Lue keskustelun säännöt.
Pelottaako nyt, kun lainan korot ovat taas yli 3%?
Kommentit (80)
matalilla koroilla korkeat hinnat ja marginaalit repeävät nopeammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Typerä aloitus. Yksi typerimmistä pitkään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pelota, tietää vain lisää korkotuloa minulle.
Et nyt taida ihan ymmärtää miten korot toimii.
Mistä sinä sen tiedät mistä tuo edellinen saa tuloa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piti aivan tarkistaa että 1980-luvun aauntokuplan loppuvuosina 1987-1988 ei 12kk HELIBOR oli 10% tasolla.
Tämä nollakorkojen maailmassa eläneiden juniorien joka foorumilla toistelema 16,5% korkoshokki 1989 ja 1992 tarkoitti siis ainoastaan korkomenojen 60% kasvua suunnitellusta. Eikä tätä kestänyt kuin muutama kuukausi
Mitenkä onkaan tänään kun ikuiseksi kuvitellulla 0,75% korolla tappiin asti vivutetun kuplakämpän ostanut saakin maksella lyhennyksiä jo 3,75% korolla. Sopii ynnätä miten moninkertaiseksi korkomenot pompsahtivat.
Nuo kuplakämpän ostaneet ei kyllä ole korkeakoulutettuja. Jos on käynyt yliopiston, niin pitää osata ennakoida ja laskea. Siksihän se juuri on korkeakoulu = korkeinta koulutusta. Nyt jotkut amispersut valittaa koroista.
Ei ole, se on virkamiesopisto. Sitä se "korkeakoulu" tarkoittaa kun menet muutaman euroopan kielen läpi. Vähän niinku "salaneuvos"
Vierailija kirjoitti:
Asuntolainat maksettu. Mutta eihän niin tiukkaa saa olla, että noin alhainen korko pelottaa. Eikös riskitestit tehdä ainakin 4%?
Vanhempani maksoivat kodistamme pahimmillaan 12% korkoa, ja siinä kohtaa lainaa oli paljon.
Mekin maksettiin aikoinaan 16%. Silloin sai korkokulut verovähennykseen mutta eihän niitä kaikkia olette huomioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lainaa jäljellä 80 000€, pieni koronnousu ei heiluta mun taloutta mitenkään. Korontarkastuspäivä on tulossa lokakuun lopulla. 3% korkotasolla lainan kuukausierä nousisi noin 20€/kk.
Ne lainat pitäisi olla stressattu 6 prosentilla. Eli vielä on varaa nousta. Parempi toki, jos ei nouse liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piti aivan tarkistaa että 1980-luvun aauntokuplan loppuvuosina 1987-1988 ei 12kk HELIBOR oli 10% tasolla.
Tämä nollakorkojen maailmassa eläneiden juniorien joka foorumilla toistelema 16,5% korkoshokki 1989 ja 1992 tarkoitti siis ainoastaan korkomenojen 60% kasvua suunnitellusta. Eikä tätä kestänyt kuin muutama kuukausi
Mitenkä onkaan tänään kun ikuiseksi kuvitellulla 0,75% korolla tappiin asti vivutetun kuplakämpän ostanut saakin maksella lyhennyksiä jo 3,75% korolla. Sopii ynnätä miten moninkertaiseksi korkomenot pompsahtivat.
Nuo kuplakämpän ostaneet ei kyllä ole korkeakoulutettuja. Jos on käynyt yliopiston, niin pitää osata ennakoida ja laskea. Siksihän se juuri on korkeakoulu = korkeinta koulutusta. Nyt jotkut amispersut valittaa koroista.
Tiedätkö että älykkäät ihmiset voivat olla uskomattoman tyhmiä.
Suomessa ne on lisäksi ajettu nurkkaan kun tänää korkeakoulusta valmistuneet voivat nähdä vain unta sellaisesta omakotitalosta, mökistä, autosta ja elintasosta kuin mistä paremmin tienaavat tehdastyöläisetkin nauttivat vielä kasarilla.
Tällainen utopia näyttää mahdolliselta vain 30v asuntolainalla ja silloinkin on pakko uskotella itselleen etteivät ne korot nouse koskaan nollasta tai yhtälö ei vaan toimi.
Vierailija kirjoitti:
Typerä aloitus. Yksi typerimmistä pitkään aikaan.
Eli sinun vastauksesi ap:n kysymykseen on: "kyllä pelottaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on nykynyyhkyille kova juttu. Ysärillä oli 20 %.
