Pelottaako nyt, kun lainan korot ovat taas yli 3%?

”1980-luku ja 1990-luvun lama: Asuntolainojen korot olivat korkeimmillaan yli 10–16 prosentin lukemissa.” Muistan entisen työkaverin puhuneen jopa 19 prosentista."

Jälleen kerran vastaus on oikea mutta kysymys päin helvettiä.

Oikea kysymys kuuluu: paljonko asuntolainojen korko nousi siltä normaalitasolta jolla ne lainat oli otettu ja maksukyky mitoitettu?

Vastaus: vuosina 1989 ja 1992 lyhyeen 12kk HELIIBORiin sidottujen asuntolainojen korko pomppasi muutamaksi kuukaudeksi jopa kaksinkertaiseksi siltä noin 8% normaalitasolta jolla ne oli otettu. Kukaan työnsä säilyttänyt ei joutunut korkoshokin takia varsinaisiin ongelmiin vaikka kulutusta piti leikata jos oli mitoittanut lainan kuplassa tappiin maksukykyyn nähden.

Mietitäänpä hetki miten moninkertaiseksin korkokulut ovat pompanneet juuri tänään kun pelkällä 0,5% marginaalin korolla vieläkin suuremmasta kuplasta asuntonsa ostaneet kokevatkin yhtäkkiä 3,0% (+0,5% marginaali) korkotason joka ei näillä näkymin ole mikään muutaman kuukauden kupru jonka jälkeen palataan taas alkuperäiselle nollatasolle 

Eipä pelota pätkääkään. m50

näyttäs olevan 2.226 % + 0,2% marginaali

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi on nykynyyhkyille kova juttu. Ysärillä oli 20 %. 

Eikä ollut. Asuntolainojen keskikorko oli korkeimmillaan vuonna 1992 12,3%.

No ei ollut. Meillä oli pahimmillaan jotain 16 %.  1989 otettiin laina korolla 8,5% tms, mutta ysärillä pankki yksipuolisesti nosti sitä useamman kerran. Olisko ollut -93 vuonna kun korot nousi suunnilleen kuukauden välein päätyen tuohon 16% pintaan. En muista miten tai milloin se alkoi laskemaan takaisin siihen alkuperäiseen.

"ysärillä pankki yksipuolisesti nosti sitä useamman kerran"

 

No ei se nyt ihan noin mennyt. Toki korot raketoi ysärillä, mutta ihan itse olet sopimuksesi allekirjoittanut,

Millään sopimuksella ei muuteta sitä, että lainan koron pohjana olevat euriborit/heliborit tai mitä ne milloinkin on olleet/määrittävät sen, mitä vuoden/puolen vuoden/kolmen kuukauden korkojaksolla maksat korkoa. Sovittua on vain se, mitä ohjauskorkoa käytetään ja mikä on pankin perimä marginaali vaikkapa vuoden euriborkoron päälle. Sitten korko elää omaa elämäänsä suhdanteiden mukaan. Paitsi silloin, jos sopparissa on kiinteä korko. Mutta se taitaa olla tänä päivänä harvinaisuus.

Piti aivan tarkistaa että 1980-luvun aauntokuplan loppuvuosina 1987-1988 ei 12kk HELIBOR oli 10% tasolla.

Tämä nollakorkojen maailmassa eläneiden juniorien joka foorumilla toistelema 16,5% korkoshokki 1989 ja 1992 tarkoitti siis ainoastaan korkomenojen 60% kasvua suunnitellusta. Eikä tätä kestänyt kuin muutama kuukausi 

Mitenkä onkaan tänään kun ikuiseksi kuvitellulla 0,75% korolla tappiin asti vivutetun kuplakämpän ostanut saakin maksella lyhennyksiä jo 3,75% korolla. Sopii ynnätä miten moninkertaiseksi korkomenot pompsahtivat.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli opintolainan korko 12%.

Meillä oli asuntolaina tuon verran.

"ysärillä pankki yksipuolisesti nosti sitä useamman kerran"

Eikä nostanut. Markkinakorkoihin sidotun asuntolainan korko muuttuu markkinakorkojen mukana. Tai Suomen Pankin peruskoron joka ei tosin muuttunut juuri mihinkään.

Yksi asia oli dramaattisesti toinen kun edellinen asuntokupla puhkesi ysärin alussa: pankit saivat vaatia asuntovelallisilta lisävakuuksia kun asuntojen arvo romahti Helsingissä keskimäärin 60% ja maaseudullakin 40% vuoteen 1996 mennessä.

