kun muuten söin aina reippaasti. Se puuro ei vain jostain syystä mennyt alas. Muuten ei hirveesti edes muistikuvia tuolta ajalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun lapsia yrittää kasvattaa syömään edes jotenkuten oikein, niin sekään ei kelpaa. Sitten toisaalta kitistään kasvatuksen puutteesta.
Paras opetus on PIDÄ HUOLI OMISTA ASIOISTA.
Lapsen pakkosyöttäminen on oikein?
Juu silloin kun kasvattaja tietää, että puoli tuntia ruokailun jälkeen lapsi marisee taas nälkäänsä. Lapia on tullut kasvatettua sentään useampi ja kaikki metkut koettu.
Marinasta selviää kuuntelemalla.
Vanhemmat eivät kestä lasten negatiivisia tunteita ja sitten mietitään miten näille saadaan koko ajan kiva olo#toksinenpositiivisuus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun lapsia yrittää kasvattaa syömään edes jotenkuten oikein, niin sekään ei kelpaa. Sitten toisaalta kitistään kasvatuksen puutteesta.
Paras opetus on PIDÄ HUOLI OMISTA ASIOISTA.
Lapsella on oikeus hyvään ja kunnioittavaan kohteluun myös ruokapöydässä. Ruokailutilanteen muuttuminen taistelutantereeksi aiheuttaa lapselle ahdistusta ruokaa kohtaan. Ihmisen keho ja mieli muistaa pitkäaikaisesti lapsuudenaikaiset tapahtumat.
Joku random ap viereisessä pöydässähän se on paras arvostelemaan perheen sisäistä dynamiikkaa, varsinkin kun on jo pitkään haaveillut pääsevänsä provosoimaan vauvapalstalle aiheesta.
Oppisi jo läksyn, että toisten asiat ei kuulu hänelle vaan huolehtisi omistaan yhtä hyvin, niin ei tarttis sekoilla.
En usko pätkääkään ap:n tarinasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun lapsia yrittää kasvattaa syömään edes jotenkuten oikein, niin sekään ei kelpaa. Sitten toisaalta kitistään kasvatuksen puutteesta.
Paras opetus on PIDÄ HUOLI OMISTA ASIOISTA.
Lapsen pakkosyöttäminen on oikein?
Juu silloin kun kasvattaja tietää, että puoli tuntia ruokailun jälkeen lapsi marisee taas nälkäänsä. Lapia on tullut kasvatettua sentään useampi ja kaikki metkut koettu.
Marinasta selviää kuuntelemalla.
Vanhemmat eivät kestä lasten negatiivisia tunteita ja sitten mietitään miten näille saadaan koko ajan kiva olo#toksinenpositiivisuus
Mikäs koulutus sulla on takana kun noin ponnekkasti puolustat näkökulmaasi?
Tässä kolmen lapsen äidiltä muutama syy outona pitämiin juttuihisi.
Maidon juonnin rajoittaminen:
- Maito on monille lapsille totuttu mahantäyte. Käy helposti niin, että lapsi juo lasin tai pari maitoa, eikä ruoka maistu sitten ollenkaan. Meillä tämä kulkee nimellä "maitovahinko". Koskee yllättävän isoja lapsia.
Leivän syönnin rajoittaminen:
- Leipä on suutuntumalta helppoa ja maultaan suolaista, eli kaikkea sitä mistä ihminen luontaisesti pitää. Okei, lapsen pitää kuitenkin tottua ruoan erilaisiin rakenteisiin ja suutuntumiin. Jos ruoan kanssa voi syödä leipää rajoituksetta, monella lapsella jää varsinainen ruoka syömättä. Leivällä ja maidollakin elää toki, mutta ei kehity erilaisten ruokien syöjänä.
Ota vielä x lusikallista:
- Tätä en usein sano tällaisenaan, mutta voin pyytää vaikka "syö vielä kanapalat" tai muu ruoan pääaines. Tähän joudutaan helposti yllä mainitun "maitovahingon" jälkeen. Vatsa tuntuu täydeltä, mutta oikeasti vielä kannattaa syödä ruoasta edes se proteiiniaines.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun lapsia yrittää kasvattaa syömään edes jotenkuten oikein, niin sekään ei kelpaa. Sitten toisaalta kitistään kasvatuksen puutteesta.
Paras opetus on PIDÄ HUOLI OMISTA ASIOISTA.