Eipä se kova korko matalassa hinnassa ole niin paha asia kuin nykyinen korko kuplahintaisessa asunnossa. Asuntojen hinnat vain korjaantuvat koron tasolle ja siihen menee vuosikymmen, jos hinnat laskee tätä tasoa vain -4% vuodessa. Asuntokauppa on siihen asti jäässä, kunnes hinnat ovat normalisoituneet ja ihmisillä on varaa ottaa nykyisen korkotason mukainen määrä lainaa.
Eniten kärsimme me, jotka ostimme asunnon 0-korkojen aikaan kuplahinnalla ja sitten korot nousivat. Korkojen osuus lainasta on suurempi kuin lyhennys. Pankit tekevät miljardivoittoja ja me rahoitamme sen. Kaikki raha - mikä menisi muuten kulutukseen - menee korkojen maksuun.
Ostin toisen asuntoni silloin kun asuntojen hinnat olivat korkeimmillaan, mutta ostin sen todellisen maksukykyni mukaisesti. Tuolloinkinhan maksukykyä arvioitiin myös mahdollinen koronnousu huomioiden. Otin lainalle myös korkosuojan, silloin sai muuten varsin hyviä korkosuojia, kun niitä ei kukaan ostanut.
No, jos olisin nähnyt tulevaisuuteen vielä kirkkaammin, olisin toki jättänyt koko asunnon ostamatta.
Korkosuoja suojelee sinua asuntolainan lyhennysten pompsahtamiselta maksukyvyn tuolle puolen.
Se ei kuitenkaan suojele asunnon myyntihinnan muutokselta kun kaikki ostajat joutuvat EU:n korkeimman massatyöttömyyden ja viikoittaisten miljardileikkausten maassa miettinään miten paljon voivat maksaa kun korot eivät olekaan enää nollassa vaan jo 3% tasolla ja nousevat.
Vastaukseni on keskusteluun, jossa kysytään pelottaako korkojen nousu. Asunnon arvonlaskua kommentoin kuitenkin yllä näin ”No, jos olisin nähnyt tulevaisuuteen vielä kirkkaammin, olisin toki jättänyt koko asunnon ostamatta.”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piti aivan tarkistaa että 1980-luvun aauntokuplan loppuvuosina 1987-1988 ei 12kk HELIBOR oli 10% tasolla.
Tämä nollakorkojen maailmassa eläneiden juniorien joka foorumilla toistelema 16,5% korkoshokki 1989 ja 1992 tarkoitti siis ainoastaan korkomenojen 60% kasvua suunnitellusta. Eikä tätä kestänyt kuin muutama kuukausi
Mitenkä onkaan tänään kun ikuiseksi kuvitellulla 0,75% korolla tappiin asti vivutetun kuplakämpän ostanut saakin maksella lyhennyksiä jo 3,75% korolla. Sopii ynnätä miten moninkertaiseksi korkomenot pompsahtivat.
Nuo kuplakämpän ostaneet ei kyllä ole korkeakoulutettuja. Jos on käynyt yliopiston, niin pitää osata ennakoida ja laskea. Siksihän se juuri on korkeakoulu = korkeinta koulutusta. Nyt jotkut amispersut valittaa koroista.
Tiedätkö että älykkäät ihmiset voivat olla uskomattoman tyhmiä.
Suomessa ne on lisäksi ajettu nurkkaan kun tänää korkeakoulusta valmistuneet voivat nähdä vain unta sellaisesta omakotitalosta, mökistä, autosta ja elintasosta kuin mistä paremmin tienaavat tehdastyöläisetkin nauttivat vielä kasarilla.
Tällainen utopia näyttää mahdolliselta vain 30v asuntolainalla ja silloinkin on pakko uskotella itselleen etteivät ne korot nouse koskaan nollasta tai yhtälö ei vaan toimi.
Joo, noin se on. Oli pakko laittaa toi persujuttu, ennen kun persujankkaaja ehtii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulosottoon menee mutta sittenpä helpottaa kun ei tarvi enää maksaa penniäkään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piti aivan tarkistaa että 1980-luvun aauntokuplan loppuvuosina 1987-1988 ei 12kk HELIBOR oli 10% tasolla.
