5-vuotias ja piirtäminen

oleellisinta on että lapsella on käytössä YKSI kynäote, eikä niinkään minkälainen se on.

Moni ei usko lapsen piirustuksia hänen tekemikseen. Opettajamieheni sanoi, etteivät edes monet hänen neljäsluokkalaiset oppilaansa piirrä yhtä hyvin. Tyttö myös tekstittää piirustuksensa, siis kirjoittaa niihin puhekuplat. Kynäotteen hän osasi oikein ennen kolmen vuoden ikää. Sen sijaan vanhin lapsemme, joka muuten on vasuri, piirsi 5-vuotiaana suorastaan surkeasti. En muista, osasiko kynäotetta. Häntä ei piirtäminen kiinnostanut yhtään.

mutta olen sitä mieltä että joka laji ei voi onnistua kaikilla, joten varmaan teillä ihan normaali lapsi, älä suotta ole huolissasi :)

Tyttö täytti huhtikuussa 5v. kynäkin pysyy hyvin käsissä. se tykkää piirtää ja askarella muutenkin. on aina tykänny.

kirjainten viivat ovat kiemuroita. Hienomotoriikka on muutenkin vielä hioutumatonta, poika sotkee syödessään ja suun motoriikka ei vielä puoli vuotta sitten riittänyt ärrän tuottamiseen oikein.



Karkeamotorisesti sen sijaan on ikätasolla, jopa lahjakas, joten luotan ,että saa hienomotoriikassakin eskarin aikana muut kiinni.

jossa piirretään ja askarrellaan paljon. Vuosi sitten vielä puuhasi onnessaan, mutta nyt siellä vaihtui ohjaaja, joka on ilmeisesti kommentoinut lapselle jotain hänen puuhaamisistaan, minkä seurauksena lapsi inhoaa koko aihetta. Ja kerhoa.



Kerhossa on muita paljon isompia lapsia, jotka osaavat piirtää hyvin ja heitä sitten kiiteltiin esim. kerhon juhlassa. Olivat kuulemma piirtäneet " huonompienkin" puolesta esityksen lavasteet jne.



Meidän lapsi on tosi sosiaalinen ja huomaavainen ja hyvä ryhmätilanteissa, kielellisesti hyvä ja erittäin hyvä liikkumaan. Mitään näistä puolista nyt ei ilmeisesti siellä sitten ole paljon huomioitu ja lapsi on suorastaan musertunut piirustustaitonsa huonoudesta. Äitiäkin jo itkettää.



Aiemmin kerhossa oli huippuohjaaja, joka antoi joka lapsen " loistaa" omalla sarallaan, eikä murskannut " kehnojakaan" suorituksia.



En oikein tiedä enää, että mitä sille kynäotteelle teen, kun en numeroakaan haluaisi asiasta tehdä...



Ap

tosiaan olla välillä pari päivääkin jäähyllä, kun mikään muu ei kiinnostaisi. Tyttö on kauheen kiinnostunut käsillätekemisestä. Olenkin sitä mieltä, että tuo ujo ja hiljainen tyttö mahtaakin olla sitten sosiaalisesti vähän arempi, ei mene kovin helposti leikkimään muiden lasten kanssa tms. Katselee touhuja hiukan sivussa yksikseen.



Lapset on niin yksilöllisiä, toiset kiinnostuu niin eri asioista. Tiedän montakin saman ikäistä lasta jotka ei osaa piirtää jurri mitään tikku-ukkoa kummempaa, mutta loistavat sitten jollakin muulla osa-alueella. Jokainen on hyvä jossakin ja kannustammehan lapsiamme siinä!

vaikka piirtäminen ym. ei kiinnostaisi pätkääkään.

vastauksista päätellen niin näyttäisi olevan.