Lapsen pakkosyöttäminen on oikein?
Ei ole, mutta joskus tuo "ota vielä viisi lusikallista" -taktiikka tai vastaava on ihan OK.
Mulla on yksi kolmesta lapsesta sellainen, että söisi mieluiten tulitikkurasian kokoisia annoksia noin 90 minuutin välein (ja/tai venyttäisi aamiaista mielellään 2-3 tunnin mittaiseksi). Tämä on ihan OK kotioloissa mutta matkoilla ollessa yleensä halutaan lähteä sieltä aamiaiselta kohtuullisessa ajassa tekemään jotain, mikä yleensä myös vaatii energiaa.
Minusta on vähän hassua ulkopuolelta uskoa tietävänsä, mikä on järkevintä jollekin toiselle perheelle/lapselle, ellei kyse ole jostain selkeästi väärästä toiminnasta kuten siitä pakkosyöttämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun lapsia yrittää kasvattaa syömään edes jotenkuten oikein, niin sekään ei kelpaa. Sitten toisaalta kitistään kasvatuksen puutteesta.
Paras opetus on PIDÄ HUOLI OMISTA ASIOISTA.
Lapsella on oikeus hyvään ja kunnioittavaan kohteluun myös ruokapöydässä. Ruokailutilanteen muuttuminen taistelutantereeksi aiheuttaa lapselle ahdistusta ruokaa kohtaan. Ihmisen keho ja mieli muistaa pitkäaikaisesti lapsuudenaikaiset tapahtumat.
Eihän tässä ollut siitä kyse vaan ap:n oikeudesta puuttua toisten asioihin. Provo mikä provo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun lapsia yrittää kasvattaa syömään edes jotenkuten oikein, niin sekään ei kelpaa. Sitten toisaalta kitistään kasvatuksen puutteesta.
Paras opetus on PIDÄ HUOLI OMISTA ASIOISTA.
Lapsella on oikeus hyvään ja kunnioittavaan kohteluun myös ruokapöydässä. Ruokailutilanteen muuttuminen taistelutantereeksi aiheuttaa lapselle ahdistusta ruokaa kohtaan. Ihmisen keho ja mieli muistaa pitkäaikaisesti lapsuudenaikaiset tapahtumat.
Joku random ap viereisessä pöydässähän se on paras arvostelemaan perheen sisäistä dynamiikkaa, varsinkin kun on jo pitkään haaveillut pääsevänsä provosoimaan vauvapalstalle aiheesta.
Oppisi jo läksyn, että toisten asiat ei kuulu hänelle vaan huolehtisi omistaan yhtä hyvin, niin ei tarttis sekoilla.
En usko pätkääkään ap:n tarinasta.
En minäkään usko. Kuhan provoilen itsekin ajanvietteenä käytettävällä palstalla.
Meillä 3v kaksosilla on valjaat käytössä ruokailuilla. Ei tarvitse riidellä siitä, että pitääkö olla paikallaan ruokaillessa vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hotelliaamiaisilla huomasi hyvin miten se säätäminen alkoi heti kun äiti tuli paikalle. Sitä ennen isä ja lapset söi ihan rauhassa.
Siksi AINA K-18 hotelliin
Paskat käyt missään hotellissa. Haluat TAASS HAUKKUA LAPSIA JA ÄITEJÄ JA SAADA KIISTAA AIKSISEKSI.. HYIIII🐖
Vierailija kirjoitti:
Meillä 3v kaksosilla on valjaat käytössä ruokailuilla. Ei tarvitse riidellä siitä, että pitääkö olla paikallaan ruokaillessa vai ei.
Laita kuolaimetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun lapsia yrittää kasvattaa syömään edes jotenkuten oikein, niin sekään ei kelpaa. Sitten toisaalta kitistään kasvatuksen puutteesta.
Paras opetus on PIDÄ HUOLI OMISTA ASIOISTA.
Lapsen pakkosyöttäminen on oikein?
Juu silloin kun kasvattaja tietää, että puoli tuntia ruokailun jälkeen lapsi marisee taas nälkäänsä. Lapia on tullut kasvatettua sentään useampi ja kaikki metkut koettu.
Marinasta selviää kuuntelemalla.
No ei selviä, jos lapsi on nälkäinen :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hotelliaamiaisilla huomasi hyvin miten se säätäminen alkoi heti kun äiti tuli paikalle. Sitä ennen isä ja lapset söi ihan rauhassa.
