Turvallisissa ympäristöissä kasvaneet olettavat, että ihmiset käyttäytyvät ymmärtäväisemmin, jos kertoo traumoistaan
Traumatisoitunut ihminen sen sijaan tietää, että ikävät ihmiset ottavat ne traumaattiset kokemukset lyömäaseekseen, jos niistä erehtyy jotain mainitsemaan. Sen jälkeen kaikki selitetäänkin, sillä että joku on traumatisoitunut.
"Ei oteta sitä mukaan kun se on raskasta seuraa. Ai nyt se suuttui ulossulkemisesta? Johtuu varmaan siitä kun se on traumatisoitunut, ei suinkaan siitä että suljimme sen ulos yhteisistä jutuista."
Yleensä avoimuus johtaa vain uudelleen traumatisoitumiseen, tämä on iso riski myös terveydenhuollossa kun ammatillinen osaaminen traumoista on heikkoa.
Kommentit (528)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuore kuolemantapaus on normaali elämän suru, ei välttämättä trauma ellei kyse jostain onnettomuudesta tai vaikka oman lapsen kuolemasta.
Siitä voi jäädä trauma jos surunsa joutuu peittämään, kun ihmiset eivät jaksa surevaa kohdata.
Tai sitten vain elämänopetus, etteivät ketkä tahansa ihmiset jaksa surevaa kohdata. Voi hakeutua vaikka sururyhmään, jos kokee tarpeelliseksi jakaa suruaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuore kuolemantapaus on normaali elämän suru, ei välttämättä trauma ellei kyse jostain onnettomuudesta tai vaikka oman lapsen kuolemasta.
Siitä voi jäädä trauma jos surunsa joutuu peittämään, kun ihmiset eivät jaksa surevaa kohdata.
Tottakai töissä surua joutuu peittämään. Ystävät, perhe ja muut läheiset ovat sitä läheisempää suhdetta varten.
Ei se suru vain katoa sillä, että se koetaan sopimattomaksi. Työpaikallakin tulisi olla inhimillisyyttä, koska kenellä tahansa voi olla joskus vaikeaa. Yhdessä niistä vaikeuksia päästään yli.
Kuulostaa siltä että kuvittelet jokaisen työkaverin olevan ystäväsi.
En suinkaan. En ala kuitenkaan tässä sen kummemmin kertoa mitä yleisesti ihmisistä ajattelen.
Vaikka kuinka vänkäät ja jankkaat täällä, niin työkavereiden ei kuulu toimia terapeutteina, eikä niiden tarvitse kantaa kenenkään henkilökohtaisia tunkioita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo herkkyyshullu kuulostaa tuntemaltani epävakaalta ihmiseltä. Samoja argumenttejakin. Huomatkaa että on hyvin hyökkäävä ja haukkuu muita hyökkääväksi. Syyllistää jokaista joka ei halua säädellä toisen aikuisen ihmisen tunteita.
Sinä taidat kokea joka paikassa olevan hulluja. Oletkohan itse ihan realiteeteissa? Palstalla ei ole pakko olla, jos se triggeröi.
Huomioi nyt, että ei ole pakko sunkaan täällä olla ilmeisen tahallaan provosoimassa muita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo herkkyyshullu kuulostaa tuntemaltani epävakaalta ihmiseltä. Samoja argumenttejakin. Huomatkaa että on hyvin hyökkäävä ja haukkuu muita hyökkääväksi. Syyllistää jokaista joka ei halua säädellä toisen aikuisen ihmisen tunteita.
Sinä taidat kokea joka paikassa olevan hulluja. Oletkohan itse ihan realiteeteissa? Palstalla ei ole pakko olla, jos se triggeröi.
Huomioi nyt, että ei ole pakko sunkaan täällä olla ilmeisen tahallaan provosoimassa muita
Tuo ei vaikuta ihan tasapainoisen ihmisen puheelta. Koetko useinkin muiden tahallaan provosoivan sinua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuore kuolemantapaus on normaali elämän suru, ei välttämättä trauma ellei kyse jostain onnettomuudesta tai vaikka oman lapsen kuolemasta.
Siitä voi jäädä trauma jos surunsa joutuu peittämään, kun ihmiset eivät jaksa surevaa kohdata.
Itse ainakin olin äitini kuoltua sairaslomalla sen pahimman hetken. Muistaakseni minulle maksettiin siitä jopa sairaslomapalkka. Ei tarvinnut olla jossain nurkassa nyyhkimässä ja vaatimassa muilta ties mitä likasankoilua. Palatessani työpaikalle moni ilmaisi surunvalittelunsa ja se siitä. Ei siihen tarvinnut sen kummemmin jumiin jäädä
Jos rakennat identiteettisi traumojen varaan, miksi hämmästyt, kun sinua kohdellaan sen mukaisesti?
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Kakkahattutäti kirjoitti:
Jos rakennat identiteettisi traumojen varaan, miksi hämmästyt, kun sinua kohdellaan sen mukaisesti?
Ihmisillä on yleensä useita erilaisia identiteettejä erilaisia tilanteita varten. On ihan täyttä olkiukkoilua väittää että kukaan rakentaisi traumojen varaan identiteettiään. Kyllä se vain siltikin jättää jälkensä, jos esimerkiksi joutuu rikoksen uhriksi.
Sinä taidat kokea joka paikassa olevan hulluja. Oletkohan itse ihan realiteeteissa? Palstalla ei ole pakko olla, jos se triggeröi.