Lue keskustelun säännöt.
Miten joillekin riittää huomattavasti nuoremman kumppanin "henkinen taso"?
21.08.2026 |
En nyt tässä puhu sukupuolista, kun isojen ikäerojen parisuhteita on moneen suuntaan. Sen tajuan, että osalla viehättää huomattavasti nuoremmassa kumppanissa kaunis kroppa. Onhan usein nuoren ihmisen keho erilainen kuin keski-ikään ehtineellä. Mutta tätä asiaa minun on ollut vaikea ymmärtää. Miten joillekin riittää se "henkinen taso", joka vaikka 20 v nuoremmalla kumppanilla on? Näin nelikymppisenä itse ajattelen, että moni paljon nuorempi ihminen voi olla vaikka mukava, hauska jne, mutta ei henkisesti ollenkaan samalla tasolla. Parikymppisellä ei ole sellaista elämän kypsyyttä/kokemusta, mikä vaikka nelikymppisellä on (eikä mielestäni tarvitsekaan olla, vaan parikymppisen pitäisi saada rauhassa olla ikäisensä ja kypsyä ajan kanssa). Toinen tuntuu auttamatta liian nuorelta. Itse ainakin suhtaudun kuin vanhempi/kummi parikymppiseen ihmiseen, enkä osaisi ajatellakaan tuon ikäistä kumppanina.
Ei ole sitäkään yhteistä, että toisen kanssa olisi kasvettu samaan aikaan, oltu vaikka teinejä vuosituhannen taitteessa tai kumpikin tietäisi, millaista on elää kolmekymppisenä 2010-luvun Suomessa. Onhan se elämä ja maailma nyt vain ollut ihan erilaista, jos nuoruutensa on kokenut 90-luvulla, nollarilla tai nyt 2020-luvulla. Itselleni luontevaa on, kun kumppanin kanssa olemme samaa ikäluokkaa. Ymmärrämme maailmaa, jossa toinen on elänyt ja olemme itse kokeneet nuo ajat. Viittaukset populaarikulttuuriin ovat toiselle tuttuja, kun hän on elänyt nuo ajat. Ja itselleni suurin syy siinä, miksi en voisi ajatellakaan paljon nuorempaa kumppania. Henkinen kypsyys, älykkyys ja akateeminen tiedonjano vetoavat itseeni. Nämä asiat kypsyvät ajan kanssa, eikä niitä voi olla aivan nuorella ihmisellä.
Auttakaa ymmärtämään, miten joillekin riittää paljon nuoremman kumppanin "henkinen taso"? Eivätkö todella kaipaa syvällisyyttä, iän tuomaa kokemusta ja samaa kokemusmaailmaa ikäisensä kanssa.
Kommentit (51)
Kyllä 25-65-vuotiaat pystyy yleensä töitäkin sujuvasti tekemään yhdessä, joten "henkinen taso" ei varmasti ole ongelma. Elämäntilanne taas on aivan erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapailin liki 20 v vanhempaa miestä, kun olin päälle parikymppinen. Mies teki hyvin selväksi, että minussa vetoaa ulkonäköni. Samalla kuitenkin korosti, miten voisin olla vieläkin hoikempi ja pukeutua seksikkäämmin. Käytti myös setämiesten klassikkolausetta "olet niin kypsä ikäiseksesi", vaikka tuon tarkoitus on vain kammeta nainen sänkyyn. Muissa miehissä arvosti sitä, kuka oli onnistunut saamaan kauniin vaimon.
Mies myös jaksoi hokea "älä opeta isääsi n'imaan", jos jossakin asiassa yritin neuvoa, opastaa tai kertoa oman mielipiteeni. Hän oli mielestään aina se fiksu ja minä en nuorempana ihmisenä voisi yltää hänen tasolleen missään asiassa. Oli myös hyvin pikkumainen, herkästä suuttuva ihminen ja äärimmäisen laiska kantamaan vastuuta esim. lapsistaan. En yhtään ihmettele, että ex-vaimonsa oli lähtenyt.
Vaakamambossa ollaan samalla tasolla! T: M65+
Nuorempi kumppani voi läpäistä kynätestin, joka on iloinen ja mukava asia. Vanhemmiten naiset alkavat jäkättää ja vähän joka paikka rupsahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos on itse samalla tasolla.
Jos kanssakäymiseltä ei odota muuta tasoa kuin sitä ja sitä. Mies ulkonäköä ja nainen vakautta. Omaa tasoa vastaavat keskustelukerhot on sitten erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuorempi kumppani voi läpäistä kynätestin, joka on iloinen ja mukava asia. Vanhemmiten naiset alkavat jäkättää ja vähän joka paikka rupsahtaa.
Sama miehillä. Nuoret naiset ei tunne miehiä. Nuoria voi huijata.
Vanhemman ihmisen on helpompi kontrolloida nuorempaa parisuhteessa. Eivät ole täysipainoisia suhteita nämä. Mutta jos molemmat ovat ihan aidosti tyytyväisiä, niin mikäpäs siinä. Usein vain nuorempi osapuoli ei edes tiedä paremmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parikymppinen ei ole ehtinyt vielä kyynistyä. Ikuisena idealistina olen samalla taajudella sellaisen asenteen kanssa, että kaikki voi olla mahdollista.
Olen miestäni 9v vanhempi. Ei se enää missään näy tai kuulu, mutta tavatessamme elämäntilanteet erosivat rankasti. Mies oli 21v opiskelija, minä 30v kahden lapsen yh.