Tältä se saattoi ulkopuolisesta näyttää. Totuus kuitenkin on, että jollei lapsi syö kunnolla kyseisellä aterialla, nälkä ja kiukku alkaa viimeistään parin tunnin kuluttua.
Meillä tämä "säätäminen" oli puhtaasti sitä, että määräsin aina hotelliaamiaisella syömään riittävästi proteiinia, jotta nälkä pysyisi poissa vähintään 3 - 4 tuntia. Muuten reissussa olosta ei olisi lasten kanssa tullut mitään.
Lasten pakkosyöttäminen toivoisi kuuluvan jo menneisyyteen. Pakottaminen häiritsee lapsen kykyä tunnistaa oma nälkänsä ja kylläisyytensä ja ruokailusta tulee taistelutanner.
Jep. Tuputtajat vankilaan.
Jep. Noin tyhmä aikuinen nainen sikalaan.
Vierailija kirjoitti:
No lapsi voi olla levoton monestakin syystä eikä syy aina ole vanhemmissa. Tuo tuputtaminen voi johtua usein siitä, että vanhempi tietää lapsen ruokailutottumukset ja yrittää ennakoida ettei tulisi tunnin päästä nälkä
Oma havaintoni on sellainen, että useat vanhemmat eivät millään tavalla ennakoi asioita ja siitä sitten seuraa kaaos vaikkapa reissussa.
Kun omat lapseni olivat alle kouluikäisiä, niin ruokailut piti suunnitella etukäteen ja säännöllisestä päivä- ja ruokarytmistä pidettiin kiinni.
Lomilla ja reissuissa tämä rytmistä kiinni pitäminen korostui. Jonkun mielestä voi kuulostaa hirveältä että lomallakin syötiin aamiainen viimeistään klo 8, lounas 11-12, välipala iltapäivällä ja päivällinen klo 17-18. Iltapala noin 20. Joskus lomareissulla meni rytmi sekaisin ja se koko päivä oli sitten ihan kamala.
Nämä tilanteet, missä rytmi on muuttunut ja nukutaankin lomalla hotellihuoneessa tunnin pidempään, mennään aamiaiselle vasta klo 9 ja lapsi on jo valmiksi levoton sekä nälkäkiukkuinen, on juuri niitä tilanteita mitä muut hotellivieraat sitten todistavat huonona käytöksenä, tuputtamisena, lapsen levottomuutena jne.
Ei meillä ollut koskaan noin. Myöhäinen aamupala ja ei ollut koskaan lapsille ongelma. Rytmi oli eri lomilla, kuin arkena. Silti sujui hyvin. Mä en lomilla jaksanut pitää mitään tiukkaa aikataulua. Tietty jos joku retki yms. niin etukäteen mietin, että on nukuttu hyvin ja syöty. Vielä jotain pientä evästä mukaan esim. bussimatkalle. Mitään kiukkuja ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun lapsia yrittää kasvattaa syömään edes jotenkuten oikein, niin sekään ei kelpaa. Sitten toisaalta kitistään kasvatuksen puutteesta.
Paras opetus on PIDÄ HUOLI OMISTA ASIOISTA.
Lapsen pakkosyöttäminen on oikein?
Juu silloin kun kasvattaja tietää, että puoli tuntia ruokailun jälkeen lapsi marisee taas nälkäänsä. Lapia on tullut kasvatettua sentään useampi ja kaikki metkut koettu.
Marinasta selviää kuuntelemalla.
Vanhemmat eivät kestä lasten negatiivisia tunteita ja sitten mietitään miten näille saadaan koko ajan kiva olo#toksinenpositiivisuus
Ongelma on siinä, että ei uskalleta vaatia tottelemista eikä tunnustaa, että lapsi on kypsä hallitsemaan omaa käytöstään. Häiriköivä lapsi nähdään "pienenä poloisena joka harjoittelee tunnetaitoja" tms. ja rajuunkin häiriökäytökseen vastataan pelkällä lässytyksellä.
Lapsella on oikeus hyvään ja kunnioittavaan kohteluun myös ruokapöydässä. Ruokailutilanteen muuttuminen taistelutantereeksi aiheuttaa lapselle ahdistusta ruokaa kohtaan. Ihmisen keho ja mieli muistaa pitkäaikaisesti lapsuudenaikaiset tapahtumat.