Tosin tällä hetkellä tilanne on taas lähes sama sillä kuplan huipulla koppeja myytiin 70-80% yhtiölainaosuudella joka on yritysten välinen laina johon pankki saa vaatia lisävakuuksia tai laittaa sen vaikka maksuun. Laki suojaa ainoastaan yksityishenkilön oman asunnon hankintaan käytettyä asuntolainaa jonka ehtoja ei voi yksipuolisesti muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei pelota, tietää vain lisää korkotuloa minulle.

Et nyt taida ihan ymmärtää miten korot toimii.

Ei haittaa vaikka menisi yli 5%

Vierailija kirjoitti:

Toi on nykynyyhkyille kova juttu. Ysärillä oli 20 %. 

Meillä oli 15%. Ostettiin asunto korkeiden korkojen aikaan kun hinnat oli alhaalla. Korot laski, laina lyheni vauhdilla ja asunnon hinta nousi ja erotessa saatoin ostaa pikku mökin käteisellä. Kolme prossaa on aika vaatimatoin korko. Joku viis prossaa inflaatiota ja korkoa olisi hyvä talouden kannalta. Matalat korot hyödyttää raharikkaita.

Vierailija kirjoitti:

”1980-luku ja 1990-luvun lama: Asuntolainojen korot olivat korkeimmillaan yli 10–16 prosentin lukemissa.” Muistan entisen työkaverin puhuneen jopa 19 prosentista."

Jälleen kerran vastaus on oikea mutta kysymys päin helvettiä.

Oikea kysymys kuuluu: paljonko asuntolainojen korko nousi siltä normaalitasolta jolla ne lainat oli otettu ja maksukyky mitoitettu?

Vastaus: vuosina 1989 ja 1992 lyhyeen 12kk HELIIBORiin sidottujen asuntolainojen korko pomppasi muutamaksi kuukaudeksi jopa kaksinkertaiseksi siltä noin 8% normaalitasolta jolla ne oli otettu. Kukaan työnsä säilyttänyt ei joutunut korkoshokin takia varsinaisiin ongelmiin vaikka kulutusta piti leikata jos oli mitoittanut lainan kuplassa tappiin maksukykyyn nähden.

Mietitäänpä hetki miten moninkertaiseksin korkokulut ovat pompanneet juuri tänään kun pelkällä 0,5% marginaalin korolla vieläkin suuremmasta kuplasta asuntonsa ostaneet kokevatkin yhtäkkiä 3,0% (+0,5% marginaali) korkotason joka ei näillä näkymin ole mikään muutaman kuukauden kupru jonka jälkeen palataan taas alkuperäiselle nollatasolle 

Totta puhut. Vanha savolainen sanonta kuuluu: ”ei se mittään se puttous, mutta se äkkipyssäys”. Nousu 0,5 prosentista 3 prosenttiin tuntuu mojovalta, jos lainaa on 200 000.

Oma asuntolainahistoria osui parhaaseen mahdolliseen korkosaumaan, kun koko laina-ajan korko vain laski. Lopulta 12 kk euribor oli melkein nolla ja maksoimme vain sitä pankin marginaalia. Näihin ei palata pitkiin aikoihin, jos koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pelota, tietää vain lisää korkotuloa minulle.

Et nyt taida ihan ymmärtää miten korot toimii.

Ihan hyvin on ymmärretty meidän kannalta, joilla on talletuksia. Kun korot nousee, nousee sekä lainojen että talletusten korot.

Vierailija kirjoitti:

Ei haittaa vaikka menisi yli 5%

Muistat luonnollisesti että on vain yksi asia joka ei vaikuta lainkaan asuntovarallisuutesi arvoon: se paljonko sinä itse siitä maksoit ja paljonko velkaa sinulla tai taloyhtiöllä on vielä jäljellä.

Maailmassa jossa asunnon ostajat joutuvat mitoittamaan maksukykynsä 5% korkotasolle, asuntojen hinnat asettuvat aivan jonnekin muualle kuin nollakorkojen huumassa.

Ei pelota lainaa 0€

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi on nykynyyhkyille kova juttu. Ysärillä oli 20 %. 

Eipä se kova korko matalassa hinnassa ole niin paha asia kuin nykyinen korko kuplahintaisessa asunnossa. Asuntojen hinnat vain korjaantuvat koron tasolle ja siihen menee vuosikymmen, jos hinnat laskee tätä tasoa vain -4% vuodessa. Asuntokauppa on siihen asti jäässä, kunnes hinnat ovat normalisoituneet ja ihmisillä on varaa ottaa nykyisen korkotason mukainen määrä lainaa.