Seksistähän suhde alkoi, puolivahingossa kävi ilmi että olemme toistemme ihmiset.
Jaamme samat arvot, toivomme elämältä samoja asioita, nauramme samoille asioille.
Olen onnellinen voidessani sanoa miehen olevan paras ystäväni, ja suhteemme on tasapainoisempi, rakastavampi ja stabiilimpi kuin aiemmat suhteeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että ne nuorien perään olevat ovat samoja, joiden henkinen taso ja älykkyys eivät ole kovin korkeat ja saavat siiten nuoren kanssa kokea ihailua, joka kumpuaa siitä, että vanhus on elänyt pidempään ja elämää nähneenä vaikuttaa jopa viisaalta.
Oman ikäisten kanssa on ehkä kokenut alemmuuden tunnetta, kun oma pää ei riitä älykkääseen keskusteluun. Ja sama sek..s.uaalisuuden kannalta eli kokeneemmille vanhuksen one-trick-pony -jyystö ei riitä, kun taas nuorella on vähän kokemusta ja hyväksyy asian helpommin omaa kokemattomuuttaan.
20 vuotta on sellainen ikäero jossa molemmat voivat vielä olla henkisesti samalla tasolla. Riippuu myös paljon onko iät esim. 18v ja 38v vaiko 30v ja 50v. Jälkimmäisessä ikäero tuntuu vähemmän kun molemmat on jo selvästi aikuisia ja ajat sitten itsenäistyneitä ihmisiä. Eihän aivotkaan enää juurikaan kehity 25-30v jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Painovoimaa uhmaavat kivitissit kyllä korvaavat älyn.🥰
No ihmisten henkinen taso nyt vaihtelee aika laajoissa rajoissa. Ehä se entisen kumpoanin taso nousi liian korkeaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Painovoimaa uhmaavat kivitissit kyllä korvaavat älyn.🥰
Tämä, samoin tiukka alakerta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorempi kumppani ei ole niin vaativa kuin keski-ikäinen. Sille nuoremmalle voi riittää, että toinen on hauska, komea, rikas jne. Keski-ikäinen jo tajuaa, että monet asiat ovat pintaa ja sivuseikkoja hyvässä parisuhteessa tai vaikka perhe-elämän kannalta ajateltuna. Se keski-ikäinen nainen siis todennäköisemmin vaatisi miestä osallistumaan kotitöihin, kantamaan taloudellista vastuuta ja huomioimaan sängyssä. Nuorempi nainen taas uskoisi kaiken soopan "kumpikin maksetaan omat menomme ja sä hoidat naisten jutut", mitä vanhempi mies keksii selittää.
Tämä on yksi syy. Se nuorempi ei ymmärrä, että kaikkea ei tarvitse parisuhteessa sietää. Saattaa jopa kuvitella, että hyvä parisuhde on sellainen, missä toinen ei pah-oinpitele fyysisesti, ostelee sinulle joskus lahjoja ja kehuu kauniiksi. Ei tajuta, että ei tuo tarkoita, että kyse olisi hyvästä suhteesta.
Ompas vähättelevää tekstiä nuorista ihmisistä tällä palstalla. Kyse ei kuitenkaan tässä keskustelussa ole lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Nuorempi kumppani voi läpäistä kynätestin, joka on iloinen ja mukava asia. Vanhemmiten naiset alkavat jäkättää ja vähän joka paikka rupsahtaa.
Niinkuin sulla vain. Myös miehet rupsahtavat ja jäkättävät vanhenmiten.
Vierailija kirjoitti:
20 vuotta on sellainen ikäero jossa molemmat voivat vielä olla henkisesti samalla tasolla. Riippuu myös paljon onko iät esim. 18v ja 38v vaiko 30v ja 50v. Jälkimmäisessä ikäero tuntuu vähemmän kun molemmat on jo selvästi aikuisia ja ajat sitten itsenäistyneitä ihmisiä. Eihän aivotkaan enää juurikaan kehity 25-30v jälkeen.
Nuoremmalle puoliskolle tulee kuin luonnon lakina vaihe, jossa haluaa jotain uutta ja muutosta. Kenties alkaa tavoitella uutta nuoruutta nuorempiensa kanssa. Ehkä vanhempi puolisko ei siinä vaiheessa enää piittaa. Ei samanikäistenkään suhteet kestä sen pidempään.
Samaa mieltä AP:n kanssa, mutta toki omastakin ikäluokasta löytyy yllättävän paljon henkisesti epäkypsiä. Joku 30 ja 40 vuotiaan ikä ero ei mielestäni ole erityisen paha, mutta jos ajatellaan vaikka 40 v ja 20v niin silloin ollaan kyllä jo aika eri maailmoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painovoimaa uhmaavat kivitissit kyllä korvaavat älyn.🥰
Tämä, samoin tiukka alakerta!
Joka näyttää albiino monsterin toosalta.
Tämä on yksi syy. Se nuorempi ei ymmärrä, että kaikkea ei tarvitse parisuhteessa sietää. Saattaa jopa kuvitella, että hyvä parisuhde on sellainen, missä toinen ei pah-oinpitele fyysisesti, ostelee sinulle joskus lahjoja ja kehuu kauniiksi. Ei tajuta, että ei tuo tarkoita, että kyse olisi hyvästä suhteesta.