Tämä nollakorkojen maailmassa eläneiden juniorien joka foorumilla toistelema 16,5% korkoshokki 1989 ja 1992 tarkoitti siis ainoastaan korkomenojen 60% kasvua suunnitellusta. Eikä tätä kestänyt kuin muutama kuukausi
Mitenkä onkaan tänään kun ikuiseksi kuvitellulla 0,75% korolla tappiin asti vivutetun kuplakämpän ostanut saakin maksella lyhennyksiä jo 3,75% korolla. Sopii ynnätä miten moninkertaiseksi korkomenot pompsahtivat.
Nuo kuplakämpän ostaneet ei kyllä ole korkeakoulutettuja. Jos on käynyt yliopiston, niin pitää osata ennakoida ja laskea. Siksihän se juuri on korkeakoulu = korkeinta koulutusta. Nyt jotkut amispersut valittaa koroista.
Ei pidä paikkaansa. Nollakorkojen aikaan esimerkiksi korkosuojille naureskelivat kyllä lähes kaikki jotka edes tiesivät mitä ne ovat, eli pääasiassa korkeakoulutetut. Aika usein toisteltiin, ettei kukaan pankkien henkilökunnasta ostaisi mitään korkosuojatuotteita, sillä korot nyt eivät voi nousta valtiolainojen takia. Jos et usko, niin käy vaikka etsimässä vanhoja keskusteluja, ei ehkä juuri täältä vauvasta, vaan esimerkiksi FB:n Sijoituskerhosta tai mistä tahansa talouskeskusteluryhmästä. Korkojen nousun pystyivät ennakoimaan lähinnä he, joilla oli joku aavistus sittemmin realisoituneista maailmanpolitiikan uhista, eikä heitä tunnetusti kovin monia ole Suomessa ollut, edes kirkeakoulutettujen keskuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Nollakorkojen aikaan esimerkiksi korkosuojille naureskelivat kyllä lähes kaikki jotka edes tiesivät mitä ne ovat, eli pääasiassa korkeakoulutetut. Aika usein toisteltiin, ettei kukaan pankkien henkilökunnasta ostaisi mitään korkosuojatuotteita, sillä korot nyt eivät voi nousta valtiolainojen takia. "
Se että kannattaako korkosuoja riippuu paljon siitä että kuinka lähellä korkojen nousua ollaan. Jos korkosuojattu laina on vaikka 1.0% korkeammalla korolla kun "nollakorkoajan" laina ilman korkosuojaa, maksaa vaikka 200.000 euron lainastaan vuodessa 2000 euroa enemmän. Korkojen pitää siis nousta sen verran yli korkosuojauksen prosentin ennen kuin alkaa tienaamaan.
Toki jos onnistui ottamaan korkosuojatun lainan juuri ennen kuin korot lähtivät nousuun, saattoi tehdä hyvän diilin. Mutta jos ehti maksaa lainaa useita vuosia nollakorkoaikana, se korkosuojauksen syömä raha voi olla hankala säästää enää takaisin 2-3% korkotasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piti aivan tarkistaa että 1980-luvun aauntokuplan loppuvuosina 1987-1988 ei 12kk HELIBOR oli 10% tasolla.
Tämä nollakorkojen maailmassa eläneiden juniorien joka foorumilla toistelema 16,5% korkoshokki 1989 ja 1992 tarkoitti siis ainoastaan korkomenojen 60% kasvua suunnitellusta. Eikä tätä kestänyt kuin muutama kuukausi
Mitenkä onkaan tänään kun ikuiseksi kuvitellulla 0,75% korolla tappiin asti vivutetun kuplakämpän ostanut saakin maksella lyhennyksiä jo 3,75% korolla. Sopii ynnätä miten moninkertaiseksi korkomenot pompsahtivat.
Nuo kuplakämpän ostaneet ei kyllä ole korkeakoulutettuja. Jos on käynyt yliopiston, niin pitää osata ennakoida ja laskea. Siksihän se juuri on korkeakoulu = korkeinta koulutusta. Nyt jotkut amispersut valittaa koroista.
Tiedätkö että älykkäät ihmiset voivat olla uskomattoman tyhmiä.
Suomessa ne on lisäksi ajettu nurkkaan kun tänää korkeakoulusta valmistuneet voivat nähdä vain unta sellaisesta omakotitalosta, mökistä, autosta ja elintasosta kuin mistä paremmin tienaavat tehdastyöläisetkin nauttivat vielä kasarilla.
Tällainen utopia näyttää mahdolliselta vain 30v asuntolainalla ja silloinkin on pakko uskotella itselleen etteivät ne korot nouse koskaan nollasta tai yhtälö ei vaan toimi.