Eniten kärsimme me, jotka ostimme asunnon 0-korkojen aikaan kuplahinnalla ja sitten korot nousivat. Korkojen osuus lainasta on suurempi kuin lyhennys. Pankit tekevät miljardivoittoja ja me rahoitamme sen. Kaikki raha - mikä menisi muuten kulutukseen - menee korkojen maksuun.

Ostin toisen asuntoni silloin kun asuntojen hinnat olivat korkeimmillaan, mutta ostin sen todellisen maksukykyni mukaisesti. Tuolloinkinhan maksukykyä arvioitiin myös mahdollinen koronnousu huomioiden. Otin lainalle myös korkosuojan, silloin sai muuten varsin hyviä korkosuojia, kun niitä ei kukaan ostanut. 

No, jos olisin nähnyt tulevaisuuteen vielä kirkkaammin, olisin toki jättänyt koko asunnon ostamatta.

Ei pelota, jos ei kykene velkoja maksamaan voi sitten paeta Espanjaan, siellä ne muutkin pakoilevat velkojiaan Jetrosta lähtien.

Ei pelota, koska olen velaton. 🥳 Olen siitä onnekas, että suurin siivu velasta maksettiin nollakorkojen aikaan ja loput kuitattiin pois pari vuotta sitten, kun palkka oli noussut ja jäänyt paljon ylimääräistä tilille.

Vierailija kirjoitti:

Piti aivan tarkistaa että 1980-luvun aauntokuplan loppuvuosina 1987-1988 ei 12kk HELIBOR oli 10% tasolla.

Tämä nollakorkojen maailmassa eläneiden juniorien joka foorumilla toistelema 16,5% korkoshokki 1989 ja 1992 tarkoitti siis ainoastaan korkomenojen 60% kasvua suunnitellusta. Eikä tätä kestänyt kuin muutama kuukausi 

Mitenkä onkaan tänään kun ikuiseksi kuvitellulla 0,75% korolla tappiin asti vivutetun kuplakämpän ostanut saakin maksella lyhennyksiä jo 3,75% korolla. Sopii ynnätä miten moninkertaiseksi korkomenot pompsahtivat.

No kyllähän lapsoset on luulleet, että korot on nollissa aina ja ikuisesti. Lapsilla on lasten käsityskyky, eihän siinä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ei pelota, maksoin asuntolainasta reilusta ylimääräisiä lyhennyksiä silloin, kun korot olivat matalat. Nyt ei ole enää kovin paljon jäljellä.

Mekin tehtiin ylimääräisiä lyhennyksiä. Vaikka joku väitti ettei ole järkevää. Mielestäni oli, ja nyt on kyllä huojentavaa olla velaton kun muuten elinkustannukset raketoi, ruoka on kamalan kallista jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi on nykynyyhkyille kova juttu. Ysärillä oli 20 %. 

Eipä se kova korko matalassa hinnassa ole niin paha asia kuin nykyinen korko kuplahintaisessa asunnossa. Asuntojen hinnat vain korjaantuvat koron tasolle ja siihen menee vuosikymmen, jos hinnat laskee tätä tasoa vain -4% vuodessa. Asuntokauppa on siihen asti jäässä, kunnes hinnat ovat normalisoituneet ja ihmisillä on varaa ottaa nykyisen korkotason mukainen määrä lainaa.

Eniten kärsimme me, jotka ostimme asunnon 0-korkojen aikaan kuplahinnalla ja sitten korot nousivat. Korkojen osuus lainasta on suurempi kuin lyhennys. Pankit tekevät miljardivoittoja ja me rahoitamme sen. Kaikki raha - mikä menisi muuten kulutukseen - menee korkojen maksuun.

Ostin toisen asuntoni silloin kun asuntojen hinnat olivat korkeimmillaan, mutta ostin sen todellisen maksukykyni mukaisesti. Tuolloinkinhan maksukykyä arvioitiin myös mahdollinen koronnousu huomioiden. Otin lainalle myös korkosuojan, silloin sai muuten varsin hyviä korkosuojia, kun niitä ei kukaan ostanut. 

 

No, jos olisin nähnyt tulevaisuuteen vielä kirkkaammin, olisin toki jättänyt koko asunnon ostamatta.

Korkosuoja suojelee sinua asuntolainan lyhennysten pompsahtamiselta maksukyvyn tuolle puolen.

Se ei kuitenkaan suojele asunnon myyntihinnan muutokselta kun kaikki ostajat joutuvat EU:n korkeimman massatyöttömyyden ja viikoittaisten miljardileikkausten maassa miettinään miten paljon voivat maksaa kun korot eivät olekaan enää nollassa vaan jo 3% tasolla ja nousevat.