Ap:lle: Ota lapsesi pois tuollaisesta kerhosta. Laita johonkin, jossa on koulutetut ja kannustavat opettajat. Meidän poika aloitti koulun nyt 5-vuotiaana, ja aluksi kynäote oli ihan hukassa. No, nyt alle puoli vuotta koulua käytyään on kynäote löytynyt (opettajat käyttivät jotain harjoittelukynää, joka on suunniteltu tätä varten). Lisäksi poika kirjoittaa ihan hienosti jo kaikki isot ja pikkukirjaimet. Piirtämiseenkin on tullut tarkkuutta.

että pitää opettaa, mutta kerho-ohjaajan metodeista en ole vakuuttunut. Lapsi on ihan musertunut.



Ja juu, otin lapsen sieltä heti pois, kun asiat alkoivat selvitä ja hän on menossa ensi syksystä kunnon päiväkotiin. Aiemmin ko. kerhokin on ollut aivan huippuluokkaa, mutta ohjaaja siis todellakin vaihtui. En kyllä ihan tällaista rimanalitusta odottanut...



Meidän lapsi on muuten tyttö, mutta ei tyypillinen tyttö. Ei piittaa yhtään nukeista, ei kotileikeistä, ei hoivaile eikä näprää. On aina leikkinyt enemmän poikien kanssa ja muutenkin poikamainen. Tietää kaiken dinosauruksista...



Ap

Ja koskaan en oppinut oikeaa kynäotetta! Tai siis osaan kyllä pidellä kynää kuten muutkin, mutten vaan pidä. Ei tunnu oikealta. Ja olen muuten piirtämiselläni ansioitunut mukavasti...voisiko joku fiksu selittää että miksi se kynäote on niin tärkeä? Aina sitä tyrkytettiin koulussa ym., mutta kukaan ei koskaan selittänyt että miksi. Mitään oireita piirtokädessäni ei ole ollut näiden vuosien aikana, vaikka joskus piirrän yli 10 tuntia putkeen.

Kannustaa täytyis, kynäote on mutta ei kovin pitävä, vai miten sen sanois. Oih, miten ihanaa teillä jonka lapset tekee jo puhekuplia ym. Hän on selvästi lahjakas tällä saralla.

Meillä ei tule kuin pääjalkaiset :)

Mutta jokainen taplaa tyylillään, kaikki me kehitymme eri tahtiin ja kuten joku tossa aikaisemmin mainitsi, taitaa tytöt päihittää tässä iässä pojat.

On ihan _hyvä_, jos lapsi omaksuu oikean kolmisormiotteen 5-6-vuotiaaksi mennessä, mutta enemmän hallaa kynähommille tekee kynäotteesta jankuttaminen ja epäonnistumisen kokemukset. Silloin koko kynäilystä tulee vastenmielistä ja itse tarkoitus on vain kynäote ja hyvä tuotos. Toiminnan mielekkyys unohtuu pahimmillaan kokonaan! Olen asiaan ammattini puolestakin perehtynyt, ja tutkimusten varjossa nykyinen ohjeeni on etenkin kouluikäisten kohdalla, että kynäotetta ei tule pyrkiä muuttamaan. Eräässä tutkimuskatsauksessa oli selkeä viesti, että käsialan / piirtämisen taidokkuus ei korreloi kynäotteen kanssa. Eli millä tahansa kynäotteella voi tuottaa kaunista ja hyvää jälkeä, ja perinteiselläkin kynäotteella voi tuottaa " huonompaa" jälkeä. Kolmisormiote ei myöskään tee kirjoittamisesta nopeampaa.



Ap:lle siis viestini on, että panosta mielummin kynäilyn mielekkyyteen. Hanki lapsen kanssa mieluisia tehtäväkirjoja (monista ennen käyttöön ottoa varastoonkin tehtäviä!), seinälle isolle paperille piirtäminen motivoi usein lasta, kesällä voi " maalata" vedellä pensselin kanssa talon seinää ym. Kynäotteen houkuttelemiseksi voit hankkia kynäotteen " muokkaajan" , esim. earlylearning-sivistoilla on malleja. Kolmionmuotoiset värikynät on nykyään hyvin saatavilla kirjakaupoissa, ne houkuttelevat myös oikeampaan asentoon.



Kivoja kynäilyjä!



t. toimintaterapeutti