Tarkoitit varmaan sanoa että myös korkeakoulutetut ihmiset voivat olla todella tyhmiä. Korkeakoulututkinnon hankkiminen ei Suomessa edellytä mitään erityisiä älynlahjoja, vaikka toki älykkäät ihmiset ovat yleensä korkeakouluttautuneet.
"Nollakorkojen aikaan esimerkiksi korkosuojille naureskelivat kyllä lähes kaikki jotka edes tiesivät mitä ne ovat, eli pääasiassa korkeakoulutetut"
3/4 korkeakoulutetuista on nykyään jotain humanoidi- tai taide/mediapuolen pellemaistereita jotka pääsivät sisään y-lipastoon vaikka eivät osaa laskea yhteen 2+2 edes nelilaskimella.
Asia ei muuttuisi vaikka osaisivatkin koska nämä elävät omassa edityksellisessä punavihreässä somekuplassaan ilman kontakteja ympäröivään todellisuuteen.
Varkinkin näiden keskuudessa vallitsee Suomessa epidemiaksi levinnyt sokea usko "asiantuntijoihin". Kukaan ei uskalla ottaa enää asioista itse selvää ja tehdä omia päätöksiään kun niistä pitää ottaa myös vastuu. Nämä eivät uskalla edes persettään pyykiä itse kun siihenkin tarvitaan asiantuntija.
Vierailija kirjoitti:
"Nollakorkojen aikaan esimerkiksi korkosuojille naureskelivat kyllä lähes kaikki jotka edes tiesivät mitä ne ovat, eli pääasiassa korkeakoulutetut. Aika usein toisteltiin, ettei kukaan pankkien henkilökunnasta ostaisi mitään korkosuojatuotteita, sillä korot nyt eivät voi nousta valtiolainojen takia. "
Se että kannattaako korkosuoja riippuu paljon siitä että kuinka lähellä korkojen nousua ollaan. Jos korkosuojattu laina on vaikka 1.0% korkeammalla korolla kun "nollakorkoajan" laina ilman korkosuojaa, maksaa vaikka 200.000 euron lainastaan vuodessa 2000 euroa enemmän. Korkojen pitää siis nousta sen verran yli korkosuojauksen prosentin ennen kuin alkaa tienaamaan.
Toki jos onnistui ottamaan korkosuojatun lainan juuri ennen kuin korot lähtivät nousuun, saattoi tehdä hyvän diilin. Mutta jos ehti maksaa lainaa useita vuosia nollakorkoaikana, se korkosuojauksen syömä raha voi olla hankala säästää enää takaisin 2-3% korkotasolla.
Tottakai. Asuntojen hinnat olivat korkeimmillaan juuri ennen korkojen nousua, viittaan aivan erityisesti tähän aikaan, niin kuin ilmeisesti hänkin, joka edellisessä kommentissa väitti että vain kouluttamattomat eivät tuolloin osanneet ennakoida korkojen nousua. Se ei todellakaan pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otin asuntolainan 2019 juuri ennen koronoita ja muita maailman kriisejä. Oli nollakorot ja maailmalla kaikki hyvin. Pitivät pankki ja tutut, omat vanhemmatkin meitä hulluina kun kinusin pankilta kiinteän koron koko laina ajaksi 1,75%.. en toki tiedä vieläkään oliko järkeä, voihan nolakorot palatakkin.
Nykytasolla ihan viisautta. Nollakorkojen aika ei lopulta ollut kovin pitkä, ja nythän mennään pankin marginaalit huomioiden kolmen prosentin tasolla.
Jos maksat 25 vuoden lainaa, siihen mahtuu monenlaista.
Tekoäly kertoo korkojen historiasta:
”1980-luku ja 1990-luvun lama: Asuntolainojen korot olivat korkeimmillaan yli 10–16 prosentin lukemissa.” Muistan entisen työkaverin puhuneen jopa 19 prosentista.
Jos muistan oikein meillä korko oli korkeimmillaan jotain 12 ja 13 prosentin välissä, kuinka kauan sitä en muista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on nykynyyhkyille kova juttu. Ysärillä oli 20 %.
Eikä ollut. Asuntolainojen keskikorko oli korkeimmillaan vuonna 1992 12,3%.
Kyllä on ollut 14% 80-luvulla.
Nuo kuplakämpän ostaneet ei kyllä ole korkeakoulutettuja. Jos on käynyt yliopiston, niin pitää osata ennakoida ja laskea. Siksihän se juuri on korkeakoulu = korkeinta koulutusta. Nyt jotkut amispersut valittaa koroista.